Eläintukien valvontaohje 2021

1 Valvottavat tuet

ELY-keskus tai Ahvenanmaan valtionvirasto (jatkossa ELY-keskus) tarkastaa eläinvalvonnassa olevalta tuenhakijalta kaikki eläinperusteiset tuet, joita tuenhakija on kyseisenä vuonna hakenut ja joiden eläinlajikohtaisella valvonta-ajolla tuenhakija on[1]. Täydentävät ehdot valvotaan täydentävien ehtojen otantaan valituilta tuenhakijoilta. Eläintukien valvonnan yleiset periaatteet on esitetty peltovalvontaohjeen luvuissa 1–3. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki sekä luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus valvotaan peltovalvonnan yhteydessä ja valvonta ohjeistetaan peltovalvontaohjeessa. (luvut 16-17)

Tämä ohje korvaa 16.1.2020 eläinvalvonnasta annetun ohjeen. Viittaukset alkuperäisiin säädöksiin sisältävät myös mahdolliset säädösmuutokset. Ohje on kirjoitettu aikaisemmin kuin kansalliset asetukset kotieläintukien hallinnosta ja valvonnasta vuodelle 2021 ovat tulleet voimaan. Mahdollisten tukivuoden aikana annettavien säädösmuutosten vaikutus valvontaan on huomioitava erikseen. Vain voimassa olevat säädökset ovat virallisia lähteitä.

Valvonnan suorittamiseen liittyvät kysymykset voi lähettää Pikantin Ota yhteyttä  – painikkeen kautta (Maataloustuet – välilehdellä).

Muutokset vuoden 2021 ohjeessa:

  • 1.2021 jälkeen syntynyt vasikka, jota ei ole merkitty e-merkillä käsitellään eläintukien valvonnassa, kuten yhdellä merkillä merkitty eläin
  • Eläinten hyvinvointikorvauksen lampaiden perusehdot; ryhmässä pidettävien lampaiden ruokintalaitteen reunan pituuteen on tullut muutoksia.
  • Seuraamuslaskennan muutos tulossa EU-rahoitteisiin tukiin.

Eläintukien tukityyppinumerot Tukisovelluksessa ovat:

  • 1301 Nautapalkkio
  • 1302 Lypsylehmäpalkkio
  • 1332 Uuhipalkkio
  • 1333 Kuttupalkkio
  • 1334 Teuraskaritsa- ja kilipalkkio
  • 2053 Alkuperäisrotusopimukset
  • 1392 Eläinten hyvinvointikorvaus
  • 1610  Nautojen pohjoinen kotieläintuki
  • 1611 Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki
  • 1613 Uuhien pohjoinen kotieläintuki
  • 1614 Kuttujen pohjoinen kotieläintuki
  • 1721 Sika- ja siipikarjatalouden Etelä-Suomen tuki

1.1 Painotetun otannan ositteet

Suorissa ja ohjelmatuissa paikalla tehtävät tarkastukset suoritetaan satunnaisotoksen ja riskiin perustuvan painotetun otoksen pohjalta[2]. Painotetun otannan ositteet ovat tukikohtaisia ja niiden toimivuutta tarkastellaan vuosittain. Kansallisissa tuissa ei ole vaatimuksia satunnaisen ja painotetun otannan suhteen[3]. Painotetussa otannassa tuenhakija saa riskipisteitä niistä ositteista, jotka tuenhakijalla toteutuvat. Eniten riskipisteitä saaneet tuenhakijat viedään valvontaan. Poikkeuksena nautapalkkio ja eläinten hyvinvointikorvaus naudoista, joissa painotetussa otannassa on käytössä riskimallit.

  • Nautapalkkion riskimallissa selittävät muuttujat (perustuu vuoden 2020 analyyseihin)
    1. Eläimillä on ilmoitusviiveitä eläinrekisteriin valvontaa edeltävänä vuonna
    2. Korvauskorvamerkkitilauksia ei ole tehty valvontaa edeltävänä vuonna
    3. Nautojen pitopaikkojen lukumäärä
    4. Eläinten sukupuolitietoja nautarekisterissä on muutettu
    5. Tilalla on ollut eläintenpitokielto

Eläinten hyvinvointikorvauksen (naudat) riskimallissa selittävät muuttujat (perustuu vuoden 2020 analyyseihin

  1. Valinnut toimenpiteen vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
  2. Tilan tuotantosuunta
  3. Viljelijän ikä
  4. Tilalla on ollut eläintenpitokielto
  5. Ei ole hakenut kansallista nautatukea
  6. Molempien korvausmerkkien tilaus usealle naudalle
  7. Ei luonnonlaidunta

Eläintukikohtaiset painotetun otannan ositteet ovat (perustuvat vuoden 2020analyyseihin):

  • Lypsylehmäpalkkio
    1. Tilalle on syntynyt erityisen paljon vasikoita/lehmä vuonna 2019
    2. Tilan palkkiokelpoisten eläinten lukumäärä on 9-20 kpl.
    3. Tila on muuttanut nautarekisterissä eläinten sukupuolta useasti 2019.
    4. Tila on tilannut edellisenä vuonna molemmat korvauskorvamerkit useammalle naudalle
    5. Tilalla on ilmoitusviiveitä eläinrekisterissä vuonna 2019
    6. Tilalla ei ole rekisterimerkintöjä 6 kk ajalta ennen otantaa.
  • Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio
  1. Tilalla ei ole teurastamossa teurastettuja yli 6 kk ikäisiä lampaita/vuohia.
  2. Tila ei kuulu vapaaehtoiseen Lampaiden maedi-visna -taudin ja vuohien CAE-taudin terveysvalvontaan.
  3. Tila ei ole tilannut korvamerkkejä edellisenä vuonna.
  4. Lammastilalla on ilmoitusviiveitä rekisteriin.
  5. Tilalla ei ole ilmoituksia eläinrekisteriin 6 kk ajalta ennen otantaa
  6. Eläimiä on ilmoitettu kadonneeksi
  • Alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset (lampaat, vuohet)
    1. Tila ei ole tilannut korvamerkkejä edellisenä vuonna.
    2. Tila ei ole tilannut korvauskorvamerkkejä edellisenä vuonna.
    3. Tilalla on omaan käyttöön teurastettuja lampaita/vuohia. 
    4. Tilan pääasiallinen ilmoitusreitti rekisteriin on lomake.
    5. Lammastilalla on ilmoitusviiveitä rekisteriin.
  • Alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset (naudat, kanat ja hevoset)
    1. Aiemmin valvomaton (kana, hevoset)
    2. Tila ei ole hakenut eläinten hyvinvointikorvausta (nauta)
    3. Tila ei ole hakenut maidontuotantotukea (nauta)
    4. Tilalla ei ole ilmoituksia eläinrekisteriin 6 kk ajalta ennen otantaa (nauta)
    5. Korvauskorvamerkkejä (naudat) ei ole tilattu lainkaan 2018 (nauta)
    6. Tilalla on alkuperäisrotujen kasvattamissopimus vain naudoista
  • Eläinten hyvinvointikorvaus (siat)
    1. Tila on hakenut vuonna 2019 eläinten hyvinvointikorvausta erityisen paljon tai ei ollenkaan.
    2. Tilan pääasiallinen ilmoitusreitti eläinrekisteriin on ollut lomake vuonna 2019.
    3. Tilalla ei ole tulo- ja poistoilmoituksia eläinrekisteriin 2019
    4. Tilalla on yli 200 emakkoa
    5. Tilalle ei ole myönnetty eläinten hyvinvointikorvausta vuonna 2019.
  • Eläinten hyvinvointikorvaus (siipikarja)
    1. Tila on valinnut useita EHK-toimenpiteitä.
    2. Hakenut eläinten hyvinvointikorvausta myös naudoista
    3. Tila ei ole hakenut eläinten hyvinvointikorvausta broilereista
    4. Tila on hakenut eläinten hyvinvointikorvausta myös lampaista ja vuohista
  • Eläinten hyvinvointikorvaus (lampaat, vuohet)
    1. Tilalla ei ole ilmoituksia eläinrekisteriin 6 kk ajalta ennen otantaa
    2. Eläimiä on ilmoitettu kadonneeksi
    3. Tila ei ole saanut eläinten hyvinvointikorvausta 2019
    4. Lammastilalla on ilmoitusviiveitä rekisteriin.
    5. Tila ei ole hakenut kansallista uuhi- tai kuttutukea

Valvottavat tuenhakijat ovat kyseistä vuotta ja eläinlajia koskevalla valvonta-ajolla.

2 Toimenpiteet ennen tilakäyntiä

2.1 Asiakirjatarkastus ennen tilakäyntiä

Hakemukset

Ennen tilakäyntiä tarkastajan on käytävä läpi tilan hakemusasiakirjat. Asiakirjat ovat saatavissa sähköisessä arkistossa. Jos tarkastaja havaitsee virheitä hakemuksen tallennuksessa, on otettava yhteys YT-alueeseen tai alkuperäisrotusopimuksissa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijään. Hakemuksiin tehdyt muutosmerkinnät on oltava asianmukaisesti dokumentoitu.

Eläinten hyvinvointikorvauksen paperihakemukset on oltava YT-alueilla tallennettuna ja tallennuksen tarkastus tehty ennen kuin Tukisovelluksessa voidaan luoda valvottavat ehdot ja tulostaa tarkistuslista.

Alkuperäisrotusopimuksen valvonnassa ennen tilakäyntiä pyydetään sopimuskäsittelijältä ajantasainen tieto sopimukselle kuuluvista eläimistä (naudat, lampaat, vuohet ja hevoset yksilöinä, kanat ryhmänä).[4]

Alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen valvontapöytäkirjan tulostamiseksi oikean sisältöisenä on ELY-keskuksissa oltava hakemukset ja mahdolliset muutokset tallennettuna vanhaan Tukisovellukseen.

Eläintenpitäjäksi rekisteröityminen[5]

Tuenhakijan rekisteröityminen tukihakemusta koskevan eläinlajin eläintenpitäjäksi tarkastetaan ennen tilakäyntiä eläintenpitäjärekisteristä. Poikkeuksena alkuperäisrotusopimusten hevoset, joilla eläintenpitäjäksi rekisteröityminen ei ole tukikelpoisuuden edellytyksenä.

Eläintenpitäjäksi rekisteröitymisen tukikelpoiset eläinlajit:

  1. Nauta
    1. Nauta
    2. Biisoni
    3. Vesipuhveli
  2. Lammas- ja vuohieläimet
    1. Lammas
    2. Vuohi
    3. Kääpiövuohi (ei tukikelpoinen)
  3. Sikaeläimet
    1. Sika
  4. Siipikarja
    1. Kana
    2. Broileri
    3. Kalkkuna

Jos tuenhakija ei ole rekisteröitynyt tukihakemuksella olevan eläinlajin eläintenpitäjäksi, tieto tallennetaan Tukisovellukseen. Tukisovelluksen laskenta leikkaa tuen eikä tukea makseta. Valvonta suoritetaan loppuun normaalisti.

Vain Alkuperäisrotusopimukset:

Tieto eläintenpitäjäksi rekisteröimättömyydestä tallennetaan vanhaan tukisovellukseen eläinlajikohtaisella huomautuskoodilla:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

349

Hakija ei rekisteröitynyt nautaeläintenpitäjäksi

100

2053

350

Hakija ei rekisteröitynyt lammasel.pitäjäksi

100

2053

351

Hakija ei rekisteröitynyt vuohiel.pitäjäksi

100

2053

353

Hakija ei rekisteröitynyt siipikarjan pitäjäksi

100

2053 = Alkuperäisrotusopimukset

Vähimmäiseläinmäärä

Eläinten hyvinvointikorvauksessa, uuhipalkkiossa, kansallisessa uuhituessa, kuttupalkkiossa ja kansallisessa kuttutuessa tuenhakijalta edellytetään tietyn keskimääräisen vähimmäiseläinmäärän hallintaa tukea saadakseen.

  • Jos tilalla on eläimiä tai tilalla on tuotantotauko, tilalla on suoritettava eläinvalvonta.
  • Jos tila on lopettanut kotieläintuotannon ennen valvontaa, tilan valvontatulokseksi tallennetaan ei valvottavaa. Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin kirjataan perustelut, miksi tilaa ei valvota.

2.2 Valvonnasta ilmoittaminen

Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen, jos ennalta ilmoittaminen ei vaaranna tarkastuksen tarkoitusta. Jos tarkastuksesta ilmoitetaan tuenhakijalle etukäteen, ilmoittamisessa on pyrittävä mahdollisimman lyhyeen ilmoitusaikaan. Eläinperusteisten tukien valvonnasta saa ilmoittaa enintään 48 tuntia ennen tarkastuskäyntiä (mukaan lukien lisäkäynnit). Jos eläinperusteisten tukien valvonnan yhteydessä suoritetaan myös täydentävien ehtojen paikalla tehtävä tarkastus, tarkastuskäynnistä ei voida ilmoittaa ennalta, mikäli täydentäviin ehtoihin sovellettavassa lainsäädännössä edellytetään ilman ennakkoilmoitusta suoritettavaa tarkastuskäyntiä. Ilmoittamatta tehty valvonta on tarkastuskäynti, josta ei ole ilmoitettu ennakkoon. Eläinsuojiin tai muihin tuotantorakennuksiin ei saa mennä ilman tuenhakijaa tai hänen lupaansa.[6]

Mikäli valvonnasta on ilmoitettu tuenhakijalle ennakkoon, Tukisovellukseen tallennetaan valvonnasta ilmoittamispäivä, -ajankohta ja ilmoituksen vastaanottaja.  Valvonnan lisätietoihin kirjataan syy ennakkoon ilmoittamiselle ja, jos valvonnasta ilmoittamisen 48 tunnin aikaraja ylittyy, syy ilmoitusajan ylitykselle.[7] Jos tilalle tehdään lisäkäynti, josta ilmoitetaan ennakkoon, lisäkäynnin ilmoittamisen ajankohta tulee merkitä valvonnan lisätietoihin.

Ilmoituksen yhteydessä on hyvä mainita ne asiakirjat, jotka tuenhakija voi varata valmiiksi esille. Tilakäynnillä tarkastettavat asiakirjat voidaan katsoa myös tietojärjestelmistä.

Jos tarkastuksesta on ilmoitettu tuenhakijalle etukäteen, hänen on pyrittävä olemaan läsnä tarkastuksessa tai hän voi nimetä itselleen edustajan. Tuenhakijan tai tämän edustajan on viranomaisen pyynnöstä annettava tarpeellinen apu valvonnan suorittamisessa[8]. Jos kaikkia eläimiä ei pystytä valvonnassa tunnistamaan, siitä saattaa aiheutua seuraamuksia tuenhakijalle maksettaviin tukiin.[9] 

Tuenhakija voi valita kenet valtuuttaa edustajakseen tarkastukseen. Tuenhakijan edustajalleen antama valtuutus voi olla kirjallinen tai suullinen. Jos tuenhakijan puolelta tarkastukseen osallistuu useita henkilöitä, varsinainen edustaja on selvitettävä.  Jos tuenhakijan valtuuttama edustaja ei pysty tarkastuksen aikana esittämään tarkastajalle tarvittavia asiakirjoja, valvonta on jätettävä kesken ja annettava määräaika asiakirjojen toimittamiselle ELY-keskukseen.

Jos valvonnasta on ilmoitettu etukäteen, valvonnassa ei huomioida valvonnasta ilmoittamisen jälkeen tehtyä hakemuksen peruutusta, myöhässä tehtyä eläinrekisteri-ilmoitusta tai muuta valvonnan tulokseen vaikuttavaa muutosilmoitusta.[10]

Paikalla tehtävä valvonta katsotaan alkavaksi valvonnasta ilmoittamishetkellä. Valvottavat ehdot luodaan Tukisovelluksessa valvonnasta ilmoittamishetkellä tai, jos valvonnasta ei ilmoiteta ennakkoon, mahdollisimman lähellä valvonnan alkamista.

Valvottavien ehtojen luonti lukitsee eläinrekisteristä tuodut tiedot valvontatapahtuman pohjaksi (ns. lukittu data). Sovelluksessa havaintojen ja mahdollisten seuraamusten käsittely perustuu lukitun datan tietoihin.

Jos eläinten hyvinvointikorvausta hakenut sikatila on vain ID-valvonnassa, on tarkastajan vietävä tila sikatukien oman otannan ajolle Tukisovelluksessa ja luotava valvottavat ehdot valvonnasta ilmoittamishetkellä tai, jos valvonnasta ei ilmoiteta ennakkoon, mahdollisimman lähellä valvonnan alkamista. Näin toimitaan, jotta mahdolliset tukivalvonnan laajentamistapaukset pystytään käsittelemään Tukisovelluksessa. Jos ID-valvonta ei aiheuta laajennusta tukivalvontaan, Tukisovelluksessa kuitataan tukivalvonnan oman otannan ajo ”Ei valvottavaa”.

2.3 Tarkistuslista

Tarkistuslistaa ei tarvitse käyttää, jos valvonnan havainnot tallennetaan suoraan mobiililaitteella. Tarkistuslista voidaan tulostaa Tukisovelluksesta. Se koostuu eläinmäärän ja tukiehtojen tarkistuslistoista.

Tarkistuslista voidaan täyttää paikalla tehtävissä tarkastuksissa tilalla, ja sen perusteella tallentaa tarkastuskäynnillä tehdyt havainnot Tukisovellukseen. Tarkistuslista on tarkastajan työasiakirja, jota ei jätetä eikä toimiteta tuenhakijalle.

Tarkistuslistoja ei voi tulostaa keskitetysti, vaan ne tulostetaan jokaiselle tilalle erikseen.

Tarkistuslistan tiedot on kirjattava kuulakärkikynällä tai muuten pysyvästi. Kaikki tarkastuskäyntiä koskevat tiedot tallennetaan Tukisovellukseen. Jos tarkistuslistaa käytetään, ne  tulee arkistoida sähköiseen arkistoon.

Alkuperäisrotujen kasvatussopimusten valvonnat vanhassa tukisovelluksessa

Alkuperäisrotujen kasvattamissopimusten valvontapöytäkirjat ovat tulostettavissa vanhan tukisovelluksen raporteista:

  • alkuperäisrotu             IA_RR565

Nauta-, lammas- ja vuohiperusteisen alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen valvontapöytäkirjan liitteeksi tulostetaan vanhasta tukisovelluksesta eläinkohtainen listaus tuenhakijan eläimistä. Listaukseen merkitään eläinkohtaiset valvontahavainnot eläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä:[11] Riittää, että listaukseen kirjataan vain alkuperäisrotusopimuksella olevat eläimet, jos tilan kaikki eläimet on tallennettu Tukisovellukseen ja tilan eläinmäärä on täsmäytetty.

  • naudat IA_RR569
  • lampaat ja vuohet IA_RR563

3 Yleistä tilakäynnistä

Paikalla tehtävässä valvonnassa on tarkastettava kaikkien valvottavaan tukeen tai valvottaviin tukiin liittyvien tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattaminen. Eläinmäärää tarkastettaessa kaikki eläimet on tarkastettava.[12]

Niissä suoria ja ohjelmatukia koskevissa tukijärjestelmissä, joissa tukikelpoiset eläimet poimitaan eläinrekisteristä ilman tuenhakijan erillistä hakemusta, myös tukivuoden aikana mahdollisesti tukikelpoiset eläimet on tarkastettava. Mahdollisesti tukikelpoisella eläimellä tarkoitetaan eläintä, joka saattaa mahdollisesti täyttää tukikelpoisuuden edellytykset kyseisenä vuonna.[13] Tukikelpoinen eläin on hylättävä tuesta, jos puutteita havaitaan eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä.[14]

Tarkastuksessa läsnä olleiden henkilöiden nimet kirjataan Tukisovellukseen valvontatapahtuman perustiedot -välilehdelle. Myös se on merkittävä, jos tuenhakija tai hänen edustajansa ei ollut paikalla tarkastusta suoritettaessa. Jos tuenhakijan puolelta tarkastukseen osallistuu useita henkilöitä, tilan varsinainen edustaja on selvitettävä.

Tarkastuskäynnin aloituspäivämäärä on aina se päivä, kun tilalle mennään ensimmäisen kerran. Jos tilalla käydään useampana päivänä peräkkäin, on lopetuspäivä se, kun tilalla käydään viimeisen kerran. Jos tilalla käyntien välissä on päiviä, jolloin siellä ei käydä, merkitään myöhemmät käynnit erillisinä tarkastuskertoina, joilla on omat aloitus- ja lopetusaikansa. Uusintakäynnit ovat aina erillisiä tarkastuskertoja.

Tarkastushavainnot on dokumentoitava siten, että tarkastuksen eteneminen voidaan jäljittää.

Paikalla tehtävän tarkastusten kesto on rajattava lyhimpään tarpeen mukaiseen aikaan. Tarkastusta on jatkettava myöhemmin tehtävällä lisäkäynnillä, jos tiettyjen tukikelpoisuusperusteiden, sitoumusten ja muiden velvoitteiden noudattaminen voidaan tarkastaa vain tiettynä aikana. Tällaisessa tapauksessa paikalla tehtävät tarkastukset on koordinoitava siten, että kyseisten käyntien määrä ja kesto voidaan rajoittaa tuensaajan osalta tarpeen mukaiseen minimiin. Jos lisäkäyntejä tarvitaan, lisäkäynnistä saa ilmoittaa enintään 48 h ennen kutakin lisäkäyntiä. Lisäkäynnin ilmoittamisen ajankohta tallennetaan Tukisovellukseen lisätiedot tuenhakijalle – kenttään.  Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen tehtyjä muutoksia ei huomioida valvontatulosta määritettäessä.[15]

Valokuvat ovat esim. eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa tukena perusteltaessa valvontatulosta tai pyydettäessä perustason laiminlyöntiepäilyssä lausuntoa eläinlääkäriltä.[16]

Paikalla tehtävässä tarkastuksessa tuenhakijalle tai hänen edustajalleen selvitetään tarkastuksen tarkoitusta ja menetelmiä sekä annetaan tiedote valvonnasta. Tuenhakijalle tai hänen edustajalleen kerrotaan myös otantaperuste (satunnainen/painotettu), miksi hakija on valvonnassa. Tilatarkastuksen päätyttyä hakijalle tai hänen edustajalleen selvitetään tehdyt havainnot.[17]

Tarkastajan on selvitettävä viljelijälle, mitä havaintoja valvonnassa tehtiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat maksettavaan tukeen. Viljelijälle on myös kerrottava, että valvonnan tulos vaikuttaa YT-alueen ja alkuperäisrotusopimuksissa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijän tekemään tukipäätökseen, johon viljelijä voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

3.1 Valvonta-asiakirjat

Eläintukien valvonnat Tukisovelluksessa

Valvonta-asiakirjoihin kuuluvat tarkastuskertomus ja muut valvontaa selventävät dokumentit (esim. valokuvat, muistiot).

Valvontahavainnot tallennetaan kokonaisuudessaan lisätietoineen ja muistiinpanoineen Tukisovellukseen. Kun valvonnan havainnot on tallennettu, luodaan Tukisovelluksessa valvonnan havainnoista tarkastuskertomus, jonka perusteella voidaan tarkastella tehtyjä tarkastuksia yksityiskohtaisesti.[18] Tarkastuskertomus allekirjoitetaan ja lähetetään viljelijälle sähköisesti. Tarkastuskertomus ja sen liitteenä mahdollisesti olevat muut valvontaa selventävät dokumentit lähetetään tuenhakijalle allekirjoitettavaksi hallintolain mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Myös ristiintarkastusvalvonnassa tuenhakijalle lähetetään tiedoksi ja kuultavaksi tarkastuskertomus sekä mahdolliset liitteet. Lisää ristiintarkastuksista luvussa 9.

Tuenhakijalle toimitettavaan tarkastuskertomukseen tulostuu valvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet ja niistä kirjoitetut perustelut. Tarkastuskertomukselle tulostuvat myös muut havainnot, jos niihin on kirjattu lisätietoja. Jos tarkastuskertomukselle on tarve saada näkyviin tekstiä, joka ei liity yksittäiseen tarkastettuun asiaan, kirjoitetaan teksti Valvontatapahtuman tiedot - välilehdellä olevaan lisätiedot tuenhakijalle kohtaan.

Tarkastuskertomus lähetetään tuenhakijalle tiedoksi ja kuultavaksi. Tuenhakijan on mahdollisuus kommentoida valvonnan havaintoja ja palauttaa tarkastuskertomus allekirjoitettuna määräajassa. Jos tuenhakijalla ei ole kommentoitavaa, tarkastuskertomusta ei ole välttämätöntä palauttaa. Allekirjoituksen puuttuminen tai määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian jatkokäsittelyä. Tuenhakijan allekirjoitus tarkastuskertomuksessa ei poista tuenhakijan muutoksenhakuoikeutta lopulliseen tukipäätökseen. Tarkastuskertomukseen kirjatut ELY-keskuksen havainnot sitovat YT-aluetta oikaisuvaatimuskelpoisen ratkaisun tekemisessä.

Tarkastuskertomuksessa on esitettävä kaikki ne havainnot ja lisätiedot, joihin valvonnan tulos perustuu. Valvonnan tuloksen ratkaisuihin vaikuttavat dokumentit tulee liittää sähköiseen arkistoon. Valvontatulokseen vaikuttavat seuraamukset on perusteltava tarkastuskertomukseen. Valokuvat havaituista epäkohdista lisätään tarkastuskertomuksen liitteeksi.

Mikäli eläintuen valvonnan yhteydessä on tehty myös eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta (ID-valvonta), laaditaan kyseisestä valvonnasta oma erillinen tarkastuskertomuksensa kyseistä eläinlajia koskien.[19]

Alkuperäisrotujen kasvattamissopimusten valvontojen tallennuksen ja pöytäkirjojen kanssa toimitaan kuten aiempina vuosina (ohjeistettu mm. vuoden 2019 eläintukien valvontaohjeessa 679/03.00.00.01/2019). Tallennus ja valvonta tehdään vanhassa tukisovelluksessa ja pöytäkirja luodaan vanhan tukisovelluksen raporteista.

Valvonnat on tehtävä 15.11.2021 mennessä.

3.2 Aktiiviviljelijä

Aktiiviviljelijä -vaatimus koskee kaikkia EU:n suoria ja ohjelmatukia. Vaatimus ei koske kansallisia tukia.[20]

Aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta vuodesta 2019 alkaen. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia.

Aktiiviviljelijävaatimus täyttyy, jos viljelijä hakee tukea ja harjoittaa maataloustoimintaa.

3.3 Valvonnan laajentaminen

Valvonta on laajennettava suoran tuen, ohjelmatuen tai kansallisen kotieläintuen valvonnaksi, kun muun valvonnan yhteydessä havaitaan tai muulla tavoin ELY-keskuksen tietoon tulee tukiehtojen laiminlyönti.[21] Valvonnan laajentaminen koskee myös ristiintarkastuksia.

Valvonta laajenee Tukisovelluksessa eläinlajikohtaisen ajon sisällä otantaan kuulumattoman toisen, kyseistä eläinlajia koskevan eläinperusteisen tuen valvonnaksi, kun sovellukseen kirjataan poikkeamahavainto kyseiseen tukeen tukikelpoiselle eläimelle.

Jos tila on ID-valvonnassa nautojen, lampaiden tai vuohien osalta, ja jos tilalla havaintaan tukiin vaikuttavia puutteita, valvonta laajenee myös eläintukiin ja eläimet on käsiteltävä tukieläinten käsittelynäytöllä Tukisovelluksessa.

Kun sikojen eläinten hyvinvointikorvausta hakenut tila on vain ID-valvonnassa, tarkastaja vie tuenhakijan Tukisovelluksessa kyseistä eläinlajia koskevalle vuoden 2021 ELY-keskuksen oman otannan ajolle. Valvottavat ehdot on luotava luvun 2.2. mukaisesti. Tarkastuskäynnin jälkeen,

  1. jos eläintukiin vaikuttavia puutteita ei ole havaittu, ajolle tallennetaan ”Ei koske tilaa” tai,
  2. jos eläintukiin vaikuttavia puutteita on havaittu, ajolle tallennetaan valvonnan havainnot ja lisätietoihin mistä valvonnasta valvonta on laajennettu.

Valvonnan laajentaminen eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnaksi voidaan tehdä osittaisena valvontana, kun puute kohdistuu vain tietyn toimenpiteen tukiehdon laiminlyöntiin.[22] Tarkastaja vie tuenhakijan eläinten hyvinvointikorvauksen vuoden 2021 ELY-keskuksen hallinnollisen valvonnan ajolle ja valitsee eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteet, joita valvonta koskee. Ajolle tarkastaja tallentaa valvonnan havainnot ja lisätietoihin, mistä valvonnasta valvonta on laajennettu osittaiseksi valvonnaksi.

Esimerkki 1: Samassa pitopaikassa on kahden tuenhakijan nautoja (tilat A ja B). Tila A on otantavalvonnassa. Tila B viedään eläinlajikohtaiselle oman otannan ajolle. Molemmille tiloille luodaan valvottavat ehdot luvun 2.2 mukaisesti.  Molempien tilojen eläimet kyseisessä pitopaikassa tarkastetaan.

Tuenhakijan B kahdella eläimellä havaitaan 2 rekisterivirhettä. B on hakenut nautapalkkiota, kansallista kotieläintukea naudoista ja eläinten hyvinvointikorvausta. Valvonta laajennetaan tilan B valvonnaksi ja kaikki tilan naudat tarkastetaan (ns. täysi valvonta eli eläin- ja tositetarkastelu). Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa tarkastetaan vain eläinmäärä. Valvontaa ei laajenneta Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteiden valvonnaksi, jos valittujen toimenpiteiden tukiehtopuutteita ei havaita. Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin merkitään, minkä valvonnan perusteella valvonta on laajennettu.

Esimerkki 2: Samassa pitopaikassa on kahden tuenhakijan nautoja (tilat A ja B). Tila A on otantavalvonnassa. Tila B viedään eläinlajikohtaiselle oman otannan ajolle. Molemmille tiloille luodaan valvottavat ehdot luvun 2.2 mukaisesti.  Molempien tilojen eläimet kyseisessä pitopaikassa tarkastetaan.

3.4 Valvonnan laajentaminen takautuvasti edellisiin vuosiin

Eläintuen valvonta laajennetaan takautuvasti aiempiin tukivuosiin, kun eläinmäärässä tai tukiehdoissa havaittu puute koskee myös aiempia tukivuosia. Valvonta laajennetaan enintään 4 vuotta taaksepäin tai edelliseen valvontavuoteen saakka.[23]

Valvonnan laajentaminen on aina kirjattava Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin. Lisätietoihin merkitään takautuvuuden syy (valvonnassa havaittu puute) ja tukivuodet, joihin takaisinperintä kohdistuu. Takaisinperintävuosille ei tarvitse tehdä erillistä pöytäkirjaa.[24]

Vuoteen 2020 kohdistuva takautuvuus

Vuosiin 2017-2019 kohdistuva takautuva valvonta tallennetaan vanhaan tukisovellukseen (IACS). Takautuvasta valvonnasta on ohjeistettu vuoden 2019 Eläintukien valvontaohjeessa.

Esimerkkejä, milloin valvontaa ei laajenneta takautuvasti

  1. Nautapalkkio ja kansallinen nautatuki: sonni s. 1.10.2020, poistoilm. tehty 16.10.2020, poistopäiväksi ilmoitettu 14.10.2020. Valvonnassa 11.2.2021 poistopäiväksi on korjattu 15.10.2020. Eläimen 1. poistoilmoituksen mukaan eläin on poistettu 2 viikon ikäisenä ja ilmoitus rekisteriin on tehty ennen valvonnasta ilmoittamista. Valvontahetkellä tiedetään, että eläin ei ole vuoden 2020 hakemuksella. Eläintä ei hylätä vuosilta 2020 ja 2021.
  2. Nautapalkkio ja kansallinen tuki: liharotuinen lehmä s. 3.4.2012, kuollut 10.5.2015, ei poikinut. Poistoilmoitus on tehty tilavalvonnan yhteydessä 27.5.2021.
    1. Nautapalkkio: Eläin ei ole vuosien 2017–2020 tukihakemuksilla eikä ole poikimattomuuden takia (kuollut 2015) potentiaalinen vuoden 2021 nautapalkkioon. Eläintä ei hylätä vuosilta 2017–2021.
    2. Kansallinen tuki: Eläin ei ole vuosien 2017–2020 tukihakemuksilla eikä ole poikimattomuuden takia tukikelpoinen vuoden 2021 nautapalkkioon. Eläintä ei hylätä vuosilta 2017–2021.
  3. Nautapalkkio: sonni s. 1.1.2020. Syntymäilmoitus rekisteriin on valvonnasta ilmoittamishetkellä 27.5.2021 tekemättä. Tuenhakija tekee ilmoituksen 28.5.2021. Nauta hylätään nautapalkkiosta vuodelta 2021. Nautaa ei hylätä vuodelta 2020, koska tuloilmoitus tehtiin vuoden 2020 lopullisten tukikelpoisten eläinten poiminnan jälkeen ja eläin ei ole tukihakemuksella.

3.5 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnasta

Tukiehtojen noudattamien

Tuenhakijan on noudatettava eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpidekohtaisia tukiehtoja, mukaan lukien asiakirjat, sitoumusvuoden 1. päivästä alkaen (1.1.–31.12.2021). 

Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa, arvioitaessa tukiehdon noudattamatta jättämisen aiheuttamaa leikkausta maksettavaan korvaukseen, otetaan huomioon noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden ja keston lisäksi myös toistuvuus. Toimenpiteen tukiehtojen noudattamatta jättämisen aiheuttamaa leikkausta määritettäessä on huomioitava myös, onko kyseessä vakava noudattamatta jättäminen tai väärennetyt/toimittamatta jätetyt asiakirjat.

Tarkemmin valvontaohjeen luvussa 12.2.

Tilakäyntien aikataulutus

Tilakäynti on ajoitettava siten, että mahdollisimman monen tukiehdon noudattaminen voidaan tarkastaa.  Valvontaohjeessa on toimenpidekohtaisesti annettu viitteellinen aikataulu kunkin toimenpiteen tarkastamiselle lisäkäyntien minimoimiseksi.

Lisäkäynnit ja asiakirjatarkastukset

Tilalle on tehtävä myöhemmin lisäkäynti, jos kaikkien tukiehtojen noudattaminen ei ole ollut ensimmäisellä valvontakäynnillä tarkastettavissa.[25] Lisäkäynnistä saa ilmoittaa enintään 48 tuntia ennen valvontakäyntiä.[26]

Lampaiden kerintä ja papananäytteenotto voidaan tarkastaa myöhemmin toimistolla tuenhakijan toimittamista asiakirjoista, jos kyseistä tukiehtoa ei ole vielä valvontahetkellä täysin toteutettu.

Valvontaohjeessa on kunkin toimenpiteen kohdalla arvio siitä, vaatiiko tukiehtojen tarkastaminen lisävalvontakäynnin. Tukisovelluksen lisätietoihin on merkittävä lisäkäynnin peruste.

Valvonta jää kesken, kunnes kaikki tukiehdot on valvottu.  

Perustason tarkastaminen

Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa on tarkastettava myös eläinten hyvinvointikorvauksen perustaso. Perustasot koostuvat eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksella määritetyt perustasot on lueteltu kunkin toimenpiteen alussa.[27]

Perustason noudattaminen liittyy kiinteästi tukiehtojen noudattamiseen. Perustason noudattamatta jättämistä tarkastellaan siitä näkökulmasta, mikä vaikutus perustason noudattamatta jättämisellä on toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseen ja toimenpiteen toteuttamiseen kokonaisuudessaan.

Kun kyseessä on selkeä perustason noudattamatta jättäminen, ELY-keskuksen tarkastaja määrittää tukeen kohdistuvan seuraamusprosentin arvioimalla noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden. Seuraamus toimenpiteestä maksettavaan tukeen voi olla 20­­–100 %.

  • Jos ELY-keskuksen tarkastaja ei pysty itse määrittelemään, onko kyseessä perustason laiminlyönti, hän on yhteydessä läänineläinlääkäriin. Saadun vastauksen perusteella tarkastaja ratkaisee, onko tuenhakija noudattanut perustasoa. Mahdollinen eläinlääkärin lausunto kirjataan Tukisovellukseen tilakohtaisiin lisätietoihin ja eläinlääkärin lausunto viedään sähköiseen arkistoon.

4 Naudat

Tässä ohjeessa tukikelpoisella eläimellä tarkoitetaan

  • suorissa eläintuissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa valvontahetkellä tukikelpoisia, valvontavuonna tukea kerryttäneitä ja tukivuoden aikana mahdollisesti tukikelpoisia nautoja sekä
  • alkuperäisrotusopimuksissa sopimuksella olevia nautoja
  • kansallisessa tuessa valvontahetkellä tukikelpoisia tai valvontavuonna tukea kerryttäneitä nautoja.

Naudan on oltava merkitty ja rekisteröity säädösten mukaisesti ollakseen oikeutettu tukeen. Tukikelpoinen eläin on hylättävä tuesta, jos puutteita havaitaan eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä.[28]

Tukikelpoiset eläimet poimitaan tukihakemukselle suoraan eläinrekisteristä, alkuperäisrotusopimuksia lukuun ottamatta. Nautapalkkiossa, lypsylehmäpalkkiossa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa myös tukivuoden aikana mahdollisesti tukikelpoiset eläimet (myöh. potentiaaliset) eli eläimet, joiden on mahdollista tulla palkkio-/ korvauskelpoiseksi kyseisen tukivuoden aikana, mutta vasta tarkastuskäynnin päivämäärän jälkeen (esim. valvontahetkellä vielä ”alaikäinen”), on hylättävä, jos havaitaan puutteita eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä.[29]

Tuenhakijan kaikkien nautojen merkintä ja rekisteröinti on tarkastettava. Yhteiskäyttöisessä navetassa myös muiden tilojen naudat tarkastetaan.

  • Esimerkki: Yhteiskäyttöiseksi navetaksi ei katsota tilannetta, jossa tuenhakijan yksi siitossonni on toisen tilan navetassa siitoskäytössä. Tässä tapauksessa tarkastetaan toisen tilan navetassa vain tuenhakijan siitossonnin merkintä ja rekisteröinti. Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa tarkastetaan lisäksi siitossonnin pito-olosuhteet, jos sonni on eläinten hyvinvointituen toimenpiteessä tukikelpoinen eläin.

Luvussa 4.3 on esitetty eläinryhmä- ja tukikohtaisesti tukikelpoiset eläimet.

4.1 Tavanomainen tuotantotapa

Tavanomaisella tuotantotavalla tarkoitetaan mm.:

  • Nautapalkkiossa[30]
    • Emolehmät poikivat säännöllisesti
    • Eläimiä myydään eloon tai teuraaksi
  • Lypsylehmäpalkkiossa (AB-alue)[31]
    • Lypsylehmät poikivat säännöllisesti
    • Toimittaa maitoa myyntiin tai jalostaa sitä
  • Kansallisessa kotieläintuessa naudoista (C-alue)[32]
    • Emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen

Tavanomaisen tuotantotavan noudattaminen tarkoittaa, että tuenhakija saa eläimistään tai niiden tuotteista myyntituloja. Valvonnassa tavanomaisen tuotantotavan noudattaminen tarkastetaan pääasiassa valvontaa edeltäneen 6 kk myyntitositteista (esim. eläinten ja maidon myyntitositteet). Jos tositteita ei ole edelliseltä 6 kk:lta, tarkastellaan valvontaa edeltäneen 12 kuukauden tositteita.

Tuotanto ei ole tavanomaista, jos esim.

  • Lypsylehmätila: tuenhakija käyttää omassa taloudessaan kaiken tuottamansa maidon tai maito lypsetään viemäriin eikä maidontuotannosta ole myyntituloja.
  • Lihanautatila: tuenhakija käyttää omassa taloudessaan kaiken tuottamansa naudanlihan, eläimiä ei myydä eloon tai teuraaksi ja naudanlihantuotannosta ei ole myyntituloja.

Jos tuotanto ei vastaa tavanomaista, tukea ei makseta valvontavuodelta.[33] Tukisovellukseen tallennetaan tilakohtaiset havainnot -paneelissa tavanomainen tuotantotapa -kysymykseen ”puutteita”.

Jos valvonnassa todetaan, että tavanomaisen tuotantotavan vaatimusta ei ole noudatettu edellisenäkään vuonna ja tilalle on maksettu palkkiota perusteettomasti, valvonta on laajennettava takautuvaksi valvonnaksi (luku 3.4).

Esimerkki 1: Lypsylehmätila lopettaa maidon myynnin kesken vuotta, mutta lehmät jäävät tilalle vielä useammaksi kuukaudeksi. Milloin loppuu oikeus lypsylehmäpalkkioon?

Vastaus: Tuenhakija voi perua osallistumisilmoituksen sähköisesti tai lomakkeella 184, jolloin tuen peruminen kohdistuu seuraavaan vuoteen. Valvonnassa tavanomainen tuotantotapa on kunnossa, vaikka maitoa ei enää tuotettaisikaan, kun tuenhakija on peruuttanut osallistumisilmoituksen kyseisenä vuonna ennen valvonnasta ilmoittamista.

Esimerkki 2: Lypsylehmäpalkkiotila ei saa myyntituloja tuottamastaan maidosta tai siitä valmistetuista tuotteista. Lisäksi tilalla on 2 korvamerkitöntä lypsylehmää. Tukisovellukseen tallennetaan tieto tavanomaisen tuotantotavan puutteesta ja hylätään 2 lehmää korvamerkittömyyden takia.

Esimerkki 3: Emolehmätilalla (AB-alue) on maitorotuisia poikineita lehmiä, joilla on käyttötapana rekisterissä maidontuotanto. Kyseisten lehmien maito käytetään vasikoiden ravinnoksi. Tukisovellukseen tallennetaan lypsylehmäpalkkioon tieto tavanomaisen tuotantotavan puutteesta ja maitorotuiset poikineet lehmät hylätään väärän käyttötavan takia.

Esimerkki 4: Tilalla (AB-alue) on maidontuotantoa ja emolehmätuotantoa. Kaksi maitorotuista lehmää on emolehminä, mutta niiden käyttötapana rekisterissä on maidontuotanto. Lehmät hylätään lypsylehmäpalkkiosta väärän käyttötavan takia.

Esimerkki 5: Lypsylehmätilalla (AB-alue) on liharotuinen lehmä maidontuotannossa. Lehmän käyttötapa rekisterissä on maidontuotanto. Eläimen rekisteriin ilmoitettu käyttötapa vastaa eläimen käyttötapaa tilalla. Eläintä ei hylätä lypsylehmäpalkkiosta.

4.2 Eläinmäärän tarkastaminen[34]

Valvonnassa on tarkastettava kunkin eläimen kohdalla merkintä- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen.

  • Kaikki tuenhakijan naudat ovat tunnistettavissa korvamerkin EU-tunnuksesta ja ne on asianmukaisesti ilmoitettu eläinrekisteriin. Jos eläinten tapahtumailmoituksia eläinrekisteriin ei tehdä sähköisesti, tarkastetaan, että eläimet on merkitty eläinluetteloon.

4.2.1 Korvamerkit[35]

Naudat on korvamerkittävä viimeistään 20 päivän iässä. Eläin on kuitenkin merkittävä jo edellä mainittua aiemmin, jos se siirretään pois syntymäpitopaikastaan.[36]

Jokaisen tilalla olevan eläimen korvamerkintä tarkastetaan.

Eläimen korvamerkintä on kunnossa, kun

  • eläimellä on molemmat korvamerkit tai
  • eläimellä on vain yksi korvamerkki tai
  • vuonna 2021 syntyneellä vasikalla on molemmissa korvissa perinteinen korvamerkki (tilanne tulkitaan kuin yhdellä korvamerkillä merkitty eläin).
  • jos eläin on tuenhakijan ainoa korvamerkitön nauta ja joko
    1. eläimen korvat niin pahoin paleltuneet tai haljenneet, että merkkejä ei voi kiinnittää tai
    2. eläimelle on tilattu korvausmerkit ennen valvonnasta ilmoittamista, mutta merkit eivät valvontahetkellä ole vielä saapuneet tilalle.

Poikkeuksen käyttö on perusteltava eläintukien käsittelynäytöllä valitsemalla eläimelle tilanteeksi ”Kunnossa” ja tarkenne ”Yhden eläimen korvamerkittömyys”.

Eläin hylätään korvamerkittömyyden takia, jos eläimellä ei ole lainkaan korvamerkkejä. Korvamerkittömyydellä tarkoitetaan myös sitä, että eläimen korvamerkintä on muutoin säädösten vastainen (esim. 2 eri EU-tunnusta tai 2 eläintä, joilla molemmilla korvamerkeissä sama EU-tunnus, irronnut tunnistin kiinnitetty uudelleen, punaisen tilapäismerkin väärä käyttö jne.).

Jos todetaan, että eläimellä ei ole ollut lainkaan korvamerkkejä (korvat ehjät, ei reikää korvassa) Tukisovelluksessa korvamerkintä-kysymykselle tallennetaan tällöin ”Merkitön” -> ”Ei koskaan merkitty”. Näissä tapauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös mahdolliseen takautuvuuteen, jos kyseessä on vanhempi, tukikelpoinen yksilö.

Valvonnassa ei hylätä korvamerkitöntä, tukikelpoisuusiän ohittanutta nautaa. Esim.

  • EU:n nautapalkkion ja kansallisen nautatuen valvonnassa ei hylätä valvonnan alkamishetkellä vähintään 20 kk ikäistä korvamerkitöntä sonnia;
  • Eläinten hyvinvointikorvauksen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevasta toimenpiteestä ei hylätä vähintään 6 kk ikäistä korvamerkitöntä nautaa, jos voidaan olettaa eläimen olleen korvamerkitty alle 6 kk iässä.

1.1.2021 jälkeen syntynyt vasikka, jota ei ole merkitty e-merkillä käsitellään eläintukien valvonnassa kuten yhdellä merkillä merkitty eläin.

Valvonnassa hylätään korvamerkitön nauta. Esim.

  • Palkkiokelpoinen emolehmä, jonka molemmat korvat ovat tuhoutuneet, tämän lisäksi tilalla todetaan merkitön sonni, molemmat hylätään.
  • Palkkiokelpoinen emolehmä, jonka molemmat korvat ovat tuhoutuneet, tämän lisäksi todetaan yli 20 kk ikäinen merkitön siitossonni, emolehmä hylätään.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa korvamerkittömyydestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

4.2.2 Eläinrekisteri[37]

Nautaeläinrekisteri-ilmoitukset on tehtävä viimeistään 7. päivänä tapahtumasta.[38] Valvontatulosta määritettäessä ei huomioida valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehtyjä ilmoituksia eläinrekisteriin.[39]

Esimerkki: Tila ilmoittaa eläinten tapahtumat eläinrekisteriin lomakkeella ja soittamalla. Valvontahetkellä tilalla on 1 kk ennen valvontakäyntiä syntynyt sonnivasikka. Eläimen syntymä on ilmoitettu nautarekisteriin ennen valvonnasta ilmoittamispäivää, 15. päivänä tapahtumasta. Eläimen tiedot ovat oikein nautaeläinluettelossa. Eläin on valvontahetkellä nautapalkkiossa mahdollisesti tukikelpoinen eläin. Eläintä ei hylätä nautapalkkiosta, koska eläimen tiedot ovat olleet oikein eläinrekisterissä valvonnan alkamishetkellä.

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttava eläinrekisterin virhe aiheuttaa aina eläimen hylkäämisen[40]
    • Tukikelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ovat tilalle tulopvm, tilalta poistopvm, pitopaikka, rotu, sukupuoli, ikä, käyttötapa ja poikiminen.
    • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat rekisteritiedot vaihtelevat eläintuittain ja eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpiteittäin.
    • Poikkeus kansallinen kotieläintuki: Tilalta teurastamolle teurastettavaksi toimitetun eläimen poistopäivämäärä saa olla virheellisesti ilmoitettu eläinrekisteriin. Puuttuva (tapahtumasta yli 7 vrk) tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehty poistoilmoitus aiheuttaa eläimen hylkäyksen.
  • Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus ja alkuperäisrotusopimukset; Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinrekisterin virhe:[41]
    • Ensimmäisellä kerralla eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka (eläin-, tuki- ja tilakohtainen).
    • Jos eläimellä havaitaan eläinrekisterissä tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe vähintään toisen kerran 24 kk aikana, eläin hylätään.
    • Eläinten hyvinvointikorvaukseen ei aiheudu 24 kk sanktiouhkaa, jos eläin hylätään jostain toimenpiteestä. Sanktiouhka on tukikohtainen, ei toimenpidekohtainen.
    • Kansallisessa tuessa ei seuraamuksia eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta virheestä.
    • Esimerkki (ei kansallinen tuki): Naudalla on eläinrekisterissä tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe ja toinen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe. Nauta hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttavan rekisterivirheen takia. Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe ei tässä tapauksessa aiheuta 24 kk sanktiouhkaa.

Ennen valvontaa tukea kerryttänyttä eläintä ei hylätä rekisterivirheen takia, jos eläimen rekisteritiedot ovat olleet oikein eläimen tukikelpoisuusiän viimeiseen päivään saakka.

Tarkemmin eläimen rekisterivirheen aiheuttamasta seuraamuksesta myöhemmin tässä luvussa, kunkin rekisteristä tarkastettavan asian kohdalla.

Kuolleena syntyneet eläimet saa haudata koko maassa. Muutoin raatojen ja teurasjätteiden hautaus on sallittu vain syrjäisillä, keräilyalueen ulkopuolisilla alueilla (Lappi, Ahvenanmaa, Taivalkoski, Kuusamo, Hyrynsalmi, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Puolanka, Pudasjärvi, Ii).

Keräilyalueella hautaamiseen pitää olla poikkeuslupa. Jos valvonnassa todetaan, että nautoja on haudattu keräilyalueella, asiasta ilmoitetaan AVI:in.

Koko maassa: hautaamisesta on pidettävä kirjaa. HUOM! Hautauskirjanpito (eläinten määrä, eläinlaji, hautauspäivä ja – paikka) on säilytettävä 2 vuotta.

Jos raatoja on käytetty haaskoina, on haaskatoiminnan aloittamisesta pitänyt ilmoittaa kunnaneläinlääkärille ja haaskaruokintapaikka rekisteröidä eläintenpitäjärekisterin yhteydessä olevaan haaskaruokintapaikkarekisteriin.

Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat rekisterivirheet
Rekisteröinti tilalle

Rekisteröinnillä tilalle tarkoitetaan eläimen tulo- ja poistopäivää.

Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen rekisteröinnin oikeellisuus ja ajantasaisuus.

Kaikkien enintään 7 päivää ennen valvontapäivää tilalle ostettujen ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten tositteet on tarkastettava, jos tulo-/poistoilmoitus eläinrekisteriin ja/tai eläinluetteloon on tekemättä.

Eläimen rekisteröinti tilalle ei ole kunnossa jos valvonnan alkamishetkellä (myöhemmin valvontahetkellä)

  • Eläin on tullut tilalle yli 7 vuorokautta aiemmin, mutta eläintä ei ole rekisteröity tilalle tai eläimen tuloilmoitus on tehty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • Eläin on poistettu yli 7 vuorokautta aiemmin, mutta eläimen poistoilmoitusta eläinrekisteriin ei ole tehty tai eläimen poistoilmoitus on tehty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • Eläimen tulo-/poistopäivästä ei saada selvyyttä (esim. kadonnut, kuollut, tilalla teurastettu)
    •  Jos eläinrekisterin mukaan tilalla olevaa eläintä ei voida valvonnassa todeta eikä tukea hakenut esitä valvonnassa kirjallista näyttöä eläimen merkinnän ja rekisteröinnin ilmoitusaikojen noudattamisesta, eläin hylätään[42].

Tukikelpoinen nauta hylätään valvonnassa eläinrekisterin virheellisestä, puuttuvasta tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehdystä tilalle tuloilmoituksesta (ml. puuttuvat syntymäilmoitukset) tai tilalta poistoilmoituksesta.

Valvonnassa ei hylätä eläintä, jonka rekisteritiedot ovat olleet oikein tukikelpoisuusiän viimeiseen päivään asti ja rekisterivirhe on tapahtunut tukikelpoisuusiän jälkeen. Esim.

  • EU:n nautapalkkion ja kansallisen nautatuen valvonnassa ei hylätä rekisterivirheen tapahtumahetkellä vähintään 20 kk ikäistä sonnia;
  • eläinten hyvinvointikorvauksen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevasta toimenpiteestä ei hylätä rekisterivirheen tapahtumahetkellä vähintään 6 kk ikäistä nautaa.

Kansallisessa kotieläintuessa tilalta teurastamolle teurastettavaksi toimitetun eläimen poistopäivämäärä saa olla virheellisesti ilmoitettu eläinrekisteriin. Puuttuva (tapahtumasta yli 7 vrk) tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehty poistoilmoitus aiheuttaa eläimen hylkäyksen.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinrekisterin tulo- tai poistoilmoituksen virheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Tilalle rekisteröimätön nauta

  • Valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on saapunut tilalle (ml. syntymä). Jos tilalla on tilalle rekisteröimätön eläin, jota ei löydy Tukisovelluksen ja tarkistuslistan lukitun datan eläimistä, eläimestä on selvitettävä seuraavat tiedot: eläimen EU-tunnus, eläinlaji, sukupuoli, rotu, syntymäaika ja tilalle tulopäivä.  Tiedot tallennetaan Tukisovellukseen.
  • Kun kyseessä on puuttuva eläimen syntymäilmoitus, valvonta jää kesken niiden tukien osalta joihin eläimet ovat tukikelpoisia, kunnes tuenhakija on rekisteröinyt valvonnassa hylättävät eläimet. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan kautta tilalle aiheutuu mahdollisesti siirtokielto.
    • Esimerkki 1: tilalla 2 päivää ennen valvontaa syntynyt vasikka, jonka tiedot eivät vielä löydy rekisteristä. Eläimen tiedot valvontahetkellä kunnossa; rekisteröintiä ei tarvitse jälkikäteen seurata.
    • Esimerkki 2: Tilalla 5 kk ennen valvontaa syntynyt sonnivasikka, joka on merkitty, mutta ei rekisteröity. Eläin tallennetaan hylätyksi vapaalla EU-tunnuksella ja määritellään tiedot sovellukseen. Jos eläintenpitäjä rekisteröi eläimen valvonnan jälkeen, hylkääntyy nauta eläintenpitäjän rekisteriin ilmoittamilla tiedoilla.
  • Jos hakija ei pyynnöstä huolimatta rekisteröi valvonnassa hylättävää eläintä ja eläin ei poimiudu tukivuoden päättymisen jälkeen lopulliselle tukihakemukselle, tarkastaja tallentaa hylättävän naudan keinotekoisella EU-tunnuksella (U1, U2 jne) Tukisovellukseen.
    • Esimerkki: tilalla 5 kk ennen valvontaa (valvontapvm 30.10.2020) syntynyt sonnivasikka U1, jota ei ole merkitty eikä rekisteröity. Tuenhakija ei ole rekisteröinyt eläintä vielä seuraavan vuoden maaliskuussa, kun nautapalkkion lopulliset tukikelpoiset naudat kyseiseltä vuodelta on siirretty tukihakemukselle. Tarkastaja tallentaa rekisteröimättömän U1 eläimen hylätyksi Tukisovellukseen.

Rekisteristä poistamaton nauta

  • Jos eläinrekisterissä on valvonnasta ilmoittamishetkellä tai paikalla tehtävän valvonnan aikana eläin, jota ei ole tilalla (ml. kadonnut, kuollut ja tilalla teurastettu), valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on poistunut tilalta.[43] Tuenhakijan esittämän asiakirja-aineiston, esim. myyntitositteiden, hautauskirjanpidon, valokuvien tms., perusteella todetaan eläimen poistoajankohta. Tukisovellukseen merkitään eläinkohtaisiin lisätietoihin eläimen poistopäivä ja tieto, millä perusteella poistopäivä on todettu.
  • Valvonnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä, jos tilalla on kadonneita, kuolleita tai tilalla teurastettuja nautoja, joilla 7 päivän ilmoitusaika rekisteriin (huomioitava myös 3 päivän merkintäaika eläinluetteloon, jos tila ei ilmoita eläinten tapahtumia sähköisesti eläinrekisteriin) ei ole ylittynyt valvonnasta ilmoittamishetkellä.
    • Jos poistoajankohdasta ei saada selvyyttä, eläin on hylättävä myös takautuvasti niiltä vuosilta, jolloin eläin on kerryttänyt tukea (enintään 4 vuotta taaksepäin tai sitoumus-/sopimuskauden alkuun). Eläinrekisterin ajan tasalla pitäminen on tuenhakijan vastuulla. Tukea ei voida maksaa perusteettomasti.
    • Tuenhakijan esittämä asiakirja-aineisto huomioidaan myös arvioitaessa takautuvuutta, esim. korvamerkkitilaukset, nautarekisterin poikimailmoitukset, tositteet, hautauskirjanpito, valokuvat tms., jonka perusteella eläimen poistoajankohta voidaan todeta.
    • Jos tilalla kuolleita nautoja tai teurasjätettä on haudattu ruhojen keräilyalueella, asiasta ilmoitetaan AVI:iin.
    • Valokuvien perusteella ei voida hyväksyä tilakäynnillä havainnoimatonta eläintä nähdyksi tilakäynnin jälkeen, vaan eläin on todettava uusintakäynnillä.

Tukisovellukseen merkitään näkyviin, millä tavalla eläimen poistoajankohta on todettu.

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Pitopaikka

Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen rekisteröinti oikeaan pitopaikkaan. Eläimen on oltava joko eläinrekisteriin ilmoitetussa tai tuenhakijan hallinnassa olevassa pitopaikassa, josta eläin on välittömästi valvontakäynnin aikana paikannettavissa ja tunnistettavissa. [44] Tukikelpoinen nauta hylätään virheellisestä pitopaikka-tiedosta.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Rotu

Tarkastetaan, että tilalla olevan naudan rotu vastaa eläinrekisteriin ilmoitettua rotutietoa.

Tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe eläinrekisteriin ilmoitetussa rotu-tiedossa

Tukikelpoinen eläin hylätään.

Alkuperäisrotusopimuksella oleva nauta hylätään syykoodilla 05 jos eläin ei ole alkuperäisrotua. Alkuperäisrodut: itäsuomenkarja, länsisuomenkarja ja pohjoissuomenkarja.

Lypsylehmäpalkkiossa, nautapalkkiossa ja kansallisessa kotieläintuessa rotutieto tarkastetaan tasolla liharotuinen/maitorotuinen. Tukikelpoinen lehmä ja hieho (lypsylehmä-, nautapalkkio, kansallinen nautatuki) hylätään, jos

  • Liharotuinen eläin on ilmoitettu eläinrekisteriin maitorotuiseksi tai
  • Maitorotuinen eläin on ilmoitettu eläinrekisteriin liharotuiseksi.

Risteytyseläimillä rotu on ilmoitettu oikein, kun eläinrekisteriin ilmoitettu nauta on vähintään 50 % kyseistä rotua. Joissain tapauksissa eläimen rotuasteen määrittämiseksi tarkastajan on tarkastettava eläimen polveutuminen tuenhakijan antamasta selvityksestä. 

Maitorodut: Ayrshire, Jersey, Brown Swiss, Guernsey, Holstein, Montbéliarde, Simmental, itäsuomenkarja, länsisuomenkarja ja pohjoissuomenkarja.

Liharodut: Biisoni (ei tukikelpoinen kansallisessa kotieläintuessa), Aberdeen Angus, Belgian Blue, Blonde d’Aquitaine, Charolais, Hereford, Ylämaankarja (Highland Cattle), Limousin, Simmental, Piemontese, Dexter, Galloway ja Texas Longhorn.

Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteissä Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen, Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen, Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella ja Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella tukikelpoinen eläin hylätään, jos

  • Eläimen roduksi on ilmoitettu eläinrekisteriin virheellisesti Ylämaankarja, Biisoni, Texas Longhorn tai Galloway ja eläin on jotain muuta kuin edellä mainittua rotua
  • Ylämaankarja, Biisoni, Texas Longhorn tai Galloway -rotuisen eläimen roduksi on ilmoitettu eläinrekisteriin joku muu rotu kuin edellä mainittu
Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläinrekisterin rotu-tiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → Tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Nautapalkkiossa sonnin tai härän virheellinen rotu-tieto eläinrekisterissä on tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe.

Sukupuoli

Jokaisen tilalla olevan eläimen sukupuoli tarkastetaan.

Lypsylehmäpalkkio, nautapalkkio ja kansallinen kotieläintuki: tukikelpoinen nauta hylätään aina virheellisen sukupuolitiedon takia.

Alkuperäisrotusopimukset: sopimuksella oleva sonni hylätään rekisterivirheen takia, jos eläin on härkä.

Eläinten hyvinvointikorvaus: nauta hylätään rekisterivirheen takia vain toimenpiteissä:

  • Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
  • Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella
  • Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat, jos lehmän sukupuoli väärin rekisterissä ja lehmä on tukivuoden aikana vähintään 24 kk ikäinen

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläimen sukupuoli-tiedossa

Eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Käyttötapa

Jokaisen tilalla olevan naaraspuoleisen poikineen naudan käyttötapatieto eläinrekisterissä tarkastetaan. Eläimen käyttötapatiedon eläinrekisterissä on vastattava eläimen todellista käyttöä.

Lypsylehmäpalkkiossa (AB-alue) lypsylehmän käyttötavan on oltava rekisterissä maidontuotanto (käyttötapakoodi 1). Maitorotuisen emolehmän käyttötapa ei saa olla rekisterissä maidontuotanto. Nauta hylätään. Esimerkit luvussa 4.1.

Nautapalkkiossa ja kansallisessa emolehmistä maksettavassa kotieläintuessa emolehmän käyttötavan on oltava rekisterissä emolehmä (käyttötapakoodi 2). Liharotuisen lypsylehmän käyttötapa ei saa olla rekisterissä emolehmä. Nauta hylätään. Esimerkit luvussa 4.1.

Poikimatonta naaraspuolista nautaa ei hylätä eläinrekisterin käyttötapa-tiedon takia eikä siitä aiheudu EU:n suoriin tai ohjelmatukiin 24 kk sanktiouhkaa.

Sonnia tai härkää ei hylätä eläinrekisterin virheellisen käyttötapa-tiedon (2 = emolehmä tai 1 = maidontuotanto) takia, mutta siitä aiheutuu eläimelle EU:n suoriin tai ohjelmatukiin 24 kk sanktiouhka.

Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläimen käyttötapa-tiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset:

→ tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Ikä

Jokaisen tilalla olevan eläimen ikä tarkastetaan eläinrekisteriin ilmoitetusta syntymäajasta. 

Tukikelpoinen eläin hylätään eläinrekisteriin ilmoitetun väärän syntymäajan takia.

Alkuperäisrotusopimuksella olevan naudan on oltava vähintään yhden vuoden ikäinen sopimuskauden alkaessa[45]. Sopimuksenteko- tai korvaushetkellä alle 1 vuoden ikäinen eläin hylätään syykoodilla 06.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Poikiminen

Kun tilalla on rekisteröimätön vasikka, tarkastetaan, milloin vasikka on syntynyt. Jos lehmän poikimistietoa ei ole ilmoitettu eläinrekisteriin 7 päivän kuluessa vasikan syntymästä, lehmän havaintotietoihin kirjataan viimeisin poikimispäivä.

Lehmä hylätään vain, jos virheellä on vaikutusta eläimen tukikelpoisuuteen. Nauta- ja lypsylehmäpalkkioissa, kansallisessa kotieläintuessa sekä eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteissä Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat ja Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat tukikelpoinen lehmä hylätään, jos eläimellä on yli 7 pv aiemmin syntynyt rekisteröimätön vasikka eikä lehmä ole aiemmin poikinut.

  • Nautapalkkio ja kansallinen kotieläintuki: Emolehmähieho hylätään, jos se poikii ensimmäisen kerran yli 4-vuotiaana ja poikimisilmoitusta ei ole tehty 7 päivän kuluessa poikimisesta.
  • Alkuperäisrotusopimuksella oleva lehmä hylätään syykoodilla 09, jos eläimellä on yli 7 pv aiemmin syntynyt rekisteröimätön vasikka ja kyseessä on lehmän 1. tai 2. poikiminen sopimuskauden aikana.
Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläimen poikimistiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Muut eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamattomat virheelliset tiedot eläinrekisterissä

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta rekisterivirheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

4.2.3 Eläinluettelo

Tuenhakijan on pidettävä omistuksessaan tai hallinnassaan olevista eläimistä eläinlaji- ja pitopaikkakohtaista eläinluetteloa. Tapahtumat on merkittävä eläinluetteloon viimeistään 3. päivänä tapahtumasta. Eläinluettelon pitäminen voidaan korvata ilmoittamalla tapahtumat sähköistä kanavaa käyttäen suoraan eläinrekisteriin viimeistään 7. päivänä tapahtumasta.[46]

Tuenhakija tekee eläinten tapahtumailmoituksia sähköisesti suoraan nautaeläinrekisteriin:

  • Ei vaadita eläinluetteloa, luku 4.2.3 ei koske tuenhakijaa (muutos vuodesta 2018 alkaen)
  • Tapahtumat ilmoitettava eläinrekisteriin 7 päivän kuluessa
  • Tukisovelluksessa kysymykseen ”Eläintenpitäjällä eläinluettelon pitovelvollisuus” valitaan vastausvaihtoehto ”Ei”. Eläinluetteloa ei tarkasteta.
  • Sähköinen ilmoittaminen = ilmoittaminen ohjelmistolla suoraan eläinrekisteriin

Tuenhakija ilmoittaa eläinten tapahtumailmoitukset aina muutoin kuin sähköisesti suoraan nautaeläinrekisteriin

  • Vaaditaan erillinen eläinluettelo, luku 4.2.3 koskee tuenhakijaa
  • Merkintä eläinluettelossa oltava 3 päivän kuluessa tapahtumasta
  • Tukisovelluksessa kysymykseen ”Eläintenpitäjällä eläinluettelon pitovelvollisuus” valitaan vastausvaihtoehto ”Kyllä”.
  • Tarkastetaan luettelon ajantasaisuus ja oikeellisuus valvonnassa
  • Kaikkien tilalla olevien nautojen tiedot eläinluettelossa tarkastetaan.

Eläinluettelosta tarkastettavat tiedot vastaavat eläinrekisteristä tarkastettavia tietoja, mukaan lukien eläinten kokonaislukumäärä.  

Tukisovellukseen tallennetaan tieto, jos eläin puuttuu kokonaan eläinluettelosta tai jos eläimellä on jokin virhe eläinluettelossa. Eläimen lisätietoihin kirjataan mikä virhe luettelossa on ollut.

  • Esimerkki 1: Tila ilmoittaa tiedot eläinrekisteriin lomakkeella. Valvontahetkellä tilalla on 3 päivää ennen valvontakäyntiä syntynyt sonnivasikka. Eläimen syntymä on merkitty eläinluetteloon. Eläimen sukupuoli on kuitenkin eläinluettelossa virheellinen. Eläin on valvontahetkellä nautapalkkiossa mahdollisesti tukikelpoinen eläin. Eläin hylätään nautapalkkiosta. Ei vaikutusta kansalliseen nautatukeen.
  • Esimerkki 2: Tila ilmoittaa tiedot eläinrekisteriin lomakkeella. Tilalla on 5 pv ennen valvonnasta ilmoittamista syntynyt sonnivasikka. Syntymätieto on jo ilmoitettu eläinrekisteriin, mutta eläintä ei löydy paperisesta eläinluettelosta. Eläin on valvontahetkellä nautapalkkiossa mahdollisesti tukikelpoinen eläin. Eläin hylätään nautapalkkiosta eläinluettelon virheen takia. Eläinrekisterin tiedot ovat kunnossa. Ei vaikutusta kansalliseen nautatukeen.
  • Esimerkki 3. AB-alue: Tilalta pyydettyä eläinluetteloa ei toimiteta/esitetä tarkastajalle. Tukisovelluksen viimeistelyn eläinkortille kaikille eläimille tallennetaan eläinluetteloon: Eläimen kaikki tiedot puuttuvat eläinluettelosta.
  • Esimerkki 4. C-alue: Tilalta pyydettyä eläinluetteloa ei toimiteta/esitetä tarkastajalle. Tukisovelluksen viimeistelyn eläinkortille kaikille eläimille tallennetaan eläinluetteloon: Eläimen kaikki tiedot puuttuvat eläinluettelosta. Eläimet hylätään nautapalkkiosta eläinluettelovirheen takia. Kansallisessa kotieläintuessa tilakohtaisiin tietoihin tallennetaan eläinluettelokysymykseen: puutteita

Kansallisessa kotieläintuessa tilalle, jolla on velvoite pitää erillistä eläinluetteloa, ei aiheudu seuraamuksia eläinluettelon virheistä. Jos eläinluetteloa ei ole pidetty lainkaan, tuki hylätään.[47] Tieto tallennetaan Tukisovellukseen.

EU:n suorissa ja ohjelmatuissa[48] tilalla, jolla on velvoite pitää erillistä eläinluetteloa

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttava eläinluettelon virhe aiheuttaa aina eläimen hylkäämisen
    • eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ovat tilalle tulopvm, tilalta poistopvm, pitopaikka, rotu, sukupuoli, ikä, käyttötapa ja poikiminen.
    • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat eläinluettelon tiedot vaihtelevat eläintuittain ja eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpiteittäin.
  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinluettelon virhe aiheuttaa
    • Ensimmäisellä kerralla 24 kk sanktiouhan kyseiselle eläimelle kyseiseen tukeen (eläin-, tuki- ja tilakohtainen).
    • Jos eläimellä havaitaan eläinluettelossa tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe vähintään toisen kerran 24 kk aikana, eläin hylätään.
    • Eläinten hyvinvointikorvaukseen ei aiheudu 24 kk sanktiouhkaa, jos eläin hylätään jostain toimenpiteestä. Sanktiouhka ei ole toimenpidekohtainen.
    • Esimerkki: Naudalla on eläinluettelossa tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe ja toinen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe. Nauta hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttavan luettelovirheen takia. Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe ei tässä tapauksessa aiheuta 24 kk sanktiouhkaa.

Ennen valvontaa tukea kerryttäneelle eläimelle ei aiheudu seuraamuksia eläinluettelon virheen takia, jos eläimen eläinluettelon tiedot ovat olleet oikein eläimen tukikelpoisuusiän viimeiseen päivään saakka.

Tarkemmin eläimen eläinluettelon virheen aiheuttamasta seuraamuksesta myöhemmin tässä luvussa, kunkin luettelosta tarkastettavan asian kohdalla.

Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat eläinluettelon virheet (EU:n suorat ja ohjelmatuet)
Rekisteröinti tilalle

Rekisteröinnillä tilalle tarkoitetaan eläimen tulo- ja poistopäivää. Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen rekisteröinnin oikeellisuus ja ajantasaisuustuenhakijan eläinluettelossa.

Kaikkien enintään 3 päivää ennen valvontapäivää tilalle ostettujen ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten tositteet on tarkastettava, jos tulo-/poistoilmoitus eläinrekisteriin ja/tai eläinluetteloon on tekemättä.

Eläimen rekisteröinti tilalle ei ole kunnossa, jos valvonnan alkamishetkellä (myöhemmin valvontahetkellä)

  • Eläin on tullut tilalle yli 3 vuorokautta aiemmin, mutta eläintä ei ole merkitty tilan eläinluetteloon tai eläimen tulo on merkitty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • Eläin on poistettu yli 3 vuorokautta aiemmin, mutta eläimen poistoa ei ole merkitty eläinluetteloon tai eläimen poisto on merkitty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • eläimen tulo-/poistopäivästä ei saada selvyyttä (esim. kadonnut, kuollut, tilalla teurastettu)
    • Jos eläinrekisterin tai eläinluettelon mukaan maatilalla olevaa eläintä ei voida valvonnassa todeta eikä tukea hakenut esitä valvonnassa kirjallista näyttöä eläimen merkinnän ja rekisteröinnin ilmoitusaikojen noudattamisesta, eläin hylätään.[49]

Tukikelpoinen nauta hylätään valvonnassa eläinluettelon virheellisestä, puuttuvasta tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä merkitystä tilalle tulopäivästä (ml. puuttuvat syntymämerkinnät) tai tilalta poistopäivästä.

Valvonnassa ei hylätä eläintä, jonka eläinluettelon tiedot ovat olleet oikein tukikelpoisuusiän viimeiseen päivään asti ja eläinluettelon virhe on tapahtunut tukikelpoisuusiän jälkeen. Esim.

  • EU:n nautapalkkion valvonnassa ei hylätä eläinluettelon virheen tapahtumahetkellä vähintään 20 kk ikäistä sonnia;
  • eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteissä, jotka koskevat vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista ei hylätä eläinluettelovirheen tapahtumahetkellä vähintään 6 kk ikäistä nautaa.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinluettelon tulo- tai poistopäivän virheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Eläinluettelosta puuttuva nauta

  • Valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on saapunut tilalle (ml. syntymä). Jos tilalla on tilalle rekisteröimätön eläin, jota ei löydy Tukisovelluksen ja tarkistuslistan lukitun datan eläimistä, eläimestä on selvitettävä seuraavat tiedot: eläimen EU-tunnus, eläinlaji, sukupuoli, rotu, syntymäaika ja tilalle tulopäivä. Tiedot tallennetaan Tukisovellukseen.
  • Kun kyseessä on puuttuva eläimen syntymäilmoitus, valvonta jää kesken niiden tukien osalta joihin eläimet ovat tukikelpoisia, kunnes tuenhakija on rekisteröinyt valvonnassa hylättävän eläimen. Täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan kautta tilalle aiheutuu mahdollisesti siirtokielto.
    • Esimerkki: tilalla 4 päivää ennen valvontaa syntynyt vasikka, jonka tiedot löytyvät eläinluettelosta mutta ei vielä rekisteristä. Eläimen tiedot valvontahetkellä kunnossa; rekisteröintiä ei tarvitse jälkikäteen seurata.
    • Esimerkki: tilalla 4 päivää ennen valvontaa ostettu nauta, jonka tiedot löytyvät rekisteristä, mutta ei eläinluettelosta. Tukisovelluksen viimeistelyosion eläinkortille tallennetaan eläinluetteloon poikkeama: Eläimen kaikki tiedot puuttuvat eläinluettelosta.
  • Jos hakija ei pyynnöstä huolimatta rekisteröi eläintä ja eläin ei poimiudu tukivuoden päättymisen jälkeen lopulliselle tukihakemukselle, tarkastaja tallentaa hylättävän naudan keinotekoisella EU-tunnuksella (U1, U2..) Tukisovellukseen.
    • Esimerkki: tilalla 5 kk ennen valvontaa (valvontapvm 30.10.2021) syntynyt sonnivasikka, jota ei ole rekisteröity. Tuenhakija ei ole rekisteröinyt eläintä vielä seuraavan vuoden maaliskuussa, kun nautapalkkion lopulliset tukikelpoiset naudat kyseiseltä vuodelta on siirretty tukihakemukselle. Tarkastaja tallentaa rekisteröimättömän eläimen hylätyksi Tukisovellukseen.

Eläinluettelosta poistamaton nauta

  • Jos eläinluettelossa on paikalla tehtävän valvonnan aikana eläin, jota ei ole tilalla (ml. kadonnut, kuollut ja tilalla teurastettu), valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on poistunut tilalta. Tuenhakijan esittämän asiakirja-aineiston, esim. myyntitositteiden, hautauskirjanpidon, valokuvien tms., perusteella todetaan eläimen poistoajankohta. Tukisovellukseen merkitään tieto eläinluettelon virheestä ja eläinkohtaisiin lisätietoihin eläimen poistopäivä ja millä perusteella poistopäivä on todettu.
  • Esimerkki: tilalla 4 päivää ennen valvontaa poistettu nauta, jonka poistoilmoitus tehty rekisteriin, mutta ei eläinluetteloon. Tukisovelluksen viimeistelyosion eläinkortille tallennetaan eläinluetteloon poikkeama: Eläinluettelossa tieto/tietoja väärin tai puuttuu. Lisätietoihin kirjoitetaan: poisto kirjaamatta eläinluetteloon.
  • Valvonnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä, jos tilalla on kadonneita, kuolleita tai tilalla teurastettuja nautoja, joilla 3 päivän merkitsemisaika eläinluetteloon ei ole ylittynyt valvontakäynnin hetkellä.
    • Jos poistoajankohdasta ei saada selvyyttä, eläin on hylättävä myös takautuvasti niiltä vuosilta, jolloin eläin on kerryttänyt tukea (enintään 4 vuotta taaksepäin tai sitoumus-/sopimuskauden alkuun). Eläinluettelon ajan tasalla pitäminen on tuenhakijan vastuulla. Tukea ei voida maksaa perusteettomasti.
    • Tuenhakijan esittämä asiakirja-aineisto huomioidaan myös arvioitaessa takautuvuutta, esim. korvamerkkitilaukset, nautarekisterin poikimailmoitukset, tositteet, hautauskirjanpito, valokuvat tms., jonka perusteella eläimen poistoajankohta voidaan todeta.
    • Jos tilalla kuolleita eläimiä tai teurasjätettä on haudattu ruhojen keräilyalueella, asiasta ilmoitetaan AVI:in.
    • Valokuvien perusteella ei voida hyväksyä tilakäynnillä havainnoimatonta eläintä nähdyksi tilakäynnin jälkeen, vaan eläin on todettava uusintakäynnillä.

Tukisovellukseen merkitään näkyviin, millä tavalla eläimen poistoajankohta on todettu.

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Pitopaikka

Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen pitopaikka nautaeläinluettelossa.  Eläimen on oltava eläinluetteloon merkityssä tai tuenhakijan hallinnassa olevassa pitopaikassa, josta eläin on välittömästi valvontakäynnin aikana paikannettavissa ja tunnistettavissa.[50]. Tukikelpoinen nauta hylätään eläinluettelon virheellisestä pitopaikka-tiedosta. Tukisovelluksen eläinkohtaisiin lisätietoihin tallennetaan eläinluettelon tieto pitopaikasta, jos naudan pitopaikkatieto eläinluettelossa on virheellinen.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinluettelon virheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Rotu

Tarkastetaan, että tilalla olevan naudan rotu vastaa eläinluetteloon merkittyä rotutietoa.

Tukisovelluksen eläinkohtaisiin lisätietoihin tallennetaan tieto rodusta, jos eläinluettelossa on virheellinen rotu. Tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe eläinluettelon rotu-tiedossa:

Tukikelpoinen eläin hylätään.

Alkuperäisrotusopimuksella oleva nauta hylätään syykoodilla 14, jos eläin ei ole alkuperäisrotua. Alkuperäisrodut: itäsuomenkarja, länsisuomenkarja ja pohjoissuomenkarja.

Lypsylehmäpalkkiossa, nautapalkkiossa ja kansallisessa kotieläintuessa rotutieto tarkastetaan tasolla liharotuinen/maitorotuinen. Tukikelpoinen lehmä ja hieho (lypsylehmä-, nautapalkkio, kansallinen kotieläintuki) hylätään, jos

  • Liharotuinen eläin on merkitty eläinluetteloon maitorotuiseksi tai
  • Maitorotuinen eläin on merkitty eläinluetteloon liharotuiseksi.

Risteytyseläimillä rotu on ilmoitettu oikein, kun liharotuiseksi eläinluetteloon merkitty nauta on vähintään 50 % liharotuinen. Vastaavasti maitorotuiseksi eläinluetteloon merkityn naudan on oltava vähintään 50 % maitorotuinen. Joissain tapauksissa eläimen liha- tai maitorotuasteen määrittämiseksi tarkastajan on tarkastettava eläimen polveutuminen tuenhakijan antamasta selvityksestä. 

Maitorodut: Ayrshire, Jersey, Brown Swiss, Guernsey, Holstein, Montbéliarde, Simmental, itäsuomenkarja, länsisuomenkarja ja pohjoissuomenkarja.

Liharodut: Biisoni (ei tukikelpoinen kansallisessa tuessa), Aberdeen Angus, Belgian Blue, Blonde d’Aquitaine, Charolais, Hereford, Ylämaankarja (Highland Cattle), Limousin, Simmental, Piemontese, Dexter, Galloway ja Texas Longhorn.

Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteissä Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen, Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen, Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella ja Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella tukikelpoinen eläin hylätään, jos

  • Eläimen roduksi on merkitty eläinluetteloon virheellisesti Ylämaankarja, Biisoni, Texas Longhorn tai Galloway ja eläin on jotain muuta kuin edellä mainittua rotua
  • Ylämaankarja, Biisoni, Texas Longhorn tai Galloway -rotuisen eläimen roduksi on merkitty eläinluetteloon joku muu rotu kuin edellä mainittu
Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläinluettelon rotu-tiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset:

→ Tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Nautapalkkiossa sonnin tai härän virheellinen rotu-tieto eläinluettelossa on tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe.

Sukupuoli

Jokaisen tilalla olevan eläimen sukupuoli tarkastetaan., Tukisovelluksen eläinkohtaisiin lisätietoihin tallennetaan tieto sukupuolesta, jos eläinluettelossa virheellinen sukupuoli.

Lypsylehmäpalkkio ja nautapalkkio: tukikelpoinen nauta hylätään aina virheellisen sukupuolitiedon takia.

Alkuperäisrotusopimukset: sopimuksella oleva sonni hylätään eläinluettelon virheen takia, jos eläin on härkä.

Eläinten hyvinvointikorvaus: nauta hylätään eläinluettelon virheen takia vain toimenpiteissä:

  • Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
  • Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella
  • Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat, jos lehmän sukupuoli väärin rekisterissä ja lehmä on tukivuoden aikana vähintään 24 kk ikäinen

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinluettelon virheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläinluettelon sukupuoli-tiedossa

Eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Käyttötapa

Jokaisen tilalla olevan naaraspuoleisen poikineen naudan käyttötapatieto eläinluettelossa tarkastetaan. Tukisovelluksen eläinkohtaisiin lisätietoihin tallennetaan tieto käyttötavasta, jos eläinluettelossa virheellinen käyttötapa.

Lypsylehmäpalkkiossa (AB-alue) lypsylehmän käyttötavan on oltava eläinluettelossa maidontuotanto (käyttötapakoodi 1). Maitorotuisen emolehmän käyttötapa ei saa olla eläinluettelossa maidontuotanto. Nauta hylätään. Esimerkit luvussa 4.1.

Nautapalkkiossa ja kansallisessa emolehmistä maksettavassa kotieläintuessa emolehmän käyttötavan on oltava eläinluettelossa emolehmä (käyttötapakoodi 2). Liharotuisen lypsylehmän käyttötapa ei saa olla eläinluettelossa emolehmä. Nauta hylätään. Esimerkit luvussa 4.1.

Poikimatonta naaraspuolista nautaa ei hylätä eläinluettelon käyttötapa-tiedon takia eikä siitä aiheudu 24 kk sanktiouhkaa.

Sonnia tai härkää ei hylätä eläinluettelon virheellisen käyttötapa-tiedon (2 = emolehmä tai 1 = maidontuotanto) takia, mutta siitä aiheutuu eläimelle EU:n suoriin tai ohjelmatukiin 24 kk sanktiouhka.

Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläinluettelon käyttötapa-tiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset

→ tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Ikä

Jokaisen tilalla olevan eläimen ikä tarkastetaan eläinluetteloon merkitystä syntymäajasta.  Tukisovelluksen eläinkohtaisiin lisätietoihin tallennetaan tieto iästä, jos eläinluettelossa virheellinen ikä.

Tukikelpoinen eläin hylätään eläinluetteloon merkityn väärän syntymäajan takia. Alkuperäisrotusopimuksella olevan naudan on oltava vähintään yhden vuoden ikäinen sopimuskauden alkaessa[51]. Sopimuksenteko- tai korvaushetkellä alle 1 vuoden ikäinen eläin hylätään syykoodilla 14.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinluettelon virheestä hylättävä nauta on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa nauta on tukikelpoinen eläin.

Poikiminen

Kun tilalla on luetteloon merkitsemätön vasikka; tarkastetaan, milloin vasikka on syntynyt. Syntymäaika voidaan tarkastaa esim. lehmän poikimistiedoista. Syntymä on merkittävä eläinluetteloon 3 päivän kuluessa tapahtumasta.

Jos vasikan syntymätietoa ei ole merkitty eläinluetteloon 3 päivän kuluessa vasikan syntymästä, lehmän havaintotietoihin tallennetaan viimeisin poikimispäivä.

Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe eläinluettelon poikimistiedossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

Muut eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamattomat virheelliset tiedot eläinluettelossa

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotusopimukset → tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinluettelon virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

4.2.4 Tositteet[52]

Tositteiden tarkastamisella varmistetaan eläinten eläinrekisterin ja eläinluettelon tietojen olevan paikkansapitäviä.

Eläinrekisterin ja -luettelon oikeellisuutta tarkastetaan pääasiassa osto- ja myyntitositteiden avulla. Myyntitositteilla tarkoitetaan tositteita tilojen välisestä kaupasta ja teurastamon tai raatokeräilyn tositteita. Myös muita tositteita, kuten esimerkiksi teurastustodistukset ja eläinlääkärintodistukset, voidaan tarkastaa tarvittaessa. Eläinluettelon oikeellisuuden tarkastaminen koskee vain tuenhakijaa, joka ei tee eläinten tapahtumailmoituksia nautarekisteriin suoraan sähköistä ilmoitusväylää käyttäen.

Tilalla olevien ja tilalta poistettujen eläinten osto- ja myyntitositteet tarkastetaan valvontahetkestä 6 kk taaksepäin. Tositteet voidaan tarkastaa otantana. Otantaan valitaan järjestyksessä uusimmasta ilmoituksesta vanhimpaan tapahtumalajeittain vähintään 30 % eläimistä, jotka on ostettu ja vähintään 30 % eläimistä, jotka poistettu valvonnan alkamishetkeä edeltäneinä 6 kk:na.

Kaikkien tilalla olevien ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten tositteet 12 kk valvontahetkestä taaksepäin on tarkastettava, jos 6 kk:n tarkastuksessa havaitaan virheitä eläinrekisterin ja/tai -luettelon tiedoissa.

Tukisovelluksessa tositetarkastuslistaan merkitään tieto, mitkä tapahtumat on tarkastettu tositteesta. Tapahtumakohtaisiin lisätietoihin kirjataan tieto, miten on varmistuttu tulo- tai poistopäivän oikeellisuudesta, jos tuenhakijalla ei ole esittää tapahtumasta tositetta.

Tukikelpoiset eläimet, joiden tiedot eläinrekisterissä virheelliset:

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavien tietojen todetaan tarkastuksessa olevan virheellisiä, eläin hylätään tämän ohjeen luvun 4.2.2 mukaisesti.
  • EU:n suorissa ja ohjelmatuissa eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe aiheuttaa seuraamuksen tämän ohjeen luvun 4.2.2 mukaisesti.

Tukikelpoiset eläimet, joiden tiedot eläinluettelossa virheelliset (EU:n suorat ja ohjelmatuet, vain tila, joka ei tee tapahtumailmoituksia sähköisesti suoraan nautaeläinrekisteriin):

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavien tietojen todetaan tarkastuksessa olevan virheellisiä, eläin hylätään tämän ohjeen luvun 4.2.3 mukaisesti.
  • eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe aiheuttaa seuraamuksen tämän ohjeen luvun 4.2.3 mukaisesti.

4.3 Eläimen hylkääminen ja sanktiouhka

Valvonnassa seuraamuksia aiheutuu vain niistä eläimistä,

  • joilla on havaittu puute jossain tarkastettavista kohdista ja
  • jotka ovat kyseisessä tuessa tukikelpoisia eläimiä (luku 4). Huomioitava:
    1. Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimen tukikelpoisuutta tarkastellaan toimenpidekohtaisesti.
    2. EU:n suorissa tuissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa tukikelpoisella tarkoitetaan myös eläimiä, jotka saattavat täyttää tukikelpoisuusedellytykset myöhemmin valvottavan kalenterivuoden aikana.

Eläimen hylkääminen

Tukisovelluksen tukieläinten käsittely -paneelissa ovat näkyvissä kaikki poikkeamahavainnon valvonnassa saaneet tukikelpoiset eläimet. Eläimet käsitellään tukikohtaisesti ja eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpidekohtaisesti.

Nautapalkkiossa, lypsylehmäpalkkiossa, kansallisessa kotieläintuessa sekä eläinten hyvinvointikorvauksessa hylätylle eläimelle tallennetaan tieto, hylätäänkö eläin lukitun datan rekisteritiedon mukaisten ruokintapäivien mukaan vai tarkastajan havainnon perusteella laskettujen ruokintapäivien mukaan. Tukisovellus laskee tallennettujen tietojen perusteella eläimelle hylättävien tukikelpoisuuspäivien lukumäärän.  Asiasta tarkemmin Eläintukien valvontatietojentallennus Tukisovellukseen -ohjeessa.

Alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset

Hylättävälle eläimelle merkitään hylkäyssyykoodi pöytäkirjan eläinlistausliitteelle APR-kohtaan.

Tukisovellukseen (IACS) eläin tallennetaan hylätyksi yksilöeläimenä eläimen EU-tunnuksen ja hylkäyssyykoodin avulla. Tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Eläintukien valvontatietojen tallennus vanhaan Tukisovellukseen.

Eläimen hylkäys -esimerkkejä:
Poistopäivän virhe
  • Valvottavat ehdot luodaan 10.2.2020. Eläinlistalla sonni (s. 1.5.2019). Eläintä ei löydy. Poistopäiväksi todetaan 15.1.2020. Eläin hylätään nautapalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä.

->Eläin on tullut 6 kk ikäiseksi 1.11.2019.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-15.1.2020

Tarkenteeksi valitaan  ”valvontaehtojen luonti”.

  • Tositetarkastuksessa sonni (s. 1.5.2019), joka poistettu ilmoituksen mukaan 15.2.2020. Tositetarkastuksessa havaitaan oikeaksi poistopäiväksi 2.1.2020. Eläin hylätään nautapalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä.

->Eläin on tullut 6 kk ikäiseksi 1.11.2019.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-15.2.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-2.1.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

  • Sonni (s. 6.10.2019). Rekisterin mukaan poistettu 4.6.2020. Löytyy tilalta. Eläintä ei ole oikeasti poistettu tilalta. Eläin hylätään nautapalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä.

->Eläin on tullut 6 kk ikäiseksi 6.4.2020.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 6.4.-4.6.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 6.4.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

  • Lehmä, Lim, emolehmä (s. 9.4.2016), ei poikinut, eläintä ei löydy, poistoilmoitus tekemättä, eläin kuollut 31.12.2018. Eläin hylätään nautapalkkiosta .

->Eläin täyttää 4 v. 9.4.2020

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmähieho ruok.päivät 1.1.-9.4.2020

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmä, potentiaalinen, ruok.päivät 10.4.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

  • Sonni (s. 6.10.2018). Valvonnassa eläintä ei löydy tilalta. Poistopäiväksi todetaan 15.1.2020 . Eläin ei enää tukikelpoinen poistohetkellä (yli 20 kk). Eläintä ei tarvitse käsitellä tukieläinten käsittelynäytöllä.
Korvamerkittömyys
  • Valvottavat ehdot luodaan 10.2.2020. Eläinlistalla sonni (s. 1.5.2019). Eläimellä ei korvamerkkejä. Tilalla on useita korvamerkittömiä eläimiä. Eläin hylätään nautapalkkiosta. Eläin on tukikelpoinen valvontahetkellä.

->Eläin on tullut 6 kk ikäiseksi 1.11.2019.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

  • Valvottavat ehdot luodaan 10.2.2020. Eläinlistalla sonni (s. 1.5.2019). Eläimellä ei korvamerkkejä. Eläin on ainut korvamerkitön eläin ja korvat rikki.

->Eläin hyväksytään nautapalkkiosta. Tilanne on ”Kunnossa”. Tarkenteeksi valitaan ”Yhden eläimen korvamerkittömyys”.

  • Valvottavat ehdot luodaan 10.2.2020, tilakäynti 12.2.2020. Eläinlistalla sonni (s. 10.6.2018). Eläimellä ei korvamerkkejä. Eläin hyväksytään nautapalkkiossa. Tilanne on ”Kunnossa”. Tarkenteeksi valitaan ”Korvamerkitön yläikärajan täyttymisen jälkeen”.
Sukupuoli
  • Lehmä, ay, maidontuotanto, s. 16.11.2019. Todetaan valvonnassa sonniksi. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 16.5.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Sonni, ay, s. 16.11.2019. Todetaan valvonnassa lehmäksi (tila ei AB-ulkosaaristossa). Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 16.5.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

  • Lehmä, Hf, emolehmä, s. 16.11.2019. Todetaan valvonnassa sonniksi. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmähieho ruok.päivät 16.7.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 16.5.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Lehmä, Hf, lihantuotanto, s. 16.11.2019. Todetaan valvonnassa sonniksi. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio teurashieho, potentiaalinen

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonnit/härät ruok.päivät 16.5.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

Rotu
  • Lehmä, Sim, poikinut emolehmä. Todetaan valvonnassa Lim.

Nautapalkkiossa eläimelle aiheutuu sanktiouhka. Jos eläimellä on jo olemassa oleva sanktiouhka, eläin hylätään.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

  • Lehmä, Sim, poikinut emolehmä. Todetaan valvonnassa Ay, käyttötapa emolehmä. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

  • Lehmä, Ay, poikinut emolehmä. Todetaan valvonnassa Lim, käyttötapa emolehmä. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

  • Lehmä, Ay, lypsylehmä. Todetaan valvonnassa Lim, käyttötapa emolehmä. Eläin hylätään lypsylehmäpalkkiosta AB-alueella.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

Eläin hylätään nautapalkkiosta Koko maa

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

Käyttötapa
  • Lehmä, Ay, poikinut lypsylehmä. Todetaan valvonnassa käyttötapa emolehmä.

Eläin hylätään lypsylehmäpalkkiosta AB-alue.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

  • Lehmä, Lim, poikinut, käyttötapa lihantuotanto. Todetaan valvonnassa emolehmäksi.

Eläin hylätään nautapalkkiosta Koko maa

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Lehmä, Lim, ei poikinut, käyttötapa lihantuotanto. Todetaan valvonnassa poikineeksi, mutta poikimailmoitus rekisteriin on myöhässä (vasikan syntymäilmoitus on tekemättä, vasikka ei potentiaalinen).

Eläin hylätään nautapalkkiosta AB-alue

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio teurashieho, potentiaalinen

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

Eläin hylätään nautapalkkiosta C-alue

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

Pitopaikka
  • Sonni, Lim, viety kesäksi naapurin emolehmätilalle. Todettu valvonnassa väärä pitopaikka. Pitopaikka ei ole eläintenpitäjän hallinnassa. Eläin hylätään nautapalkkiosta

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

  • Sonni, Lim, rekisterin mukaan pitopaikassa A. Todetaan valvonnassa eläimen olevan pitopaikassa B, jota ei ole rekisteröity. Eläin hylätään nautapalkkiosta.

Eläimen eläinryhmät sovelluksessa:

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

Tulopäivä
  • Uusi eläin, tilalle ostettu, tuloilmoitus puuttuu. Pitopaikassa havaitaan tilalle rekisteröimätön sonni (s. 21.1.2020). Eläintä ei löydy pitopaikan eläinlistalta. Valvonnassa tulopäiväksi tilalle todetaan 18.9.2020.

Eläin hylätään nautapalkkiosta

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 19.9.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Eläin ei rekisterin mukaan tilalla, tositetapahtumissa eläimellä poistoilmoitus

Sonni (s. 21.1.2020) poistopäiväksi ilmoitettu 18.9.2020, mutta eläintä ei ole poistettu, eläin on tilalla.  Eläin hylätään nautapalkkiosta.

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 21.7.-18.9.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 21.7.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

  • Tositetarkastus ja väärä tulopäivä:

Sonnin (s. 21.1.2020) tulopäiväksi tilalle ilmoitettu 18.9.2020, mutta oikea tulopäivä on 19.9.2020.  Eläin hylätään nautapalkkiosta

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 19.9.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 20.9.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”.

Ikä
  • Valvonnassa lokakuussa havaitaan sonnivasikka, joka on ilmoitettu syntyneeksi 7 vrk sisällä ennen valvonnasta ilmoittamista. Vasikan arvioitu ikä valvontahetkellä on n. 6 kuukautta. Eläimen eläinkortille tallennetaan havaituksi syntymäajaksi valvonnassa arvioitu vasikan syntymäpäivä 1.4.2020.

Eläin hylätään nautapalkkiosta.

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, ruok.päivät 1.10.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Valvonnassa toukokuussa havaitaan sonnivasikka, joka on ilmoitettu syntyneeksi 7 vrk sisällä ennen valvonnasta ilmoittamista. Vasikan arvioitu ikä valvontahetkellä on n. 1 kuukautta. Eläimen eläinkortille tallennetaan havaituksi syntymäajaksi valvonnassa arvioitu vasikan syntymäpäivä 1.4.2020.

Eläin hylätään nautapalkkiosta.

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio sonni, potentiaalinen, ruok.päivät 1.10.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

Poikiminen
  • Koko maa, nautapalkkio: Lehmä, 2,5 v., ei poikinut, emolehmä. Todetaan valvonnassa 17.8.2020 poikineeksi 1 kk ennen valvontaa (poikinut 14.7.2020). Kyseessä eläimen 1. poikiminen, joka ilmoittamatta rekisteriin.

Eläimelle tallennetaan nautapalkkioon sanktiouhka.

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmähieho, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmähieho, ruok.päivät 1.1.-14.7.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 15.7.-31.12.2020

Tarkennetta ei ole valittavissa.

  • Koko maa, nautapalkkio: Lehmä, 5 v., ei poikinut, emolehmä (potentiaalinen). Todetaan valvonnassa (valvontapv 17.8.2020) poikineeksi 1 kk ennen valvontaa (poikinut 14.7.2020). Kyseessä eläimen 1. poikiminen, joka ilmoittamatta rekisteriin.

Eläin hylätään nautapalkkiosta.

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmä, potentiaalinen, ruok.päivät 18.8.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 15.7.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

  • Koko maa, nautapalkkio: Lehmä, poikinut edellisen kerran yli 3 vuotta sitten, emolehmä (potentiaalinen). Todetaan valvonnassa (valvontapv 17.8.2020) poikineeksi 1 kk ennen valvontaa (poikinut 14.7.2020). Viimeisin poikiminen ilmoittamatta rekisteriin.

Eläin hylätään nautapalkkiosta

”valvontaehtojen luonti” - nautapalkkio emolehmä, potentiaalinen, ruok.päivät 1.1..-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - nautapalkkio emolehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

  • AB-alue, lypsylehmäpalkkio: Lehmä, ei poikinut, maidontuotanto (potentiaalinen). Todetaan valvonnassa (valvontapv 17.8.2020) poikineeksi 1 kk ennen valvontaa. Viimeisin poikiminen (14.7.2020) ilmoittamatta rekisteriin.

Eläin hylätään lypsylehmäpalkkiosta

”valvontaehtojen luonti” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, potentiaalinen, ruok.päivät 18.8.-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, ruok.päivät 15.7.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

  • AB-alue, lypsylehmäpalkkio: Lehmä, poikinut edellisen kerran yli 3 vuotta sitten, maidontuotanto (potentiaalinen). Todetaan valvonnassa poikineeksi 1 kk ennen valvontaa. Viimeisin poikiminen ilmoittamatta rekisteriin.

Eläin hylätään nautapalkkiosta

”valvontaehtojen luonti” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, potentiaalinen, ruok.päivät 1.1..-31.12.2020

”valvonnassa todettu” - lypsylehmäpalkkio lypsylehmä, ruok.päivät 1.1.-31.12.2020

Tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”.

RT:t
  • Tilojen välinen kauppa, myyjän poisto puuttuu
    1. Sonni (s. 6.1.2020), syntymätilan poistoilmoitus puuttuu, ostaja ilmoittanut ostopäivän 3.2.2020. Syntymätila hakenut nautapalkkiota, ostaja hakenut nautapalkkiota ja EHK:ta.

Ostajatilan ilmoitus oikein: Eläin tallennetaan tukisovellukseen kunnossa olevaksi kaikkiin tukityyppeihin ja EHK-toimenpiteisiin

Myyjätila: Hylätään nautapalkkiosta

Tukityypin eläinryhmät:

”Valvontaehtojen luonti”, Nautapalkkio, Sonni, ruok.päivät 6.7.-31.12.2020

Valitaan tarkenne ”Valvontaehtojen luonti”

  • Tilojen välinen kauppa, myyjän poisto ilmoitettu, mutta eroaa ostajan tulosta
    1. Sonni (s. 2.11.2019), syntymätila ilmoittanut poistopäiväksi 21.7.2020, ostaja ilmoittanut ostopäivän 8.6.2020. Syntymätila hakenut nautapalkkiota, ostaja hakenut nautapalkkiota ja EHK:ta.

Ostajatilan ilmoitus oikein: Eläin tallennetaan tukisovellukseen kunnossa olevaksi kaikkiin tukityyppeihin ja EHK-toimenpiteisiin

Myyjätila: Hylätään nautapalkkiosta

Tukityypin eläinryhmät:

”Valvontaehtojen luonti”, Nautapalkkio, Sonni, ruok.päivät 2.5.-21.7.2020

”Valvonnassa todettu”, Nautapalkkio, Sonni, ruok.päivät 2.5.-8.6.2020

Valitaan tarkenne ”Valvontaehtojen luonti”

24kk sanktiouhka

Nautapalkkio, lypsylehmäpalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus ja alkuperäisrotusopimukset:

Tukikelpoinen eläin, jonka eläinrekisterin tai eläinluettelon tiedoissa on eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe, aiheuttaa

  • Ensimmäisellä kerralla 24 kk sanktiouhan kyseiselle eläimelle kyseiseen tukeen
    • Tieto eläinkohtaisesta sanktiouhasta tallennetaan Tukisovellukseen.
  • 24 kk sanktiouhan aikana eläimen hylkäämisen.

Hylkäyssyykoodit naudoilla (alkuperäisrotusopimukset):

  • 01 = korvamerkitön,
  • 02 = tulo- tai poistopäivän virhe,
  • 03 = rekisteri/luettelovirhe 24 kk sanktiouhan aikana,
  • 05 = rotu,
  • 06 = ikä,
  • 07 = sukupuoli,
  • 09 = muu palkkiovaatimus (ml. poikiminen),
  • 12 = pitopaikka,
  • 13 = käyttötapa
  • 14 = eläinluettelo

4.3.1 Eläinryhmät ja tukityypit

Koko maa

1. Nautapalkkio (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Emolehmä poikinut biisoni, Simmental-rotuinen poikinut emolehmä tai vähintään 50 prosenttisesti liharotuinen poikinut emolehmä

  • mahdollisesti tukikelpoinen emolehmä on
    1. poikinut emolehmä, joka ei ole poikinut valvontaan mennessä tukivuonna tai valvontavuotta edeltävänä 2 kalenterivuonna tai
    2. poikimaton yli 4 v ikäinen liharotuinen hieho käyttötavasta riippumatta
  • mahdollisesti tukikelpoinen emolehmä EI ole: kuollessaan yli 4-vuotias poikimaton hieho.

Emolehmähieho vähintään 8 kk, mutta enintään 4 v ikäinen liharotuinen tai tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyt vähintään 50 prosenttisesti liharotuinen poikimaton nauta, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä

  • mahdollisesti tukikelpoinen emolehmähieho, käyttötavasta riippumatta, täyttää tukivuoden aikana 8 kk (synt. viim. 30.4. valvontavuonna)
  • mahdollisesti tukikelpoinen emolehmähieho EI ole: kuollessaan enintään 4-vuotias hieho, jonka käyttötavaksi on merkitty muu kuin emolehmä.

Sonni ja härkä vähintään 6 kk, mutta alle 20 kk ikäinen

  • mahdollisesti tukikelpoinen täyttää vuoden aikana 6 kk (synt. viim. 30.6. valvontavuonna)

2. Alkuperäisrotusopimukset

Sopimuksella oleva nauta, EU-tunnuksella yksilöity eläin

3. Eläinten hyvinvointikorvaus (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Kaikki naudat

  • Nautojen ruokinta ja hoito
  • Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat (vähintään 2 kk ikäiset naudat, pois lukien poikineet lypsylehmät ja emolehmät)
    • Mahdollisesti tukikelpoinen täyttää 2 kk tukivuoden aikana (synt. viim. 31.10. tukivuonna)

Alle 6 kk naudat

  • Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksella
  • Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen
  • Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Vähintään 6 kk naudat

Mahdollisesti tukikelpoinen nauta täyttää 6 kk tukivuoden aikana (synt. viim. 30.6. tukivuonna)

  • Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
  • Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella
  • Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella (naaraspuoliset naudat ja härät)

Vähintään 12 kk urospuoliset naudat

Mahdollisesti tukikelpoinen sonni/härkä täyttää 12 kk tukivuoden aikana (synt. viim. 31.12. valvontaa edeltävänä vuonna)

  • Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Vähintään 24 kk naaraspuoliset naudat

Mahdollisesti tukikelpoinen lehmä: täyttää 24 kk tukivuoden aikana, mutta mahdollisesti tukikelpoinen lypsylehmä EI ole: kuollut, poikimaton hieho

  • Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat
Vain AB-alue

1. Nautapalkkio (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Teurastettu hieho (ei AB-alueen ulkosaaristo) on enintään 4 v ikäinen poikimaton nauta, jonka ruhopaino on vähintään 170 kg ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty joku muu kuin emolehmä

  • mahdollisesti tukikelpoinen teurastettu hieho: käyttötavasta riippumatta täyttää vuoden aikana 12 kk (synt. viimeistään 31.12. valvontaa edeltävänä vuonna)
  • Mahdollisesti tukikelpoinen teurashieho EI ole: tilalla kuollut poikimaton hieho

Saaristohieho (AB-alueen ulkosaaristo) on vähintään 6 kk, mutta enintään 4 v ikäinen poikimaton nauta, joka kuuluu muuhun kuin liharotuun ja käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto

  • mahdollisesti tukikelpoinen saaristohieho käyttötavasta riippumatta täyttää vuoden aikana 6 kk (synt. viim. 30.6. valvontavuonna)

2. Lypsylehmäpalkkio (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Lypsylehmä poikinut nauta, joka kuuluu Ayrshire-, Jersey-, Brown Swiss-, Guernsey-, Holstein-, Montbéliarde-, Simmental-, itäsuomenkarja-, länsisuomenkarja- tai pohjoissuomenkarja-rotuun ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty maidontuotanto

  • mahdollisesti tukikelpoinen lypsylehmä on
    1. poikinut lypsylehmä, jonka viimeisin poikiminen on tapahtunut valvontavuotta ja sitä edeltävää 2 kalenterivuotta aikaisemmin tai
  1. lypsylehmätilan poikimaton maitorotuinen hieho käyttötavasta riippumatta, joka täyttää vuoden aikana 24 kk, mutta
  2. mahdollisesti tukikelpoinen lypsylehmä EI ole: kuollut, poikimaton hieho.
Vain C-alue

1. Kansallinen kotieläintuki naudoista

Emolehmä vähintään kerran poikinut, Simmental-rotuinen nauta, jonka käyttötapa emolehmä, tai liharotuinen tai tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyt vähintään 50 %:sti liharotuinen poikinut nauta, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä

Emolehmähieho vähintään 8 kk, mutta enintään 4 v ikäinen liharotuinen tai tällaisen rodun kanssa risteytyksestä syntynyt vähintään 50 prosenttisesti liharotuinen poikimaton nauta, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä

Sonni ja härkä vähintään 6 kk, mutta alle 20 kk ikäinen

Teurastetut hiehot: ruhopaino vähintään 170 kg, hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta ja käyttötapana ei ole emolehmähieho

Teurastetut sonnit ja härät: ruhopaino vähintään 220 kg, hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta

[1] (EU) N:o 809/2014 26 art., Laki 192/2013 24 §

[2] (EU) N:o 1306/2013 59 art., (EU) N:o 809/2014 32-34 art.

[3] VNa 494/2019 3 §

[4] MMMa 327/2015 31 §

[5] VNa 106/2020 16 §, VNa 502/2015 2 §

[6] (EU) N:o 809/2014 25 art., L 192/2013 30 §

[7] (EU) N:o 809/2014 43 art.

[8] L 192/2013 26 §

[9] (EU) N:o 1306/2013 59 art.

[10] (EU) N:o 640/2014 15 art., L 1559/2001 25 §

[11] (EU) N:o 809/2014 43 art.

[12] (EU) N:o 809/2014 26 art. ja 42 art., VNa 106/2020 4 §

[13] (EU) N:o 809/2014 26 art. ja 42 art., (EU) N:o 640/2014 2 art.

[14] (EU) N:o 640/2014 30 art., VNa 494/2019 4 §

[15] (EU) N:o 809/2014 26 art., (EU) N:o 640/2014 15 art.

[16] L 192/2013 26 §

[17] (EU) N:o 809/2014 43 art., L 434/2003 39 §

[18] (EU) N:o 809/2014 43 art.

[19] (EU) N:o 809/2014 43 art. 3 kohta.

[20] (EU) N:o 1307/2013 9 art., L 1360/2014: 2 §, L 193/2013 3 §

[21] L 192/2013 22 §

[22] L 192/2013 22 §, VNa 502/2015 10 §

[23] (EY) N:o 2988/95 3 art.

[24] (EU) N:o 640/2014 35 art.

[25] (EU) N:o 809/2014 26 art.

[26] (EU) N:o 809/2014 26 art.

[27] (EU) N:o 809/2014 42 art., VNa 121/2015 3 luku

[28] (EY) N:o 1760/2000, (EU) N:o 640/2014 30 art., (EU) N:o 639/2014 53 art., (EU) N:o 809/2014 42 art., L 238/2010, MMMa 326/2015, VNa 145/2019 4 §, 8 §, VNa 45/2015 3 §, VNa 494/2019 12 §, VNa 502/2015 5 §, 8–9 §

[29] (EU) N:o 809/2014 42 art., (EU) N:o 640/2014 31 art.

[30] VNa 145/2019 8 §

[31] VNa 923/2020 4 §

[32] MMMa 234/2017 8 §

[33] VNa 502/2015 4 §, VNa 106/2020 22 §

[34] (EU) N:o 809/2014 42 art., VNa 494/2017 4 §, 11–12 §

[35] (EY) N:o 1760/2000 4–4d art., (EU) N:o 809/2014 42 art., (EU) N:o 640/2014 30 art., MMMa 326/2015 4–6 §, VNa 106/2020 12 §

[36] (EY) N:o 1760/2000 4a art.

[37] (EU) N:o 809/2014 42 art., VNa 923/2020 4 § ja 8 §, VNa 45/2015 3 §, VNa 106/2019 23 §, VNa 106/2020 12 §, VNa 502/2015 5 § 8–9 a §

[38] (EY) N:o 1760/2000 7 art., MMMa 326/2015 3 §

[39] (EU) N:o 640/2014 15 art., L 1559/2001 25 §

[40] (EU) N:o 640/2014 30 art., VNa 494/2017

[41] (EU) N:o 640/2014 30 art.

[42] VNa 502/2015 9a §

[43] VNa 502/2015 9 a §

[44] (EU) N:o 640/2014 art. 30.3a, L 238/2010 12 §, VNa 502/2015 5 §, 8–9 §, VNa 106/2020 12 §

[45] VNa 235/2015 41 §

[46] (EY) N:o 1760/2000 7 art., (EY) N:o 911/2004 8 art., (EU) N:o 809/2014 42 art., MMMa 326/2015 7 §, L 238/2010 21 §, MMMa 234/2017 10 §, VNA 502/2015 5 § ja 8–9 §, VNa 106/2020 12 §

[47] VNa 106/2019 10 §

[48] (EU) N:o 640/2014 30 art.

[49] VNa 502/2015 9a §

[50] (EU) N:o 640/2014 art. 30.3a, L 238/2010 12 §, VNa 502/2015 5 § 8–9 §, VNa 106/2020 12 §

[51] VNa 235/2015 41 §

[52] (EU) N:o 809/2014 42 art.

Taulukko 1A. Sonni/Härkä: Tukialue, sukupuoli, tukikelpoinen ikä ja potentiaalinen ikä

Tukityyppi Tukialue Sukupuoli Tukikelpoinen ikä Potentiaalinen ikä
Nautapalkkio ABC S/H 6 kk - alle 20 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
Kansallinen nautatuki C S/H 6 kk - alle 20 kk -
Kansallinen teurastuki C3, C4 S/H teurastettu -
APR ABC S vähintään 12 kk -
EHK: nautojen ruokinta ja hoito ABC - - -
EHK: vasikoiden pito-olosuhteiden 1 & 2  ABC - alle 6 kk -
EHK: emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteet ABC - alle 6 kk -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet ABC - vähintään 6 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: vähintään 12 kk urospuolisten nautojen pito-olosuhteet ABC S/H vähintään 12 kk syntynyt viimeistään 31.12.2020
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu ABC S/H vähintään 6 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat ABC - vähintään 2 kk syntynyt viimeistään 31.10.2021

Taulukko 1B. Sonni/Härkä: Rotu, ruhopaino vähintään, hallinta-aika, muu vaatimus

Tukityyppi Rotu Ruhopaino vähintään Hallinta-aika Muu vaatimus
Nautapalkkio - - - -
Kansallinen nautatuki - - - -
Kansallinen teurastuki - 220 kg 60 vrk/viim. 90 elinvuorokautta
APR Kyllä - - Siitoskäyttö
EHK: nautojen ruokinta ja hoito - - - -
EHK: vasikoiden pito-olosuhteiden 1 & 2  - - - -
EHK: emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteet Kyllä - - -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet - - - -
EHK: vähintään 12 kk urospuolisten nautojen pito-olosuhteet - - - -
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu - - - -
EHK: nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat - - - -

Taulukko 2A. Hieho: Tukialue, sukupuoli, tukikelpoinen ikä, potentiaalinen ikä

Tukityyppi Tukialue Sukupuoli Tukikelpoinen ikä Potentiaalinen ikä
Nautapalkkio: emolehmä-hieho ABC L 8 kk - enintään 4v syntynyt viimeistään 30.4.2021
Nautapalkkio: emolehmä ABC L - -
Nautapalkkio: teurashieho AB (poislukien ulkosaaristo) L enintään 4 v syntynyt viimeistään 31.12.2020
Nautapalkkio: saaristohieho AB ulkosaaristo L 6 kk - enintään 4v syntynyt viimeistään 30.6.2021
Kansallinen nautatuki C L 8 kk - enintään 4v -
Kansallinen teurastuki C L - -
Lypsylehmäpalkkio AB L - Syntynyt viimeistään 31.12.2019
APR ABC L vähintään 12 kk -
EHK: nautojen ruokinta ja hoito ABC - - -
EHK: vasikoiden pito-olosuhteet 1 & 2 ABC - alle 6 kk -
EHK: emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteet ABC - alle 6 kk -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet ABC - vähintään 6 kk Syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu ABC - vähintään 6 kk Syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: nautojen pitkäaikainen laidunnus ABC L vähintään 6 kk Syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: lypsy- ja emolehmä sairaskarsinat ABC L Syntynyt viimeistään 31.12.2019
EHK: nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat ABC - vähintään 2 kk Syntynyt viimeistään 31.10.2021

Taulukko 2B. Hieho: Rotu, käyttötapa, ruhopaino vähintään, hallinta-aika, muut vaatimus

Tukityyppi Rotu Käyttötapa Ruhopaino vähintään Hallinta-aika Muut vaatimus
Nautapalkkio: emolehmä-hieho Kyllä Emolehmä - - poikimaton
Nautapalkkio: emolehmä Kyllä Emolehmä - - poikimaton
Nautapalkkio: teurashieho - Muu kuin emolehmä 170kg 60 vrk / viim. 90 elinvrk poikimaton
Nautapalkkio: saaristohieho Kyllä Maidontuotanto - - poikimaton
Kansallinen nautatuki Kyllä Emolehmä - - poikimaton
Kansallinen teurastuki Kyllä Muu kuin emolehmä 170kg  60 vrk / viim. 90 elinvrk. -
Lypsylehmäpalkkio Kyllä Ei hieholla - - poikiminen
APR Kyllä - - - siitoskäyttö
EHK: nautojen ruokinta ja hoito - - - - -
EHK: vasikoiden pito-olosuhteet 1 & 2 - - - - -
EHK: emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteet - - - - -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet - - - - -
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu - - - - -
EHK: nautojen pitkäaikainen laidunnus - - - - -
EHK: lypsy- ja emolehmä sairaskarsinat - - - - poikiminen
EHK: nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat - - - - -

Taulukko 3A. Lehmä: Tukialue, sukupuoli, tukikelpoinen ikä, potentiaalinen ikä

Tukityyppi Tukialue Sukupuoli Tukikelpoinen ikä Potentiaalinen ikä
Nautapalkkio: emolehmä  ABC L - -
Kansallinen nautatuki C L - -
Lypsylehmäpalkkio AB L - syntynyt viimeistään 31.12.2019
APR ABC L vähintään 12 kk -
EHK: nautojen ruokinta ja hoito ABC - - -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet ABC - vähintään 6 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu ABC - vähintään 6 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: nautojen pitkäaikaisempi laidunnus ABC L vähintään 6 kk syntynyt viimeistään 30.6.2021
EHK: lypsy- ja emolehmä sairaskarsinat ABC L - syntynyt viimeistään 31.12.2019

Taulukko 3B. Lehmä: Rotu, käyttötapa, muu vaatimus

Tukityyppi Rotu Käyttötapa Muu vaatimus
Nautapalkkio: emolehmä  Kyllä Emolehmä Poikiminen
Kansallinen nautatuki Kyllä Emolehmä Poikiminen
Lypsylehmäpalkkio Kyllä Maidontuotanto Poikiminen
APR Kyllä - Siitoskäyttö
EHK: nautojen ruokinta ja hoito - - -
EHK: vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteet - - -
EHK: nautojen laidunnus ja jaloittelu - - -
EHK: nautojen pitkäaikaisempi laidunnus - - -
EHK: lypsy- ja emolehmä sairaskarsinat - - Poikiminen

4.4 Alkuperäisrotusopimuksen tukiehdot

Alkuperäisrotusopimusten valvontapöytäkirja tulostetaan vanhasta tukisovelluksesta; IA_RR 565 JA eläinlistausliite IA_RR569. Sopimuksella olevat naudat on merkitty rastilla eläinlistausliitteelle sarakkeeseen ”APR eläin (1)”.

Viljelijä on sitoutunut kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[1]. Sopimukseen sisältyvät eläimet voivat olla myös toisen hallinnassa olevalla alalla, kun ne ovat laidunkäytössä tai lyhytaikaisesti astutuksessa tai kilpailussa.

Tarkastetaan sopimuksella olevien nautojen tukiehtojen mukainen korvaaminen:

  1. Jos sopimuseläin on kuollut tai se on poistettu sopimuskauden aikana, se on tullut korvata viivytyksettä toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä ennen valvonnasta ilmoittamista.
  2. Sopimuseläin on korvattava, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä.
  3. Jos sopimuksella olevia eläimiä joudutaan korvaamaan kesken sopimuskauden, korvaavan eläimen on täytettävä tukiehdot korvaushetkellä ja todistus polveutumisesta on oltava ELY-keskuksessa 15 työpäivän kuluttua eläimen saapumisesta tilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. [2]

Alkuperäisrotusopimusten valvonnassa käytettävät huomautuskoodit:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

358

Vakava noudattamatta jättäminen

100

2053

359

Toimittamatta jätetyt tiedot tai väärennetyt todisteet

100

4.5 Eläinten hyvinvointikorvauksen tukiehdot (Naudat)

Valittujen toimenpiteiden tukiehtoja on noudatettava myös toisen tilan pitopaikassa olevilla tuenhakijan naudoilla.

Tarkastettavat perustasot [3] ja tukiehdot [4] toimenpiteittäin

4.5.1 Nautojen ruokinta ja hoito

a. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista on huolehdittu.[5]
  • Eläin saa riittävästi sille sopivaa ravintoa.[6]
  • Vähintään kahden viikon ikäiselle vasikalle annetaan päivittäin korsirehua. Vasikka ruokitaan ja juotetaan vähintään kaksi kertaa päivässä.[7]
  • Juoma-astiat ja juottolaitteet ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.[8]
  • Juoma-astiat ja juottolaitteet on pidetty puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä. [9]
  • Eläin saa riittävästi hyvälaatuista juotavaa. Nautojen pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle vähintään kaksi. Jos käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. [10]

Esimerkki:

Nautoja

Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään

Lypsylehmät

Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään

Muut naudat

10

1

1

11

2

2

20

2

2

21

3

2

30

3

2

40

4

2

41

5

3

  • Käytettäessä usealle eläimelle tarkoitettua juomavesiallasta, altaan reunan riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti. Altaan reunan riittävyyttä arvioitaessa apuna voidaan käyttää MMM:n tuettua lypsykarjarakentamista[11] koskevassa asetuksessa esitettyä minimivaatimusta 10 cm/lehmä.
  • Emiensä kanssa olevia vieroittamattomia vasikoita ei huomioida arvioitaessa riittävää juomapaikkojen määrää emoille ja vasikoille.
  • Kylmäpihatossa juoma-astiat tai juottolaitteet ovat lämmitettäviä. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä. [12]
  • Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. [13]
b. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi.

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Naudoilla jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
    • Riittävän veden saannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on täytyttävä perustason vaatimukset juomalaitteiden vähimmäismäärästä. Juomavettä on aina saatavilla.
  1. Eri sukupuolta olevia yli 8 kk ikäisiä nautoja ei ole samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella.
    • Enintään 10 kk ikäisiä eri sukupuolta olevia Ylämaankarja-rotuisia nautoja saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella.
    • Siitossonnia ja härkiä saa pitää lehmien kanssa. Aikaa ei ole rajattu astutuskauteen
  2. Lihanaudat eivät ole kytkettyinä (sonnit, härät sekä lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavat hiehot ja lehmät)
    • Poikkeus tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy (esim. siemennys, hoitotoimenpiteet)
Asiakirjat

Ehtoja noudatettava 1.1.2021 alkaen. Toimenpiteeseen liittyvien asiakirjojen on oltava tilalla valvontahetkellä. Niitä ei voi toimittaa valvontakäynnin jälkeen tarkastettaviksi ELY-keskukseen muutoin kuin poikkeustapauksissa (luku 2.2).

Valvonnassa tarkastetaan

  1. Tilalla on ruokintasuunnitelma kaikille vähintään 1 kk ikäisille naudoille
  • Kirjallinen
  • Laskelmiin perustuva
  • Karkearehun rehuanalyysiin perustuva
    • Rehuanalyysi käytettävän satokauden karkearehusta
    • Ei koske laidunta ja olkea, ml. ruokohelpi
  • Eläinryhmäkohtainen
  • Huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso tai tuotantovaihe
    • Lypsylehmän tuottama maitomäärä (tilalla tehdään säännöllisesti mittalypsyjä)
    • Lihanaudoilla huomioitu tuotantokauden vaihe
  • Saa olla itse tehty, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät
  1. Tilalla on suunnitelma toimintahäiriöiden varalta (myöh. varautumissuunnitelma)
  • Sähkö- ja vesikatkosten sekä laitteistovikojen varalta
  • Kirjallinen
  • Ajantasainen
  • Kuvattu häiriötilanteiden aikana tehtävät toimenpiteet

Esimerkki 1: Ruokintasuunnitelma ja tuotantoseuranta on mahdollista tehdä tilalla itse tai se voi olla jonkun ulkopuolisen, esim. neuvojien tai teurastamojen, tekemä. Rehuanalyysiin perustuvassa ruokintasuunnitelmassa pitää olla huomioitu eläinten ravintoainetarpeet kasvuun ja/tai tuotantoon sekä koko dieetin ravintosisältö. Tuotannonseurannassa maitotilalla on esim. lypsyasemalta tai robotilta saadut eläinkohtaiset maitotuotokset. Lihakarjan tuotantoa voi seurata mittaamalla ja arvioimalla elopainoa (kuntoluokka) sekä teurasraporteista.

Esimerkki 2: Ruokintasuunnitelman on perustuttava karkearehun (esim. säilörehu, heinä, ei laidun) rehuanalyysiin ja ruokintasuunnitelman on oltava ajan tasalla. Valvonnassa ei kuitenkaan tarvitse selvittää ruokintapöydällä olevan karkearehun analysointia.

4.5.2 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I ja II sekä emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

a. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Valvonnassa tarkastetaan:

  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle. [14]
  • Eläinsuojan lattialta nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettu. Alle 2-viikkoisella vasikalla on hyvin kuivitettu makuupaikka.[15] (Ruokaviraston ohje 15650/5: Hiekkaa ei voida pitää soveliaana alusmateriaalina pikkuvasikoille (alle 2 vk) kylmyytensä takia.)
  • Vasikka ei ole parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.[16]
  • Yli 8 viikon ikäinen vasikka ei ole yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä (sairaus, huomattava alikehittyneisyys). [17]
  • Jos alle 8 viikon ikäinen vasikka on yksittäiskarsinassa, vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. (Ruokaviraston ohje 15650/5: Yhteys vasikkakarsinan etuseinän aukon kautta on riittävä koskettelu- ja näköyhteyden toteuttamiseksi, jos vasikoiden turvat ylettävät koskettamaan toisiaan.) Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Yksittäiskarsinan leveys on vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja pituus vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. [18]
  • Ryhmäkarsinan pinta-ala on jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m2, vähintään 150 kg:n mutta alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja vähintään 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2.[19] (Ruokaviraston ohje 15650/5: Mikäli ns. vasikkaigluissa eläinten käytettävissä on iglun yhteydessä oleva jaloitteluaitaus, käytettävissä olevaan alaan mitataan sekä iglun että jaloitteluaitauksen pinta-ala. Kuitenkin, jos eläin suljetaan esim. kylmän sään tai muun syyn vuoksi iglun sisään, lasketaan pinta-alaksi vain iglun lattiapinta-ala.)
  • Pätevä henkilö nupouttaa vasikan alle 4 viikon ikäisenä käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Polttamiseen käytettävä väline tai laite on pidetty puhtaana ja toimintakuntoisena.[20]
  • Eläimille annetuista lääkkeistä on pidetty kirjaa.[21]
b. Tukiehdot

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan alle 6 kk ikäisillä vasikoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Jos tuenhakijalla on vain emolehmien vasikoita, vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I ja II -toimenpiteitä ei ole voinut valita tilalle.[22] Toimenpiteen leikkaus = 100 % (vakavuus 0 %, laajuus 100 %, kesto 100 %).

A. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I ja II

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle. Jos tilalla ei ole alle 6 kk ikäisiä vasikoita valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän toteuttaa tukiehtoja.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet:

  1. Vähintään 1 kk ikäiset vasikat ovat ryhmäkarsinoissa
    • Ryhmäkarsina on karsina, jossa on vähintään 2 vasikkaa.
    • Ryhmäiglut luetaan ryhmäkarsinoiksi.
    • Poikkeus: eläinlääketieteellinen syy tai vihamielinen käyttäytyminen. Ryhmästä erotetulla vasikalla on näköyhteys muihin nautoihin.
  1. Ryhmäkarsinan makuualue on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.
    • Kaikki mahtuvat yhtä aikaa makuulle ja
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • Makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita.
    • Esimerkki: Vasikat ovat 2 viikon iästä 6 kuukautisiksi ryhmäkarsinoissa, joissa keskellä ritiläpalkki ja reunoilla kiertää ympäri osaston makuualue, johon kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Makuualue on hyvin kuivitettu. Em. makuualueen vaatimukset täyttyvät
  1. Toimenpiteessä I vasikoiden ryhmäkarsinoista ahtaimmalta vaikuttava karsina ja sen makuualue mitataan.
    • Jos karsinan kokonaispinta-ala ja makuualueen pinta-ala eivät ole tukiehtojen mukaiset, mitataan kaikki vasikoiden ryhmäkarsinat
    • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin mittaustulos ja karsinan eläinmäärä sekä pinta-alat/vasikka (kokonaispinta-ala ja makuualueen pinta-ala)
    • Vähimmäispinta-alavaatimukset/vasikka:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

349

Hakija ei rekisteröitynyt nautaeläintenpitäjäksi

100

2053

350

Hakija ei rekisteröitynyt lammasel.pitäjäksi

100

2053

351

Hakija ei rekisteröitynyt vuohiel.pitäjäksi

100

2053

353

Hakija ei rekisteröitynyt siipikarjan pitäjäksi

100

Asiakirjat

  1. Vasikan nupoutus eläinlääkärin nupoutuksen yhteydessä antamaa rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen. Tarkastetaan
    • Lääkärinkäyntilomakkeelta tai –laskulta, johon on eritelty tehdyt toimenpiteet (nupoutus),
    • Lääkityskirjanpidon olemassaolo
    • Eläinlääkärin ei tarvitse tehdä sarvenaiheen polttoa

B. Emolehmätilan vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi.

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle. Jos tilalla ei ole vasikoita valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän toteuttaa tukiehtoja.

Valvonnassa tarkastetaan:

Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteet:

  1. Emolla ja vasikalla on käytettävissä yhteensä vähintään 10 m2 vieroitukseen saakka, sisältäen mahdollisen vasikkapiilon, emojen makuuparret ja lantakäytävän.
    • Ahtaimmalta vaikuttavan tilan ala mitataan. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin tilan eläinmäärä (pois lukien vasikat), pinta-ala sekä pinta-ala/eläin (pois lukien vasikat).
    • Jos tilan pinta-ala ei ole tukiehtojen mukainen, mitataan kaikki emolehmien ja emolehmien vasikoiden käytössä olevat karsinat.
  2. Makuuparsipihatossa makuupaikkoja on niin paljon, että vasikat eivät joudu makaamaan lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa.
  3. Vasikoiden makuualue (ja mahdollinen vasikkapiilo) on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.
    • Kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa makuulle ja
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • Makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita.
    • Laitumella oloaikana makuualuetta koskevat vaatimukset eivät ole käytössä.

 

Muiden kuin emolehmien vasikoilta tarkastettavat asiat:

Eläinten pito-olosuhteet

  1. Vähintään 1 kk ikäiset vasikat ovat ryhmäkarsinoissa
    • Ryhmäkarsina on karsina, jossa on vähintään 2 vasikkaa.
    • Ryhmäiglut luetaan ryhmäkarsinoiksi.
    • Poikkeus eläinlääketieteellinen syy tai vihamielinen käyttäytyminen. Ryhmästä erotetulla vasikalla on näköyhteys muihin nautoihin.
  1. Ryhmäkarsinan makuualue on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.
    • Kaikki mahtuvat yhtä aikaa makuulle ja
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • Makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita.
    • Vasikat ovat 2 viikon iästä 6 kuukautisiksi ryhmäkarsinoissa, joissa keskellä ritiläpalkki ja reunoilla kiertää ympäri osaston makuualue, johon kaikki vasikat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Makuualueella on kuivikkeena turve. Em. makuualueen vaatimukset täyttyvät.

Asiakirjat

Vasikan nupoutus eläinlääkärin nupoutuksen yhteydessä antamaa rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen. Tarkastetaan

  • Lääkärinkäyntilomakkeelta tai –laskulta, johon on eritelty tehdyt toimenpiteet (nupoutus),
  • Lääkityskirjanpidon olemassaolo
  • Eläinlääkärin ei tarvitse tehdä sarvenaiheen polttoa

Esimerkit

Esimerkki 1: Tuenhakijalla on kokonaan ulkona kasvatettavia emolehmiä. Laidunkauden ulkopuolella vasikoille on ulkona suoja, jossa on runsas kuivitus ja pinta-alaa 10 m2/emo. Ratkaisu on tukiehtojen mukainen.

Esimerkki 2: Vasikkapiilot eivät ole pakolliset emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen –toimenpiteessä, mutta jos vasikkapiilo on, sen on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. Vasikkapiilossa ei tarvitse olla juomakuppeja.

Esimerkki 3: Hakija on valinnut toimenpiteet Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen ja Lypsy- ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat. Poikimakarsina ei voi sisältyä emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden vaatimaan 10 m2, vaan poikimakarsinan pitää olla erotettavissa muusta karsinasta siten, että muuhun karsinaan jää vielä vähintään 10 m2/karsinaan jäävä eläin (pois lukien vasikat).

Esimerkki 4: Ryhmäkarsinaksi lasketaan karsina, jossa on vähintään 2 vasikkaa.

Esimerkki 5: Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10m2. Samassa karsinassa on hiehoja. Myös hiehoilla oltava vähintään 10 m2/eläin.

Esimerkki 6: Ryhmäiglut luetaan vasikkapiiloiksi.

4.5.3 Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

a. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle.[23]
  • Eläimen pitopaikka on pidetty puhtaana. Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa makuualue on kuivitettu.[24]
  • Eläimen puhtaudesta on huolehdittu.[25]
  • Parsi on riittävän pitkä ja leveä, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidetyn lehmän, hiehon ja sonnin parren etummainen puolisko on kiinteäpohjainen.[26]
b. Tukiehdot

A. Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle. Jos tilalla ei ole tarkastushetkellä vähintään 6 kk ikäisiä nautoja, viljelijän on osoitettava miten hän toteuttaa tukiehtoja.

Tukiehtoja on toteutettu kaikilla tuenhakijan vähintään 6 kk ikäisillä naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteen ehdot eivät kuitenkaan koske Biisoneita, Ylämaankarjaa, Texas Longhorneja eivätkä Gallowayta.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet:

  1. Jokaiselle vähintään 6 kk ikäiselle naudalle on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue.
    • Hiekkaparsi hyväksytään.
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita
      • Paksu joustamaton parsimatto rakolattiakarsinan ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet hyväksytään makuualueeksi.
  1. Lihanautaa ei pidetä kytkettynä
    • poikkeus tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy (esim. siemennys, hoitotoimenpiteet)
      • Tilalla maidontuotantoon tarkoitettu hieho voi olla kytkyissä. Kytkemiskielto koskee vain lihanautoja.

B. Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle. Jos tilalla ei ole tarkastushetkellä vähintään 12 kk ikäisiä urospuolisia nautoja, viljelijän on osoitettava miten hän toteuttaa tukiehtoja.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan vähintään 12 kk ikäisillä urospuolisilla naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteen ehdot eivät kuitenkaan koske Biisoneita, Ylämaankarjaa, Texas Longhorneja eivätkä Gallowayta.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

1. Kaikilla vähintään 12 kk ikäisillä urospuolisilla naudoilla on makuualue, joka on joko

  • kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä tai
    • hiekkaparsi hyväksytään
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita
      • Paksu joustamaton parsimatto rakolattiakarsinan ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet hyväksytään makuualueeksi

2. Ryhmäkarsinassa jokaisella naudalla on tilaa

  • lämminkasvattamossa (ml. viileä kasvattamo) vähintään 4,5 m2 ja
  • kylmäkasvattamossa vähintään 6,5 m2
    • Kylmäkasvattamossa vaadittuun alaan 6,5 m2 lasketaan katettu ala, jossa eläimet voivat liikkua vapaasti. Ala voi muodostua esim. katetusta ruokinta- ja makuualueesta. Ulkona olevaa jaloittelualuetta ei lasketa mukaan.
  • Ahtaimmalta vaikuttava karsina mitataan. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin karsinan pinta-ala, karsinan eläinmäärä sekä pinta-ala/eläin
  • Jos karsinan pinta-ala ei ole tukiehtojen mukainen, mitataan kaikki ryhmäkarsinat, joissa on vähintään 12 kk ikäisiä urospuolisia nautoja.

3. Urospuolista nautaa ei pidetä kytkettynä

  • poikkeus tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy (esim. hoitotoimenpiteet).
  • Tilalla on siitossonni, jota pidetään talviaikaan kytkettynä navetassa. Sonnivasikat kasvatetaan teuraaksi ja ne ovat vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden mukaisissa oloissa. Tukiehtojen mukaan siitossonni ei saa olla navetassa kytkettynä.
  • Astutussonni on lehmien ja hiehojen joukossa pihatossa. Kaikille sonnin kanssa samassa tilassa oleville eläimille on oltava lämminkasvattamossa tilaa väh. 4,5 m2/eläin.

4.5.4 Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

a. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Kytkettynä pidetyt lypsylehmät ja -hiehot pääsevät vähintään 60 päivänä laitumelle tai jaloittelutilaan 1.5.–30.9. Jaloittelutilan pinta-ala on vähintään 6 m2/nauta. Pinta-ala on kuitenkin vähintään 50 m2.[27]
b. Tukiehdot

A. Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Viitteellinen tarkastusajankohta: touko–marraskuu

Jos tilakäynti tehdään aikaisintaan toukokuussa ja naudat ovat olleet laitumella, lisäkäyntiä ei tarvita. Jos tilakäynti tehdään ennen kuin naudat ovat olleet laitumella, tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen vaatii lisäkäynnin.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan vähintään 6 kk ikäisillä naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteen ehdot eivät kuitenkaan koske Biisoneita, Ylämaankarjaa, Texas Longhorneja eivätkä Gallowayta.

Viimeistään 30.9. tehtävässä valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet:

  1. Laidunaitausten ja ulkoilutarhojen olemassaolo sekä eläinten laidunnus ja ulkoilu

Asiakirjat:

  1. Ulkoilukirjanpidosta, että vähintään 6 kk ikäiset naudat jaloittelevat 1.1.–30.4. vähintään kaksi kertaa viikossa.
    • Tarkastetaan eläinryhmittäisestä jaloittelukirjanpidosta eläinten jaloittelukerrat viikkotasolla sitoumusvuoden alusta valvontahetkeen asti.
  2. Eläinryhmittäisestä laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 6 kk ikäiset naudat laiduntavat 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 60 päivänä.
    • Sonnien laidunnus on voitu korvata jaloittelutarhalla (pinta-ala väh. 6 m2/nauta, mutta väh. 50 m2), jaloittelutarhan pinta-alan mittaustulos merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 60 päivää, mutta jäljellä olevan laidunnusajan perusteella voidaan olettaa 60 päivän laidunnusajan täyttyvän:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1. toukokuuta alkaen valvontahetkeen asti.
  • Tuenhakija on noudattanut toimenpiteen ehtoja.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 60 päivää ja jäljellä olevan laidunnusajan perusteella 60 päivän laidunnusaika ei täyty 30.9. mennessä:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1. toukokuuta alkaen valvontahetkeen asti.
  • Toimenpiteen tukea leikataan tukiehdon noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden perusteella.

30.9. jälkeen valvonnassa tarkastetaan:

  1. Eläinryhmittäisestä laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 6 kk ikäiset naudat ovat laiduntaneet 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 60 päivänä. Laidunpäivien lukumäärä merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.
  2. Laidunaitausten olemassaolo ja eläinten laidunnus,
    • Sonnien laidunnus on voitu korvata jaloittelutarhalla (pinta-ala väh. 6 m2/nauta, mutta aina kuitenkin vähintään 50 m2), jaloittelutarhan pinta-alan mittaustulos merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.
  3. Ulkoilukirjanpidosta, että vähintään 6 kk ikäiset naudat jaloittelevat 1.1.–30.4. ja 1.10.–31.12. välisinä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa.
    • Tarkastetaan eläinryhmittäisestä jaloittelukirjanpidosta eläinten jaloittelukerrat viikkotasolla sitoumusvuoden alusta valvontahetkeen asti.
  4. Laidunkauden ulkopuolella jaloittelutarhojen olemassaolo ja eläinten ulkoilu,
    • Jaloittelutarhan pinta-ala on vähintään 6 m2/nauta, mutta kuitenkin vähintään 50 m2. Jaloittelutarhan pinta-alan mittaustulos merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.

Esimerkki 1: Sonnikasvattamo pitää sonneja tarhassa (kuva) ja voi valita ulkoilutustoimenpiteen Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella.

Esimerkki 2: Eläimillä on vapaa pääsy pihatosta laitumelle/jaloittelutarhaan (ovi auki), mutta tarkastushetkellä eläimet ovat sisällä omasta halustaan. Tarkastushetkellä, jos eläimet ovat sisällä, katsotaan, onko laitumella/jaloittelutarhassa sen näköistä, että eläimet ovat siellä olleet. Laidunnus-/ulkoilupäivien lukumäärä tarkastetaan kirjanpidosta.

Esimerkki 3: Nauta täyttää elokuussa 6 kk. Nauta pitää päästää laiduntamaan, mutta tällöin ei kuitenkaan edellytetä, että kyseistä eläintä olisi pakko laiduntaa 6 kk:n iän täyttymispäivästä lukien 60 päivän ajan ja normaalin laidunkauden päättymisen jälkeen.

Esimerkki 4: Laidunnus ja jaloittelutoimenpiteessä nautojen on päästävä jaloittelemaan ulos. Emojen jaloittelu pihatossa ei täytä ehtoa, vaan ne on päästettävä kesällä laitumelle ja laidunkauden jälkeen jaloittelemaan ulos alueelle, jossa ei ole kattoa.

Esimerkki 5: Tilalla lypsykarjalle parsinavetta ja ummessa oleville lehmille kuivikepohjainen kylmäpihatto. Jos valitsee toimenpiteen, pitää kaikkia yli 6 kk ikäisiä nautoja laiduntaa kasvukaudella vähintään 60 päivän ajan (sonneilla käy myös jaloittelutarha) ja ulkoiluttaa muuna aikana. Ei voi toteuttaa vain osalla karjasta.

B. Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella

Viitteellinen tarkastusajankohta: touko–lokakuu

Jos tilakäynti tehdään aikaisintaan toukokuussa ja naudat ovat olleet laitumella, lisäkäyntiä ei tarvita. Jos tilakäynti tehdään ennen kuin naudat ovat olleet laitumella, tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen vaatii lisäkäynnin.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan vähintään 6 kk ikäisillä naaraspuolisilla naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteen ehdot eivät kuitenkaan koske Biisoneita, Ylämaankarjaa, Texas Longhorneja eivätkä Gallowayta.

Valvonnassa tarkastetaan:

  1. Laidunkaudella aitausten olemassaolo ja eläinten laidunnus,
  2. Eläinryhmittäisestä laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 6 kk ikäiset naaraspuoliset naudat ovat laiduntaneet 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 90 päivänä.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 90 päivää, mutta jäljellä olevan laidunnusajan perusteella voidaan olettaa 90 päivän laidunnusajan täyttyvän:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1. toukokuuta alkaen valvontahetkeen asti.
  • Tuenhakija on noudattanut toimenpiteen ehtoja.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 90 päivää ja jäljellä olevan laidunnusajan perusteella 90 päivän laidunnusaika ei täyty 30.9. mennessä:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1. toukokuuta alkaen valvontahetkeen asti.
  • Toimenpiteen tukea leikataan tukiehdon noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden perusteella.

4.5.5 Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

a. Perustaso 

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Sairas eläin saa viipymättä asianmukaista hoitoa.[28]
  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle.[29]
  • Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettu asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettu tai teurastettu.[30]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettu.[31]
  • Alle 2-viikkoisella vasikalla on hyvin kuivitettu makuupaikka. [32]
  • Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei pidetä yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä. [33]
  • Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsina on vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituus vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä. [34]
  • Ryhmäkarsinassa pinta-alaa on jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m2, vähintään 150 kg:n mutta alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m2 ja vähintään 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m2.[35]
  • Vähintään kahden viikon ikäiselle vasikalle annetaan päivittäin korsirehua. Vasikka ruokitaan ja juotetaan vähintään kaksi kertaa päivässä.[36]
  • Juoma-astiat ja juottolaitteet ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.[37]
  • Juoma-astiat ja juottolaitteet on pidetty puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä. [38]
  • Eläin saa riittävästi hyvälaatuista juotavaa. Nautojen pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle vähintään kaksi. Jos käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. [39] Esimerkki:

Nautoja

Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään

Lypsylehmät

Juoma-astioita/juottolaitteita vähintään

Muut naudat

10

1

1

11

2

2

20

2

2

21

3

2

30

3

2

40

4

2

41

5

3

  • Käytettäessä usealle eläimelle tarkoitettua juomavesiallasta, altaan reunan riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti. Altaan reunan riittävyyttä arvioitaessa apuna voidaan käyttää MMM:n tuettua lypsykarjarakentamista[40] koskevassa asetuksessa esitettyä minimivaatimusta 10 cm/lehmä.
  • Emiensä kanssa olevia vieroittamattomia vasikoita ei huomioida arvioitaessa riittävää juomapaikkojen määrää emoille ja vasikoille.
  • Kylmäpihatossa juoma-astiat tai juottolaitteet ovat lämmitettäviä. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä. [41]
  • Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. [42]
b. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä. Jos tilalla ei ole sairaita, hoidettavia tai poikivia eläimiä valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän tarvittaessa toteuttaa tukiehtojen mukaisen määrän sairas-, hoito- ja poikimakarsinoita.

Sairas-, hoito- ja poikimakarsina voi olla kiinteä tai osista koottavissa oleva karsina tai muu vastaava tila.

Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden yleiset vaatimukset

  • Jatkuvasti hyvälaatuista vettä tarjolla
  • Makuualue kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä
    • Kaikki eläimet mahtuvat yhtä aikaa makuulle
    • Joko runsaasti kuivikkeita tai
    • Makuualueella esim. kumimatto ja jonkin verran kuivitusta ja eläimet puhtaita
  • Eläimet voi tarvittaessa rajata erilleen
  • Emolehmiä ja emolehmähiehoja ei tarvitse siirtää poikimakarsinaan

A. Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan poikineilla emolehmillä ja lypsylehmillä, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Valvonnassa tarkastetaan:

  1. sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden yleiset vaatimukset
  2. Karsinassa lypsylehmiä voidaan lypsää koneellisesti.
  3. Ryhmä- tai yksilökarsinoissa pinta-ala vähintään 11 m2 / eläin.
    • Karsinan pinta-ala/eläin mitataan. Jos tilalla on useita sairas-, hoito- ja poikimakarsinoita, ahtaimmalta vaikuttava karsina mitataan. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin mittaustulos ja karsinan eläinmäärä sekä pinta-ala/eläin.
    • Jos karsinan pinta-ala ei ole tukiehtojen mukainen, mitataan kaikki sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.
  4. Lypsy- ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden vähimmäismäärä 1 karsina tai karsinapaikka/alkava 20 lehmää:

Lypsy- ja emolehmien lukumäärä, kpl

Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden lukumäärä vähintään, kpl

1–20

1

21–40

2

41–60

3

61–80

4

jne.

-

Esimerkki 1: Vaadittu karsinamäärä lasketaan valvontapäivänä tilalla olevien poikineiden lehmien mukaan.

Esimerkki 2: Tilalla on 65 lypsylehmää. Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoina tila käyttää kahta, pinta-aloiltaan 25 m2 olevaa tukiehdot täyttävää karsinaa. Tilalla on ehtojen mukaan oltava vähintään 4 sairaskarsinaa tai –karsinapaikkaa, á 11 m2. Toimenpiteen ehtoja noudatetaan.

B. Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan vähintään 2 kk ikäisillä vasikoilla, sonneilla, härillä ja poikimattomilla naaraspuolisilla naudoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Valvonnassa tarkastetaan:

  1. sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden yleiset vaatimukset
  2. Yli 6 kk ikäisillä naudoilla voi olla rakolattiakarsinat, joissa makuualueella on rakolattiapehmikkeet, kumitetut palkit tai muut vastaavat lattiaa pehmentävät rakenteet, jotka uusitaan tarvittaessa.
  3. Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden vähimmäismäärä 1 karsina tai karsinapaikka/alkava 50 nautaa:

Nautojen lukumäärä (kpl)

Sairas-, hoito- ja poikimakarsinoiden lukumäärä vähintään (kpl)

1–50

1

51–100

2

101–150

3

151–200

4

jne.

-

  1. Ryhmä- tai yksilökarsinoissa pinta-alan vähimmäisvaatimukset alle 12 kk 6 m2/eläin, yli 12 kk 10 m2/eläin.
    • Karsinan pinta-ala/eläin mitataan. Jos tilalla on useita sairas-, hoito- ja poikimakarsinoita, alle 12 kk ja yli 12 kk ikäisten nautojen ahtaimmilta vaikuttavat karsinat mitataan. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin mittaustulos ja karsinan eläinmäärä sekä pinta-ala/eläin.
    • Jos karsinan pinta-ala ei ole tukiehtojen mukainen, mitataan kaikki sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.

Esimerkki 1: Jos on paksu joustamaton parsimatto rakolattiakarsinan ritilöiden päällä ja sen päällä kuivikkeet, makuualue on tukiehtojen mukainen.

Esimerkki 2: Tilalla on 160 kpl yli 12 kk ikäisiä sonneja. Sairas- ja hoitokarsinoina tila käyttää kahta, pinta-aloiltaan 25 m2 olevaa tukiehdot täyttävää karsinaa. Tilalla on ehtojen mukaan oltava vähintään 4 sairaskarsinaa tai –karsinapaikkaa, á 10 m2. Toimenpiteen ehtoja noudatetaan.

5 Lampaat ja vuohet

Tässä ohjeessa tukikelpoisella eläimellä tarkoitetaan:

  • suorissa eläintuissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa valvontahetkellä tukikelpoisia, valvontavuonna tukea kerryttäneitä ja tukivuoden aikana mahdollisesti tukikelpoisia lampaita ja vuohia,
  • alkuperäisrotusopimuksissa sopimuksella olevia lampaita ja vuohia sekä
  • kansallisessa tuessa valvontahetkellä tukikelpoisia tai valvontavuonna tukea kerryttäneitä lampaita ja vuohia.

Lampaan/vuohen on oltava merkitty ja rekisteröity säädösten mukaisesti ollakseen oikeutettu tukeen. Tukikelpoinen eläin on hylättävä tuesta, jos puutteita havaitaan eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä.[43]

Tukikelpoiset eläimet poimitaan tukihakemukselle suoraan eläinrekisteristä, alkuperäisrotusopimuksia lukuun ottamatta. Uuhipalkkiossa, kuttupalkkiossa, teuraskaritsa- ja kilipalkkiossa sekä eläinten hyvinvointikorvauksessa valvontahetkellä tukikelpoisten eläinten lisäksi myös tukivuoden aikana mahdollisesti tukikelpoiset eläimet (ns. potentiaaliset eli eläimet joiden on mahdollista tulla palkkio-/ korvauskelpoiseksi kyseisen tukivuoden aikana mutta vasta valvonnan tilakäynnin päivämäärän jälkeen (esim. valvontahetkellä vielä ”alaikäinen”)) on hylättävä, jos havaitaan puutteita eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä.[44]

Kaikkien tuenhakijan lampaiden/ vuohien merkintä ja rekisteröinti on tarkastettava. Yhteiskäyttöisessä eläinsuojassa myös muiden tilojen lampaat/vuohet tarkastetaan.

  • Esimerkki: Yhteiskäyttöiseksi eläinsuojaksi ei katsota tilannetta, jossa tuenhakijan yksi siitospässi tai -pukki on toisen tilan eläinsuojassa siitoskäytössä. Tässä tapauksessa tarkastetaan toisen tilan eläinsuojassa vain tuenhakijan siitoseläimen merkintä ja rekisteröinti. Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa tarkastetaan lisäksi siitoseläimen pito-olosuhteet, kun kyseessä on eläinten hyvinvointituen toimenpiteessä tukikelpoinen eläin.

Luvussa 5.4 on esitetty eläinryhmä- ja tukikohtaisesti tukikelpoiset eläimet.

5.1 Tavanomainen tuotantotapa

Tavanomainen tuotantotapavaatimus koskee

  • Uuhipalkkiota (AB-alue)[45]
  • Kuttupalkkiota (AB-alue)[46]
  • Kansallista kotieläintukea uuhista (C-alue)[47]
  • Kansallista kotieläintukea kutuista (C-alue)[48].

Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu mm.:

  • Uuhitiloilla uuhien säännöllinen poikiminen ja lampaiden myyminen eloon tai teuraaksi
  • Kuttutiloilla kuttujen säännöllinen poikiminen ja vuohenmaidon tai –maitotuotteiden myyminen.

Tavanomaisen tuotantotavan noudattaminen tarkoittaa, että tuenhakija saa eläimistään tai niiden tuotteista myyntituloja. Valvonnassa tavanomaisen tuotantotavan noudattaminen tarkastetaan pääasiassa valvontaa edeltäneen 6 kk myyntitositteista (esim. eläinten ja maidon myyntitositteet). Jos tositteita ei ole edelliseltä 6 kk:lta, tarkastellaan valvontaa edeltäneen 12 kuukauden tositteita.

Tuotanto ei ole tavanomaista, jos esim. tuenhakija käyttää omassa taloudessaan kaiken tuottamansa lampaanlihan tai vuohenmaidon eikä kotieläintuotannosta ole myyntituloja.

Jos tuotanto ei vastaa tavanomaista, tukea ei makseta valvontavuodelta.[49]

Tukisovelluksen tilakohtaisissa havainnoissa otetaan kantaa vastaako tuotantotapa tavanomaista eläinlajikohtaisesti.

Esimerkki 1: Kuttutilalla on maidontuotantovuohien lisäksi mohairvuohia villantuotannossa. Mohairvuohia ei hylätä kuttupalkkiosta tai kansallisesta kutuista maksettavasta kotieläintuesta. Tilalla noudatetaan tavanomaista tuotantotapaa. Perustelut: Vuohilla ei ole eläinkohtaista käyttötapavaatimusta. Lisäksi tavanomainen tuotantotapavaatimus ja maidontuotantovaatimus 400 l/kuttu ovat tuenhakijakohtaisia, eivät eläinkohtaisia, vaatimuksia.

Esimerkki 2: Lammastilalla on poikineita uuhia, mutta tilalle ei ole syntynyt karitsoja muutamaan vuoteen eikä tilalla ole myyntituloja lampaista. Lisäksi yhden uuhen poistoilmoitus eläinrekisteriin on jäänyt tekemättä. Tilalla ei noudateta uuhilla tavanomaista tuotantotapaa. Lisäksi 1 uuhi hylätään rekisterivirheen takia.

5.2 Eläinmäärän tarkastaminen[50]

Huomioitava, että karitsojen ei tarvitse olla eläinrekisterissä ennen 6 kk ikää, jos ne ovat syntymäpitopaikassa.

Valvonnassa on tarkastettava kunkin eläimen kohdalla merkintä- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen.

  • Kaikki tuenhakijan lampaat ja vuohet ovat tunnistettavissa korvamerkillä (kts. sallitut poikkeukset kohdasta 5.2.1), ja ilmoitettu asianmukaisesti eläinrekisteriin. Jos eläinten tapahtumailmoituksia eläinrekisteriin ei tehdä sähköisesti, tarkastetaan, että eläimet on merkitty eläinluetteloon.
  • Huomioitava, että karitsojen ei tarvitse olla eläinrekisterissä ennen 6 kk ikää, jos ne ovat syntymäpitopaikassa.

Kadonneet, kuolleet ja tilalla teurastetut ohjeen luvussa 5.2.2 (rekisteröinti tilalle).

5.2.1 Korvamerkit[51]

Lampaat ja vuohet on merkittävä viimeistään 6 kk iässä. Kuitenkin jos karitsa tai kili siirretään syntymäpitopaikastaan ennen 6 kuukauden ikää, on sen oltava asianmukaisesti rekisteröity ja merkitty ennen lähtöä.

Jokaisen tilalla olevan eläimen korvamerkintä tarkastetaan.  

Eläimen korvamerkintä on kunnossa, kun

  1. eläimellä on molemmat korvamerkit,
  2. eläimellä on vain yksi korvamerkki tai
  3. eläin on tuenhakijan ainoa säädöstenvastainen korvamerkitön lammas/vuohi ja
    1. joko eläimen korvat ovat niin pahoin tuhoutuneet, että merkkejä ei voi kiinnittää tai
    2. eläimelle on tilattu korvausmerkit ennen valvonnasta ilmoittamista, mutta merkit eivät valvontahetkellä ole vielä saapuneet tilalle.

Poikkeuksen käyttö on perusteltava eläintukien käsittelynäytöllä valitsemalla eläimelle tilanteeksi ”Kunnossa” ja tarkenteeksi ” Yhden eläimen korvamerkittömyys ”.

Eläin hylätään korvamerkittömyyden takia, jos eläimellä ei ole lainkaan korvamerkkejä. Korvamerkittömyydellä tarkoitetaan myös sitä, että eläimen korvamerkintä on muutoin säädösten vastainen (esim. 2 eri EU-tunnusta tai 2 eläintä, joilla molemmilla korvamerkeissä sama EU-tunnus, irronnut tunnistin kiinnitetty uudelleen jne.)

Poikkeukset: korvamerkitön eläin hyväksytään valvonnassa, jos eläintä ei ole siirretty syntymäpitopaikastaan ja

  • Eläin on alle 6 kk ikäinen
  • Eläin on syntynyt 8.7.2005 tai aiemmin
  • Jos todetaan, että eläimellä ei ole ollut lainkaan korvamerkkejä (korvat ehjät, ei reikää korvassa) Tukisovelluksen korvamerkintä-kohdassa tallennetaan tällöin ”merkitön” -> ei koskaan merkitty. Näissä tapauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös mahdolliseen takautuvuuteen, jos kyseessä on vanhempi, tukikelpoinen yksilö, joka kuitenkin on syntynyt 8.7.2005 jälkeen.

Valvonnassa hylätään korvamerkitön lammas. Esim.

  • Tilalla on lammas, jonka molemmat korvat ovat tuhoutuneet, tämän lisäksi tilalla todetaan toinenkin merkitön lammas, jonka korvat ehjät: molemmat hylätään.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa korvamerkittömyydestä hylättävä eläin on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa lammas /vuohi on tukikelpoinen eläin.

5.2.2 Eläinrekisteri[52]

Eläinrekisteri-ilmoitukset on tehtävä lampaalla ja vuohella viimeistään 7. päivänä tapahtumasta, poikkeuksena uuhen karitsointi-ilmoitus/ kutun poikimisilmoitus (=karitsan/ kilin syntymäilmoitus), jotka on tehtävä viimeistään 6 kk kuluessa tapahtumasta. Karitsa/ kili on kuitenkin rekisteröitävä jo ennen 6 kk ikää, jos se siirretään pois syntymäpitopaikastaan.[53] Valvontatulosta määritettäessä ei huomioida valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehtyjä ilmoituksia eläinrekisteriin.[54]

Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttava eläinrekisterin virhe aiheuttaa aina eläimen hylkäämisen.[55] Tukikelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ovat tilalle tulopvm, tilalta poistopvm, pitopaikka, rotu, sukupuoli, ikä, käyttötapa ja poikiminen  

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat rekisteritiedot vaihtelevat eläintuittain.
  • Poikkeus kansallinen kotieläintuki: Tilalta teurastamolle teurastettavaksi toimitetun eläimen poistopäivämäärä saa olla virheellisesti ilmoitettu eläinrekisteriin. Puuttuvaa (tapahtumasta yli 7 vrk) tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehtyä poistoilmoitusta aiheuttaa eläimen hylkäyksen ei jatkossakaan hyväksytä

Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinrekisterin virhe

  • Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus; Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinrekisterin virhe:[56]
    • Ensimmäisellä kerralla eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka (eläin-, tuki- ja tilakohtainen).
    • Jos eläimellä havaitaan eläinrekisterissä tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe vähintään toisen kerran 24 kk aikana, eläin hylätään.
    • Eläinten hyvinvointikorvaukseen ei aiheudu 24 kk sanktiouhkaa, jos eläin hylätään jostain toimenpiteestä. Sanktiouhka on tukikohtainen, ei toimenpidekohtainen.
    • Kansallisessa tuessa ei seuraamuksia eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta virheestä.
    • Esimerkki (ei kansallinen tuki): Uuhella on eläinrekisterissä tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe ja toinen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe. Uuhi hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttavan rekisterivirheen takia. Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe ei tässä tapauksessa aiheuta 24 kk sanktiouhkaa.

ELÄIMEN TUKIKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT REKISTERIVIRHEET

REKISTERÖINTI TILALLE

Rekisteröinnillä tilalle tarkoitetaan eläimen tilalle tulo- ja tilalta poistopäivää.

Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen rekisteröinnin oikeellisuus ja ajantasaisuus.

Kaikkien enintään 7 päivää ennen valvontapäivää tilalle ostettujen ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten tositteet on tarkastettava, jos tulo-/poistoilmoitus eläinrekisteriin ja/tai eläinluetteloon on tekemättä.

Eläimen rekisteröinti tilalle ei ole kunnossa jos:

  • eläintä ei ole rekisteröity tilalle 7 vuorokauden kuluessa (poikkeus syntymä) tilalle tulosta tai eläimen tuloilmoitus on tehty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • eläimen poistoilmoitusta eläinrekisteriin ei ole tehty 7 vuorokauden kuluessa poistosta tai eläimen poistoilmoitus on tehty myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen
  • eläimen poistopäivästä ei saada selvyyttä (esim. kadonnut, kuollut, tilalla teurastettu)
    • Jos eläinrekisterin mukaan maatilalla olevaa eläintä ei voida valvonnassa todeta eikä tukea hakenut esitä valvonnassa kirjallista näyttöä eläimen merkinnän ja rekisteröinnin ilmoitusaikojen noudattamisesta, eläin hylätään.[57]

Tukikelpoinen lammas/vuohi hylätään aina virheellisestä, puuttuvasta tai myöhässä tehdystä tilalle tuloilmoituksesta (ml. puuttuvat syntymäilmoitukset) tai tilalta poistoilmoituksesta.

Kansallisessa kotieläintuessatilalta teurastamolle teurastettavaksi toimitetun eläimen poistopäivämäärä saa olla virheellisesti ilmoitettu eläinrekisteriin. Puuttuva (tapahtumasta yli 7 vrk) tai valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehty poistoilmoitus aiheuttaa eläimen hylkäyksen.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä eläin on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa lammas/vuohi on tukikelpoinen eläin.

Tilalle rekisteröimätön lammas/vuohi

  • Valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on saapunut tilalle (ml. syntymä). Jos tilalla on tilalle rekisteröimätön eläin, jota ei löydy Tukisovelluksen ja tarkistuslistan lukitun datan eläimistä. Eläimestä on selvitettävä seuraavat tiedot: eläimen EU-tunnus, eläinlaji, sukupuoli, rotu, syntymäaika ja tilalle tulopäivä. Tiedot tallennetaan Tukisovellukseen.
  • Kun kyseessä on puuttuva syntymäilmoitus, valvonta jää kesken niiden tukien osalta joihin eläimet ovat tukikelpoiset, kunnes tuenhakija on rekisteröinyt valvonnassa hylättävät eläimet. Täydentävien ehtojen merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan kautta tilalle aiheutuu mahdollisesti siirtokielto.
    • Esimerkki: tilalta 2 päivää ennen valvontaa myyty uuhi, jonka poistoa ei vielä ole ilmoitettu eläinrekisteriin à asia kunnossa; rekisteröintiä ei tarvitse jälkikäteen seurata.
    • Esimerkki: tilalla on 1.4.2019 syntynyt uuhikaritsa. Valvontahetkellä 20.2.2020 todetaan, että eläimen syntymäilmoitus puuttuu. Hylätään potentiaalisena teuraskaritsapalkkiosta ja uuhipalkkiosta (1.4.2020 alkaen tukikelpoinen uuhipalkkioon).
  • Jos hakija ei pyynnöstä huolimatta rekisteröi eläimiä ja eläimet eivät poimiudu lopulliselle tukihakemukselle, tarkastaja tallentaa hylättävän lampaan keinotekoisella EU-tunnuksella (U1, U2..) Tukisovellukseen.

Esimerkki: tilalla 12 kk ennen valvontaa (valvontapvm 30.3.2021) syntynyt uuhi, jota ei ole rekisteröity. Tuenhakija ei ole rekisteröinyt eläintä vielä valvontavuotta seuraavan vuoden maaliskuussa, kun uuhipalkkion tukikelpoiset uuhet kyseiseltä vuodelta on siirretty tukihakemukselle. Tarkastaja tallentaa rekisteröimättömän eläimen hylätyksi Tukisovellukseen.

Rekisteristä poistamaton lammas/vuohi

  • Jos eläinrekisterissä on valvonnasta ilmoittamishetkellä tai paikalla tehtävän tarkastuksen aikana eläin, jota ei ole tilalla (ml. kadonnut, kuollut ja tilalla teurastettu), valvonnassa tarkastetaan, milloin eläin on poistunut tilalta. Tuenhakijan on pyrittävä esittämään asiakirja-aineistoa, esim. myyntitositteet, hautauskirjanpito, valokuvat tms., jonka perusteella eläimen poistoajankohta voidaan todeta. Tukisovellukseen merkitään eläinkohtaisiin lisätietoihin eläimen poistopäivä ja selvitys, miten poistopäivä on varmistettu.
  • Valvonnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä, jos tilalla on kadonneita, kuolleita tai tilalla teurastettuja eläimiä, joilla 7 päivän ilmoitusaika rekisteriin (huomioitava myös 3 päivän merkintäaika eläinluetteloon, jos tila ilmoittaa eläinten tapahtumat eläinrekisteriin muutoin kuin sähköisesti) ei ole ylittynyt valvonnasta ilmoittamishetkellä.
    • Jos poistoajankohdasta ei saada selvyyttä, eläin on hylättävä. Eläinrekisterin ajan tasalla pitäminen on tuenhakijan vastuulla. Tukea ei voida maksaa perusteettomasti. Valvonta laajennetaan tarvittaessa (luvut 3.3 ja 3.4).
    • Tuenhakijan esittämä asiakirja-aineisto huomioidaan myös arvioitaessa takautuvuutta, esim. korvamerkkitilaukset, lammasrekisterin karitsointi-ilmoitukset, tositteet, hautauskirjanpito, valokuvat tms., jonka perusteella eläimen poistoajankohta voidaan todeta.
    • Jos tilalla kuolleita lampaita tai teurasjätettä on haudattu ruhojen keräilyalueella, asiasta ilmoitetaan AVI:iin.
    • Valokuvien perusteella ei voida hyväksyä tilakäynnillä havainnoimatonta eläintä nähdyksi tilakäynnin jälkeen, vaan eläin on todettava uusintakäynnillä.

Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus -> tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

PITOPAIKKA

Valvonnassa tarkastetaan jokaisen tilalla olevan eläimen rekisteröinti oikeaan pitopaikkaan.

Eläimen on oltava joko eläinrekisteriin ilmoitetussa tai tuenhakijan hallinnassa olevassa pitopaikassa, josta eläin on välittömästi valvontakäynnin aikana paikannettavissa ja tunnistettavissa [58].

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä eläin on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa lammas/vuohi on tukikelpoinen eläin.

ROTU

Tarkastetaan, että lampaan ja vuohen rotu vastaa eläinrekisteriin ilmoitettua rotutietoa.

Alkuperäisrotusopimuksella oleva eläin hylätään syykoodilla 25, jos se ei ole alkuperäisrotua. Alkuperäisrodut: suomenlammas, kainuunharmas, ahvenanmaanlammas ja suomenvuohi.

Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus -> tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

ELÄINLAJI

Eläinlajitieto tarkastetaan tasolla lammas/vuohi/kääpiövuohi laji. Eläin hylätään, jos eläinlaji on virheellisesti ilmoitettu.

SUKUPUOLI

Jokaisen tilalla olevan eläimen sukupuoli tarkastetaan.

Uuhipalkkio, kuttupalkkio sekä kansalliset kotieläintuet uuhista ja kutuista: tukikelpoinen eläin hylätään aina virheellisen sukupuolitiedon takia.

  • Pässin/pukin sukupuoli on ilmoitettu rekisteriin virheellisesti uuheksi/kutuksi. Eläin hylätään
  • Uuhen/kutun sukupuoli on ilmoitettu virheellisesti rekisteriin pässiksi/pukiksi. Eläin hylätään

Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus -> tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

IKÄ

Jokaisen tilalla olevan eläimen ikä tarkastetaan.

Tukikelpoinen eläin hylätään eläinrekisteriin ilmoitetun väärän syntymäajan takia. Alkuperäisrotusopimuksella olevan lampaan/vuohen on oltava vähintään yhden vuoden ikäinen sopimuskauden alkaessa.[59] Sopimuksenteko- tai korvaushetkellä alle 1 vuoden ikäinen eläin hylätään syykoodilla 26.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa rekisterivirheestä hylättävä eläin on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteisiin, joissa lammas/vuohi on tukikelpoinen eläin.

Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus -> tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

KUTTUJEN POIKIMINEN JA UUHIEN KARITSOINTI

Lampaiden karitsointi- ja vuohien poikimisilmoitukset on tehtävä 6 kk kuluessa karitsoinnista/ poikimisesta (kts. kohta Rekisteröinti tilalle).[60]

Kun tilalla on rekisteröimätön kili/karitsa, tarkastetaan, milloin eläin on syntynyt. Syntymäaika voidaan tarkastaa esim. eläinluettelosta (kilin/karitsan tiedot ja/tai emän poikimistiedot). Jos karitsat/kilit ovat enintään 6kk ikäisiä, ne tallennetaan lukumääränä Tukisovelluksen Eläinvalvontaosion valvonnan lisätietoja kohtaan.

Jos emän poikimistietoa ei ole ilmoitettu eläinrekisteriin 6 kk kuluessa kilin/karitsan syntymästä, syntyneet karitsat tallennetaan Tukisovellukseen uusina eläiminä ja niille tallennetaan EU-tunnus, sukupuoli ja eläinlaji.

Tukikelpoinen kili/karitsa hylätään teuraskaritsa ja –kilipalkkiosta sekä sellaiset naaraspuoliset karitsat ja kilit, joiden on mahdollista täyttää 12 kk 1 pv tukivuoden aikana (=syntynyt viimeistään 30.12.2019) potentiaalisina palkkioeläiminä myös uuhi-/ kuttupalkkiosta.

Alkuperäisrotusopimuksella olevan lampaan on tuotettava jälkeläisiä vähintään 3 kertaa ja vuohen vähintään 2 kertaa sopimuskauden aikana.[61] Uuhi/kuttu hylätään vain, jos eläin on karitsoinut/ poikinut yli 6 kk aikaisemmin, karitsointi-/ poikimisilmoitusta rekisteriin ei ole tehty ja kyseessä on uuhella 1., 2. tai 3. karitsointi tai kutulla 1. tai 2. poikiminen sopimuskauden aikana. Eläin hylätään hylkäyssyykoodilla 29.

Uuhipalkkio, kuttupalkkio, teuraskaritsa ja -kilipalkkio, eläinten hyvinvointikorvaus -> tukikelpoiselle eläimelle aiheutuu 24 kk sanktiouhka tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä. Eläin hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttamattomasta eläinrekisterin virheestä, jos eläimellä on voimassa oleva 24 kk sanktiouhka.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimelle ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin on jo hylätty rekisteri- tai eläinluettelovirheen takia jostain toimenpiteestä.

2.2.3 Eläinluettelo

Tuenhakijan on pidettävä omistuksessaan tai hallinnassaan olevista eläimistä eläinlaji- ja pitopaikkakohtaista eläinluetteloa. Tapahtumat on merkittävä eläinluetteloon viimeistään 3. päivänä tapahtumasta. Poikkeuksena karitsan tai kilin syntymä, joka on merkittävä eläinluetteloon viimeistään 6 kk kuluessa tapahtumasta tai ennen siirtoa, jos eläin siirretään syntymäpitopaikastaan ennen 6 kk ikää.[62] Eläinluettelon pitäminen voidaan korvata ilmoittamalla tapahtumat sähköistä kanavaa käyttäen viimeistään 7. päivänä tapahtumasta, poikkeuksena syntymäilmoitukset.

Tuenhakija tekee eläinten tapahtumailmoituksia sähköisesti suoraan lammas- ja vuohirekisteriin:

  • Ei vaadita eläinluetteloa, luku 5.2.3. ei koske tuenhakijaa (muutos vuodesta 2018 alkaen)
  • Tapahtumat ilmoitettava eläinrekisteriin 7 päivän kuluessa
  • Tukisovelluksessa kysymykseen ”Eläintenpitäjällä eläinluettelon pitovelvollisuus” valitaan vastausvaihtoehto ”Ei”. Eläinluetteloa ei tarkasteta.
  • Sähköinen ilmoittaminen = ilmoittaminen ohjelmistolla suoraan eläinrekisteriin

Tuenhakija tekee eläinten tapahtumailmoitukset aina muutoin kuin sähköisesti suoraan lammas- ja vuohirekisteriin:

  • Vaaditaan erillinen eläinluettelo, luku 5.2.3. koskee tuenhakijaa.
  • Merkintä eläinluettelossa oltava 3 päivän kuluessa tapahtumasta.
  • Tukisovelluksessa kysymykseen ”Eläintenpitäjällä eläinluettelon pitovelvollisuus” valitaan vastausvaihtoehto ”Kyllä”.
  • Tarkastetaan luettelon ajantasaisuus ja oikeellisuus valvonnassa.
  • Kaikkien tilalla olevien lampaiden ja vuohien tiedot eläinluettelossa tarkastetaan.

Eläinluettelosta tarkastettavat tiedot vastaavat eläinrekisteristä tarkastettavia tietoja, mukaan lukien eläinten kokonaislukumäärä.  

Tukisovellukseen tallennetaan tieto, jos eläin puuttuu kokonaan eläinluettelosta tai jos eläimellä on jokin virhe eläinluettelossa. Eläimen lisätietoihin kirjataan mikä virhe luettelossa on ollut. Esimerkki: Tila ilmoittaa tiedot eläinrekisteriin lomakkeella. Valvontahetkellä tilalla on 2 pv ennen valvontakäyntiä tilalle ostettu uuhi. Eläimen tulopäivä on merkitty eläinluetteloon. Tulopäivä on kuitenkin eläinluettelossa virheellinen.  Eläin hylätään uuhipalkkiosta, ei vaikutusta kansalliseen tukeen.

Eläinluettelon osalta tarkastetaan samat tukiehdot kuin eläinrekisteristä eli rekisteröinti tilalle, pitopaikka, rotu, eläinlaji, sukupuoli, ikä, karitsointi/poikiminen. Nämä ovat tarkemmin eritelty Eläinrekisterit luvussa 5.2.2.

Kansallisissa kotieläintuissa tilalle, jolla on velvoite pitää erillistä eläinluetteloa, ei aiheudu seuraamuksia eläinluettelon virheistä. Jos eläinluetteloa ei ole pidetty lainkaan, tuki hylätään[63]. Tieto tallennetaan Tukisovellukseen.

EU:n suorissa ja ohjelmatuissa tila, jolla on velvoite pitää erillistä eläinluetteloa

  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe aiheuttaa aina eläimen hylkäämisen
    • Tukikelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ovat tilalle tulopvm, tilalta poistopvm, pitopaikka, rotu, sukupuoli, ikä, käyttötapa ja poikiminen
    • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttavat eläinluettelon tiedot vaihtelevat eläintuittain.
  • Eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinluettelon virhe aiheuttaa
    • Ensimmäisellä kerralla 24 kk sanktiouhan kyseiselle eläimelle kyseiseen tukeen (eläin-, tuki- ja tilakohtainen).
    • Jos eläimellä havaitaan eläinluettelossa tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe vähintään toistamiseen 24 kk aikana, eläin hylätään.
    • Eläinten hyvinvointikorvaukseen ei aiheudu sanktiouhkaa, jos eläin hylätään jostain toimenpiteestä. Sanktiouhka ei ole toimenpidekohtainen.
    • Esimerkki: Uuhella on eläinluettelossa tukikelpoisuuteen vaikuttava virhe ja toinen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe. Uuhi hylätään tukikelpoisuuteen vaikuttavan eläinluettelovirheen takia. Tukikelpoisuuteen vaikuttamaton eläinluettelon virhe ei tässä tapauksessa aiheuta 24 kk sanktiouhkaa.

Huomioitava, että eläinten hyvinvointikorvauksessa eläinluettelon virheestä hylättävä eläin on tallennettava erikseen hylätyksi kaikkiin tuenhakijan valitsemiin toimenpiteisiin, joissa lammas/vuohi on tukikelpoinen eläin.

2.2.4 Tositteet[64]

Tositteiden tarkastamisella varmistetaan eläinten eläinrekisterin ja eläinluettelon tietojen olevan paikkansapitäviä ja yhtenäisiä.

Eläinrekisterin ja -luettelon oikeellisuutta tarkastetaan pääasiassa osto- ja myyntitositteiden avulla, mutta myös muita tositteita, kuten teurastustodistukset ja eläinlääkärintodistukset, voidaan tarkastaa tarvittaessa. Eläinluettelon oikeellisuuden tarkastaminen koskee vain tilaa, joka ei tee eläinten tapahtumailmoituksia sähköisesti suoraan lammas- ja vuohirekisteriin.

Tilalla olevien ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten osto- ja myyntitositteet tarkastetaan valvontahetkestä 6 kk taaksepäin. Tositteet voidaan tarkastaa otantana.

Otantaan valitaan järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan tapahtumalajeittain vähintään 30 % eläimistä, jotka on ostettu ja vähintään 30% eläimistä, jotka on poistettu valvontahetkeä edeltäneinä 6 kk:na.

Kaikkien tilalla olevien ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten tositteet 12 kk valvontahetkestä taaksepäin on tarkastettava, jos 6 kk:n tarkastuksessa havaitaan virheitä eläinrekisterissä tai -luettelossa.

Tukisovelluksessa tositetarkastuslistaan merkitään tieto, mitkä tapahtumat on tarkastettu tositteesta. Tapahtumakohtaisiin lisätietoihin kirjataan tieto, miten on varmistuttu tulo- tai poistopäivän oikeellisuudesta, jos tuenhakijalla ei ole esittää tapahtumasta tositetta. Tukikelpoiset eläimet, joiden eläinrekisterissä olevien tietojen todetaan tarkastuksessa olevan virheellisiä, hylätään tämän ohjeen luvun 5.2.2 mukaisesti.

EU:n suorissa ja ohjelmatuissa: Tukikelpoiset eläimet, joiden eläinluettelossa olevien tietojen todetaan tarkastuksessa olevan virheellisiä, valvontatulos määritetään tämän ohjeen luvun 5.2.3 mukaan.

2.3     Kirjanpito kuttujen tuottamasta maidosta[65]

Kirjanpitovaatimus koskee kuttupalkkiota (AB-alue) ja kansallista kotieläintukea kutuista (C-alue).

Tarkastetaan, että kuttujen maidontuotannosta on pidetty kirjaa, kirjanpito on ajan tasalla ja oikein. Kirjanpidon oikeellisuutta ja ajantasaisuutta tarkastetaan tositteiden avulla.

Jos kuttujen maidontuotannosta ei ole pidetty kirjanpitoa tai kirjanpito ei muutoin vastaa tukiehtojen vaatimuksia, tukea ei makseta valvontavuodelta.[66]

2.4     Eläimen hylkääminen JA SANKTIOUHKA

Valvonnassa aiheutuu seuraamuksia vain niistä eläimistä,

  • joilla on havaittu puute, jossain tarkastettavista kohdista ja
  • jotka ovat kyseisessä tuessa tukikelpoisia eläimiä (luku 4). Huomioitava:
  1. Eläinten hyvinvointikorvauksessa eläimen tukikelpoisuutta tarkastellaan toimenpidekohtaisesti.
  2. EU:n suorissa tuissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa tukikelpoisella tarkoitetaan myös eläimiä, jotka saattavat täyttää tukikelpoisuusedellytykset myöhemmin valvottavan kalenterivuoden aikana.

ELÄIMEN HYLKÄÄMINEN

Tukisovelluksen tukieläinten käsittely -paneelissa ovat näkyvissä kaikki poikkeamahavainnon valvonnassa saaneet tukikelpoiset eläimet. Eläimet käsitellään tukikohtaisesti ja eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpidekohtaisesti.

EU:n suorat tuet ja eläinten hyvinvointikorvaus sekä kansallinen kotieläintuki

hylätylle eläimelle tallennetaan tieto, hylätäänkö eläin lukitun datan rekisteritiedon mukaisten ruokintapäivien mukaan vai tarkastajan havainnon perusteella laskettujen ruokintapäivien mukaan. Tukisovellus laskee tallennettujen tietojen perusteella eläimelle hylättävien tukikelpoisuuspäivien lukumäärän. 

Eläimen hylkäys- esimerkkejä:

 Poistopäivän virhe:

  • Poistamaton tai kadonnut uuhi;

Eläinlistalla uuhi (s. 16.04.2018). Valvottavat ehdot luodaan 10.02.2021. Eläintä ei löydy. Poistopäiväksi todetaan 15.1.2021. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä. ->Eläin on tullut 12 kk ikäiseksi 16.04.2019.

  • AB-alue; eläin hylätään uuhipalkkiosta, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”
  • C-alue; eläin hylätään kansallisesta uuhituesta, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

 

  • Rekisteristä poistettu uuhi, joka löytyy tilalta:

Valvontaehdot luodaan 01.10.2021. Tilalla havaitaan uuhi, joka tunnistetaan korvamerkeistä (s. 20.11.2018). Rekisterin mukaan se on poistettu 04.06.2021. Eläintä ei ole oikeasti poistettu tilalta, eikä sitä ei löydy eläinlistauksesta. 

  • AB-alue; eläin hylätään uuhipalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä, ja tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”
  • C-alue; eläin hylätään kansallisesta uuhituesta, ja tarkenteeksi valitaan ”valvonnassa todettu”

Korvamerkittömyys

  • Valvottavat ehdot luodaan 22.03.2021. Eläinlistalla uuhi (s. 27.02.2015). Eläimellä ei korvamerkkejä. Tilalla on useita korvamerkittömiä eläimiä.
    • AB-alue; eläin hylätään uuhipalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”
    • C-alue; eläin hylätään kansallisesta uuhituesta, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”
  • Valvottavat ehdot luodaan 27.10.2021. Eläinlistalla uuhi (s. 1.5.2019). Eläimellä ei korvamerkkejä. Eläin on tilan ainut korvamerkitön eläin ja korvat rikki, korvausmerkit on tilalla
    • Koko maa; Eläin hyväksytään. Tilanne on ”Kunnossa”. Tarkenteeksi valitaan ”Yhden eläimen korvamerkittömyys”.
  • Tilalla on yksi ennen 9.7.2005 tai aiemmin syntynyt korvamerkitön lammas sekä yksi kaksivuotias korvamerkitön lammas, Kaksivuotiaalla lampaalla korvat ovat tuhoutuneet, eikä merkin kiinnittäminen ole mahdollista.
    • Koko maa; Eläimet hyväksytään. Kaksivuotiaalle lampaalle tallennetaan tilanne ”Kunnossa”. Tarkenteeksi valitaan ”Yhden eläimen korvamerkittömyys”.

Pitopaikka

  • Uuhilauma viety kesäksi naapurin niitylle. Todettu valvonnassa väärä pitopaikka. Pitopaikka ei ole eläintenpitäjän hallinnassa
    • AB-alue; eläin hylätään uuhipalkkiosta. Eläin tukikelpoinen valvontahetkellä, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”
    • C-alue; eläin hylätään kansallisesta uuhituesta, ja tarkenteeksi valitaan ”valvontaehtojen luonti”

Alkuperäisrotusopimukset

Alkuperäisrotusopimuksissa tukisovellukseen tallennetaan sopimuksella olevan ja valvonnassa hyväksyttyjen eläinten lukumääräero (negatiivinen luku) ja valvonnan tukisovelluksen ja valvontapöytäkirjan lisätietoihin kirjataan eläin/eläimet (EU-tunnus), joita hylkäys koskee ja hylkäyssyyt. Tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Eläintukien valvontatietojen tallennus vanhaan tukisovellukseen

24 KK SANKTIOUHKA

Uuhipalkkio, kuttupalkkio ja eläinten hyvinvointikorvaus

Tukikelpoinen eläin, jonka eläinrekisterin tai eläinluettelon tiedoissa on eläimen tukikelpoisuuteen vaikuttamaton virhe, aiheuttaa

  • Ensimmäisellä kerralla 24 kk sanktiouhan kyseiselle eläimelle kyseiseen tukeen
    • Tieto eläinkohtaisesta sanktiouhasta tallennetaan Tukisovellukseen.

24 kk sanktiouhan aikana eläimen hylkäämisen.

Hylkäyssyykoodit lampailla ja vuohilla:

21 = korvamerkitön

22 = eläinrekisterin tulo- tai poistoilmoituksen virhe

23 = eläinluettelon virhe,

25 = rotu,

26 = ikä,

27 = sukupuoli,

29 = muu palkkiovaatimus (sis. poikimispv),

32 = pitopaikka

2.4.1 Eläinryhmät ja tukityypit

Koko maa

1. Teuraskaritsa- ja kilipalkkio (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Teuraskaritsa teurastettu, enintään 12 kk ikäinen lammas, joka ei ole karitsoinut

  • Mahdollisesti tukikelpoinen teuraskaritsa ei ole karitsoinut, täyttää vuoden aikana 6 kk (synt. viim. 30.6. valvontavuonna)
  • Mahdollisesti tukikelpoinen teuraskaritsa EI ole tilalla kuollut poikimaton, valvontavuonna viimeistään 30.6. syntynyt karitsa

Teuraskili teurastettu enintään 12 kk ikäinen poikimaton vuohi, ei kuitenkaan kääpiövuohi

  • Mahdollisesti tukikelpoinen teuraskili ei ole poikinut, täyttää vuoden aikana 12 kk (synt. viim. 31.12. valvontaa edeltävänä vuonna)
  • Mahdollisesti tukikelpoinen teuraskili EI ole tilalla kuollut poikimaton, viimeistään 31.12. valvontaa edeltävänä vuonna syntynyt vuohi

2. Alkuperäisrotusopimukset

Lammas, vuohi sopimuksella oleva, EU-tunnuksella yksilöity ryhmäeläin

3. Eläinten hyvinvointikorvaus (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Kaikki toimenpiteet

Mahdollisesti tukikelpoinen lammas/vuohi täyttää 2 kk tukivuoden aikana (synt. viim. 31.10. tukivuonna)

Vain AB-alue

1. Uuhipalkkio (+ mahdollisesti tukikelpoiset)

Uuhi yli 12 kk ikäinen naaraspuolinen lammas

  • mahdollisesti tukikelpoinen uuhi täyttää vuoden aikana 12 kk 1 pv (synt. viim. 30.12. valvontavuotta edeltävänä vuonna)

2. Kuttupalkkio (+mahdollisesti tukikelpoiset)

kuttu yli 12 kk ikäinen naaraspuolinen vuohi, ei kuitenkaan kääpiövuohi

  • mahdollisesti tukikelpoinen kuttu täyttää vuoden aikana 12 kk 1 pv (synt. viim. 30.12. valvontavuotta edeltävänä vuonna)

Vain C-alue

1. Kansallinen kotieläintuki uuhista

Uuhi yli 12 kk naaraspuolinen lammas

2. Kansallinen kotieläintuki kutuista

Kuttu yli 12 kk naaraspuolinen vuohi

Lampaat

Uuhi

           

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

muu vaatimus

Uuhipalkkio

AB

U

yli 12 kk

synt.viim.30.12.2020

-

 

Kansall.uuhituki

C

U

yli 12 kk

-

-

 

APR

ABC

U

väh. 12 kk

-

kyllä

siitoskäyttö

EHK:lampaiden ja vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:lampaiden ja vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:lampaiden ja vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

 

Karitsa

               

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

ruhopaino väh.

hall.aika

muu vaatimus

Uuhipalkkio

AB

U

yli 12 kk

synt.viim.30.12.2020

-

-

-

 

Teuraskaritsa- ja kilipalkkio

ABC

-

enint.12 kk

synt.viim.30.6.2021

-

18 kg

30 vrk/ viim.50 elinvrk

poikimaton

EHK:lampaiden ja vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden ja vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden&vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

Karitsa (jatkuu ed. sivulta)

               

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

ruhopaino väh.

hall.aika

muu vaatimus

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

 

Pässi

           

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

muu vaatimus

Teuraskaritsa- ja kilipalkkio

ABC

-

enint.12 kk

synt.viim.30.6.2021

-

-

APR

ABC

P

väh.12 kk

-

kyllä

siitoskäyttö

EHK:lampaiden &vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:lampaiden &vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:lampaiden&vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

Vuohet

Kuttu

           

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

muu vaatimus

Kuttupalkkio

AB

K

yli 12 kk

synt.viim.30.12.2020

-

 

Kansall.kuttutuki

C

K

   

-

 

APR

ABC

K

väh.12 kk

-

kyllä

siitoskäyttö

EHK:lampaiden &vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

Kuttu (jatkuu ed. sivulta)

           

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

muu vaatimus

EHK:lampaiden &vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:lampaiden&vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

 

Kili

               

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

ruhopaino väh.

hall.aika

muu vaatimus

Kuttupalkkio

AB

K

yli 12 kk

synt.viim.30.12.2020

-

-

-

 

Teuraskaritsa- ja kilipalkkio

ABC

-

enint.12 kk

synt.viim.31.12.2020

-

10 kg

30 vrk/viim.50 elinvrk

poikimaton

EHK:lampaiden &vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden &vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden&vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

 

 

Pukki

               

Tukityyppi

Tukialue

sukupuoli

tukikelp.ikä

potent.ikä

rotu

ruhopaino väh.

hall.aika

muu vaatimus

Teuraskaritsa- ja kilipalkkio

ABC

-

enint.12 kk

synt.viim.31.12.2020

-

10 kg

30 vrk/viim.50 elinvrk

-

APR

ABC

Pu

väh.12 kk

-

kyllä

-

-

siitoskäyttö

EHK:lampaiden & vuohien ruokinta

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden & vuohien pito-olos

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:lampaiden & vuohien hoito

ABC

-

väh. 2 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:L&V laidunnus ja jaloittelu

ABC

-

väh. 3 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

EHK:L&V pitkäaik. laidunnus

ABC

-

väh. 3 kk

synt.viim.31.10.2021

-

-

-

-

 

2.5 Alkuperäisrotusopimuksen tukiehdot

Alkuperäisrotusopimusten valvontapöytäkirja tulostetaan vanhasta tukisovelluksesta; IA_RR 565 JA eläinlistausliite IA_RR563. Lampaat ja vuohet valvotaan yksilöeläiminä eli valvontakäynnillä tilalla tarkastetaan kaikki tilalla olevat lampaat ja/ tai vuohet.

Viljelijä on sitoutunut kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[67]. Sopimukseen sisältyvät eläimet voivat olla myös toisen hallinnassa olevalla alalla, kun ne ovat laidunkäytössä tai lyhytaikaisesti astutuksessa tai kilpailussa.

Valvonnassa tarkastetaan sopimuksella olevien lampaiden/vuohien tukiehtojen mukainen korvaaminen:

  1. Jos eläin on kuollut tai se on poistettu sopimuskauden aikana, se on tullut korvata viivytyksettä toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä ennen valvonnasta ilmoittamista.
  2. Sopimuseläin on korvattava, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä.
  3. Jos sopimuksella olevia eläimiä joudutaan korvaamaan kesken sopimuskauden, korvaavan eläimen on täytettävä tukiehdot korvaushetkellä ja todistus polveutumisesta on oltava ELY-keskuksessa 15 työpäivän kuluttua eläimen saapumisesta tilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. [68]

Alkuperäisrotusopimusten valvonnassa käytettävät huomautuskoodit:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

358

Vakava noudattamatta jättäminen

100

2053

359

Toimittamatta jätetyt tiedot tai väärennetyt todisteet

100

2.6     Eläinten hyvinvointikorvauksen tukiehdot (Lampaat, vuohet)

Valittujen toimenpiteiden tukiehtoja on noudatettava myös toisen tilan pitopaikassa olevilla tuenhakijan lampailla ja vuohilla.

Tarkastettavat perustasot[69] ja tukiehdot[70] toimenpiteittäin

2.6.1      Lampaiden ja vuohien ruokinta

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläin saa riittävästi sopivaa ruokaa ja juomaa.[71]
  • Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikki eläimet voivat ruokinta-aikana syödä Ryhmässä pidettävien lampaiden ruokintalaitteen reunan pituuden tulee olla liitteen 2 mukainen. Lampolan ruokintalaitteen reunan pituuden vähimmäisvaatimus eläintä kohti vaihtelee, onko kyseessä säännöllinen rehunjako vai onko eläimellä jatkuvasti rehua saataville. Lisäksi reunan pituus vaihtelee karitsan ja lampaan iän mukaan. [72]

 

  • Lampaiden pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden on vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.[73]
  • Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. [74]
  • Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävänä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä, eikä vesi pääse jäätymään.
  • [75]
  • Vuohien pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 15 vuohen ryhmää kohden on vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat ovat kaikkien vuohien ulottuvilla eivätkä ole eläimille vaarallisia.[76]
  • Kili saa ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. Kiliä maitoruokitaan vähintään 8 ensimmäisen elinviikon ajan.[77]
  • Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidetty puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä, eikä vesi pääse jäätymään. [78]
  • Lypsettävien kuttujen saatavilla on jatkuvasti puhdasta vettä. [79]
  • Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 senttimetriä, nuorvuohta kohden vähintään 33 senttimetriä, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 senttimetriä ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 senttimetriä.[80]
  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan lampailla ja vuohilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteeseen liittyvien asiakirjojen on oltava tilalla valvontahetkellä; niitä ei voi toimittaa valvontakäynnin jälkeen tarkastettaviksi ELY-keskukseen muutoin kuin poikkeustapauksissa (luku 2.2).

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Eläimillä jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.
  2. Riittävän veden saannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on täytyttävä perustason vaatimukset juomalaitteiden vähimmäismäärästä ja hyvälaatuista juomavettä on oltava aina saatavilla.
    • Juomaveden on pysyttävä sulana

Asiakirjat

  1. Ruokintasuunnitelma kaikille lampaille ja vuohille 2 viikon iästä alkaen:
    • Kirjallinen
    • Karkearehun rehuanalyysiin perustuva
      • Rehuanalyysi käytettävän satokauden karkearehusta
      • Laitumesta ei tarvitse olla karkearehun analyysituloksia
    • Laskelmiin perustuva
      • Alle 3 kk ikäisillä karitsoilla ei vaadita juotua maitomäärää
    • Eläinryhmäkohtainen
    • Huomioitu lampailla kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe
    • Huomioitu vuohilla kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä
    • Erillinen suunnitelma eri ruokintatilanteisiin, esim. sisä- ja ulkoruokintakausille
    • Saa olla itse tehty, kunhan em. vaatimukset täyttyvät.

2.6.2 Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläimet voivat pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.[81]
  • Eläimen pitopaikka on pidetty puhtaana.[82]
  • Ryhmäkarsinan lattian vähimmäispinta-ala/lammas, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on:[83]
 

Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg)

Täytepohjalattia (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Karitsa

alle 15

0,25

0,25

-

Karitsa

30

0,50

0,50

-

Karitsa

yli 30

0,75

0,75

-

Lammas

55

1,00

0,80

0,80

Lammas

75

1,40

1,00

1,00

Tiine uuhi

55

1,30

1,10

1,10

Tiine uuhi

75

1,70

1,30

1,30

  • Jos lammasta tai täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsina on kooltaan vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.[84]
  • Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on vähintään 2 m2 Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-ala/karitsa on vähintään 0,2 m2. [85]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla ja vuohilla on käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.[86]
  • Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Lampailla ja vuohilla poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen karitsojen ja kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu. [87]
  • Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa. [88]
  •  

 

 
  • Ryhmäkarsinan lattian vähimmäispinta-ala/vuohi, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on:[89]

Ikäluokka

Täytepohja (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Kili (alle 6 kk)

0,25

0,25

-

Nuorvuohi (yli 6–alle 12 kk)

0,50

0,50

0,50

Vuohi (yli 12 kk)

1,20

1,00

1,00

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Laidunkauden ulkopuolella.

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä, jos tukiehtojen noudattaminen voidaan todeta valvontakäynnillä. Jos tilalla ei ole karitsoita valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän tarvittaessa toteuttaa karitsoiden ryhmäkarsinat ja karitsakamarit.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan lampailla ja vuohilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Jokaisella eläimellä on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue.
    • Kaikki mahtuvat yhtä aikaa makuulle
  2. Jatkuvasti saatavilla hyvälaatuista vettä,
  • Riittävän veden saannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on täytyttävä perustason vaatimukset juomalaitteiden vähimmäismäärästä ja hyvälaatuista juomavettä on oltava aina saatavilla.
  1. Eläimet ovat ryhmäkarsinoissa. Myös pässejä ja pukkeja pidetään ryhmäkarsinoissa, joissa pinta-alaa on vähintään 1,7 m2/eläin.
  • Poikkeus hyväksyttävä syy (sairaus, aggressiivinen käytös, tilalla vain 1 pässi/pukki)
  • Yksilökarsinan pinta-ala on vähintään 2 m2, eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri ja muihin lajitovereihin on näköyhteys.
  1. Karitsoilla on karitsakamarit 2 viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka.
    • Vähimmäispinta-alavaatimus on 0,2 m2/karitsa.
    • Ei laitumella
  2. Vieroitetut karitsat ja kilit ovat ryhmäkarsinassa, jossa pinta-alaa on vähintään:

Ikä

Vähimmäispinta-alavaatimus, m2/ eläin

karitsa, alle 4 kk

0,60

karitsa, vähintään 4 kk

1,00

kili, alle 6 kk

0,33

kili, vähintään 6 kk

0,60

 

  • Yksilö- ja ryhmäkarsinoiden sekä karitsakamarien pinta-alat mitataan ja mittaustulos, eläinmäärä ja karsinan pinta-ala/eläin merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen. Valvonnassa mitataan ahtaimmilta vaikuttavat yksilö- ja ryhmäkarsinat sekä karitsakamari

2.6.3      Lampaiden ja vuohien hoito

  1. Perustaso

 

 

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläin saa riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen sairastuessa se saa asianmukaista hoitoa.[90]
  • Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa se saa viipymättä asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettu asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Tilasta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin lampaisiin. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettu tai teurastettu.[91]
  • Ryhmäkarsinan lattian vähimmäispinta-ala/lammas, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on:[92]
 

Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg)

Täytepohjalattia (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Karitsa

alle 15

0,25

0,25

-

Karitsa

30

0,50

0,50

-

Karitsa

yli 30

0,75

0,75

-

Lammas

55

1,00

0,80

0,80

Lammas

75

1,40

1,00

1,00

Tiine uuhi

55

1,30

1,10

1,10

Tiine uuhi

75

1,70

1,30

1,30

  • Jos lammasta tai täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsina on kooltaan vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. [93]
  • Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen ja kutuilla kileineen on vähintään 2 m2 Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 m2. [94]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla ja vuohilla on käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle. [95]
  • Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Lampailla ja vuohilla poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen karitsojen pitopaikan lattia on hyvin kuivitettu.[96]
  • Ryhmäkarsinan lattian vähimmäispinta-ala/vuohi, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on:[97]

Ikäluokka

Täytepohja (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Kili (alle 6 kk)

0,25

0,25

-

Nuorvuohi (yli 6–alle 12 kk)

0,50

0,50

0,50

Vuohi (yli 12 kk)

1,20

1,00

1,00

  • Lampaiden pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruokintalaitteita, lampaat on totutettu niiden käyttämiseen.[98]
  • Karitsa saa ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä.[99]
  • Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidetty puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä, eikä vesi pääse jäätymään. Lypsettävien kuttujen saatavilla on jatkuvasti puhdasta vettä.[100]
  • Lammas keritään vähintään kerran vuodessa.[101]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Syksyllä, laidunkauden ulkopuolella

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä, jos tukiehtojen noudattaminen voidaan todeta valvontakäynnillä. Vuoden 2021 kerintäkirjanpito ja papananäytteiden otto voidaan tarkastaa myöhemmin toimistolla hakijan toimittamasta kirjanpidosta, jos valvontahetkellä kaikkia tukiehtojen vaatimia kerintäkertoja tai papananäytteenottoja ei ole tehty. Jos tilalla ei ole sairaita tai vastasyntyneitä eläimiä valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän tarvittaessa toteuttaa sairas- ja karitsointikarsinat.

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan lampailla ja vuohilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Uuhelle ja vastasyntyneille karitsoille on karitsointikarsina, jossa
    • Pinta-alaa vähintään 2,2 m2
    • Lämmitysmahdollisuus tai tila on lämpöeristetty
    • Jatkuvasti saatavilla hyvälaatuista vettä
    • Riittävän veden saannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on täytyttävä perustason vaatimukset juomalaitteiden vähimmäismäärästä ja hyvälaatuista juomavettä on oltava aina saatavilla.
  2. Sairaat ja vahingoittuneet lampaat ja vuohet on siirretty sairaskarsinaan. Sairaskarsinan vaatimukset:
    • Karsina on koottavissa eläimen ympärille
    • Voi olla ryhmäkarsina, mutta eläin pystytään eristämään tarvittaessa
    • Kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu, pehmeä
    • Eläimen lämmitysmahdollisuus käytettävissä
    • Ryhmäkarsinan pinta-ala vähintään 1,8 m2/eläin
    • Yksilökarsinan pinta-ala vähintään 2 m2/eläin
    • Jatkuvasti saatavilla hyvälaatuista vettä
    • Riittävän veden saannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on täytyttävä perustason vaatimukset juomalaitteiden vähimmäismäärästä ja hyvälaatuista juomavettä on oltava aina saatavilla.

Valvonnassa mitataan pienimmän karitsointikarsinan sekä ryhmä- ja yksilösairaskarsinan pinta-alat ja merkitään mittaustulos sekä ryhmäkarsinan eläinmäärä ja pinta-ala/eläin tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.

 

Asiakirjat:

  1. Tuenhakijan kerintäpäivistä pitämästä kirjasta, että yli 1-vuotiaat lampaat on keritty 2 kertaa vuodessa.
  2. Tuenhakijalla on eläinlääkärin tai eläinlääkärin ja lammasasiantuntijan laatima, sitoumusvuotta koskeva lampaiden ja vuohien loistorjuntasuunnitelma, joka sisältää suositukset laidunkierron toteuttamisesta ja loislääkityksestä.
  3. Lampaiden ja vuohien papananäytteet on otettu vähintään 2 kertaa vuodessa.
    • Riittää, että papananäytteet ovat ryhmänäytteitä
  4. Lääkekirjanpitoa on pidetty

2.6.4      Lampaiden ja vuohien laidunnus

  1. Perustaso

Perustasoa tukiehtojen noudattamiselle ei ole.

  1. Tukiehdot

Tukiehtoja on toteutettava kaikilla tuenhakijan vähintään 3 kk ikäisillä lampailla ja vuohilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

  1. Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Viitteellinen tarkastusajankohta: Toukokuu–marraskuu

Jos tilakäynti tehdään aikaisintaan toukokuussa ja eläimet ovat olleet laitumella, lisäkäyntiä ei tarvita. Jos tilakäynti tehdään ennen kuin eläimet ovat olleet laitumella, tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen vaatii lisäkäynnin.

  1. a) Viimeistään 30.9. tehtävässä valvonnassa tarkastetaan

 

Eläinten olosuhteet

  1. Laidunaitausten ja ulkoilutarhojen olemassaolo sekä eläinten laidunnus ja ulkoilu
  2. Vuohilla on ulkoillessa mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan

Asiakirjat

  1. Ulkoilukirjanpidosta, että vähintään 3 kk ikäiset lampaat/vuohet jaloittelevat 1.1.–30.4. vähintään kerran viikossa
    • Tarkastetaan ulkoilukirjanpidosta eläinten jaloittelukerrat viikkotasolla valvontahetkeen asti.
  2. Laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet laiduntavat 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 60 päivänä

Jos valvontahetkellä eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 60 päivää, mutta jäljellä olevan laidunnusajan perusteella voidaan olettaa 60 päivän laidunnusajan täyttyvän:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1.5. alkaen valvontahetkeen asti.
  • Tukiehtona olevien laidunnuspäivien lukumäärä täyttyy.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 60 päivää ja jäljellä olevan laidunnusajan perusteella 60 päivän laidunnusaika ei täyty 30.9. mennessä:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1.5. alkaen valvontahetkeen asti.
  • Toimenpiteen tukea leikataan tukiehdon noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden perusteella.
  1. b) 30.9. jälkeen valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Laidunaitausten olemassaolo ja eläinten laidunnus tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan
  2. Laidunkauden ulkopuolella jaloittelutarhojen olemassaolo ja eläinten ulkoilu
  3. Vuohilla on ulkoillessa mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan

Asiakirjat

  1. Laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 3 kk ikäiset lampaat/vuohet ovat laiduntaneet 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 60 päivänä. Laidunpäivien lukumäärä merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.
  2. Ulkoilukirjanpidosta, että vähintään 3 kk ikäiset lampaat/vuohet jaloittelevat 1.1.–30.4. ja 1.10.–31.12. välisinä aikoina vähintään kerran viikossa
    • Tarkastetaan ulkoilukirjanpidosta eläinten jaloittelukerrat viikkotasolla valvontahetkeen asti.

Esimerkki 1: Uuhta ei tarvitse ulkoiluttaa poikimista edeltävän 2 viikon aikana. Uuhi on päästettävä laitumelle karitsan kanssa viimeistään 1 viikko poikimisen jälkeen. Talvella voidaan uuhi ja karitsa päästää ulos, jos sää sen sallii. Uuhet saattavat karitsoida jo sydäntalvella ja silloin säätekijät on huomioitava. Pakkasella utareet ovat paleltuma-alttiita.

 

B.      Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella

Viitteellinen tarkastusajankohta: Toukokuu–lokakuu

Jos tilakäynti tehdään aikaisintaan toukokuussa ja eläimet ovat olleet laitumella, lisäkäyntiä ei tarvita. Jos tilakäynti tehdään ennen kuin eläimet ovat olleet laitumella, tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen vaatii lisäkäynnin.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Laidunkaudella aitausten olemassaolo ja eläinten laidunnus,
  2. Vuohilla on ulkoillessaan mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan

Asiakirjat

  1. Laidunnuskirjanpidosta, että vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet ovat laiduntaneet 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään 90 päivänä.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 90 päivää, mutta jäljellä olevan laidunnusajan perusteella voidaan olettaa 90 päivän laidunnusajan täyttyvän:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1.5. alkaen valvontahetkeen asti.
  • Tukiehtona olevien laidunnuspäivien lukumäärä täyttyy.

Jos tilavalvonta tehdään ennen 30.9. ja eläimet eivät vielä ole laiduntaneet vaadittua 90 päivää ja jäljellä olevan laidunnusajan perusteella 90 päivän laidunnusaika ei täyty 30.9. mennessä:

  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään laidunnuspäivien lukumäärä 1.5. alkaen valvontahetkeen asti.

Toimenpiteen tukea leikataan tukiehdon noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden perusteella.

3     Siat

Tämä luku koskee eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneiden sikatilojen valvontaa. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen valvonnan ohjeistus on peltovalvontaohjeessa.

3.1     Eläinmäärän tarkastaminen[102]

Valvonnassa lasketaan tilalla olevien sikojen lukumäärä eläinryhmittäin ja  kirjanpidosta tarkastetaan valvontapäivän  eläinryhmittäiset eläinmäärät. Tiedot merkitään tarkistuslistalle ja  Tukisovelluksen tilakohtaisiin lisätietoihin.

Sikojen eläinryhmät ovat:

  • Porsas (0–3 kk)
  • Lihasika (yli 3 kk – alle 8 kk, lihantuotantoon tarkoitettu)
  • Nuori siitossika (yli 3 kk – alle 8 kk, jälkeläisten tuotantoon tarkoitettu)
  • Emakko (vähintään 8 kk)
  • Karju (vähintään 8 kk)

3.2     Eläinrekisteri

Tarkastetaan sikarekisterin kuukauden 1. päivien eläinmääräilmoitukset sitoumusvuoden alusta (1.1.2021–) valvontahetkeen. Sikarekisterin kuukauden 1. päivien eläinmääräilmoitukset on tehtävä viimeistään:[103]

  1. Toukokuun loppuun mennessä (tammi–huhtikuu)
  2. Syyskuun loppuun mennessä (touko–elokuu)
  3. Tammikuun loppuun mennessä (syys–joulukuu)

Sikarekisterin eläinryhmät:

  • Porsas (0–3 kk)
  • Lihasika (yli 3– alle 8 kk, lihantuotantoon tarkoitettu)
  • Nuori siitossika (yli 3– alle 8 kk, jälkeläisten tuotantoon tarkoitettu)
  • Emakko (vähintään 8 kk)
  • Karju (vähintään 8 kk)

Tarkistuslistalle tulostuvat sikarekisterin eläinmääräilmoitukset valvontaehtojen luomishetken mukaisena. Tarkistuslistalle eläinryhmän eläinmääräksi tulostuu 0, jos tuenhakijan sikarekisteriin ilmoittama eläinmäärä on 0.  Jos tuenhakija ei ole tehnyt kuukauden 1. päivän eläinmääräilmoitusta, tarkistuslistan kohta jää tyhjäksi. Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen myöhässä tehdyn sikarekisterin eläinmääräilmoituksen katsotaan olevan tekemätön ilmoitus, jolloin kyseisen kuukauden todettu eläinmäärä on 0.

3.3     Eläinkirjanpito ja tositteet

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista kirjaa. Eläinkirjanpidosta tarkastetaan kunkin kalenterikuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset eläinmäärät 1.1.2021 alkaen valvontahetkeen asti.[104]

Tarkistuslistalle tulostuu sikarekisteristä eläinmääräilmoitusten lisäksi sikojen tulo- ja poistotapahtumat 12 kuukauden ajalta ennen tulostuspäivää. Tukisovellukseen merkitään, mitkä tositteet valvonnassa on tarkastettu. Osto- ja myyntitositteiden sekä tulo- ja poistotapahtumien sekä eläinmääräilmoituksen tarkastamisella varmistetaan eläinkirjanpidon tietojen oikeellisuus.

Tositteet voidaan tarkastaa otantana. Otantaan valitaan järjestyksessä uusimmasta ilmoituksesta vanhimpaan tapahtumalajeittain   vähintään 30 % eläinten ostotositteista ja vähintään 30 % eläinten poistotositteista valvontahetkeä edeltäneinä 6 kk:na. Jos tarkastuksessa havaitaan virheitä eläinkirjanpidon tai sikarekisterin eläinmääräilmoitusten tiedoissa, kaikki sikojen ostoa ja poistoa koskevat tositteet on tarkastettava 12 kk valvontahetkestä taaksepäin. 

Tarkistuslistalle eläinmäärän tarkastaminen –kohtaan merkitään 1.1.2021 alkaen valvontahetkeen asti

  • kun eläinkirjanpito on oikein: kuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset eläinmäärät eläinkirjanpidosta
  • kun eläinkirjanpito ja tarkastuksessa havaittu kuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset eläinmäärät eroavat toisistaan: kuukauden 1. päivän eläinmääristä pienempi. Tarkistuslistalle kirjataan erikseen kirjanpidossa olevat ja tarkastuksessa havaitut eläinmäärät.

3.4     Tukisovellukseen tallennettava eläinmäärä

Eläinten hyvinvointikorvauksen sikatilojen tilavalvonnassa Tukisovellukseen  tallennetaan tarkistuslistalta kunkin kuukauden 1. päivän todettu eläinryhmittäinen eläinmäärä tukivuoden alusta valvontahetkeen asti.

Todetulla eläinmäärällä tarkoitetaan

  1. Niiltä kuukausilta, joista on tullut tehdä eläinmääräilmoitukset sikarekisteriin,
  • Todetun eläinmäärän selvittämiseksi sioilla verrataan eläinkirjanpidon tarkastuksessa havaittuja (luku 6.3) ja sikarekisteriin ilmoitettuja (luku 6.2) kuukauden 1. päivien eläinryhmittäisiä eläinmääriä.
  • Jos eroa havaitaan, Tukisovellukseen todetuksi eläinryhmittäiseksi eläinmääräksi tallennetaan kyseisen kuukauden 1. päivän pienempi eläinmäärä (tarkistuslistan kohta Eläinmäärän tarkastaminen -> sikarekisteri/kirjanpito).
  1. Niiden kuukausien 1. päivän eläinmäärät, joista sikarekisterin eläinmääräilmoituksia ei vielä ole pitänyt tehdä,
  • Tukisovellukseen tallennetaan eläinkirjanpidon (luku 6.3) tarkastuksessa havaittu (todettu) eläinmäärä, ellei eläinmääräilmoitusta sikarekisterissä ole.
  • Jos valvonta tehdään kuukauden 1. päivä ja kyseisen päivän eläinmäärää ei ole merkitty eläinkirjanpitoon, tukisovellukseen tallennetaan kyseisen kuukauden 1. päivän eläinmääräksi tarkastajan valvontapäivänä laskema eläinmäärä.
  • Jos eläinmääräilmoitukset sikarekisteriin on tehty myös kuukausilta, joita ei vielä ole tarvinnut ilmoittaa rekisteriin, katso kohta A.

Esimerkki 1: Valvonta tehdään 23.7. Tila on ilmoittanut sikarekisteriin kuukauden 1. päivien eläinmäärät ajalta 1.1.–1.7. Valvonnassa verrataan eläinkirjanpidon ja sikarekisterin eläinmääriä ajalta 1.1.–1.7. Tukisovellukseen tallennetaan valvonnassa todetut kunkin kuukauden 1. päivän eläinmäärät. Jos eläinkirjanpidon ja sikarekisterin eläinmäärät eroavat, todetuksi eläinryhmittäiseksi eläinmääräksi tallennetaan kyseisen kuukauden 1. päivältä pienin eläinmäärä.

Esimerkki 2: Valvonta tehdään 23.7. Tila ei ole tehnyt sikarekisteriin kuukauden 1. päivien eläinmääräilmoituksia 1.1.–1.4. Valvonnassa tallennetaan todetuksi eläinmääräksi kunkin eläinryhmän osalta 0 ajalle 1.1.–1.4. Ajalta 1.5.–1.7. Tukisovellukseen tallennetaan todetuksi eläinryhmittäiseksi eläinmääräksi eläinkirjanpidon tarkastuksessa havaitut kuukauden 1. päivien eläinmäärät.

3.4.1      Eläinryhmät ja toimenpiteet

Eläinten hyvinvointikorvaus

Lihasika (yli 3 kk – alle 8 kk)

  • Sikojen ruokinta ja hoito
  • Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen
  • Sikojen virikkeet
  • Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Porsas (0–3 kk)

  • Sikojen ruokinta ja hoito
  • Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen
  • Karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation
  • Sikojen virikkeet
  • Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Emakko (vähintään 8 kk)

  • Sikojen ruokinta ja hoito
  • Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu
  • Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen
  • Parannetut porsimisolosuhteet
  • Sikojen virikkeet
  • Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Karju (vähintään 8 kk)

  • Sikojen ruokinta ja hoito
  • Sikojen virikkeet
  • Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Nuori siitossika (yli 3 kk – alle 8 kk)

  • Sikojen ruokinta ja hoito
  • Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen
  • Sikojen virikkeet
  • Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

 

3.5     Eläinten hyvinvointikorvauksen tukiehdot (Siat)

Valittujen toimenpiteiden tukiehtoja on noudatettava myös toisen tilan pitopaikassa olevilla tuenhakijan sioilla.

Eläinten hyvinvointikorvauksessa tilan on noudatettava perustason vaatimuksia. Sikojen suojelusta annetun asetuksen (VNa 629/2012) säädöksiä on noudatettava eläinten hyvinvointikorvauksessa, huomioiden kuitenkin em. asetuksella säädetyt siirtymäajat. Säädetyt siirtymäajat eivät koske toimenpidettä Sikojen sairas- ja hoitokarsinat.  

Tarkastettavat perustasot[105] ja tukiehdot[106] toimenpiteittäin

3.5.1      Sikojen ruokinta ja hoito

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Siat saavat tarvitsemaa hoitoa ja riittävästi niille sopivaa ravintoa. Virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua.[107]
  • Joutilaille emakoille ja ensikoille annetaan riittävästi täyttävää ja kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi.[108]
  • Sikojen pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti riittävästi puhdasta vettä. [109]
  • Pitopaikka ja laitteet on pidetty puhtaina.[110]
  • Pitopaikka ja laitteet, joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on korjattu välittömästi tai ryhdytty muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi on turvattu vikojen korjaamiseen saakka.[111]
  • Jos eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, eläinsuojassa on mahdollisuus ilmanvaihdon järjestämiseen myös laitteiston häiriöiden aikana.
  • Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa.[112]
  • Ruokaviraston ohje 15650/5: Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat alipaine (poistoilma poistuu sikalasta koneellisesti, yleisin koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä sikaloissa), ylipaine (tuloilma tulee sikalaan koneellisesti) ja tasapaine (poisto- ja korvausilman vaihto toimii koneellisesti). Hälytysjärjestelmän tarve: Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa. Hälytyslaitteistoa ei tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto. Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana. Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. Varajärjestelmä: Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla. Ilmanvaihdon toimivuutta voi testata tarkastuksen yhteydessä esimerkiksi katkaisemalla ilmanvaihto vähäksi aikaa. Tällöin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittää esim. ”talouspaperitestin” (= riittääkö imu pitämään ilmanvaihtoaukkoon laitetun talouspaperin paikallaan) avulla ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta. Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.
  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: Koko vuosi.

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos tilalla on tuotantotauko.

Tukiehtoja on noudatettava kaikilla tuenhakijan sioilla, myös toisen tilan pitopaikassa.

Toimenpiteeseen liittyvien asiakirjojen on oltava tilalla valvontahetkellä; niitä ei voi toimittaa valvontakäynnin jälkeen tarkastettaviksi ELY-keskukseen muutoin kuin poikkeustapauksissa (luku 2.2).

Valvonnassa tarkastetaan:

Sikalan olosuhteet

  1. Kaikilla sioilla saatavilla jatkuvasti hyvälaatuista vettä,
    • Riittävän vedensaannin turvaamiseksi kaikilla eläimillä on jatkuvasti vettä saatavilla,
    • Juomavesi on puhdasta. Virtsa ja ulosteet eivät likaa juomavettä.
  2. Tilan kaikissa sikalarakennuksissa jatkuvatoiminen sähköntuotannon varajärjestelmä (esim. aggregaatti),

Asiakirjat

  1. Ruokintasuunnitelma
    • Kirjallinen,
    • Eläinryhmäkohtainen,
    • Laskelmiin perustuva
    • Huomioitu eläimen kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe
      • Lihasioilla, vieroitetuilla porsailla ja nuorilla siitossioilla kasvatusvaihe
      • Emakoilla porsastuotannon vaihe ja kuntoluokka
      • Karjuilla kuntoluokka
    • Saa olla itse tehty, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät
  2. Porsastuotantosikalan (ml. yhdistelmäsikala) tuotantosuunnitelman vaatimukset:
    • Kirjallinen, voi olla sähköisessä muodossa
    • Tuotantoprosessin suunnittelu
    • Siemennysaikataulut
    • Vieroitusaikataulut
    • Saa olla itse tehty, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät
  3. Suunnitelma toimintahäiriöiden varalta (myöh. varautumissuunnitelma)
    • Kirjallinen
    • Sähkö- ja vesikatkosten sekä laitteistovikojen varalta
    • Pitopaikkakohtainen
    • Ajantasainen
    • Kuvattu häiriötilanteiden aikana tehtävät toimenpiteet

 

3.5.2      Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu

  1. Perustaso

Perustasoa tukiehtojen noudattamiselle ei ole.

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: touko–marraskuu

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, kun valvontakäynti tehdään viitteellisenä tarkastusajankohtana.

Tukiehtoja on noudatettava kaikilla tilan vähintään 8 kk ikäisillä tiineytetyillä emakoilla ja ensikoilla, myös toisen tilan pitopaikassa.

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

  1. Jaloittelutarhojen olemassaolo ja eläinten ulkoilu
    • Ulkoilu katoksen alla ei riitä
    • Jaloittelutarhan pohjalle tai kattamiselle ei ole vaatimuksia
    • Jaloittelutarhan aita on rakennettu siten, että siat eivät ulkoillessaan pääse kosketuksiin villisikojen kanssa.[113]
    • Jaloittelutarhassa ei tarvitse olla juomapaikkoja, jos sioilla on vapaa pääsy sisätiloihin juomaan
  2. Jaloittelutarhassa mahdollisuus tonkimiseen ja kesällä myös rypemiseen

Asiakirjat

  1. Ulkoilukirjanpidosta valvontapäivään asti, että joutilaat emakot ja ensikot ovat ulkoilleet sään salliessa
    • joko päivittäin 1.5.–30.9. välisenä aikana tai
    • ympäri vuoden vähintään 2 kertaa viikossa.

 

3.5.3      Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläimen pitopaikka ja laitteet on pidetty puhtaana.[114]
  • Sika ei ole kytkettynä. [115]
  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle. Makuualue on puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity. [116]
  • Siat ovat ryhmässä, poikkeus eläinlääketieteellinen tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvä syy. Syyn poistuttua sika sijoitetaan takaisin ryhmään.[117]
  • Ryhmäkarsinassa esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden on vähintään 2,25 m2 ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m2. Tästä kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 m2 emakkoa ja vähintään 0,95 m2 ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 % pinta-alasta (enintään 15 % ennen 1.1.2013 peruskorjatuissa tai käyttöönotetuissa sikaloissa).[118]
  • Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-ala on 10 % suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä oleva esteetön lattian kokonaispinta-ala saa olla 10 % pienempi. [119]
  • Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita). [120]
  • Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituus on yli 2,8 m. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle 6 eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 m.[121]
  • Emakko tai ensikko voi olla erillään ryhmästä alkaen viikko ennen odotettua porsimista ja päättyen neljän viikon kuluttua porsimista seuraavaan tiineyteen johtavaan astutukseen tai siemennykseen. [122]
  • Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettu sika voi kääntyä helposti ympäri yksittäiskarsinassa, poikkeus eläinlääketieteellinen syy. [123]
  • Sika näkee muita sikoja ja sillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakot ja ensikot voivat olla viikko ennen porsimista ja porsimisen ajan siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.[124]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on noudatettava kaikilla tilan vähintään 8 kk ikäisillä emakoilla ja ensikoilla, myös toisen tilan pitopaikassa.

Valvonnassa tarkastetaan:

Sikalan olosuhteet

Ryhmäkarsinan vaatimukset:

  1. Häkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa on vähintään 2,25 m2/eläin,
  2. Kaikille emakoille ja ensikoille makuualue
    • kiinteäpohjainen,
    • hyvin kuivitettu,
    • vähintään 1,3 m2/eläin.
  3. Siemennyshäkkien normaali käyttö on sallittua.
  4. Ahtaimmalta vaikuttava ryhmäkarsina mitataan.
    • Jos ryhmäkarsinan pinta-ala ei ole tukiehtojen mukainen, mitataan kaikki emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinat.
    • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään näkyviin mittaustulokset (kokonaispinta-ala ja makuualueen pinta-ala), karsinan eläinmäärä ja kokonais- ja makuualueen pinta-alat/eläin.

 

3.5.4      Parannetut porsimisolosuhteet

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Sikojen pitopaikka ja laitteet on pidetty puhtaina.
  • Sika ei ole kytkettynä. [125]
  • Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettu viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi sopivaa materiaalia pesäntekoa varten.[126]
  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle. Makuualue on puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity. [127]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa sikojen makuualue on kuivitettu.[128]
  • Siat ovat ryhmässä, poikkeus eläinlääketieteellinen tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syy. Syyn poistuttua sika sijoitetaan takaisin ryhmään.[129]
  • Emakko tai ensikko voi olla erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikko ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta tiineyteen johtavaa astutusta tai siemennystä. [130]
  • Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettu sika voi kääntyä helposti ympäri yksittäiskarsinassa, poikkeus eläinlääketieteellinen syy. [131]
  • Sika voi nähdä muita sikoja ja niillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.[132]
  • Porsituskarsinassa tai -häkissä on emakon tai ensikon takana riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsina tai -häkki on sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla.[133]
  • Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puolet on kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita). [134]
  • Pikkuporsailla on porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. [135]
  • Pikkuporsailla on tarvittaessa asianmukainen lämmitin. [136]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on noudatettava kaikilla tilan vähintään 8 kk ikäisillä emakoilla ja ensikoilla, myös toisen tilan pitopaikassa.

Poikkeus: tila on tukihakemuksella ilmoittanut vapaaporsituskarsinoiden määrän, jolloin valvonnassa tarkastetaan käytettävissä olevien vapaaporsituskarsinoiden lukumäärä ja tukiehtojen täyttyminen niissä.

  • Tarkistuslistalle ja tukisovellukseen tallennetaan valvonnassa todettu käytettävissä olevien vapaaporsituskarsinoiden lukumäärä.

Valvonnassa tarkastetaan:

Sikalan olosuhteet

  1. Vapaa porsiminen, emakot tai ensikot eivät porsi häkeissä
    • Emakko voi olla porsimishäkissä ajan, joka alkaa enintään 2 vrk ennen odotettua porsimista ja päättyy viimeistään 3 vrk kuluttua porsimisesta. Porsitushäkki on purettava tai avattava välittömästi käytön jälkeen niin, ettei se rajoita emakon liikkumista karsinassa.
      • Ei sallittu: kiinteä häkki, joka rajoittaa emakon liikkumista tai vie tilaa karsinassa, vaikka seinä avattu tai poistettu.
      • Esimerkkejä tässä tarkoitetuista sallituista porsimishäkeistä https://www.youtube.com/watch?v=2baIh5-0elQ
    • Poikkeustapauksessa eläin voi olla tilapäisesti porsitushäkissä enintään 7 vrk porsimisen jälkeen, (aggressiivinen tai levoton eläin, muu hyväksyttävä syy)
  2. Porsituskarsinassa emakolla ja ensikolla jatkuvasti saatavilla irtainta pesäntekomateriaalia (olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia).
    • Pesäntekomateriaalia ei tarvitse olla porsimisen jälkeen
  3. Porsituskarsinan pinta-ala on vähintään 6 m2, josta vähintään 1 m2 porsaille karsinarakenteilla rajattua aluetta.
    • Porsituskarsinan kokonaispinta-alaan voi sisältyä lantakäytävä
    • Porsailla on rajatulla alueella hyvin kuivitettu makuualue, johon kaikki mahtuvat yhtä aikaa makuulle
    • Pienimmältä vaikuttavan porsituskarsinan pinta-alat mitataan ja mittaustulokset (kokonaispinta-ala ja porsaille varattu ala) merkitään tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen.

Asiakirjat

  1. Jos valvontahetkellä emakko on porsitushäkissä, emakon pito porsitushäkissä tarkastetaan häkin käyttöajasta ja –syystä pidetystä kirjanpidosta

 

3.5.5      Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Eläimen pitopaikka ja laitteet on pidetty puhtaana.[137]
  • Sikaa ei pidetä kytkettynä. [138]
  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle.[139]
  • Makuualue on puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity.[140]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Sikojen makuualue kuivitetaan tarvittaessa.[141]
  • Sikoja pidetään ryhmässä, poikkeus eläinlääketieteellinen tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvä syy. Syyn poistuttua sika sijoitetaan takaisin ryhmään.[142]
  • Sika voi nähdä muita sikoja ja sillä on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.[143]
  • Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa pidetään yksittäiskarsinassa, jossa se voi kääntyä helposti ympäri, poikkeus eläinlääketieteellinen syy.[144]
  • Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 % pinta-alasta (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita).[145]
  • Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan on liitteen 2 kohdan mukainen (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita).[146]

Liitteen kohta 2. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan vähimmäisvaatimukset sikaa kohden: (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita)[147]

Sian paino (kg)                                   Lattiapinta-ala (m2/eläin)

Alle 10                                                                             0,15

10–95                                                                              0,17 + (paino kg/130)

yli 95, mutta enintään 107                                       0,90

yli 107, mutta enintään 130                                     1,00

yli 130                                                                              1,20

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos lihasikalassa on tuotantotauko.

Tukiehtoja on noudatettava kaikilla tilan vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitossioilla ja lihasioilla, myös toisen tilan pitopaikassa.

Valvonnassa tarkastetaan, että

  1. Kaikki enintään 8 kk ikäiset siat mahtuvat makuualueelle samanaikaisesti makuulle
  2. Makuualue on kiinteäpohjainen ja
    • Kestokuivitettu,
    • Kuivitettu ja käytössä on kaksi-ilmastokarsinat tai
    • Runsaasti kuivitettu.

3.5.6      Karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Porsaat kastroidaan enintään 7 päivän ikäisenä, jos käytetään kirurgista kastraatiota. [148]
  • Tuenhakija pitää kirjaa kaikista tuotantoeläimille annetuista lääkkeistä. Jos eläinlääkäri on luovuttanut tuenhakijalle lääkkeitä, tuenhakija on kirjannut tiedot kaikista tuotantoeläimelle annetuista lääkkeistä terveydenhuollon seurantajärjestelmään tai muuhun vastaavaan sähköiseen järjestelmään, josta tiedot ovat siirrettävissä terveydenhuollon seurantajärjestelmään.[149]

 

  1. Tukiehdot

 

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla, karjuporsailla, lukuun ottamatta siitoskarjuja.

Valvonnassa tarkastetaan:

Asiakirjat

  1. Lääkekirjanpidosta, että karjuporsaille on annettu kipulääkettä 2 kertaa, ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation,
    • Kivunlievityksen käyttö tarkastetaan tuenhakijan lääkekirjanpidosta ja eläinlääkärin kirjoittamista resepteistä (yleensä mainittu lääkkeen käyttötarkoitus, kuten kastraatiokivun poisto)
    • Suomessa ei ole sioille rekisteröity pitkävaikutteista kipulääkettä
      • Sioilla yleisesti eri kauppanimillä ja vahvuuksina käytettyjen meloksikaamivalmisteiden vaikutusaika on sialla 24 tuntia, mikä ei tarkoita ”pitkävaikutteista” valmistetta eikä yksi ennen kastraatiota annettu piikki anna riittävää kivunlievitystä enää yli vuorokauden kuluttua kastraatiosta.
  1. Valvontakäyntiä edeltävän porsaserän kastroinnissa annettujen kipulääkitysten antokerrat tarkastetaan.

3.5.7      Sikojen virikkeet

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

- Sikojen saatavilla on jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista.[150]

- Ruokaviraston ohjeistus: Sopivana tonkimis- ja tutkimismateriaalina voidaan pitää esimerkiksi olkea, heinää, puuta, sahajauhoa, turvetta tms. Kutterinpurua, turvetta, olkea tms. tulee olla niin paljon, että siat voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja. Mikäli em. ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkeutumisen vuoksi) sioilla tulisi olla jatkuvasti tutkimismateriaalia (”leluja”), kuten esimerkiksi puupalikoita, köysiä, palloja, ketjuja yms.), joita tulisi vaihdella mahdollisimman usein. Tämän lisäksi sioille tulisi tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, sanomalehtiä, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta, tai käytettävissä heinähäkki, jossa jatkuvasti heinää olkea tms.

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos lihasikalassa on tuotantotauko.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla, sioilla lukuun ottamatta vieroittamattomia porsaita.

Valvonnassa tarkastetaan:

Sikalan olosuhteet

  1. Sikojen karsinassa on kiinteitä ja päivittäin lisättäviä virikkeitä. Myös imettävälle emakolle oltava kiinteitä ja päivittäin lisättäviä virikkeitä, mutta imeville porsaille niitä ei erikseen vaadita.
    1. Kiinteät virikkeet:
  • Karsinassa jatkuvasti
  • Ripustettu roikkumaan tai kiinnitetty esim. karsinan seinään
  • Kestävää luonnonmateriaalia
    • Esimerkki: Kuormaliinat eivät käy kiinteiksi virikkeiksi, koska ne eivät ole luonnonmateriaalia, vaan synteettisiä muovipohjaisia kuituja. Jos tuenhakija käyttää sikojen virikkeenä kuormaliinoja, karsinoissa pitää lisäksi olla ehtojen vaatima minimimäärä luonnonmateriaalista olevia virikkeitä (esim. puuta tai juuttisäkkiä) ja päivittäin lisättäviä virikkeitä.
  • Olennaista virikkeissä on, että sikojen on helppo ylettyä niihin ja että ne pysyvät puhtaina.
    • Ylettymisen kannalta olennaista on, että ne eivät ole kärsän tasoa korkeammalla.
  • Vähintään 1 virike/6 sikaa
  • Kiinteiden virikkeiden ja sikojen lukumäärä määritetään kaikista karsinoista.
    • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään virikkeiden lukumäärä, sikojen lukumäärä ja virikkeiden lukumäärä/sika.
  1. Päivittäin lisättävät virikkeet:
  • Olki, puru, paperi tai muu vastaava irtain aines
    • Esimerkki: Karsinassa on sioilla olkihäkki, jossa on jatkuvasti olkea/heinää tarjolla. Sen lisäksi tarvitaan kiinteä, luonnonmateriaalista oleva virike, esim. puu, narut, säkit tms.
  • Karsinassa on niin paljon irtainta ainesta, että kaikki siat voivat käyttää sitä koko ajan yhtä aikaa

3.5.8      Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Sikaa ei pidetä kytkettynä. [151]
  • Eläin saa riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläin saa sairastuessaan asianmukaista hoitoa.[152]
  • Sikojen pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juottolaitteet ovat kaikkien eläinten ulottuvilla.[153]
  • Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.[154]
  • Eläimet voivat asettua yhtä aikaa makuulle. Makuualue on puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity. [155]
  • Nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Sikojen makuualue kuivitetaan tarvittaessa.[156]
  • Sikoja pidetään ryhmässä, poikkeus eläinlääketieteellinen tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvä syy. Syyn poistuttua sika sijoitetaan takaisin ryhmään.[157]
  • Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille annetaan tai hankitaan viipymättä asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin sijoitetaan tarvittaessa asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin lopetetaan tai teurastetaan.[158]
  • Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa pidetään yksittäiskarsinassa, jossa se voi kääntyä helposti ympäri, poikkeus eläinlääketieteellinen syy. [159]
  • Ryhmäkarsinassa on esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 m2 ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m2. Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 m2 emakkoa ja vähintään 0,95 m2 ensikkoa kohden on yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 % pinta-alasta (enintään 15 % ennen 1.1.2013 peruskorjatuissa tai käyttöönotetuissa sikaloissa).[160]
  • Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita). [161]
  • Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-ala on 10 % suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä oleva esteetön lattian kokonaispinta-ala saa olla 10 % pienempi kuin 1 momentin mukaan laskettava pinta-ala. [162]
  • Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituus on yli 2,8 m. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituus on yli 2,4 m. [163]
  • Karjun karsinassa on oltava esteetöntä lattia-alaa vähintään 6 m2, josta vähintään 4 m2 on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 % pinta-alasta (ennen 1.1.2013 peruskorjatut ja käyttöönotetut sikalat vain vähintään 6 m2 esteetöntä lattia-alaa). Karjun on lisäksi voitava haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja. Jos karjun karsinaa käytetään myös astutukseen, esteetöntä lattia-alaa on oltava vähintään 10 m2.[164]
  • Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 % pinta-alasta.[165]
  • Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattiapinta-ala on liitteen 2 kohdan mukainen.[166]

Liitteen kohta 2. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan vähimmäisvaatimukset sikaa kohden: (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita)[167]

Sian paino (kg)                                   Lattiapinta-ala (m2/eläin)

Alle 10                                                                             0,15

10–95                                                                              0,17 + (paino kg/130)

yli 95, mutta enintään 107                                       0,90

yli 107, mutta enintään 130                                     1,00

yli 130                                                                              1,20

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla, sioilla lukuun ottamatta vieroittamattomia porsaita.

Valvonnassa tarkastetaan:

Sikalan olosuhteet

  1. Jos tilalla on valvontahetkellä sairas tai vahingoittunut sika, se on siirretty sairaskarsinaan
  2. Jos tilalla ei ole sairaita tai hoitoa tarvitsevia eläimiä valvontahetkellä, viljelijän on osoitettava miten hän tarvittaessa toteuttaa tukiehdot täyttävät sairas- ja hoitokarsinat.
  3. Sairas- ja hoitokarsina
    • Voi olla ryhmäkarsina, mutta siat voidaan tarvittaessa aidata erilleen.
    • Kaikille karsinassa oleville eläimille on kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu makuupaikka.

4     Hevoset

Tässä ohjeessa hevosella tarkoitetaan alkuperäisrotusopimusten suomenhevosia.

4.1     Eläinmäärän tarkastaminen ja kirjanpito[168]

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa. Eläinkirjanpidossa on oltava kunkin kalenterikuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset määrät.[169]

Valvonnassa on tarkastettava, että

  • tilalla olevien hevosten määrä vastaa eläinkirjanpitoon merkittyjen hevosten määrää,
  • Hevospassi ei korvaa eläinkirjanpitoa
  • 5.2021 alkaen kunkin kuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset eläinmäärät eläinkirjanpidossa valvontahetkeen asti.

 

Alkuperäisrotusopimuksella oleva eläin hylätään, jos eläinkirjanpitoa ei ole pidetty[170].

 

4.2     Tositteet[171]

Osto- ja myyntitositteiden tarkastamisella varmistetaan eläinkirjanpidon tietojen olevan oikein.

Tilalla olevien ja tilalta poistettujen tukikelpoisten eläinten osto- ja myyntitositteet tarkastetaan valvontahetkestä 6 kk taaksepäin. Tositteiden tietoja verrataan eläinten tulo- ja poistomerkintöihin eläinkirjanpidossa. Tositteet voidaan tarkastaa otantana.

Otantaan valitaan vähintään 30 % eläimistä, jotka on ostettu ja vähintään 30 % eläimistä, jotka on poistettu valvontahetkeä edeltäneinä 6 kk:na.  Jos tarkastuksessa havaitaan virheitä, kaikki hevosia koskevat tositteet on tarkastettava 12 kk valvontahetkestä taaksepäin. [172]

Tarkastaja merkitsee tarkastamiinsa tositteisiin nimikirjaimensa ja tarkastuspäivämäärän.

 

4.3     Rekisteröinti

Hevosen on oltava tunnistettu ja rekisteröity Hippoksen rekisteriin. Viljelijä ei voi hakea tukea hevosesta, jota ei ole tunnistettu.[173]

 

4.4     Eläinmäärä

Suomenhevonen Hippoksen rekisteriin merkitty siitostamma, kantakirjattu ori

Tuki-

tyyppi

Tuki-

alue

Sukupuoli

Tukikelpoisuusikä

Rotu

Hallinta-

aika

Muu vaatimus

APR

ABC

tamma, ori

-  *)

suomenhevonen

--

siitoskäyttö

 

*) Suomenhevosella ei ole alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksessa erikseen ikävaatimusta, mutta sen on oltava sopimuskauden alkaessa Suomen Hippos ry:n rekisteriin merkitty kantakirjattu ori tai siitostamma, joka on sopimuksen alkamisvuotta edeltävänä vuonna varsonut, astutettu tai keinosiemennetty.

 

4.5     Alkuperäisrotusopimuksen tukiehdot

 

Viljelijä on sitoutunut kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[174]. Sopimukseen sisältyvät eläimet voivat olla myös toisen hallinnassa olevalla alalla, kun ne ovat laidunkäytössä tai lyhytaikaisesti astutuksessa tai kilpailussa ja hakija voi tarvittaessa osoittaa hevosten olinpaikan.

Tarkastetaan sopimuksella olevien hevosten tukiehtojen mukainen korvaaminen:

  • Jos eläin on kuollut tai se on poistettu sopimuskauden aikana, se on tullut korvata viivytyksettä toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä ennen valvonnasta ilmoittamista.
  • Eläin on tullut korvata myös, jos se ei ole pystynyt tuottamaan jälkeläisiä.
  • Jos sopimuksella olevia eläimiä joudutaan korvaamaan kesken sopimuskauden, korvaavan eläimen on täytettävä tukiehdot korvaushetkellä ja muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukseen 15 työpäivän sisällä eläimen saapumisesta tilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta.
  • Suomenhevosen voi korvata myös korvausvuonna varsonut, astutettu, keinosiemennetty tamma tai kantakirjattu ori[175].

 

Alkuperäisrotusopimusten valvonnassa käytettävät huomautuskoodit:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

358

Vakava noudattamatta jättäminen

100

2053

359

Toimittamatta jätetyt tiedot tai väärennetyt todisteet

100

5     Siipikarja

Tämä luku koskee kanoista ja kukoista tehtyjen alkuperäisrotusopimusten sekä eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuneiden siipikarjatilojen valvontaa. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen valvonnasta kerrotaan peltovalvontaohjeessa.

5.1     Eläinmäärän tarkastaminen[176]

Eläinten hyvinvointikorvauksessa siipikarjan eläinryhmittäiset lukumäärät tilalla valvontapäivänä lasketaan kirjanpidon ja tositteiden avulla. Tulos merkitään tarkistuslistalle ja tallennetaan Tukisovelluksen tilakohtaisiin lisätietoihin. 

 

  1. Eläinten hyvinvointikorvauksen eläinryhmät:
  • Munivat kanat
  • Broilerit
  • Kalkkunat

 

5.2     Eläinkirjanpito ja tositteet

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista kirjaa. Eläinkirjanpidosta tarkastetaan kunkin kalenterikuukauden 1. päivien eläinryhmittäiset eläinmäärät. Poikkeuksena broilereilla eläinkirjanpidosta tarkastellaan kunkin kalenterikuukauden 1., 2., 3., 4. tai 5. päivän eläinmääriä, joista hyväksytään korkein eläinmäärä. [177]

Osto- ja myyntitositteiden tarkastamisella varmistetaan eläinkirjanpidon tietojen olevan oikein.

Tilalla olevan ja tilalta poistetun siipikarjan osto- ja myyntitositteet tarkastetaan valvontahetkestä 6 kk taaksepäin. Tositteiden tietoja verrataan siipikarjan tulo- ja poistomerkintöihin eläinkirjanpidossa. Tositteet voidaan tarkastaa otantana.

Otantaan valitaan vähintään 30 % siipikarjan ostotositteista ja vähintään 30 % siipikarjan poistotositteista valvontahetkeä edeltäneinä 6 kk:na.  Jos tarkastuksessa havaitaan virheitä eläinkirjanpidon tiedoissa, eläinkirjanpito ja kaikki siipikarjaa koskevat tositteet on tarkastettava 12 kk valvontahetkestä taaksepäin. [178]

Tarkastaja merkitsee tarkastamiinsa tositteisiin nimikirjaimensa ja tarkastuspäivämäärän. Valvonnan lisätietoihin tallennetaan, jos tositetarkastelu on laajentunut koskemaan 0-12 kk tositteita sekä tarkastettujen tositteiden lukumäärä.

Munivat kanat ja kalkkunat

Tukisovellukseen merkitään 1.1.2021 alkaen valvontahetkeen asti kultakin kuukaudelta valvonnassa todettu eläinmäärä eläinryhmittäin

  • kuukauden 1. päivien eläinmäärät eläinkirjanpidosta, kun eläinkirjanpito on oikein tai
  • kuukauden 1. päivän eläinmääristä pienempi, kun eläinkirjanpito ja tarkastuksessa havaittu kuukauden 1. päivän eläinmäärä eroaa toisistaan. Tarkistuslistalle lisätietoihin kirjataan erikseen kirjanpidossa olevat ja tarkastuksessa havaitut eläinmäärät. 

Broilerit

Eläinten hyvinvointikorvauksen tarkistuslistalle sekä Tukisovellukseen merkitään 1.1.2021 alkaen valvontahetkeen asti kultakin kuukaudelta valvonnassa todettu eläinmäärä eläinryhmittäin

  • kun eläinkirjanpito on oikein: kunkin kuukauden 1., 2., 3., 4. tai 5. päivän korkein eläinmäärä eläinkirjanpidosta
  • kun eläinkirjanpito ja tarkastuksessa havaittu kuukauden 1., 2., 3., 4. tai 5. päivän eläinmäärä eroaa toisistaan:
    1. Jos tarkastuksessa havaittu kuukauden 1.–5. päivän välisen ajan korkein eläinmäärä on pienempi kuin kyseisen kuukauden 1.–5. päivien eläinmäärä eläinkirjanpidossa, valvonnassa hyväksytään tarkastuksessa havaittu lukumäärä.

 

 

 

Esimerkki 1: Maaliskuun eläinmäärä

Broilerit, maaliskuu

1.3.

2.3.

3.3.

4.3.

5.3.

Kirjanpito

32 645

31 321

65 745

64 532

33 789

Valvonta

32 645

31 321

65 475

64 232

33 789

Todettu

 

 

65 475

 

 

 

Esimerkki 2: Maaliskuun eläinmäärä

Broilerit, maaliskuu

1.3.

2.3.

3.3.

4.3.

5.3.

Kirjanpito

32 645

31 321

65 745

64 532

33 789

Valvonta

32 645

31 321

65 745

66 532

33 789

Todettu

 

 

65 745

 

 

 

  1. Jos kirjanpidossa kuukauden 1.–5. päivän välisen ajan korkein eläinmäärä on pienempi kuin tarkastuksessa havaittu kyseisen kuukauden 1.–5. päivien korkein eläinmäärä, valvonnassa hyväksytään kirjanpidon mukainen lukumäärä.

Esimerkki 3: Maaliskuun eläinmäärä

Broilerit, maaliskuu

1.3.

2.3.

3.3.

4.3.

5.3.

Kirjanpito

32 645

31 321

65 475

64 532

33 789

Valvonta

32 645

31 321

65 745

64 720

33 989

Todettu

 

 

65 475

 

 

 

  1. Tarkistuslistan lisätietoihin kirjataan erikseen kirjanpidossa olevat ja tarkastuksessa havaitut eläinmäärät (kohdat a ja b). 

 

Alkuperäisrotusopimuksella olevan eläinmäärän tietojen on oltava oikein eläinkirjanpidossa.  Valvonnassa hylätään eläinmäärä, jonka tiedoissa on virhe eläinkirjanpidossa.

 

 

5.3     Tukisovellukseen tallennettava eläinmäärä

Alkuperäisrotusopimuksen siipikarjatilan tilavalvonnassa tukisovellukseen tallennetaan valvontapöytäkirjalta tilalla sopimuksella olevan eläinmäärän ja valvonnassa todetun eläinmäärän erotus (negatiivinen luku), jos kanoja ja kukkoja on tilalla vähemmän kuin sopimuksessa. Valvonnassa ei aiheudu seuraamuksia, jos kanoja ja kukkoja on tilalla vähemmän kuin sopimuksella, mutta kuitenkin vähintään 20 kpl.

Eläinten hyvinvointikorvauksen siipikarjatilojen tilavalvonnassa tukisovellukseen tallennetaan tarkistuslistalta valvonnassa todetut kuukausittaiset eläinmäärät eläinryhmittäin tukivuoden alusta valvontahetkeen asti (luku 8.2).

5.3.1      Eläinryhmät ja tukityypit

Alkuperäisrotusopimukset

Kana ja kukko sopimuksella oleva eläinmäärä

Eläinten hyvinvointikorvaus

Munivat kanat

  • Siipikarjan ruokinta ja hoito
  • Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen
  • Siipikarjan virikkeet
  • Siipikarjan tasot, rampit ja orret

Broilerit

  • Siipikarjan ruokinta ja hoito
  • Siipikarjan virikkeet
  • Siipikarjan tasot, rampit ja orret
  • Teurastetut broilerit ja kalkkunat: Broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Kalkkunat

  • Siipikarjan ruokinta ja hoito
  • Siipikarjan virikkeet
  • Siipikarjan tasot, rampit ja orret
  • Teurastetut broilerit ja kalkkunat: Broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

 

5.4     Alkuperäisrotusopimuksen tukiehdot

 

 

Viljelijä on sitoutunut kasvattamaan maatilallaan sopimuksessa mainitun eläinmäärän samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[179]. Sopimukseen sisältyvät eläimet voivat olla lyhytaikaisesti myös toisen hallinnassa olevalla alalla (esim. maatalousnäyttelyssä), kunhan hakija voi tarvittaessa osoittaa kanojen pitopaikan.

Tarkastetaan sopimuksella oleva eläinmäärä: 

-             Jos eläin on kuollut tai se on poistettu sopimuskauden aikana, se on tullut korvata viivytyksettä toisella tukiehdot täyttävällä eläimellä ennen valvonnasta ilmoittamista.

-             Eläin on tullut korvata myös, jos se ei ole pystynyt tuottamaan jälkeläisiä.

-             Jos sopimuksella olevia eläimiä joudutaan korvaamaan kesken sopimuskauden, korvaavan eläimen on täytettävä tukiehdot korvaushetkellä ja muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukseen 15 työpäivän sisällä eläimen saapumisesta tilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. [180]

 

Alkuperäisrotusopimusten valvonnassa käytettävät huomautuskoodit:

 

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

358

Vakava noudattamatta jättäminen

100

2053

359

Toimittamatta jätetyt tiedot tai väärennetyt todisteet

100

 

 

5.5     Eläinten hyvinvointikorvauksen tukiehdot (Siipikarja)

Valittujen toimenpiteiden tukiehtoja on noudatettava myös toisen tilan pitopaikassa olevalla tuenhakijan siipikarjalla.

Tarkastettavat perustasot[181] ja tukiehdot[182] toimenpiteittäin

 

5.5.1      Siipikarjan ruokinta ja hoito

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

Tarkastetaan, että

  • Eläin saa riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa.[183]
  • Kanojen pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut, -nipat ja muut juottolaitteet ovat kaikkien kanojen ulottuvilla.[184]
  • Varustellut häkit: Ruokintakourun reunan pituus on vähintään 12 cm/ täysikasvuinen kana. Häkissä on asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on vähintään 2 nippaa tai kuppia.[185]
  • Avokanalat: Ruokinta- ja juottopaikoilla on riittävästi tilaa, jotta juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojen ruokintaan käytetään ruokintakouruja, niiden reunan pituus on vähintään 10 cm/kana. Jos kanojen ruokintaan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituus on vähintään 4 cm/kana.[186]
  • Avokanalat: Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan pituus on vähintään 2,5 cm/kana. Jos kanojen juottoon käytetään pyöröjuottolaitteita, niiden reunan pituus on vähintään 1 cm/kana. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden on vähintään yksi nippa tai kuppi siten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia.[187]
  • Broilereiden saatavilla on riittävästi ravitsevaa ja tasapainotettua rehua. Ulosteet eivät likaa rehua.[188]
  • Broilereiden saatavilla on jatkuvasti juomavettä. Ulosteet eivät likaa juomavettä.[189]
  • Kalkkunoiden saatavilla on riittävästi ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaa rehua sekä jatkuvasti juomavettä. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.[190]
  • Ruokintakouruja, -astioita tai muita ruokintalaitteita on riittävästi ja ne on sijoitettu siten, että kaikki kalkkunat saavat riittävästi rehua. Kalkkunoiden pitopaikassa on riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut ja muut juottolaitteet ovat kaikkien pitopaikan kalkkunoiden ulottuvilla.[191]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos tilalla on tuotantotauko.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevalla.

Toimenpiteeseen liittyvien asiakirjojen on oltava tilalla valvontahetkellä. Niitä ei voi toimittaa valvontakäynnin jälkeen tarkastettaviksi ELY-keskukseen muutoin kuin poikkeustapauksissa (luku 2.2).

 

Valvonnassa tarkastetaan:

Eläinten olosuhteet

Valvonnassa tarkastetaan

  1. Munivilla kanoilla, vähintään 1 viikon ikäisillä broilereilla ja vähintään 3 viikon ikäisillä kalkkunoilla on rehun seassa kokonaisia jyviä virikerehuna.
    • Hyväksytään kaupalliset rehuseokset, joissa on valmiina kokonaisia jyviä
  2. Lihasiipikarjalla käytetään ensimmäisinä kasvatuspäivinä paperiruokintaa.
    • Paperiruokinnassa linnut saavat rehun paperin, pahvin, kartongin tai munakennon päältä
    • Jos valvontahetkellä tilalla olevalla siipikarjalla ei enää ole nähtävissä paperiruokinnan merkkejä pehkun seassa, tarkastetaan paperiruokinnan toteuttaminen esim. joko varastossa olevista tarvikkeista tai niiden ostokuiteista.

 

Asiakirjat

  1. Tilalla on ruokintasuunnitelma siipikarjalle
  • Kirjallinen
  • Laskelmiin perustuva
  • Eläinryhmäkohtainen
  • Huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe
    • Munintakanalassa esim. tuotantokauden vaihe ja tuotettujen munien määrä
    • Lihasiipikarjalla eläinten ikä ja teurasraportit
  • Saa olla itse tehty, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät
  1. Jos ruokinnassa käytetään viljaa, siitä on analysoitava valkuainen
  • Jos teollisen rehun lisäksi siipikarjalle annetaan täydentävää viljaruokintaa, viljan valkuaisanalyysi on tehty ruokinnassa käytössä olevasta satokauden viljasta
  • Jos ruokinnassa käytetään vain tehdasvalmisteista viljaa sisältävää rehua, jonka valkuaispitoisuuden valmistaja on analysoinut, erillistä valkuaisanalyysiä ei vaadita.

5.5.2      Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Broilereiden pito-olosuhteiden vaikutusta eläinten hyvinvointiin arvioidaan parven kuolleisuuden ja parvelle lihantarkastuksessa tehdyn jalkapohjatulehdusarvioinnin perusteella.[192]
  • Jalkapohjatulehdusarviointi tehdään arvioimalla vähintään sadalta linnulta yksi jalkapohja.  Jalkapohja pisteytetään ihotulehduksen vaurion syvyyden perusteella. Pisteet jaetaan kolmeen luokkaan 0 (terve), 1 (lieviä pinnallisia tulehdusmuutoksia) ja 2 (syvä tulehdusmuutos). Parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos saadaan laskentakaavalla.[193]

 

  • Parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos ei saa ylittää 80 pistettä tai parven kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste ei saa ylittää erillisen laskentakaavan avulla saatavaa prosenttilukua, joka saadaan laskentakaavasta Kt=(1+0,12 × t) %, jossa t on niiden päivien lukumäärä, jona kyseisen parven broilereita oli läsnä kasvatusosastossa.[194]
  • Broilereiden pitäjästä riippumattomat tai poikkeukselliset syyt huomioidaan, jos broilereiden kuolleisuus tai jalkapohjatulehdukset lisääntyvät kasvatuskauden aikana.
  • Kuolleisuuteen vaikuttavia, omistajasta tai pitäjästä riippumattomia tai poikkeuksellisia syitä ovat esimerkiksi toimitettujen untuvikkojen laatu, käytetyn kaupallisen rehun laatu, broilerin jalosteesta johtuva kohonnut kuolleisuus, ennalta arvaamaton juoma- tai ruokintalaitteiden sekä ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriö.[195]
  • Jalkapohjatulehduksiin vaikuttava, omistajasta tai pitäjästä riippumaton tai poikkeuksellinen syy on esimerkiksi ennalta arvaamaton juomalaitteiden toimintahäiriö.[196]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla korvauksen piiriin kuuluvilla broilereilla ja kalkkunoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevalla.

Valvonnassa tarkastetaan:

Asiakirjat

Valvonnassa tarkastetaan 1.1.2021 alkaen teurastettujen broilerien ja kalkkunoiden teuraseräraporteista valvontapäivään mennessä

  1. Teurastettujen broiler- ja kalkkunaerien teurastuspäivämäärät,
  2. Teurastettujen broiler- ja kalkkunaerien lintumäärät, jotka
    1. Ovat täyttäneet tuen ehdot (hyväksytyt teuraserät)
    2. Eivät ole täyttäneet tuen ehtoja
  3. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään teuraseräraporttikohtaisesti
    • Lintuerän tilalle tulopäivä tilan kirjanpidosta (”erä saapunut”)
    • Lintuerän teurastuspäivämäärä teuraseräraportista (”erä teurastettu”)
    • Kasvatushallin numero teuraseräraportista
    • Teurastetun broiler- tai kalkkunaerän eläinmäärä teuraseräraportin kohdasta ”tuotu” (”teurastetut broilerit”/”teurastetut kalkkunat”)
    • Jos teurastettu lintuerä ei täytä tuen ehtoja, teurastetun erän lintumäärä kirjataan myös kohtaan ”Ei täytä ehtoja”
  4.  
  5.  
  6. Tukisovellukseen valvonnan havainnot tallennetaan tarkistuslistalta teuraseräraporttikohtaisesti
    • Lintuerän tilalle tulopäivä (”Erän saapumispvm”)
    • Lintuerän teurastuspäivämäärä (”Teurastuspvm”)
    • Kasvatushallin numero
    • Eläinlaji (”teurastettavat broilerit” tai ”teurastettavat kalkkunat”)
    • Jos teurastettu broiler- tai kalkkunaerä on täyttänyt tuen ehdot, tallennetaan teurastetun lintuerän eläinmäärä kohtaan ”Valvonnassa todettu lkm” (todettu lkm = teurastettu lkm)
    • Jos teurastettu broiler- tai kalkkunaerä ei ole täyttänyt tuen ehtoja, tallennetaan teurastetun lintuerän eläinmäärä kohtaan ”Valvonnassa todettu lkm” = 0 (hylätty lkm = teurastettu lkm)

 

Hyväksytyt teuraserät

Teuraseräraportilla teurastetun erän tietoina:

Tarkastuksen kohteena on teurastamoon tuotujen lintujen lukumäärä.

Broilerit, jalkapohja-arviointi

  • Jalkapohja-arviointi teuraseräraportin liitteellä ”Palaute teurastetuista eläimistä”
  • Vesipöhöhylkäykset teuraseräraportilla
  • Tukikelpoisella teuraserällä:
    • jalkapohja-arvioinnin tulos alle 30 pistettä tai
    • jalkapohja-arvioinnin tulos alle 40 pistettä ja vesipöhöhylkäysten osuus enintään 1 % teurastetun broilerierän eläinmäärästä.

Kalkkunat, kokoruhohylkäykset (laskettuna teurastetun kalkkunaerän eläinmäärästä)

  • 5.–30.9. teurastetuissa erissä alle 6,5 %,
  • 10.–30.4. teurastetuissa erissä alle 5 %,
  • Kokoruhohylkäysprosentti lasketaan teuraseräraporttikohtaisesti. Laskennassa huomioitavat hylkäyssyyt (suluissa teuraseräraporteilla käytettävät hylkäyssyykoodit):
    • Lasketaan mukaan kokoruhohylkäyksiin: Ihomuutokset (110), rintalimakko (111), vanha ruhje tai murtuma (112), nivel- tai jännetuppitulehdus (114), ilmapussintulehdus (115), munasarjan- tai vatsakalvontulehdus (116), kuihtuminen (117) ja muu syy (118)
    • Ei lasketa mukaan kokoruhohylkäyksiin: Tuoreiden ruhjeiden tai murtumien (113) tai muun kuin kasvattajan toiminnan (160–167) vuoksi hylättyjen ruhojen osuutta ei huomioida

Teurassiipikarjan eläinmäärän laskentaohje kunnille Pikantissa: https://pikantti.ruokavirasto.fi/pages/viewpage.action?pageId=3114620

 

 

5.5.3      Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Eläimen pitopaikka on pidetty puhtaana.[197]
  • Eläinsuojan ilmanvaihto: ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät ole haitallisen korkeita.[198]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos tilalla on tuotantotauko.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla munivilla kanoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevilla.

Toimenpiteeseen liittyvien asiakirjojen on oltava tilalla valvontahetkellä. Niitä ei voi toimittaa valvontakäynnin jälkeen tarkastettaviksi ELY-keskukseen muutoin kuin poikkeustapauksissa (luku 2.2).

 

Valvonnassa tarkastetaan:

Olosuhteet eläinsuojassa

  1. Tilalla on
  • Ilmanvaihtotietokone ammoniakkipitoisuuden mittaukseen tai
  • Välineet ammoniakkipitoisuuden mittaamiseen (esim. kertakäyttöisiä Dräger-putkia, joilla pystyy mittaamaan ammoniakkipitoisuuden 30 ppm:ään asti ja automaattinen pumppu putkille)

Asiakirjat

Valvonnassa tarkastetaan 1.1.2021 alkaen valvontahetkeen asti

  1. Lannanpoistosta pidetystä kirjanpidosta, että kanalasta lanta on poistettu vähintään 3 kertaa viikossa,
    • Valvonnassa voidaan tarkastaa lannanpoistokerrat/viikko vain valvontaa edeltäneeltä kuukaudelta. Jos tässä tarkastuksessa havaitaan puutteita tukiehdon noudattamisessa, tarkastetaan lannanpoisto valvontahetkestä tukivuoden alkuun asti.
  2. Ilman ammoniakkipitoisuudesta pidetystä kirjanpidosta, että kanalan viikkokohtainen ammoniakkipitoisuus on
  • Häkkikanalassa alle 8 ppm
  • Avokanalassa alle 18 ppm
  • Valvonnassa voidaan tarkastaa ammoniakkipitoisuudet/viikko vain valvontaa edeltäneeltä kuukaudelta. Jos tässä tarkastuksessa havaitaan puutteita tukiehdon noudattamisessa, tarkastetaan ilman ammoniakkipitoisuudet valvontahetkestä tukivuoden alkuun asti.
  • Ammoniakkipitoisuus on mitattu viikkokohtaisesti, kun mittaus on tehty kukin kalenteriviikon aikana (ma–su). Mittauksen ei tarvitse tapahtua 7 päivän välein.
  1. Jos edellä lannanpoistossa tai ammoniakkipitoisuudessa havaitaan puutteita, tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen kirjataan niiden viikkojen lukumäärä, jolloin
    • Lannanpoistoa ei ole tehty 3 kertaa viikossa ja/tai
    • Ammoniakkipitoisuus on ollut yli sallitun arvon

 

5.5.4      Siipikarjan virikkeet

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Varustellut häkit: Kanojen käytettävissä on pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituus on vähintään 15 cm/kana. Orret ovat kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta.[199]
  • Avokanalat: Kanojen käytettävissä on pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Kanoilla on asianmukaiset tilat munintaa varten. Vähintään 1 pesätila/ alkava 7 kanan ryhmä. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on vähintään 1 m2/alkava 120 kanan ryhmä. Kanalassa on tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituus on vähintään 15 cm/kana. Orret ovat kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä ole teräviä kulmia.[200]
  • Avokanala: Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, kanalassa on vähintään 250 cm2/kana pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään 1/3 lattian pinta-alasta on varustettu pehkulla. Orret eivät ole pehkujen yläpuolella, ja orsien välinen vaakasuora etäisyys toisistaan on vähintään 30 cm sekä etäisyys seinästä vähintään 20 cm.[201]
  • Broilerit: Kaikki broilerit pääsevät jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.[202]
  • Kalkkunat: Pitopaikassa on kalkkunoille sopiva sisustus ja varustus sekä sellaista materiaalia, jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa, sukimista tai muuta kehon hoitamista.[203]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos

  • Tilalla on tuotantotauko tai
  • Lihasiipikarja on lähdössä 3 vrk:n sisällä teuraaksi ja virikkeet on poistettu.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla korvauksen piiriin kuuluvilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevalla.

Vaadittujen virikkeiden määrä lasketaan osastoittain lintujen käytössä olevan lattiapinta-alan perusteella. Kerroslattiakanaloissa kerrosritilät lasketaan lintujen käytettävissä olevaan lattiapinta-alaan kuuluviksi.

 

Toi­men­pi­det­tä ei voi va­li­ta, jos ti­lal­la on vi­ri­ke­häk­ki­ka­na­la. Toimenpiteen leikkaus = 100 % (vakavuus 0 %, laajuus 100 %, kesto 100 %).

 

 

Valvonnassa tarkastetaan:

Olosuhteet eläinsuojassa:

Valvonnassa tarkastetaan osastokohtaisesti

  1. Munivilla kanoilla ja broilereilla virikkeitä osastoittain vähintään 4 kpl/alkava 100 m2 ja
  2. Kalkkunoilla virikkeitä osastoittain vähintään 2 kpl/alkava 100 m2.
  3. Siipikarjan käytettävissä oleva osaston lattiapinta-ala mitataan
  4. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään
    • Osaston lattiapinta-ala
    • Osastossa olevien virikkeiden lukumäärä
    • Virikkeiden määrä/alkava 100 m2

Virikkeinä voidaan käyttää esim. ketjussa riippuvia puupaloja tai köysiä, irrallaan olevia muoviesineitä tai palloja.

Taulukossa 1 on esitetty virikkeiden minimimäärät tuotantohallissa eri siipikarjalajeilla.

Taulukko 1

Osaston koko, m2

Munivat kanat, kpl

Broilerit, kpl

Kalkkunat, kpl

–100

4

4

2

101–200

8

8

4

201–300

12

12

6

301–400

16

16

8

401–500

20

20

10

jne.

 

 

 

 

5.5.5      Siipikarjan tasot, rampit ja orret

  1. Perustaso

Perustaso tarkemmin luvussa 13.

 

Tarkastetaan, että

  • Varustellut häkit: Kanojen käytettävissä on pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituus on vähintään 15 cm/kana. Orret ovat kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta.[204]
  • Avokanalat: Kanojen käytettävissä on pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Kanoilla on asianmukaiset tilat munintaa varten. Vähintään 1 pesätila/alkava 7 kanan ryhmä. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on vähintään 1 m2/alkava 120 kanan ryhmä. Kanalassa on tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituus on vähintään 15 cm/kana. Orret ovat kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä ole teräviä kulmia.[205]
  • Avokanala: Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, pehkulla varustettua aluetta on vähintään 250 cm2/kana, ja vähintään 1/3 lattian pinta-alasta on varustettu pehkulla. Orret eivät ole pehkujen yläpuolella, ja orsien välinen vaakasuora etäisyys toisistaan on vähintään 30 cm sekä etäisyys seinästä vähintään 20 cm.[206]
  • Broilerit: Kaikki broilerit pääsevät jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.[207]
  • Broilerit: Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.[208]
  • Kalkkunat: Pitopaikassa on kalkkunoille sopiva sisustus ja varustus sekä sellaista materiaalia, jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa, sukimista tai muuta kehon hoitamista.[209]
  • Kalkkunat: Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.[210]

 

  1. Tukiehdot

Viitteellinen tarkastusajankohta: koko vuosi

Tukiehtojen noudattamisen tarkastaminen ei vaadi lisäkäyntiä tilalle, paitsi jos

  • Tilalla on tuotantotauko tai
  • Kalkkunauntuvikot ovat tulleet tilalle enintään 7 vrk aiemmin ja ovat pienissä kasvatusringeissä.

Tukiehtoja on noudatettava tilan kaikilla munivilla kanoilla, broilereilla ja kalkkunoilla, myös toisen tilan pitopaikassa olevalla.

Toi­men­pi­det­tä ei voi va­li­ta, jos ti­lal­la on vi­ri­ke­häk­ki­ka­na­la. Toimenpiteen leikkaus = 100 % (vakavuus 0 %, laajuus 100 %, kesto 100 %).

 

 

Valvonnassa tarkastetaan

Olosuhteet eläinsuojassa:

  1. Munivilla kanoilla on tasoja tai ramppeja vähintään 10 % osaston pinta-alasta.
    • Kerrosritiläkanalassa osaston pinta-alaan katsotaan kuuluvaksi lattian pinta-ala ja kerrosten pinta-alat
    • Jos kerrosritiläkanalassa eläintiheys on enintään 9 kanaa/m2, pinta-alavaatimuksen täyttymisen jälkeen loput kerrosritiläkanalan tasot voidaan laskea toimenpiteessä tarkoitetuiksi tasoiksi
    • Orsien vaatimukset on säädetty perustasossa
    • Ramppien ja tasojen osuus osaston pinta-alasta määritetään osastoittain
    • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään tasojen ja ramppien yhteenlaskettu pinta-ala, osaston pinta-ala sekä tasojen ja ramppien osuus (%) osaston pinta-alasta.
  2. Broilereilla on
  • Orsia vähintään 10 %:lle linnuista. Ortta on yhtä lintua kohden vähintään 15 cm tai
  • Tasoja tai ramppeja vähintään 10 % osaston pinta-alasta
  • Tasojen, ramppien ja orsien osuus osaston pinta-alasta määritetään osastoittain
  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään
    • Orsien yhteenlaskettu pituus, osaston lintujen lukumäärä sekä orsien pituus 10 %:lle osaston linnuista.
    • Tasojen ja ramppien yhteenlaskettu pinta-ala, osaston pinta-ala sekä tasojen ja ramppien osuus (%) osaston pinta-alasta.
  1. Kalkkunoilla on
  • Orsia vähintään 10 %:lle linnuista. Ortta on yhtä lintua kohden vähintään 20 cm tai
  • Tasoja tai ramppeja vähintään 10 % osaston pinta-alasta.
  • Tasojen, ramppien ja orsien määrä lasketaan loppukasvatusvaiheen mukaan. Loppukasvatusvaiheella tarkoitetaan kalkkunoiden osastointia sukupuolen mukaan
  • Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa kalkkunauntuvikkojen alkukasvatuksessa 7 ensimmäisen vuorokauden aikana, jos alkukasvatus tapahtuu pienissä kasvatusringeissä (vaatii lisäkäynnin)
  • Tasojen, ramppien ja orsien osuus osaston pinta-alasta määritetään osastoittain.
  • Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään
    • Orsien yhteenlaskettu pituus, osaston lintujen lukumäärä sekä orsien pituus 10 %:lle osaston linnuista.
    • Tasojen ja ramppien yhteenlaskettu pinta-ala, osaston pinta-ala sekä tasojen ja ramppien osuus (%) osaston pinta-alasta.
  1. Tasot, rampit ja orret ovat kestäviä ja turvallisia.
  2. Tarkistuslistalle ja Tukisovellukseen merkitään osastokohtaisesti
    • Osaston pinta-ala
    • Tasojen ja ramppien pinta-ala
    • Tasojen ja ramppien %-määrä osaston pinta-alasta
    • Orsien pituus
    • Lintujen lukumäärä
    • Orren pituus/10 % linnuista

Kasvatusrinki = osasto on jaettu aidoilla pieniin alueisiin, joissa kalkkunauntuvikkoja pidetään 7 ensimmäisen päivän ajan tilalle tulosta.

Taso = nimensä mukaisesti leveä ja litteä, kuten leveä lauta tai hylly, jonka päällä lintu voi seistä varpaat suorina. Tasolla linnut voivat kävellä samalla tavalla kuin maassa.

Ramppi = vino kulkureitti lattialta orrelle/tasolle.

Orsi = tanko, jonka ympärille linnun varpaat voivat kiertyä. Orren poikkileikkauksen on oltava joko pyöreä tai pyöristettykulmainen neliö.

 

6     Ristiintarkastukset

Paikalla tehtävän valvonnan lisäksi tukiehtojen noudattamista valvotaan tekemällä järjestelmästä ja eri rekistereistä saatavien tietojen perusteella eläinlajikohtaisia ristiintarkastuksia tukea saavien eläinten tietoihin.[211] Ristiintarkastukset tehdään sen jälkeen, kun tukikelpoiset eläimet on poimittu eläinrekisteristä.

Tukisovellus

  • Nautatuissa ristiintarkastukset ajoittuvat tukivuoden syys-marraskuussa ja tukivuotta seuraavan vuoden maalis-toukokuulle.
  • Eläinten hyvinvointikorvauksen lampaiden ja vuohien ristiintarkastukset tehdään tukivuonna syys-marraskuussa ja tukivuotta seuraavan vuoden maalis-toukokuussa.
  • Eläinten hyvinvointikorvauksen sikojen sekä lammas- ja vuohitukien ristiintarkastukset tehdään tukivuotta seuraavan vuoden maalis-toukokuussa.

Vanha tukisovellus

  • Alkuperäisrotusopimuseläinten (naudat, lampaat, vuohet) ristiintarkastukset tehdään loka-marraskuussa ja tukivuotta seuraavan vuoden helmikuussa.

 

Ristiintarkastusajolla oleva tuenhakija on maksukiellossa, kunnes valvontatulos on varmennettu. Poikkeus: EHK ja APR ennakot maksetaan, vaikka valvonta on kesken. Kansallisissa kotieläintuissa ristiintarkastusajolla oleva tila ei ole maksukiellossa, vaikka valvonta on kesken. [212]

 

Nautojen alkuperäisrotusopimusten ristiintarkastuksissa käytettävä pöytäkirja tulostetaan vanhan tukisovelluksen raportista IA_RR560. Lampaiden ja vuohienpöytäkirjat tulostetaan Pikantista.

Ristiintarkastukset selvitetään hallinnollisesti. Tarvittaessa tehdään tilakäynti, jos kuulemisella ei voida varmistua tiedon oikeellisuudesta. Ristiintarkastuksessa eläin hylätään rekisterivirheen takia, jos eläimen tiedot tukihakemuksella (eli eläimen rekisteritiedot eläinten rekisteristä hakemukselle poiminnan hetkellä) ovat virheelliset. Tuenhakijalle on annettava tilaisuus antaa selvitys ristiintarkastuksessa havaituista epäselvyyksistä. Ristiintarkastuksen tulos on aina perusteltava ja kaikki ratkaisuun vaikuttavat asiat on annettava tuenhakijalle tiedoksi.[213]

Ristiintarkastuksen tulosta ei tarvitse antaa tuenhakijalle tiedoksi, jos voidaan todeta, että eläin on jäänyt ristiintarkastuksessa kiinni aiheetta, tuenhakijaan ei ole oltu yhteydessä  eikä ratkaisulla ole vaikutusta eläimestä maksettavaan tukeen.

 

6.1     Nautatukien eläinmääräristiintarkastukset

Ristiintarkastukset suoritetaan noudattaen tämän ohjeen luvuissa 4.2.2, 4.2.4 ja 4.3 kuvattuja menettelyjä.

 

6.1.1      Nautaeläinpalkkiot, eläinten hyvinvointikorvaus, kansallinen nautatuki

Nautapalkkioon, lypsylehmäpalkkioon, eläinten hyvinvointikorvaukseen ja kansalliseen nautatukeen tehdään seuraavat yksilöeläimiin perustuvat ristiintarkastukset:

  • RT 4000, RT 4500, RT 4800 hakemuksella olevan eläimen tilalle tulo- tai tilalta poistopäivä nautarekisterissä virheellinen
    • Valvonnassa huomioitava, että RT-valvontaan tulee ne tilat, joilla eläin on tukihakemuksella. Tästä syystä virheellisen rekisteri-ilmoituksen tehnyt ostaja/myyjätila ei välttämättä näy RT-valvonnan ajolla.
    • RT-listalle poimiutuvat sekä ostaja- että myyjätila, kun myyjätilan nautarekisteriin ilmoittama eläimen tilalta poistopäivä on myöhäisempi kuin ostajatilan ilmoittama tilalle tulopäivä.
    • Tarkastuksessa selvitetään minä päivänä eläin on vaihtanut omistajaa. Eläin hylätään siltä tuenhakijalta, jonka ilmoittama osto- tai poistopäivä on virheellisesti rekisterissä tai puuttuu kokonaan.
  • RT 4200, RT 4600 (teurastamo) hakemuksella olevan eläimen poistoilmoitus nautarekisterissä on virheellinen
    • Teurastamo on ilmoittanut eläimen noutopäivämäärän, mutta tuenhakija ei ole ilmoittanut poistopäivää, eläin hylätään.
    • Tuenhakijan nautarekisteriin ilmoittama poistopäivämäärä on myöhäisempi kuin teurastamon ilmoittama teurastuspäivä, eläin hylätään. Ei koske kansallista kotieläintukea.
  • RT 4300, RT 4700 (Honkajoki) hakemuksella olevan eläimen poistoilmoitus nautarekisterissä on virheellinen
    • Eläimen poistoilmoitus nautarekisterissä on tekemättä ja naudasta löytyy vain Honkajoen ruhojen käsittelylaitoksen ilmoittama ruhon tilalta noutopäivämäärä (kuormattu raatokeräilyyn), eläin hylätään.
    • Tuenhakijan nautarekisterin ilmoittama poistopäivämäärä on myöhäisempi kuin Honkajoen ruhojen käsittelylaitoksen ilmoittama ruhon noutopäivämäärä, eläin hylätään.

 

Poikkeus: tukea kerryttänyttä eläintä ei hylätä, jos eläimen rekisteritiedot ovat olleet oikein eläimen tukikelpoisuusiän viimeiseen päivään saakka. Esim.

  • EU:n nautapalkkion ja kansallisen nautatuen ristiintarkastuksessa ei hylätä sonnia, joka on poistettu vähintään 20 kk iässä ja poistoilmoituksessa on virhe.
  • Eläinten hyvinvointikorvauksen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevasta toimenpiteestä ei hylätä rekisterivirheen tapahtumahetkellä vähintään 6 kk ikäistä nautaa.

 

Ristiintarkastuksen tuloksen tallentaminen

Ristiintarkastuksissa hylätään eläin, jonka rekisteritiedoissa on virhe tuenmääräytymisjaksolla. Eläin tallennetaan hylätyksi sille tuenhakijalle, jolla eläimen eläinrekisterin tiedot ovat virheelliset sekä eläinten hyvinvointikorvauksessa siihen toimenpiteeseen, johon eläin on kerryttänyt tukea. Tallennusohjeessa kerrottu tarkemmin tallentamisesta.

 

 

6.1.2      Alkuperäisrotusopimukset

Alkuperäisrotusopimuksissa (naudat) tehdään yksilöeläimiin perustuva ristiintarkastus sopimuksella olevista naudoista (RT APR1 naudat).

Ristiintarkastuksessa etsitään ne sopimusnaudat, jotka ovat rt:n tekohetkellä olleet sopimuksella (=aktiivisina sopimusriveinä), mutta

  1. sopimuseläin ei ole nautaeläinrekisterin mukaan enää tilalla
  2. sopimuseläin on nautaeläinrekisterin mukaan tilalla, mutta sillä on rekisterissä siihen nähden ristiriitaista tietoa:
    1. sillä on teurastamon ilmoittama noutopäivämäärä TAI
    2. sillä on jonkin toisen tilan ilmoittama ostopäivämäärä TAI
    3. sillä on Honkajoen ruhojen käsittelylaitoksen ilmoittama ruhon noutopäivämäärä

 

Ristiintarkastuksen esitäytettynä pöytäkirjana käytetään raporttia IA_RR560 Nautaristiintarkastuspöytäkirja.

Alkuperäisrotujen kasvattaminen –ympäristösopimuksessa tuenhakija sitoutuu kasvattamaan maatilallaan sopimuksen mukaista eläinmäärää samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[214].

Naudat on sopimuksella yksilöityinä EU-tunnuksin. Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella ympäristösopimuksen ehdot täyttävällä samanrotuisella eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Tiedot korvatuista ja poistetuista eläimistä sekä korvaavan eläimen todistus polveutumisesta on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. [215]

 

Ristiintarkastuksessa selvitetään, onko sopimuksella oleva nauta, joka rekisteritietojen mukaan ei enää olisi tilalla, korvattu asianmukaisesti vai onko sopimuksessa mainittu eläinmäärä vähentynyt sopimusehtojen vastaisesti.

Ristiintarkastuksen tuloksen tallentaminen

Hylättävä nauta tallennetaan tukisovellukseen hylätyksi tallentamalla ”Yks.el” -välilehdelle kyseisen eläimen tilanteeksi ”Ok” –sarakkeeseen koodi 5 ”hylätty (sanktioita)”. Alkuperäisrotusopimuksen valvontatallennuksessa hylättävälle naudalle ei pysty tallentamaan varsinaista hylkäyssyytä ilmaisevaa koodia

 

6.2     Lammas- ja vuohi eläinmääräristiintarkastukset

Ristiintarkastukset suoritetaan noudattaen tämän ohjeen luvuissa 5.2.2, 5.2.4 ja 5.4 kuvattuja menettelyjä.

6.2.1      Eläinten hyvinvointikorvaus, lammas- ja vuohipalkkiot, kansalliset uuhi- ja kuttutuet

Eläinten hyvinvointikorvaukseen, uuhipalkkioon, kuttupalkkioon, kansalliseen uuhitukeen ja kansalliseen kuttutukeen tehdään seuraavat yksilöeläimiin perustuvat ristiintarkastukset:

  • RT 4501, RT 4001, RT 4002 RT 4802 hakemuksella olevan eläimen tilalle tulo- tai tilalta poistopäivä lammas- ja vuohirekisterissä virheellinen
    • Valvonnassa huomioitava, että RT-valvontaan tulee ne tilat, joilla eläin on tukihakemuksella. Tästä syystä virheellisen rekisteri-ilmoituksen tehnyt ostaja/myyjätila ei välttämättä näy RT-valvonnan ajolla.
    • RT-listalle poimiutuvat sekä ostaja- että myyjätila, kun myyjätilan lammas- ja vuohirekisteriin ilmoittama eläimen tilalta poistopäivä on myöhäisempi kuin ostajatilan ilmoittama tilalle tulopäivä.
    • Tarkastuksessa selvitetään minä päivänä eläin on vaihtanut omistajaa. Eläin hylätään siltä tuenhakijalta, jonka ilmoittama osto- tai poistopäivä on virheellisesti rekisterissä tai puuttuu kokonaan.
  • RT 4601, RT 4201, RT 4202 RT 4801 (teurastamo) hakemuksella olevan eläimen poistoilmoitus lammas- ja vuohirekisterissä on virheellinen
    • Teurastamo on ilmoittanut teurastuspäivämäärän, mutta tuenhakija ei ole ilmoittanut poistopäivää, eläin hylätään
    • Tuenhakijan lammas- ja vuohirekisteriin ilmoittama poistopäivämäärä on myöhäisempi kuin teurastamon ilmoittama teurastuspäivä, eläin hylätään. Ei koske kansallista kotieläintukea.

 

Ristiintarkastuksen tuloksen tallentaminen

Ristiintarkastuksissa hylätään eläin, jonka rekisteritiedoissa on virhe tuenmääräytymisjaksolla. Eläin tallennetaan hylätyksi sille tuenhakijalle, jolla eläimen eläinrekisterin tiedot ovat virheelliset.  Hylättävän eläimen tarkenteeksi valitaan aina ”valvontaehtojen luonti”.

 

6.2.2      Alkuperäisrotusopimukset

Lampaita ja vuohia koskevissa alkuperäisrotusopimuksissa ristiintarkastukset tehdään sopimuksilla olevista ryhmäeläimistä:

  • RT APR2 lampaat/ vuohet: tuenhakijan eläinlajikohtainen eläinten lukumäärä sopimuksella on suurempi kuin tuenhakijan hallinnassa Lammas- ja vuohirekisterin mukaan oleva sopimuskelpoisten eläinten (= alkuperäisrotuinen, syntynyt viimeistään 1.5.2020) kappalemäärä

 

Lampaiden ja vuohien alkuperäisrotusopimusten ristiintarkastuksiin ei sovelluksessa ole esitäytettyä pöytäkirjaa vaan käytettävä pöytäkirja tulostetaan Pikantista.

 

Alkuperäisrotujen kasvattaminen –ympäristösopimuksessa tuenhakija sitoutuu kasvattamaan maatilallaan sopimuksen mukaista eläinmäärää samaan alkuperäisrotuun kuuluvia eläimiä koko sopimuskauden ajan[216]

Jos eläin kuolee tai se poistetaan sopimuskauden aikana, se on korvattava viivytyksettä toisella ympäristösopimuksen ehdot täyttävällä samanrotuisella eläimellä. Eläin on korvattava myös, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Tiedot korvatuista ja poistetuista eläimistä sekä korvaavan eläimen todistus polveutumisesta on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään 15 työpäivän kuluttua siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. [217]

 

Ristiintarkastuksen tuloksen tallentaminen

Ristiintarkastuksissa hylätään sopimuksella olevan ja ristiintarkastuksella todetun eläinmäärän erotus. Hylkäys talletetaan lukumääräerona (negatiivinen luku) ”Elryh” –välilehdelle ”Lkm ero” -sarakkeeseen.

6.3     Sika eläinmääräristiintarkastukset

Ristiintarkastus suoritetaan noudattaen tämän ohjeen luvuissa 6.2–6.4 kuvattuja menettelyjä. Muut mahdolliset sikarekisteristä ajettavat ristiintarkastukset ohjeistetaan erikseen.

Eläinten hyvinvointikorvauksen sikojen toimenpiteisiin sitoutuneille tiloille tehtävä ristiintarkastus:

  • RT 5200 Sikarekisterin mukainen keskimääräinen eläinryhmittäinen eläinmäärä on pienempi kuin kyseisen eläinryhmän haettu/tammi-helmikuussa ilmoitettu keskimääräinen eläinmäärä
    • RT-listalle poimiutuvat ne tuenhakijat, joilla sikarekisterissä oleva keskimääräinen eläinmäärä jonkin eläinryhmän osalta on pienempi kuin maaseutuelinkeinoviranomaiselle toimitetuissa tiedoissa ajalta 1.1.–1.12.2021

Ristiintarkastuksen tuloksen tallentaminen

Tukisovellukseen tallennetaan eläinryhmittäin sen kuukauden 1. päivän eläinmääräksi

  • sikarekisteriin ristiintarkastusajoon mennessä ilmoitetut eläinmäärät,
  • 0, jolta sikarekisterin kuukausieläinmääräilmoitusta ei ole tehty ristiintarkastuksen ajopäivään mennessä ja
  • tuenhakijan ilmoituksen mukainen eläinmäärä niiltä kuukausilta, joina eläinmääräilmoitus on pienempi kuin rekisteriin ilmoitettu eläinmäärä.

 

7      Valvontaseuraamusten määrittäminen

7.1     Yleistä

Valvontaseuraamukset aiheutuvat tukityyppikohtaisesti tilavalvonnassa ja ristiintarkastuksissa hylättyjen eläinten sekä tilavalvonnassa todettujen tukiehtopuutteiden perusteella. Eläinten hyvinvointikorvauksessa valvonnasta aiheutuvat tuen menetykset lasketaan toimenpidekohtaisesti ja alkuperäisrotusopimuksissa sopimuskohtaisesti.

7.1.1      Seuraamusten laskentajärjestys

EU:n suoria ja ohjelmatukia koskevasta haetun tukisumman vähennysten, epäämisten, leikkausten ja seuraamusten soveltamisesta ja vähennysjärjestyksestä on säädetty komission täytäntöönpanoasetuksessa. Valvontaseuraamukset eivät estä täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisestä aiheutuvia seuraamuksia.[218]

Valvonnasta aiheutuvat seuraamukset, kuten tuen epääminen tai takaisinperintä, eivät estä kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen rikosoikeudellisten seuraamusten soveltamista.[219]

 

7.1.2      Tukiehtojen kiertäminen

Tukiehtojen kiertäminen

Valvonnassa on tarkastettava, että tila ei ole keinotekoisesti luonut edellytyksiä tuen saamiseksi. Jos eläimiä on pidetty pelkästään tukien saamista varten, viljelijä menettää oikeuden kyseisestä eläinlajista maksettaviin tukiin valvontavuonna. Alkuperäisrotusopimuksissa ELY-keskus purkaa sopimuksen.[220]

Jos valvonnassa saadun selvityksen perusteella todetaan, että tuen saamisen vaatimat edellytykset on luotu keinotekoisesti, havainto perusteluineen kirjataan Tukisovellukseen. Jos kyseessä on alkuperäisrotusopimus, tarkastaja ilmoittaa asiasta ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle.

 

7.1.3      Ilmeinen virhe, ylivoimainen este, poikkeuksellinen olosuhde, luonnonolosuhdepoisto ja sopimuseläimen korvaaminen

Ilmeinen virhe

Ilmeisen virheen tulkintaa voi käyttää vain hakemuksen vastaanottovaiheen tarkastuksen yhteydessä tai myöhemmässä hakemuskäsittelyssä ennen valvonnasta ilmoittamista tai tietoa valvonnasta. Kyseessä ei ole ilmeinen virhe, jos virhe havaitaan ristiintarkastuksessa tai tilatarkastuksessa.[221]

Ylivoimainen este

Ylivoimaisesta esteestä on ilmoitettava kirjallisesti YT-alueelle ja alkuperäisrotusopimuksissa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle 15 työpäivän kuluessa siitä päivästä, kun tuenhakija tai hänen edustajansa voi sen tehdä. Ilmoitukseen on liitettävä tyydyttävät kirjalliset todisteet. YT-alue tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä päättää onko kyseessä ylivoimainen este.[222]

Ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä tuenhakija valvotaan mahdollisuuksien mukaan. Jos ylivoimaisella esteellä on ollut vaikutusta tukiehtojen noudattamiseen, noudattamatta jättämisestä ei aiheudu seuraamusta. Havainnot tallennetaan Tukisovellukseen mutta eläintä ei hylätä tai eläintenhyvinvointikorvauksessa toimenpiteeseen ei aiheudu leikkausta. Ratkaisu perustellaan ja kirjataan Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin.

Kyseessä ei ole ylivoimainen este, jos ylivoimaisesta esteestä ei ole ilmoitettu YT-alueelle, tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle, em. aikarajojen puitteissa ennen valvonnasta ilmoittamista.

 

Poikkeuksellinen olosuhde ja luonnonolosuhdepoisto

Poikkeuksellinen olosuhde ja luonnonolosuhdepoisto koskevat vain alkuperäisrotusopimuksia sekä eläinten hyvinvointikorvausta sioista ja siipikarjasta. YT-alue, tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä, päättää onko kyseessä poikkeuksellinen olosuhde tai luonnonolosuhdepoisto. Edellä mainittujen viranomaisten päätös poikkeuksellisesta olosuhteesta tai luonnonolosuhdepoistosta kirjataan Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin.

Poikkeuksellisesta olosuhteesta on ilmoitettava paikalliselle YT-alueelle, tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle, 15 työpäivän kuluessa siitä päivästä, kun tuenhakija tai hänen edustajansa voi sen tehdä.[223]

Eläinmäärän vähenemisestä luonnonolosuhteen takia on ilmoitettava kirjallisesti YT-alueelle, tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle, 10 työpäivän kuluessa eläinten määrän vähenemisen havaitsemisesta.[224]

Jos poikkeuksellisella olosuhteella tai luonnonolosuhteella on ollut vaikutusta tukiehtojen noudattamiseen, noudattamatta jättämisestä ei aiheudu seuraamusta. Havainnot tallennetaan Tukisovellukseen mutta eläintä ei hylätä tai eläintenhyvinvointikorvauksessa toimenpiteeseen ei aiheudu leikkausta. Ratkaisu perustellaan ja kirjataan Tukisovellukseen valvonnan lisätietoihin.

Kyseessä ei ole poikkeuksellinen olosuhde tai luonnonolosuhde, jos poikkeuksellisesta olosuhteesta tai luonnonolosuhteesta ei ole ilmoitettu YT-alueelle, tai alkuperäisrotujen kasvattamissopimuksen kyseessä ollessa ELY-keskuksen sopimuskäsittelijälle, em. aikarajojen puitteissa ennen valvonnasta ilmoittamista.

Sopimuksella olevan eläimen korvaaminen

Sopimuksella olevan eläimen korvaaminen koskee vain alkuperäisrotusopimuksia. ELY-keskuksen sopimuskäsittelijä päättää korvaavan eläimen sopimuskelpoisuudesta.

Eläimen korvaamisesta toisella sopimusehdot täyttävällä eläimellä on ilmoitettava ELY-keskukseen 15 työpäivän kuluessa siitä, kun korvaava eläin on tullut maatilalle. Jos korvaava eläin on tilalla, korvausilmoitus on tehtävä 15 työpäivän kuluessa sopimuseläimen poistosta. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä tiedot korvattavasta eläimestä, korvaavasta eläimestä sekä korvaavan eläimen rotupuhtaustodistus. [225]

7.1.4       Väärinkäytöksiin puuttuminen

 

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkia tahattomia ja tahallisia toimia, joiden seurauksena julkisia varoja käytetään vastoin niiden säädettyä käyttötarkoitusta. Petoksella tarkoitetaan epäilyä siitä, että väärinkäytös on aiheutettu tekijän tahallisella toiminnalla, jonka tarkoituksena on ollut joko saavuttaa oikeudetonta taloudellista etua taikka aiheuttaa julkisiin varoihin kohdistuvaa taloudellista vahinkoa.

Väärinkäytöksiin puuttumisesta on ohjeistettu tarkemmin Pikantissa annetussa ohjeessa  https://pikantti.ruokavirasto.fi/display/MTOHJE/Yleiset+menettelyohjeet?preview=/3114662/63045785/Petostentorjuntaohje.pdf

Petos voi olla esimerkiksi avustuspetos tai väärennys eri tekomuodoissaan.

Avustuspetos[226]

Joka

1) antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon seikasta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai salaa sellaisen seikan tai

2) jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan,

ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, on tuomittava avustuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

 

Törkeä avustuspetos[227]

Jos avustuspetoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja avustuspetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä avustuspetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

 

Väärennys[228]

Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

 

Viranomaisen tulee puuttua väärinkäytöstilanteisiin myös petostentorjunnan näkökulmasta. Kun tukeen aiheutuvan valvonnan seuraamuksen ja tuen takaisinperinnän lisäksi on pelko saada myös rikosoikeudellinen seuraamus, se nostaa kynnystä ryhtyä petoksellisiin toimiin.

Jos tukea on maksettu liikaa tai perusteettomasti, se peritään joka tapauksessa takaisin siitä riippumatta, miten asia muuten etenee. Valvonnasta aiheutuvat seuraamukset tukiin ja tuen takaisinperintä ei ole este rikosprosessille ja rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiselle.

Väärinkäytöstilanteita voivat esimerkiksi olla:

 

 

Tarkistuslista - voiko kyse olla rikoksesta

 

Tässä tarkistuslistassa avustuspetoksen tunnusmerkistö on jaettu osiin. Tarkistuslistaa voi käyttää apuna sen harkinnassa voisiko kyseessä olla rikos. Mitä useampaan kysymykseen vastaat kyllä, sen todennäköisemmin hakijan toiminta viittaa petokselliseen toimintaan.

Hakijan toimi

Toimen vaikutus

Avustuspetoksen tunnusmerkistö

 

Hakija on antanut väärän tiedon viranomaiselle hakemuksessa, ilmoituksessa tai valvonnassa

Tiedon antaminen on omiaan olennaisesti vaikuttamaan tuen saantiin, määrään tai ehtoihin

Hakija on salannut tiedon viranomaiselta hakemuksessa, ilmoituksessa tai valvonnassa

Tiedon salaaminen vaikuttaa olennaisesti tuen saantiin, määrään tai ehtoihin

Hakija on jättänyt ilmoittamatta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on erityisesti velvoitettu ilmoittamaan

Ilmoittamatta jättäminen vaikuttaa olennaisesti tuen saantiin, määrään tai ehtoihin

Hakija hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä

Hakija tai muu taho saa tukea tai muuta hyötyä enemmän kuin mihin hän on oikeutettu

Törkeän avustuspetoksen tunnusmerkistö

 

Hakija tavoittelee huomattavaa hyötyä

Hakijan tavoittelema hyöty on vähintään 10 000-20 000 euroa

Hakijan teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä

Hakija on toiminut suunnitelmallisesti tai tavoittelee hyötyä tietoisesti

 

Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja mahdollinen tutkintapyyntö

 

Kun ELY-keskuksessa havaitaan väärinkäytös, ilmoitetaan siitä viraston sisäisen ohjeistuksen mukaisesti organisaation sisällä. ELY-keskuksen tulee mahdollisten valvontaseuraamusten lisäksi arvioida tarve tutkintapyynnön tekemisestä tekopaikkakunnan poliisille. Poliisin tehtävä on selvittää, onko rikosta tapahtunut.

 

Ilmoituskynnyksen ei tule olla kovin korkea, jotta teko tulisi esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten ja tarvittaessa tuomioistuimen selvitettäväksi ja arvioitavaksi.[229]

 

Tahallisista väärinkäytöksistä on ilmoitettava myös maksajavirastolle. Lisäksi valtion viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta väärinkäytöksestä valtiontalouden tarkastusvirastolle.

 

7.1.5      Muutoksenhaku

Valvontatulokseen ei voi hakea muutosta. Valvottu tuensaaja voi hakea muutosta tukipäätökseen tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tuensaajan katsotaan saaneen asiasta tiedon 7. päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tukipäätöksen liitteenä on oikaisuvaatimusosoitus.

 

8      Eläinmääräseuraamukset

Tukea ei makseta haettua suuremmalle eläinmäärälle. Tukikohtaiset rajoitteet voivat rajata maksettavan tuen määrää, jolloin Tukisovelluksen laskenta huomioi rajoitteet tuenmaksulle automaattisesti. Tukikelpoisten eläinten määrää rajoittavia tekijöitä ovat uuhilla karitsamäärä ja kutuilla tuotettu maitomäärä.[230]

EU:n suorien ja ohjelmatukien eläinmäärävirheestä aiheutuva valvontaseuraamusten laskenta eroaa kansallisen kotieläintuen valvontaseuraamuslaskennasta. Tukisovelluksen laskenta määrittelee sanktioinnin automaattisesti. Seuraamusmäärittelyt ovat ohjeessa informatiivisesti.

Hylättävät ja hyväksytyt eläimet huomioidaan sanktiolaskennassa tukikohtaisesti ja tietyn tuen sanktiointi ei vaikuta toisen tuen hyväksyttyyn määrään.

 

8.1     EU:n suorat ja ohjelmatuet

Tilatarkastuksessa tai ristiintarkastuksessa hylätystä eläimestä aiheutuu aina seuraamus  kyseessä olevaan tukeen.[231] Valvonnassa ei hylätä eläintä, jonka ei ole mahdollista tukivuoden aikana kerryttää tukea. Tässä tapauksessa virhe eläimen merkinnässä tai rekisteröinnissä saattaa kuitenkin aiheuttaa seuraamuksen EU:n suoriin ja ohjelmatukiin täydentävien ehtojen kautta.

EU:n suorien eläintukien ja ohjelmatukien eläinmäärävirheistä aiheutuvista valvontaseuraamuksista on säädetty komission asetuksella.[232]

 

8.1.1      Alkuperäisrotusopimukset

Alkuperäisrotusopimuksen valvonnassa tukikelpoisia eläimiä ovat ne naudat, lampaat, vuohet ja hevoset sekä se määrä alkuperäisrodun kanoja ja kukkoja, jotka ovat tuenhakijan alkuperäisrotusopimuksella. [233]

Alkuperäisrotusopimuksella olevan eläimen korvaaminen

Eläin hylätään valvonnassa ja tukea ei makseta, jos:

  • eläin ei tuota jälkeläisiä vähintään sopimuksella olevaa määrää sopimuskauden aikana[234]
  • eläin kuolee tai poistetaan sopimuskauden aikana eikä eläintä korvata viivytyksettä

Naudat

Tarkastaja tallentaa hylätyn naudan eläimen EU-tunnuksella ja hylkäyssyykoodilla tukisovellukseen Hylkäyssyykoodin lisäksi hylätylle eläimelle tallennetaan tilannekoodi 5.

Lampaat, vuohet ja hevoset

Tarkastaja tallentaa hyväksyttyjen ja hylättyjen sopimuseläinten lukumääräeron negatiivisena lukuna tukisovellukseen.

 

8.1.2      Seuraamusprosentin muodostuminen

Kun kaikki kalenterivuoden tukikelpoiset eläimet ovat tiedossa, Tukisovelluksen seuraamuslaskenta laskee hylättyjen ja hyväksyttyjen eläinten eläinmääräerosta aiheutuvan lopullisen seuraamusprosentin, jolla maksettavaa tukea alennetaan. Seuraamuslaskenta on kansallisessa tuessa tukityyppikohtainen, eläinpalkkioissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa toimenpidekohtainen ja alkuperäisrotusopimuksissa sopimuskohtainen.

Haettujen eläinten määrä määräytyy EU:n suorissa tuissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa naudoilla, lampailla ja vuohilla eläinrekisterin perusteella viljelijän hallinnassa kyseisenä kalenterivuonna olleiden, tukiehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Haettu eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 365 (karkausvuonna 366). Lukumäärä katkaistaan yhden desimaalin tarkkuuteen. Poikkeuksena teurastetuista hiehoista, karitsoista ja kileistä maksettavat tuet, joissa haettu eläinmäärä saadaan eläinrekisteristä teurastamon teurastusilmoitusten perusteella kokonaisina eläiminä, ei ruokintapäivinä.[235]

Sikoja ja siipikarjaa koskevassa eläinten hyvinvointikorvauksessa tuenhakija on ilmoittanut haetun eläinmäärän tukihakemuksellaan.

 

 

Alkuperäisrotusopimuksen valvonnassa haettu eläinmäärä on se eläinmäärä, josta tuenhakijalla on alkuperäisrotusopimus.[236]

Hyväksytty eläinmäärä = haettu eläinmäärä – hylätty eläinmäärä. Hylätyllä eläinmäärällä tarkoitetaan sekä rekisteri-ilmoitusten viiveiden takia että valvonnassa hylättyjä eläimiä.

Hyväksytyn ja hylätyn eläinmäärän eroprosentti määrittää sanktioprosentin, jolla tukea alennetaan.

 

 

Eroprosentti määräytyy seuraavasti: (kalenterivuoden hylätyt eläimet/ kalenterivuoden hyväksytyt eläimet) x 100 % [237]

Sanktioprosentti määräytyy hylättyjen eläinten lukumäärän perusteella seuraavasti (ei alkuperäisrotusopimuksen siipikarja):

  • Enintään 3 eläintä hylätty; sanktioprosentti = 0 maksetaan todetun mukaan.
  • Yli 3 eläintä hylätty;
    • Jos ero enintään 20 %, sanktioprosentti = eroprosentti
    • Jos ero yli 20%, mutta enintään 30%, sanktioprosentti = 2 x eroprosentti
    • Jos ero yli 30 %, tukea ei makseta
    • Jos ero yli 50 %, tukea ei makseta ja lisäseuraamus

 

Sanktiolaskennan periaate

Tila on hakenut nautapalkkiota sonneista ja häristä. Tilalla on 12 sonnia, joille vuoden aikana kertyy tukikelpoisuuspäiviä yhteensä 4200. Valvonnassa hylätään 4 sonnia, jotka ovat kerryttäneet tukikelpoisuuspäiviä 1314. Seuraamusprosentti lasketaan seuraavasti:

4200 - 1314 = 2886 (hyväksyttyjä tukikelpoisuuspäiviä kpl)

2886 / 365 = 7,9 (tukikelpoisuuspäivien perusteella laskettu keskimääräinen hyväksyttyjen nautojen lukumäärä vuoden aikana)

1314/365 = 3,6 hylättyä eläintä

 (3,7/7,9) x 100 % = 45,6 % (eroprosentti)

Tukea ei makseta).

 

 

 

 

 

8.1.3      Lisäseuraamus[238]

Lisäseuraamus koskee EU:n suoria ja ohjelmatukia.

Lisäseuraamuksella tarkoitetaan hylättyjen ja hyväksyttyjen eläinten eroprosentin aiheuttamaa lisäseuraamusta, joka vastaa kyseisestä tuesta hylättyjen eläinten menettämää tukisummaa. Lisäseuraamus aiheutuu, jos hylättyjen ja hyväksyttyjen eläinten eläinmääräero on yli 50 %.  Lisäseuraamuksen periminen lopetetaan, jos kyseistä tukisummaa ei voida valvontavuotta seuraavien 3 kalenterivuoden aikana täysin vähentää. Lisäseuraamus on asiakastunnuskohtainen ja se peritään tuenhakijalle maksettavista EU:n suorista ja osarahoitteisista tuista. Periminen tapahtuu tukien maksujärjestelmässä ja perintöjen toteutumista ei pysty seuraamaan tukisovelluksesta.

8.2     Kansalliset kotieläintuet

Kansallisten kotieläintukien eläinmäärästä johtuvat valvontaseuraamukset määritellään kansallisten tukien valvonta-asetuksen mukaan.[239] Tukisovelluksen laskenta määrittelee leikkauksen ja sanktioinnin automaattisesti.

Nauta, lammas ja vuohi

Kansallisten kotieläintukien valvonnassa tukikelpoisina eläiminä tarkasteltavia eläimiä ovat ainoastaan kaikki valvontahetkellä tukikelpoiset eläimet. Kansallisessa tuessa ei tarkastella ns. potentiaalisia eläimiä, eli mahdollisesti myöhemmin tukivuoden aikana tukikelpoisuuden saavuttavia eläimiä.

Seuraamusprosentin muodostuminen

Kun kaikki kalenterivuoden tukikelpoiset eläimet ovat tiedossa, Tukisovelluksen seuraamuslaskenta laskee hylättyjen ja hyväksyttyjen eläinten eläinmääräerosta aiheutuvan lopullisen seuraamusprosentin, jolla maksettavaa tukea alennetaan. Seuraamuslaskenta on eläinryhmäkohtainen.

Hyväksyttyjen eläinten määrä määräytyy naudoilla, lampailla ja vuohilla eläinrekisterin perusteella viljelijän hallinnassa kyseisenä kalenterivuonna olleiden tukiehdot täyttävien eläinten tukikelpoisuuspäivien perusteella. Tukeen oikeuttava eläinmäärä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 365 (karkausvuonna 366). Lukumäärä katkaistaan yhden desimaalin tarkkuuteen.[240]

Kansallisessa uuhituessa lopulliseen eläinmäärään vaikuttaa edellisvuoden syntyneiden karitsojen määrä. Kansallisessa kuttutuessa lopulliseen eläinmäärää rajaa vuohien tukivuonna tuottama maitomäärä.

Tukimaksun perusteena olevaan eläinmäärään vaikuttaa valvonnassa hylättyjen eläinten lukumäärä tai todettujen ja tukiehtojen täyttymättömyyden perusteella hylättyjen eläinten avulla laskettu suhteellisuusprosentti. Kahdella tavalla laskettua hyväksyttävää eläinten lukumäärää verrataan.[241]

Suhteellisuusprosentti määräytyy eläinryhmittäin hakemuksella ilmoitetun ja tarkastuksessa todetun eläinmäärän erotuksen ja valvonnassa todetun eläinmäärän suhteesta:[242]

  • (Hylätyt eläimet (a)/ Hyväksytyt eläimet (b)) x 100 %            

a = haetun ja valvonnassa hyväksytyn eläinmäärän erotus

b = valvonnassa hyväksytty eläinmäärä

 

Tuen maksun määräytymisperusteena oleva eläinmäärä ratkaistaan seuraavasti:

  • enintään 5 % tai erotus on enintään 2 eläintä:

                                tuen määräytymisperusteena käytetään todettua eläinmäärää

  • yli 5 20 % tai erotus on yli 2, mutta enintään 4 eläintä:

tuen määräytymisperusteena on todettu eläinmäärä vähennettynä haetun ja todetun eläinmäärän erotuksella

  • yli 20 % 40 %:

tuen määräytymisperusteena on todettu eläinmäärä vähennettynä haetun ja todetun eläinmäärän kaksinkertaisella erotuksella.

  • yli 40 %:

tuen määräytymisperusteena käytettävä eläinmäärä on nolla.

Jos eläinmäärän tai prosenttien perusteella määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen, käytetään valvonnassa viljelijän kannalta edullisempaa tulosta[243].

Jos valvonnassa todettu eläinmäärä on suurempi kuin eläinmäärä, jolle tukea on haettu, tuki maksetaan enintään haetulle eläinmäärälle. [244]

Jos valvonnassa todetaan, että kirjanpitoa ei ole pidetty lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei makseta tukivuonna[245].

9      Tukiehtoseuraamukset

9.1     Tukikelpoisuusperusteiden rikkomusten seuraamukset ohjelmatukiin[246]

Tukikelpoisuusperusteet

Maaseutuelinkeinoviranomainen ei myönnä tukea tai perii sen takaisin, jos tukikelpoisuusperusteet (esim. minimieläinmäärä, aktiiviviljelijä, eläinten pitäjäksi rekisteröityminen) eivät täyty.

Tukisovelluksen laskenta tarkastaa minimieläinmäärävaatimuksen täyttymisen.

Jos valvonnassa todetaan, että aktiiviviljelijää tai eläintenpitäjäksi rekisteröitymistä koskevat tukikelpoisuusperusteet eivät täyty, havainto tallennetaan Tukisovellukseen.

 

Alkuperäisrotusopimuksissa havainto tallennetaan vanhaan tukisovellukseen huomautuskoodin avulla. Luettelo huomautuskoodeista:

Aktiiviviljelijä:

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

348

Tuenhakija ei täytä aktiiviviljelijän vaatimusta

100

Eläintenpitäjäksi rekisteröityminen

Tukityyppi

Huom.koodi

Selite

Leikkaus, %

2053,

349

Hakija ei rekisteröitynyt nautaeläintenpitäjäksi

100

2053

350

Hakija ei rekisteröitynyt lammasel.pitäjäksi

100

2053

351

Hakija ei rekisteröitynyt vuohiel.pitäjäksi

100

 

 

 

 

2053

353

Hakija ei rekisteröitynyt siipikarjan pitäjäksi

100

Tukityypit: 2053= Alkuperäisrotujen kasvattaminen

 

 

 

9.2     Tukiehtopuutteiden seuraamukset eläinten hyvinvointikorvaukseen[247]

Toimenpidekohtaiset tukiehdot ja niiden perustasot

Toimenpiteestä maksettavaa tukea leikataan (10–100 %), jos tukiehtoja ei noudateta. Toimenpiteestä maksettavaa tukea on kuitenkin leikattava aina vähintään 20 % (20–100 %), jos tukiehtojen lisäksi toimenpiteen perusteena olevaa eläinsuojelulainsäädännön perustasoa ei ole noudatettu. Perustasot on lueteltu toimenpiteittäin tämän ohjeen luvussa 12. Leikkaus toimenpiteen tukeen voi kuitenkin aina olla enintään 100 %.

Tukeen aiheutuva leikkaus määritellään toimenpidetasolla. Tukeen aiheutuvan leikkauksen arviointi tehdään toimenpiteittäin kokonaisuutena, huomioiden sekä perustasojen että tukiehtojen noudattamatta jättämiset. Tuen leikkauksen suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon noudattamatta jättämisen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus.

Osittainen hallinnollinen tarkastus perustason noudattamatta jättämisestä

Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonta tehdään osittaisena hallinnollisena tarkastuksena, kun Aluehallintoviraston tarkastuseläinlääkäri on havainnut puutteita täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevien lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisessa. Eläinten hyvinvointikorvauksen osittainen hallinnollinen tarkastus kohdistuu eläinlääkärin havaintojen perusteella vain siihen tukiehtoon, jossa eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu.[248]

Toimenpidekohtaiset arvioinnit

Vakavuus = miten vakavasti tukiehdon noudattamatta jättäminen vaikuttaa tavoitteisiin, joihin tukiehdolla pyritään

Laajuus = miten laajasti tukiehdon noudattamatta jättäminen vaikuttaa koko toimenpiteen toteuttamiseen

Kesto = miten pitkään tukiehdon noudattamatta jättämisen vaikutukset jatkuvat ja mitkä ovat mahdollisuudet heikentävien vaikutusten päättämiseen. Kestoa arvioitaessa ei kuitenkaan huomioida ennen tukivuoden alkua mahdollisesti tapahtunutta tukiehdon noudattamatta jättämistä.

Toistuvuus = toistuvuus perustuu aiemmin valvonnassa havaittuun vastaavan toimenpiteen noudattamatta jättämiseen. Toistuvuutta tarkastellaan koko kuluvalta ohjelmakaudelta. Tilan hallinnan siirto katkaisee toistuvuuden tarkastelun. Toistuvasta toimenpiteen noudattamatta jättämisestä seuraamuksena on vuoden 2020 valvonnan vakavuuden, laajuuden ja keston arvioinnin perusteella saadun leikkausprosentin kaksinkertaistaminen.

Vakava noudattamatta jättäminen = Tukiehdon noudattamatta jättäminen estää toimenpiteelle asetetut tavoitteet eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Vakava noudattamatta jättäminen voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun toimenpiteen noudattamatta jättämisen leikkaus on 100 %, noudattamatta jättämistä voi muuten pitää vakavana tai kyseessä on eläinsuojelurikos tai –rikkomus. Toimenpiteen leikkaus voi olla 100 % ilman, että kyseessä kuitenkaan on vakava noudattamatta jättäminen. Perusteet toimenpiteen ehtojen vakavasta noudattamatta jättämisestä ovat olemassa esimerkiksi silloin, kun havaitut puutteet toimenpiteen ehtojen noudattamisessa ovat laaja-alaisia tai aiemmassa valvonnassa havaittujen selkeiden puutteiden osalta toimintatapoja ja/tai eläinten olosuhteita ei ole muutettu toimenpiteen ehtoja vastaavaan suuntaan.

  • Toimenpiteestä ei makseta tukea kyseiseltä sitoumuskaudelta. Lisäksi tuenhakija suljetaan saman toimenpiteen ulkopuolelle valvontaa seuraavana vuonna. [249]

Toimittamatta jätetyt/väärennetyt tiedot = tuenhakija ei toimita pyydettyä asiakirjaa tai asiakirja on väärennetty. Toimenpiteestä ei makseta tukea kyseiseltä sitoumuskaudelta. Lisäksi tuenhakija suljetaan saman toimenpiteen ulkopuolelle valvontaa seuraavana vuonna.

Leikkaus perustaso- ja/tai tukiehtopuutteesta

Toimenpiteestä maksettavan tuen leikkaus perustaso- ja/tai tukiehtopuutteesta on suurin vakavuuden, laajuuden ja keston perusteella arvioidusta prosenteista, huomioiden kuitenkin mahdollinen noudattamatta jättämisen toistuvuus. Leikkausprosentit arvioidaan 10 %:n tarkkuudella. Käytettävät leikkausprosentit:

  • Vain tukiehtopuute: 10 %, 20 %, 30 %, 40 %, 50 %, 60 %, 70 %, 80 %, 90 %, 100 %
  • Perustason puute: 20 %, 30 %, 40 %, 50 %, 60 %, 70 %, 80 %, 90 %, 100 %

Jos leikkaus on 100 %, on harkittava, onko kyseessä mahdollisesti myös vakava noudattamatta jättäminen, jolloin valitusta toimenpiteestä ei makseta tukea kyseisellä sitoumuskaudella eikä valvontaa seuraavana vuonna.

Eläinten hyvinvointikorvauksen perustason ja/tai tukiehtopuutteista aiheutuvat leikkaukset tallennetaan tukisovellukseen toimenpidekohtaisten huomautuskoodien avulla. Puuttuvat asiakirjat

Pääsääntöiset leikkausprosentit, kun tukiehtona oleva asiakirja puuttuu kokonaan. Toistuvuutta ei ole huomioitu.

Naudat

Nautojen ruokinta ja hoito:

Ruokintasuunnitelma                                                              Leikkaus 20 %

Karkearehun rehuanalyysi                                                     Leikkaus 10 %

Ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi                                Leikkaus 30 %

Varautumissuunnitelma                                                         Leikkaus 20 %

Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I–II:

Lääkekirjanpito (jos vasikat nupoutetaan)                        Leikkaus 20 %

Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella:

Laidunnuskirjanpito                                                                 Leikkaus 50 %

Ulkoilukirjanpito                                                                       Leikkaus 50 %

Laidunnus- ja ulkoilukirjanpito                                             Leikkaus 100 %, jos laidunnusta ja ulkoilua ei ole toteutettu

Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella:

Laidunnuskirjanpito                                                                  Leikkaus 100 %, jos laidunnusta ei ole toteutettu

Lampaat ja vuohet

Lampaiden ja vuohien ruokinta:

Ruokintasuunnitelma                                                              Leikkaus 20 %

Karkearehun rehuanalyysi                                                     Leikkaus 10 %

Ruokintasuunnitelma ja rehuanalyysi                                Leikkaus 30 %

Lampaiden ja vuohien hoito:

Kerintäkirjanpito                                                                       Leikkaus 20 %

Loistorjuntasuunnitelma                                                        Leikkaus 20 %

Papananäyteanalyysit                                                             Leikkaus 20 % (-10 %/ analyysi)

Loistorjuntasuunnitelma ja papananäyteanalyysit        Leikkaus 40 %

Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella:

Laidunnuskirjanpito                                                                 Leikkaus 50 %

Ulkoilukirjanpito                                                                       Leikkaus 50 %

Laidunnus- ja ulkoilukirjanpito                                              Leikkaus 100 %, jos laidunnusta ja ulkoilua ei ole toteutettu

Lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella:

Laidunnuskirjanpito                                                                 Leikkaus 100 %, jos laidunnusta ei ole toteutettu

Siat

Sikojen ruokinta ja hoito:

Ruokintasuunnitelma                                                              Leikkaus 20 %

Porsastuotantosikalassa tuotantosuunnitelma              Leikkaus 20 %

Varautumissuunnitelma                                                         Leikkaus 20 %

Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu:

Ulkoilukirjanpito                                                                        Leikkaus 100 %, jos ulkoilua ei ole toteutettu

Karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation:

Lääkekirjanpito                                                                          Leikkaus 100 %

Siipikarja

Siipikarjan ruokinta ja hoito:

Ruokintasuunnitelma                                                              Leikkaus 20 %

Viljan valkuaisanalyysi                                                             Leikkaus 10 %

Ruokintasuunnitelma ja valkuaisanalyysi                         Leikkaus 30 %

Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen:

Teuraseräraportit                                                                     Leikkaus 100 %

Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen:

Lannanpoistokirjanpito                                                           Leikkaus 50 %

Kirjanpito ilman ammoniakkipitoisuudesta                     Leikkaus 50 %

Lannanpoisto- ja ammoniakkipitoisuuden kirjanpidot Leikkaus 100 %

 

 

9.2.1      Esimerkkejä

 

Esimerkkejä tukiehdon noudattamatta jättämisen perusteella tehtävästä leikkausprosentin arvioinnista toimenpiteittäin jaoteltuna. Esimerkeissä ei ole huomioitu toistuvuutta.

NAUDAT

Nautojen ruokinta ja hoito

Puutteellinen ruokintasuunnitelma:

Nuorkarjalle ei ole omaa ruokintasuunnitelmaa. Eläinten kuntoluokka on kuitenkin hyvä. Nuorkarjaa on n. 2 % koko karjasta. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Karkearehun rehuanalyysiä ei ole tehty:

Nautatilalla on ruokintasuunnitelma, mutta karkearehun rehuanalyysiä ei ole tehty. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei ruokintasuunnitelmaa eikä rehuanalyysiä:

Lihanautatilalla ei ole lainkaan ruokintasuunnitelmaa eikä karkearehun rehuanalyysiä. Eläinten kuntoluokka on hyvä. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Ei jatkuvasti puhdasta vettä:

Hiehot ovat kylmäpihatossa ja lypsylehmät pihattonavetassa. Hiehoilla juomavesi on tarkastushetkellä jäässä (perustason rikkomus). Kaikilla naudoilla ei ole jatkuvasti saatavilla juomavettä (tukiehtorikkomus). Nuorkarjaa on n. 5 % koko karjasta. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 10 % ja kesto 20 %. Leikkaus 30 %.

Ei jatkuvasti puhdasta vettä ja eläinten kuntoluokka 2:

Valvontahetkellä tilan naudat olivat 2 eri rakennuksessa, toisessa lypsylehmät (47 kpl) ja toisessa nuorkarja & ummessa olevat lehmät yht.55 kpl. Lypsylehmiltä, puuttui 1 juomakuppi/ juomapaikka. Valvontaeläinlääkäri ehdotti 0 % seuraamusta täydentäviin ehtoihin ja antoi varhaisen varoituksen, jossa oli määräaika juomakupin korjaamiselle. Lisäksi tilalla oli 5 kpl laihan näköistä nautaa kuntoluokassa 2. Valvontaeläinlääkäri antoi eläinsuojelulain 40 § perusteella neuvoja nautojen yksilöruokinnan riittävyydestä, ruuan sopivuudesta on varmistuttava ja tarvittaessa tila voisi käyttää ruokintaneuvonnan palveluja. Eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa on havaittu perustason puutteita, jotka ovat koskeneet sekä juomavettä että eläinten ruokintaa. Nämä ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Eläinlääkäri on katsonut em. puutteet lieviksi, tästä syystä näiden kahden perustason puutteen perusteella tukea leikataan vähintään -30 %.

Lihantuotantotarkoitukseen kasvatettava nauta kytkettynä:

Sonni on parsinavetassa kytkettynä. Tilalla ei ole muita lihanautoja. Kyse ei ole tilapäisestä kiinni kytkemisestä (esim. siemennys, lääkitys). Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 10 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

Eri sukupuolta olevat naudat samassa karsinassa:

Lihanautakasvattamossa yli 8 kk ikäisiä Hereford-nautoja ei ole jaoteltu karsinoihin sukupuolen mukaan. Tilalla on lihanautoja 20 karsinassa, jossa 3 karsinassa on sonnien seassa hieho. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 10 % ja kesto 20 %. Leikkaus 30 %.

Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I–II

Vasikka kytkettynä parteen:

Vasikka on kytkettynä parteen. Kyseessä ei ole tilapäinen kiinni kytkeminen (perustason puute). Muita vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

Yli 1 kk ikäinen vasikka yksittäiskarsinassa:

Viiden viikon ikäinen vasikka on valvontahetkellä yksittäiskarsinassa, josta on näköyhteys muihin nautoihin ja pystyy koskettamaan turvallaan toista vasikkaa (perustaso täyttyy). Yksittäiskarsinassa pitämiseen ei ole hyväksyttyä ja perusteltavissa olevaa syytä. Muita vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei kiinteäpohjaista, kuivitettua makuualuetta:

Vasikoiden ryhmäkarsinoissa on kokoritilälattia. Muita vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 100 % ja kesto 100 %. Leikkaus 100 %.

Pinta-alavaatimus ei täyty (vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I):

Vasikoilla (3,5 kk) ryhmäkarsinoissa kokonaispinta-alaa 1,8–2,2 m2/vasikka. Muita vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja, kuten makuualue, noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 40 % ja kesto 30 %. Leikkaus 40 %.

Vasikoille annetaan nupoutuksen yhteydessä vain kivunlievitys (vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I–II):

Vasikoille on nupoutuksen yhteydessä annettu vain kivunlievitys, ei puudutusta ja rauhoittavaa. Muita vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 30 % ja kesto 30 %. Leikkaus 40 %.

Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Pinta-alavaatimus ei täyty:

Emolehmillä vasikoineen on käytettävissä pinta-alaa hiukan alle 10 m2/emolehmä. Muita emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 40 % ja kesto 30 %. Leikkaus 40 %.

Vähintään 6 kk nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Ei kuivitettua makuualuetta:

Lypsylehmätilalla hiehojen makuualuetta ei ole kuivitettu. Hiehoja on koko karjasta n. 15 %. Muita vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 20 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Lihanauta kytkettynä:

Sonni on parsinavetassa kytkettynä. Lypsylehmätilalla ei ole muita lihanautoja. Kyse ei ole tilapäisestä kiinni kytkemisestä (esim. siemennys, lääkitys). Muita vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantamiseen liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Lihantuotantotarkoitukseen kasvatettava nauta kytkettynä:

Sonni on parsinavetassa kytkettynä. Lypsylehmätilalla ei ole muita urospuolisia nautoja. Kyse ei ole tilapäisestä kiinni kytkemisestä (esim. siemennys, lääkitys). Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 30 %. Leikkaus 100 %. Kyseessä on tukiehtojen vakava noudattamatta jättäminen.

Makuualue ei tukiehtojen mukainen:

Lihanautakasvattamossa yli 12 kk ikäisten sonnien karsinoissa on kokoritilälattia, jota ei ole tukiehtojen mukaan kuivitettu eikä siinä ole lattiaa pehmentäviä rakenteita. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 60 %. Leikkaus 100 %.

Pinta-alavaatimus ei täyty:

Kylmäkasvattamossa yli 12 kk sonnien karsinoissa on pinta-alaa hiukan alle 6,5 m2/eläin. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 40 % ja kesto 30 %. Leikkaus 40 %.

Nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Jaloittelua ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää nautojen ulkoilukirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että nautoja olisi jaloiteltu laidunkauden ulkopuolella. Muita toimenpiteen ehtoja on noudatettu ja eläimiä laidunnettu laidunkaudella. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 70 % ja kesto 60 %. Leikkaus 70 %.

Laidunnusta ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää nautojen laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että nautoja olisi laidunnettu. Muita toimenpiteen ehtoja on noudatettu ja eläimet ovat päässeet ulkoilemaan jaloittelutarhaan ympäri vuoden. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 70 % ja kesto 40 %. Leikkaus 70 %.

Vain osa karjasta jaloitellut:

Kaikki tilan vähintään 6 kk ikäiset naudat ovat laiduntaneet tukiehtojen mukaisesti laidunkaudella. Laidunkauden ulkopuolella vähintään 6 kk ikäiset poikimattomat hiehot (20 % karjasta) eivät ole päässeet ulos jaloittelutarhaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 20 % ja kesto 30 %. Leikkaus 30 %.

Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella

Laidunnuskirjanpitoa ei ole pidetty:

Tilalla ei ole esittää hiehojen osalta laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä on nähtävissä, että nautoja on laidunnettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 50 %, laajuus 20 % ja kesto 50 %. Leikkaus 50 %.

Laidunnusta ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää nautojen laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että nautoja olisi laidunnettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 100 %. Leikkaus 100 %.

Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Koneellinen lypsy ei mahdollista:

Sairas-, hoito- ja poikimakarsinassa ei ole mahdollista lypsää lypsylehmää koneellisesti. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Sairaskarsinan makuualue ei ole kiinteäpohjainen ja kuivitettu eikä yli 6 kk naudoilla tukiehtojen mukaista rakolattiaa pehmentäviä rakenteita ole käytössä makuualueella. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 20 % ja kesto 20 %. Leikkaus 100 %.

LAMPAAT JA VUOHET

Lampaiden ja vuohien ruokinta

Puutteellinen ruokintasuunnitelma:

Yli 2 viikon ikäisille karitsoille ei ole omaa ruokintasuunnitelmaa. Muita eläinten ruokintaan liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

 

 

Karkearehun rehuanalyysiä ei ole tehty:

Tilalla on ruokintasuunnitelma, mutta karkearehun rehuanalyysiä ei ole tehty. Muita eläinten ruokintaan liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei ruokintasuunnitelmaa eikä rehuanalyysiä:

Tilalla ei ole lainkaan ruokintasuunnitelmaa eikä karkearehun rehuanalyysiä. Eläinten kuntoluokka on hyvä. Muita eläinten ruokintaan liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Ei jatkuvasti puhdasta vettä:

Tilalla on lampaita 3 eri rakennuksessa. Yhdessä rakennuksessa lampaiden juomavesi on tarkastushetkellä jäässä (perustason rikkomus). Noin 5 %:lla lampaista ei ole jatkuvasti saatavilla juomavettä (tukiehtorikkomus). Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 10 % ja kesto 40 %. Leikkaus 40 %.

Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen

Pinta-alavaatimus ei täyty:

Yli 4 kk ikäisillä vieroitetuilla karitsoilla on ryhmäkarsinoissa pinta-alaa hiukan alle 1 m2/eläin. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 30 % ja kesto 30 %. Leikkaus 30 %.

Lampaiden ja vuohien hoito

Lampaiden papana-analyysi puuttuu:

Tila on tehnyt toisen lampaiden papana-analyysin myöhässä sitoumusvuoden päättymisen jälkeen (1.1.2022–). Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei lampaiden loistorjuntasuunnitelmaa:

Tilalla ei ole valvontahetkellä loistorjuntasuunnitelmaa. Muita toimenpiteen ehtoihin liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

 

Lampaiden kerintäkirjanpito:

Tarkastuksessa todetaan, että lampaat on keritty 2 kertaa sitoumusvuoden aikana (1.1.-31.12.2021). Tilalla on esittää kuitit ulkopuolisen tekemästä kerinnästä. Erillistä kerintäkirjanpitoa ei ole pidetty. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

 

 

Ei eläimen lämmitysmahdollisuutta:

Karitsointikarsinoissa ei ole eläimen lämmitysmahdollisuutta eikä tila ole lämpöeristetty. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 10 % ja kesto 20 %. Leikkaus 20 %.

Lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Jaloittelua ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää eläinten ulkoilukirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että eläimiä olisi jaloiteltu laidunkauden ulkopuolella. Muita toimenpiteen ehtoja on noudatettu ja eläimiä laidunnettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 70 % ja kesto 60 %. Leikkaus 70 %.

Laidunnusta ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää eläinten laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että eläimiä olisi laidunnettu. Muita toimenpiteen ehtoja on noudatettu ja eläimet ovat päässeet ulkoilemaan ympäri vuoden. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 70 % ja kesto 40 %. Leikkaus 70 %.

Lampaiden ja vuohien pidempiaikainen laidunnus laidunkaudella

Laidunnuskirjanpitoa ei ole pidetty:

Tilalla ei ole esittää pässien laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä on nähtävissä, että eläimiä on laidunnettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 50 %, laajuus 20 % ja kesto 50 %. Leikkaus 50 %.

Laidunnusta ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää eläinten laidunnuskirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että eläimiä olisi laidunnettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 100 %. Leikkaus 100 %.

 

SIAT

Sikojen ruokinta ja hoito

Puutteellinen ruokintasuunnitelma:

Yhdistelmäsikalassa ei ruokintasuunnitelmaa nuorille siitossioille. Eläinten kuntoluokka on kuitenkin hyvä. Nuoria siitossikoja on n. 2 % kaikista sioista. Muita sikojen ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei jatkuvasti puhdasta vettä:

Siat saavat juomavettä vain ruokinnan yhteydessä. Juomavettä ei ole jatkuvasti saatavilla (tukiehto- ja perustasorikkomus). Muita sikojen ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 80 %, laajuus 80 % ja kesto 20 %. Leikkaus 80 %.

Porsastuotantosikalassa ei tuotantosuunnitelmaa:

Tilalla ei ole kirjallista tuotantosuunnitelmaa porsastuotantoon. Muita sikojen ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 10 %. Leikkaus 20 %.

Ei toimintahäiriöihin varautumissuunnitelmaa:

Sikatilalla ei ole kirjallista toimintahäiriöihin varautumissuunnitelmaa. Tuenhakija kertoo tarkastajalle, miten tilalla toimitaan sähkökatkoksen sattuessa.  Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 10 %. Leikkaus 20 %.

Sähköntuotannon varajärjestelmä puuttuu:

Tilalla on kaksi sikalarakennusta, joissa osittain koneellinen ilmanvaihto. Sähköntuotannon varajärjestelmänä olevaa aggregaattia voidaan käyttää vain yhdessä sikalassa kerrallaan. Tilalla ei ole jatkuvatoimista sähköntuotannon varajärjestelmää kaikissa sikojen pitopaikoissa. Muita eläinten ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu

Ulkoilukirjanpitoa ei ole pidetty:

Tilalla ei ole esittää eläinten ulkoilukirjanpitoa. Tarkastushetkellä on nähtävissä, että eläimiä on ulkoilutettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 20 % ja kesto 50 %. Leikkaus 70 %.

Ulkoilutusta ei pystytä toteamaan:

Tilalla ei ole esittää eläinten ulkoilukirjanpitoa. Tarkastushetkellä ei pystytä toteamaan, että eläimiä olisi ulkoilutettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 100 %. Leikkaus 100 %.

Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Makuualue ei tukiehtojen mukainen:

Emakoilla ja ensikoilla on ryhmäkarsinoissa kokoritilälattia, jossa ei ole tukiehtojen mukaista kiinteäpohjaista ja kuivitettua makuualuetta. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 70 %, laajuus 100 % ja kesto 100 %. Leikkaus 100 %.

Pinta-alavaatimus ei täyty:

Emakoilla ja ensikoilla on ryhmäkarsinoissa esteetöntä lattiapinta-alaa hiukan alle 2,25 m2/eläin. Myöskään makuualueen pinta-alavaatimus ei täyty. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Makuualue on kiinteäpohjainen ja kuivitettu. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 50 %, laajuus 50 % ja kesto 50 %. Leikkaus 50 %.

Parannetut porsimisolosuhteet

Porsitussikalassa ei kirjanpitoa porsitushäkin käytöstä:

Tarkastushetkellä tilalla on 2 emakkoa ennen porsimista porsitushäkissä. Tilalla ei ole esittää kirjanpitoa porsitushäkin käytöstä. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan.  Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 20 % ja kesto 10 %. Leikkaus 40 %.

Ei pesäntekomateriaalia:

Porsituskarsinassa porsimista odottavilla emakoilla ei ole jatkuvasti saatavilla irtainta pesäntekomateriaalia. Valvontahetkellä ilman pesäntekomateriaalia on 20 % porsimista odottavista emakoista. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan.  Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Pinta-alavaatimus ei täyty:

Porsituskarsinassa porsaille rajattu kiinteäpohjainen ja kuivitettu alue on 0,9 m2. Kaikki porsaat mahtuvat alueelle yhtä aikaa makuulle. Muut toimenpiteen ehdot täyttyvät. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei riittävästi vapaaporsituskarsinoita:

Tila on ilmoittanut tukihakemuksellaan noudattavansa tukiehtoja 10 vapaaporsituskarsinassa. Valvontakäynnillä todetaan tilalla olevan 4 vapaaporsituskarsinaa, joissa toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 60 %, laajuus 60 % ja kesto 60 %. Leikkaus 60 %.

Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

Ei riittävää kuivitusta:

Lihasikalassa on kaksi-ilmastokarsinat, mutta makuualue ei ole riittävän hyvin kuivitettu. Kaikki siat mahtuvat yhtä aikaa kiinteäpohjaiselle makuualueelle makaamaan.  Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation

Ei kipulääkitystä kastraation jälkeen:

Karjuporsaille annetaan kivunlievitys vain ennen kastraatiota. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan.  Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 50 %, laajuus 50 % ja kesto 50 %. Leikkaus 50 %.

Sikojen virikkeet

Ei riittävästi luonnonmateriaalista olevia kiinteitä virikkeitä karsinassa:

Sikojen karsinoissa on päivittäin lisättävien virikkeiden lisäksi muovikanisteri/kumisaapas ja 3 luonnonmateriaalista olevaa kiinteää virikettä. Kussakin karsinassa on 22 sikaa, eli vaadittava kiinteiden virikkeiden kokonaismäärä on vähintään 4 kpl/ karsina (oltava vähintään yksi kiinteä virike kuutta sikaa kohti). Tukiehto ei täyty. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Ei riittävästi luonnonmateriaalista olevia kiinteitä virikkeitä karsinassa:

Tilalla yhdestä karsinasta puuttuu 1 kiinteä virike, päivittäin lisättäviä virikkeitä on riittävästi. Muissa karsinoissa virikkeitä on riittävästi. Kaikkia muita tuen ehtoja noudatetaan. Viljelijä pystyy lisäämään kiinteän, luonnonmateriaalista olevan virikkeen ko. karsinaan tarkastuskäynnin kuluessa tai heti sen jälkeen. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ei päivittäin lisättäviä virikkeitä:

Sikojen karsinoissa ei ole päivittäin lisättäviä virikkeitä. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 50 %, laajuus 50 % ja kesto 10 %. Leikkaus 50 %.

Ei riittävästi päivittäin lisättäviä virikkeitä:

Sikojen karsinassa ei ole riittävästi päivittäin lisättäviä virikkeitä. Kaikki siat eivät voi käyttää niitä yhtä aikaa. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Sairaskarsinan makuualuetta ei ole kuivitettu:

Sairaskarsinassa olevalla sialla ei ole kuivitettua makuualuetta. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 30 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 30 %.

Sairaskarsinan makuualuetta ei ole riittävän hyvin kuivitettu:

Sairaskarsinassa olevalla sialla ei ole hyvin kuivitettua makuualuetta. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Sairaskarsinoissa makuualueet eivät ole hyvin kuivitettuja:

Sikojen sairaskarsinoissa ei voi lantajärjestelmän tukkiutumisen takia käyttää riittävästi kuiviketta karsinoiden makuualueella (hyvin kuivitettu). Hakija on valinnut tilalleen sopimattoman toimenpiteen ja leikkaus toimenpiteen tukeen on 100 %.

Ei aina vettä saatavilla:

Sairaskarsinassa olevalla sialla ei ole jatkuvasti hyvälaatuista vettä saatavilla (tukiehto- ja perustasopuute). Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 40 %, laajuus 30 % ja kesto 10 %. Leikkaus 40 %.

SIIPIKARJA

Siipikarjan ruokinta ja hoito

Ei kokonaisia jyviä virikerehuna:

Kolmen viikon ikäisillä kalkkunoilla ei ole rehun seassa kokonaisia jyviä. Ruokintasuunnitelman mukaan kokonaisia jyviä annetaan 3 viikon iästä alkaen. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Ruokintasuunnitelma puutteellinen:

Ruokintasuunnitelmassa ei ole huomioitu munintakanojen tuotantokauden vaihetta ja tuotettujen munien määrää. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 20 %, laajuus 20 % ja kesto 10 %. Leikkaus 20 %.

Viljan valkuaisanalyysi puuttuu:

Tilalla on ruokintasuunnitelma, mutta ruokintaa täydentävän viljan valkuaisanalyysiä ei ole tehty. Muita siipikarjan ruokintaan ja hoitoon liittyviä ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Teurastettu broileri- tai kalkkunaerä ei ole täyttänyt tuen ehtoja:

Tilalla olevan teuraseräraportin mukaan yhden teurastetun broilerierän jalkapohja-arvioinnin tulos on 45 pistettä ja vesipöhöhylkäysten osuus 1,1 % teurastetun broilerierän eläinmäärästä. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Tilalla ei muita toimenpiteitä valittuna. Valvonnan tulos merkitään kunnossa olevaksi. 

Teurastettujen broilerierien jalkapohja-arviointien tulokset yli 80 pistettä:

Teuraseräraporttien mukaan teurastettujen broilerien jalkapohja-arviointien tulokset ylittävät pohjalainsäädännön 80 pistettä. Tukisovellukseen tallennetaan tieto tukiehtojen vakavasta noudattamatta jättämisestä.

Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen

Munintakanalan kirjanpito lannanpoistosta ja ammoniakkipitoisuudesta puuttuu:

Tila ei ole pitänyt kirjaa kanalan lannanpoistoista eikä viikkokohtaisista ammoniakkipitoisuuksista. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 100 %, laajuus 100 % ja kesto 30 %. Leikkaus 100 %. Kyseessä on tukiehtojen vakava noudattamatta jättäminen.

Siipikarjan virikkeet

Ei riittävästi virikkeitä:

Kalkkunahallin osaston pinta-ala on 7 500 m2. Hallista löytyy hiukan alle 150 virikettä. Kyseisellä osastolla tulisi olla virikkeitä vähintään 150 kpl (oltava osastoittain vähintään 2 kpl alkavaa 100 m2 kohti).  Tilan toisessa kalkkunahallissa virikkeitä on tukiehtojen mukainen määrä. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

Siipikarjan tasot, rampit ja orret

Ei riittävästi tasoja ja ramppeja:

Lattiakanalassa on tasoja ja ramppeja on hiukan alle 10 % kanalan pinta-alasta. Muita toimenpiteen ehtoja noudatetaan. Leikkaus arvioidaan esimerkiksi vakavuus 10 %, laajuus 10 % ja kesto 10 %. Leikkaus 10 %.

10   Eläinten hyvinvointikorvauksen perustasot

10.1  Nautatilojen toimenpiteet

10.1.1  Nautojen ruokinta ja hoito

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

VNa 592/2010

6 § 2-4 mom.

Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava nautojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Juoma-astioiden, kaukaloiden ja juottolaitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä.

Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat. Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä.

13 § 1-2 mom.

Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa.

Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

 

10.1.2  Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I–III

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

26 a § 1–2 mom.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta ja kuolleiden eläinten lukumääristä.

Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä sekä kirjanpitoa muuta kuin elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä aluehallintovirastolle, kunnaneläinlääkärille, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalle viranhaltijalle, poliisille, tarkastuseläinlääkärille, rajaeläinlääkärille ja eläinsuojeluvalvojalle.

 

Laki eläinten lääkitsemisestä 387/2014

20 §

Eläimen omistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa kaikista tuotantoeläimelle annetuista lääkkeistä.

Eläimen omistajan tai haltijan, jolle eläinlääkäri luovuttaa lääkkeitä 16 §:n mukaisesti, on kirjattava tiedot kaikista tuotantoeläimelle annetuista lääkkeistä terveydenhuollon seurantajärjestelmään, jos järjestelmässä on sellainen mahdollisuus, tai muuhun vastaavaan sähköiseen järjestelmään, josta tiedot ovat siirrettävissä terveydenhuollon seurantajärjestelmään.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tavasta pitää kirjaa, kirjanpitoon ja terveydenhuollon seurantajärjestelmään tai muuhun sähköiseen järjestelmään kirjattavista tiedoista ja tietojen säilyttämisajasta.

 

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

23 § 1 mom. 7 kohta

Eläinsuojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin estämättä ovat seuraavat eläimille suoritettavat toimenpiteet sallittuja: ------7) naudan, lampaan ja vuohen sarvien poistaminen kirurgisin toimenpitein eläinlääkärin suorittamana sekä naudan sarven aiheen tuhoaminen alle neljän viikon ikäiseltä eläimeltä siihen pätevän henkilön suorittamana;

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

7 §

Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka.

Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä.

Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömetriä, vähintään 150 kilogramman mutta alle 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 neliömetriä.

12 § 3 mom.

Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti enintään tunnin ajan eläimen ruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.

16 § 1 mom.

Sarven aiheen tuhoaminen alle neljän viikon ikäiseltä vasikalta on sallittua ainoastaan käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Polttamiseen käytettävä väline tai laite on pidettävä puhtaana ja toimintakuntoisena.

 

 

 

10.1.3  Vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

8 §

Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava.

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

8 §

Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä siten, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen.

 

10.1.4  Vähintään 12 kk ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

8 §

Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava.

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

8 §

Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä siten, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen.

10.1.5  Nautojen laidunnus ja jaloittelu I–II

Pohjalainsäädäntö

VNa 592/2010

17 §

Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Aluehallintovirasto voi myöntää vapautuksen 1 momentista tarkoitetusta laitumelle tai jaloittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimuksesta, jos tuotantotilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta tai jos muuta jaloitteluun soveltuvaa tilaa ei ole mahdollista kohtuudella järjestää taikka jos vaatimuksen noudattaminen on kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteen liittyvistä syistä. Vapautus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se peruutetaan, jos vapautuksen myöntämisen edellytykset lakkaavat.

 

10.1.6  Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat I–II

Pohjalainsäädäntö

Eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

Eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

11 §

Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava.

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa nautojen makuualue on kuivitettava.

6 § 2–4 mom.

Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava nautojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Juoma-astioiden, kaukaloiden ja juottolaitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä.

Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä tarkoitettua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat. Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä.

7 §

Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka.

Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä.

Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömetriä, vähintään 150 kilogramman mutta alle 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220 kilogramman painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 neliömetriä.

13 § 2 mom.

Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

 

10.2  Sikatilojen toimenpiteet

10.2.1  Sikojen ruokinta ja hoito

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

4 § 1–2 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet, joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä tai hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka.

9 § 1 mom.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.

VNa 629/2012, muutoksineen

6 § 2 mom.

Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.

7 § 2 mom.

Sikojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.

15 §

Sialle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sioille sopivaa ja riittävän energiapitoista. Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. Joutilaille emakoille ja ensikoille on annettava lisäksi riittävästi täyttävää ja kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi.

Ryhmässä pidettävien sikojen on voitava syödä yhtä aikaa, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla tai jollei ruokintaan käytetä automaattista siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitetta. Ryhmissä pidettävien emakoiden ja ensikoiden ruokinta on järjestettävä siten, että kaikki eläimet saavat riittävästi rehua silloinkin, kun muita rehusta kilpailevia eläimiä on paikalla.

Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.

Sikojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. On huolehdittava siitä, että virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juomavettä. Sikojen ruokintaan käytettävän ruokintakaukalon on oltava liitteen 3 kohdan mukainen, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla.

Liite kohta 3

  1. Sikojen ruokintaan käytettävän ruokintakaukalon pituus sikaa kohden

Sian paino (kg)

Ruokintakaukalon reunan pituus vähintään (cm/eläin)

< 25

15

25–50

25

> 50

30

 

 

10.2.2  Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu

Pohjalainsäädäntö: perustasoa ei ole

 

10.2.3  Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

VNa 629/2012, muutoksineen

3 § 1–2 mom., 4–5 mom.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään.

Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen.

----

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossa sen on voitava kääntyä helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kytkettynä.

4 § 3-4 mom.

Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.

Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pitopaikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulostamisalue. Makuualueen on oltava puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity.

10 § (uudet ja 1.1.2013 tai sen jälkeen peruskorjatut sikalat)

Ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 neliömetriä ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 neliömetriä. Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 neliömetriä emakkoa ja vähintään 0,95 neliömetriä ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta (enintään 15 % ennen 1.1.2013 peruskorjatuissa tai käyttöönotetuissa sikaloissa)[250].

Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita)[251].

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 prosenttia suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä oleva esteetön lattian kokonaispinta-ala saa olla 10 prosenttia pienempi kuin 1 momentin mukaan laskettava pinta-ala.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä.

19 § 4 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan 10 §:n 1 momentin viemäröintiä koskevaa 10 prosentin vaatimusta ja mainitun pykälän 2 momenttia emakoiden ja ensikoiden pitoon 1 päivästä tammikuuta 2028.

 

10.2.4  Parannetut porsimisolosuhteet

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

VNa 629/2012, muutoksineen

3 § 1–2 mom., 4–5 mom.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään.

Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen.

----

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossa sen on voitava kääntyä helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kytkettynä.

4 § 3-4 mom.

Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.

Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pitopaikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulostamisalue. Makuualueen on oltava puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity.

5 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lattian on oltava sopiva siinä pidettävien sikojen koko ja paino huomioon ottaen. Jos lattialla ei käytetä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja, vakaa ja tasainen. Tarvittaessa sikojen makuualue on kuivitettava.

9 §

Porsituskarsinassa tai -häkissä on emakon tai ensikon takana oltava riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla.

Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita)[252].

Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle.

Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltava asianmukainen lämmitin.

16 § 2 mom.

Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettava viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi sopivaa materiaalia pesäntekoa varten.

19 § 3 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan 8 §:ää, 9 §:n 2 momenttia sekä 11 §:n 1 momentin ja liitteen 2 kohdan vaatimusta karsinan lattian rakenteesta 1 päivästä tammikuuta 2028.

10.2.5  Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

VNa 629/2012, muutoksineen

3 § 1 mom., 4–5 mom.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään.

----

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossa sen on voitava kääntyä helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kytkettynä.

4 § 3–4 mom.

Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa ennen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.

Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pitopaikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulostamisalue. Makuualueen on oltava puhdas, kuiva, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity.

5 § 1 mom., 3 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lattian on oltava sopiva siinä pidettävien sikojen koko ja paino huomioon ottaen. Jos lattialla ei käytetä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja, vakaa ja tasainen. Tarvittaessa sikojen makuualue on kuivitettava.

----

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan on oltava liitteen 2 kohdan mukainen.[253]Liitteen kohta 2

  1. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan vähimmäisvaatimukset sikaa kohden (16.3.2017/154)

Sian paino (kg)                        Lattiapinta-ala (m2/eläin)

Alle 10                                                                 0,15

10–95                                                                  0,17 + (paino kg/130)

yli 95, mutta enintään 107                           0,90

yli 107, mutta enintään 130                         1,00

yli 130                                                                  1,20

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.

19 § 2 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan liitteen 2 kohdan vaatimusta vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattiapinta-alasta 1 päivästä tammikuuta 2025.

 

10.2.6  Kastraatiokivun poisto

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

26 a § 1–2 mom.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta ja kuolleiden eläinten lukumääristä.

Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläinten lukumääristä sekä kirjanpitoa muuta kuin elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä aluehallintovirastolle, kunnaneläinlääkärille, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalle viranhaltijalle, poliisille, tarkastuseläinlääkärille, rajaeläinlääkärille ja eläinsuojeluvalvojalle.

Laki eläinten lääkitsemisestä 387/2014

20 §

Eläimen omistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa kaikista tuotantoeläimelle annetuista lääkkeistä.

Eläimen omistajan tai haltijan, jolle eläinlääkäri luovuttaa lääkkeitä 16 §:n mukaisesti, on kirjattava tiedot kaikista tuotantoeläimelle annetuista lääkkeistä terveydenhuollon seurantajärjestelmään, jos järjestelmässä on sellainen mahdollisuus, tai muuhun vastaavaan sähköiseen järjestelmään, josta tiedot ovat siirrettävissä terveydenhuollon seurantajärjestelmään.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tavasta pitää kirjaa, kirjanpitoon ja terveydenhuollon seurantajärjestelmään tai muuhun sähköiseen järjestelmään kirjattavista tiedoista ja tietojen säilyttämisajasta.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

23 § 1 mom. 5 kohta

Eläinsuojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin estämättä ovat seuraavat eläimille suoritettavat toimenpiteet sallittuja:---- 5) enintään seitsemän päivän ikäisen porsaan kastrointi avoimella leikkausmenetelmällä kudoksia repimättä siihen pätevän henkilön suorittamana, alle kuuden viikon ikäisen lampaan kastrointi Burdizzon-pihdeillä siihen pätevän henkilön suorittamana, poron kastrointi Burdizzon-pihdeillä siihen pätevän henkilön suorittamana sekä vuohen, hevosen, naudan, yli seitsemän päivän ikäisen porsaan ja yli kuuden viikon ikäisen lampaan kastrointi eläinlääkärin suorittamana käyttäen asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä; (7.11.2002/910)

 

 

 

 

 

10.2.7  Virikkeet

Pohjalainsäädäntö

VNa 629/2012, muutoksineen

13 § 3 mom.

Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista.

10.2.8  Sairas- ja hoitokarsinat

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

11 §

Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava.

VNa 629/2012, muutoksineen

3 § 1 mom., 4–5 mom.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään.

----

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläinten vihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettua sikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossa sen on voitava kääntyä helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kytkettynä.

5 § 1 mom., 3 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lattian on oltava sopiva siinä pidettävien sikojen koko ja paino huomioon ottaen. Jos lattialla ei käytetä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja, vakaa ja tasainen. Tarvittaessa sikojen makuualue on kuivitettava.

----

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan on oltava liitteen 2 kohdan mukainen.

7 § 2 mom.

Sikojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.

10 §

Ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 neliömetriä ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 neliömetriä. Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 neliömetriä emakkoa ja vähintään 0,95 neliömetriä ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta (enintään 15 % ennen 1.1.2013 peruskorjatut tai käyttöönotetut sikalat)[254].

Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen 1.1.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettuja sikaloita)[255].

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 prosenttia suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä oleva esteetön lattian kokonaispinta-ala saa olla 10 prosenttia pienempi kuin 1 momentin mukaan laskettava pinta-ala.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä.

11 §

Karjun karsinassa on oltava esteetöntä lattia-alaa vähintään 6 neliömetriä, josta vähintään 4 neliömetriä on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta (vain vähintään 6 m2 lattiapinta-alaa ennen 1.1.2013 peruskorjatuissa tai käyttöönotetuissa sikaloissa)[256]. Karjun on lisäksi voitava haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja.

Jos karjun karsinaa käytetään myös astutukseen, esteetöntä lattia-alaa on oltava vähintään 10 neliömetriä.

15 § 3 mom.

Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä.

Liite kohta 2

  1. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan vähimmäisvaatimukset sikaa kohden (16.3.2017/154)

Sian paino (kg)                        Lattiapinta-ala (m2/eläin)

Alle 10                                                                 0,15

10–95                                                                  0, 17 + (paino kg/130)

yli 95, mutta enintään 107                           0,90

yli 107, mutta enintään 130                         1,00

yli 130                                                                  1,20

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.

 

19 § 2–4 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan liitteen 2 kohdan vaatimusta vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattiapinta-alasta 1 päivästä tammikuuta 2025.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan 8 §:ää, 9 §:n 2 momenttia sekä 11 §:n 1 momentin ja liitteen 2 kohdan vaatimusta karsinan lattian rakenteesta 1 päivästä tammikuuta 2028.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan 10 §:n 1 momentin viemäröintiä koskevaa 10 prosentin vaatimusta ja mainitun pykälän 2 momenttia emakoiden ja ensikoiden pitoon 1 päivästä tammikuuta 2028.

 

10.3  Lammas- ja vuohitilojen toimenpiteet

10.3.1  Lampaiden ja vuohien ruokinta

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

9 § 1 mom.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.

VNa 587/2010

6 § 2 mom.

Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava lampaiden pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruokintalaitteita, lampaat on totutettava niiden käyttämiseen.

12 §

Lampaille annettavan rehun tulee täyttää lampaan ravitsemukselliset tarpeet.

Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Ryhmässä pidettävien lampaiden ruokintalaitteen reunan pituuden tulee olla liitteen 2 mukainen.

 

 

 

 

 

 

 

Säännöllinen rehujako

Jatkuva rehunsaanti

Karitsa < 2kk

ruokintahäkin reunan pituudelle ei vaatimusta

ruokintahäkin reunan pituudelle ei vaatimusta

Karitsa 2-4 kk

suoralle ruokintahäkille 175 mm ympyrän muotoiselle ruokintahäkille 100 mm

suoralle ruokintahäkille 85 mm

ympyrän muotoiselle ruokintahäkille

50 mm

Lammas > 4kk

suoralle ruokintahäkille 350 mm

ympyrän muotoiselle ruokintahäkille

200 mm

suoralle ruokintahäkille 170 mm

ympyrän muotoiselle ruokintahäkille

100 mm

Tiine uuhi

suoralle ruokintahäkille 450 mm

ympyrän muotoiselle ruokintahäkille

225 mm

suoralle ruokintahäkille 225 mm

ympyrän muotoiselle ruokintahäkille

110 mm

 

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä.

Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

VNa 589/2010

6 § 3 mom.

Vuohien pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 15 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava vuohien pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien vuohien ulottuvilla eivätkä ole eläimille vaarallisia.

11 §

Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 senttimetriä, nuorvuohta kohden vähintään 33 senttimetriä, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 senttimetriä ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 senttimetriä.

Kilin on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. Kilin maitoruokintaa on jatkettava vähintään kahdeksan ensimmäisen elinviikon ajan.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.

10.3.2  Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida pitopaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

VNa 587/2010

4 §

Ryhmässä pidettävien lampaiden pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen.

Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä.

Liite

Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta lammasta kohden pidettäessä lampaita ryhmässä

 

 

Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg)

Täytepohjalattia (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Karitsa            alle 15                                       0,25                  0,25                  -

Karitsa            30                                               0,50                  0,50                  -

Karitsa            yli 30                                          0,75                  0,75                  -

Lammas          55                                               1,0                    0,8                          0,8

Lammas          75                                               1,4                    1,0                          1,0

Tiine uuhi      55                                               1,3                    1,1                          1,1

Tiine uuhi      75                                               1,7                    1,3                          1,3

5 §

Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai rei’itetyn lattian on oltava sellainen, että lampaiden sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25 millimetriä. Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Karitsointikarsinan ja kiinteäpohjaisen karitsojen pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

 

VNa 589/2010

4 §

Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa.

5 §

Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai rei’itetyn lattian on oltava sellainen, että vuohien sorkat tai utareet eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25 millimetriä.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

10.3.3  Lampaiden ja vuohien hoito

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

11 §

Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava.

VNa 587/2010

3 § 3 mom.

Sairasta tai vahingoittunutta lammasta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin lampaisiin.

 

4 §

Ryhmässä pidettävien lampaiden pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen.

Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että lammas pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, uuhella karitsoineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaan karitsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä.

Liite

Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta lammasta kohden pidettäessä lampaita ryhmässä

 

Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg)

Täytepohjalattia (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Karitsa            alle 15                                       0,25                  0,25                  -

Karitsa            30                                               0,50                  0,50                  -

Karitsa            yli 30                                          0,75                  0,75                  -

Lammas          55                                               1,0                    0,8                          0,8

Lammas          75                                               1,4                    1,0                          1,0

Tiine uuhi      55                                               1,3                    1,1                          1,1

Tiine uuhi      75                                               1,7                    1,3                          1,3

 

5 §

Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai rei’itetyn lattian on oltava sellainen, että lampaiden sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25 millimetriä. Karitsointikarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Karitsointikarsinan ja kiinteäpohjaisen karitsojen pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

6 § 2 mom.

Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30 lampaan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava lampaiden pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien lampaiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruokintalaitteita, lampaat on totutettava niiden käyttämiseen.

12 § 3 mom.

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karitsan saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä.

15 § 1 mom.

Lammas on kerittävä vähintään kerran vuodessa.

VNa 589/2010

3 § 3 mom.

Sairasta tai vahingoittunutta vuohta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin.

4 §

Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

 Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa.

Liite

Pitopaikan lattian vähimmäispinta-ala ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta vuohta kohden pidettäessä vuohia ryhmässä

Ikäluokka

Täytepohja (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Kili

0,25

0,25

-

Nuorvuohi

0,5

0,5

0,5

Vuohi

1,20

1,0

1,0

 

5 § 1 mom., 3 mom.

Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

11 § 4–5 mom.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.

10.3.4  Lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu

Pohjalainsäädäntö: perustasoa ei ole

 

10.4  Siipikarjatiloja koskevat toimenpiteet

10.4.1  Siipikarjan ruokinta ja hoito

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

9 § 1 mom.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.

VNa 673/2010

5 § 3 mom.

Kanojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut, -nipat ja muut juottolaitteet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien kanojen ulottuvilla.

11 § 2 mom.

Ruokintakourun reunan pituuden on täysikasvuista kanaa kohden oltava vähintään 12 senttimetriä. Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia.

12 § 2–3 mom.

Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojen ruokintaan käytetään ruokintakouruja, niiden reunan pituuden on kanaa kohden oltava vähintään 10 senttimetriä. Jos kanojen ruokintaan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 4 senttimetriä.

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 2,5 senttimetriä. Jos kanojen juottoon käytetään pyöröjuottolaitteita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään senttimetri. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi nippa tai kuppi siten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia.

VNa 375/2011

6 § 3 mom.

Broilereiden kasvatusosastossa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja, jotka ovat kaikkien broilereiden ulottuvilla. Juottolaitteiden on oltava sellaisia, että veden läikkyminen on mahdollisimman vähäistä.

10 §

Broilereille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua. Broilereiden ruokinnassa ja ravinnon koostumuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota nivel- ja luustovaurioiden ehkäisemiseen.

Broilereiden saatavilla on oltava riittävästi rehua joko jatkuvasti tai annosruokintana. Juomavettä on oltava saatavilla jatkuvasti. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.

Rehun saa ottaa pois broilereiden ulottuvilta aikaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioitua teurastusaikaa.

Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina.

Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

VNa 677/2010

6 § 2–3 mom.

Ruokintakouruja, -astioita tai muita ruokintalaitteita on oltava riittävä määrä, ja ne on sijoitettava siten, että kaikki pitopaikan kalkkunat saavat riittävästi rehua.

Kalkkunoiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut ja muut juottolaitteet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien pitopaikan kalkkunoiden ulottuvilla.

10 §

Kalkkunoiden saatavilla on oltava riittävästi ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaa rehua sekä jatkuvasti juomavettä.

Ruokinta- ja juottolaitteiden korkeutta on säädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan siten, että kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta syödä ja juoda. Juomaveden ja tarvittaessa myös rehun kulutusta on pystyttävä seuraamaan. Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua.

Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.

10.4.2  Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksineen

41 a § 2 mom.

Broilereiden pito-olosuhteiden tai muiden vastaavien tekijöiden vaikutus broilereiden hyvinvointiin arvioidaan parven kuolleisuuden ja parvelle lihantarkastuksen yhteydessä tehdyn jalkapohjatulehdusarvioinnin perusteella (broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät).

VNa 375/2011

15 § 2 mom.

Jalkapohjatulehdusarviointi tehdään arvioimalla parvesta vähintään sadan linnun yksi jalkapohja.  Jalkapohjasta pisteytetään ihotulehduksen vakavuusaste vaurion syvyyden perusteella. Pisteet jaetaan kolmeen luokkaan 0, 1 ja 2. Luokka 0 vastaa tervettä jalkapohjaa, luokka 1 lieviä pinnallisia tulehdusmuutoksia ja luokka 2 syvää tulehdusmuutosta. Parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos saadaan liitteen kohdan 4 mukaisesta laskentakaavasta.

Liite

4) Jalkapohja-arvioinnin tulos J

J=100 × (n1×0,5+n2×2)/ntot jossa

n1 on luokan 1 jalkojen lukumäärä

n2 on luokan 2 jalkojen lukumäärä

ntot on arvioitujen jalkojen kokonaismäärä

 

 

16 §

Eläinsuojelulain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu tarkastuseläinlääkärin ilmoitus on tehtävä, jos parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos ylittää 80 pistettä tai jos parven kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste on yli prosenttiluvun, joka saadaan liitteen kohdan 5 mukaisesta laskentakaavasta.

19 § 1 mom., 3 mom.

Broilereiden hyvinvointia arvioitaessa on otettava huomioon broilereiden omistajasta tai pitäjästä riippumattomat tai poikkeukselliset syyt, joiden vuoksi broilereiden kuolleisuus tai jalkapohjatulehdukset lisääntyivät kasvatuskauden aikana.

----

Jalkapohjatulehduksiin vaikuttava, omistajasta tai pitäjästä riippumaton tai poikkeuksellinen syy voi olla esimerkiksi ennalta arvaamatta syntynyt juomalaitteiden toimintahäiriö.

 

10.4.3  Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen

Pohjalainsäädäntö

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

2 § 1 mom.

Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua.

4 § 1 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

VNa 673/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva.

 

 

 

10.4.4  Virikkeet

Pohjalainsäädäntö

VNa 673/2010

11 § 3 mom. (varustellut häkit)

Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 senttimetriä kanaa kohden. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta.

12 § 4–6 mom. (avokanalat)

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään neliömetri.

Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 senttimetriä. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.

13 § 1-2 mom. (väh. 350 kanan avokanalat)

Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, kanaa kohden on oltava vähintään 250 neliösenttimetriä pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 senttimetriä.

VNa 375/2011

4 § 6 mom.

Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.

 

 

VNa 677/2010

4 § 1–2 mom.

Pitopaikassa on oltava kalkkunoille sopiva sisustus ja varustus sekä sellaista materiaalia, jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa, sukimista tai muuta kehon hoitamista.

Kalkkunaa saadaan pitää vain lattiakasvatusjärjestelmässä. Kalkkunoiden pitopaikan lattian on oltava niille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei vahingoita kalkkunoita eikä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikan lattian on oltava kiinteäpohjainen lukuun ottamatta juomalaitteiden välittömässä läheisyydessä olevaa lattiaa, joka voi olla roiskeveden poistamiseksi viemäröityä, sekä kalkkunaemojen pesien edessä niiden puhtaana pitämiseksi olevaa ritilää. Pitopaikan lattialla on oltava riittävästi asianmukaista pehkua, joka on pidettävä sopivan kuivana.

10.4.5  Tasot, rampit ja orret

Pohjalainsäädäntö

VNa 673/2010

11 § 3 mom. (varustellut häkit)

Kanojen käytettävissä on oltava pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä asianmukaisia orsia, joiden pituuden on oltava vähintään 15 senttimetriä kanaa kohden. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta.

12 § 4–6 mom. (avokanalat)

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään neliömetri.

Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 senttimetriä. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.13 § 1-2 mom. (väh. 350 kanan avokanalat)

Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, kanaa kohden on oltava vähintään 250 neliösenttimetriä pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 senttimetriä.

VNa 375/2011

4 § 6 mom.

Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa.

10 § 4–5 mom.

Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina.

Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

VNa 677/2010

4 § 1 mom.

Pitopaikassa on oltava kalkkunoille sopiva sisustus ja varustus sekä sellaista materiaalia, jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esimerkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa, sukimista tai muuta kehon hoitamista.

10 § 3 mom.

Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia.

 

 

 

11  Liitteet

 

 

LIITE 1 Eläinvalvonnan huomautuskoodit VANHASSA SOVELLUKSESSA (IACS)

 

      Valvonnan estäminen:

 

Tukityyppi

Huom. koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

343

Viljelijä estänyt alkuperäisrotusopimuksen valvonnan

100

 

 

 

 

 

      Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi:

 

Tukityyppi

Huom.

koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

349

Hakija ei rekisteröitynyt nautaeläintenpitäjäksi

100

2053

350

Hakija ei rekisteröitynyt lammasel.pitäjäksi

100

2053

351

Hakija ei rekisteröitynyt vuohiel.pitäjäksi

100

2053

353

Hakija ei rekisteröitynyt siipikarjan pitäjäksi

100

 

 

 

Alkuperäisrotusopimukset:

 

Tukityyppi

Huom.

koodi

Selite

Leikkaus, %

2053

358

Vakava noudattamatta jättäminen

100

2053

359

Toimittamatta jätetyt tiedot tai väärennetyt todisteet

100

 

 

 

 

Tukiehtojen kiertäminen:

 

Tukityyppi

Huom. koodi

Selite

Leikkaus, %

 

2053

360

Hakija luonut keinotek. edell. tuen maksamiselle, naudat

100

 

2053

361

Hakija luonut keinotek. edell. tuen maksamiselle, lampaat

100

 

2053

362

Hakija luonut keinotek. edell. tuen maksamiselle, vuohet

100

 

2053

364

Hakija luonut keinotek. edell. tuen maksamiselle,  siipikarja

100

 

2053

365

Hakija luonut keinotek. edell. tuen maksamiselle,  hevoset

100

 

 

 

 

 

Eläinkohtaiset hylkäyssyykoodit vanhassa Tukisovelluksessa

 

Hylkäyssyy

Nauta

Lammas/vuohi

Korvamerkitön

01

21

Tulo- tai poistopäivän virhe

02

-

Eläinrekisterin tulo- tai poistoilmoituksen virhe

-

22

Rekisteri/luettelovirhe 24 kk sanktiouhan aikana

03

-

Eläinluettelon virhe

14

23

Rotu

05

25

Ikä

06

26

Sukupuoli

07

27

Muu palkkiovaatimus ei täyty

09

29

Pitopaikka

12

32

Käyttötapa

13

-

 

 

Eläintukien tukityyppinumerot:

1301              Nautapalkkio

1302              Lypsylehmäpalkkio

1610              Pohjoinen kotieläintuki (naudat)

1332              Uuhipalkkio

1613              Uuhien pohjoinen kotieläintuki

1333              Kuttupalkkio

1614              Kuttujen pohjoinen kotieläintuki

1334              Teuraskaritsa ja kilipalkkio

1392              Eläinten hyvinvointikorvaus

2053              Alkuperäisrotusopimukset

1611              Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki

1721              Sika- ja siipikarjatalouden Etelä-Suomen tuki

 

 

 

12  Säädösluettelo

Säädösluettelossa mainitut asetukset sisältävät myös mahdolliset säädösmuutokset.

NEUVOSTON ASETUS (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 911/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 täytäntöönpanosta korvamerkkien, passien ja tilarekisterien osalta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1305/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 639/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 640/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 809/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 2015/262, annettu 17 päivänä helmikuuta 2015, neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus)

LAKI 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta

LAKI 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

LAKI 1360/2014 eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista

LAKI 238/2010 eläintunnistusjärjestelmästä

HALLINTOLAKI 434/2003

ELÄINSUOJELULAKI 247/1996

LAKI 387/2014 eläinten lääkitsemisestä

ELÄINSUOJELUASETUS 396/1996

VALTIONEUVOSTON ASETUS 234/2015 perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta

VALTIONEUVOSTON ASETUS 9/2020 vuodelta 2020 maksettavasta pohjoisesta tuesta

VALTIONEUVOSTON ASETUS 45/2015 eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

VALTIONEUVOSTON ASETUS 502/2015 Euroopan unionin rahoittamien eläintukien valvonnasta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 106/2020  vuodelta 2020 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 121/2015 eläinten hyvinvointikorvauksesta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 235/2015 ympäristökorvauksesta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 327/2015 luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 923/2020 vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 592/2010 nautojen suojelusta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 587/2010 lampaiden suojelusta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 589/2010 vuohien suojelusta

 

VALTIONEUVOSTON ASETUS 629/2012 sikojen suojelusta

VALTIONEUVOSTON ASETUS 673/2010 kanojen suojelusta

VALTIONEUVOSTON ASETUS 375/2011 broilereiden suojelusta

VALTIONEUVOSTON ASETUS 677/2010 kalkkunoiden suojelusta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 469/2005 lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 170/2020 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2019

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 327/2015 ympäristökorvauksesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 117/2015 eläinten hyvinvointikorvauksesta

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 326/2015 nautaeläinten tunnistamisesta

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 720/2012 sikaeläinten tunnistamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 867/2010 siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 8/2012 tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS 401/2017 varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä

[1] VNa 235/2015 41 §

[2] MMMa 327/2015 31 §

[3] VNa 121/2015 9 – 13 §

[4] MMMa 117/2015 3 – 12 §

[5] L 247/1996 5 § 1 mom.

[6] L 247/1996 5 § 1 mom.

[7] L 247/1996 5 § 1 mom., VNa 592/2010 13 § 1–2 mom.

[8] VNa 592/2010 6 § 2 mom.

[9] VNa 592/2010 13 § 1–2 mom.

[10] VNa 592/2010 6 § 2–4 mom.

[11] MMMa 8/2012 16 § (muut. 164/2012)

[12] VNa 592/2010 6 § 2–4 mom.

[13] VNa 592/2010 13 §

[14] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom. ja VNa 592/2010 4 § 1 mom., 7 §

[15] VNa 592/2010 4 § 1 mom., 7 §

[16] VNa 592/2010 12 § 3 mom.

[17] VNa 592/2010 7 §

[18] VNa 592/2010 7 §

[19] VNa 592/2010 7 §

[20] ELSUa 396/1996 23 § 1 mom. 7 kohta ja VNa 592/2010 16 § 1 mom.

[21] L 247/1996 26a § 1–2 mom. ja L 387/2014 20 §

[22] VNa 121/2015 6 § 2 mom.

[23] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom.

[24] ELSUa 396/1996 4 § 1 mom. ja VNa 592/2010 4 § 1 mom.

[25] ELSUa 396/1996 8 §

[26] VNa 592/2010 8 §

[27] VNa 592/2010 17 §

[28] L  247/1996 5 § 1 mom.

[29] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom.

[30] ELSUa 396/1996 11 §

[31] VNa 592/2010 4 § 1 mom.

[32] VNa 592/2010 7 §

[33] VNa 592/2010 7 §

[34] VNa 592/2010 7 §

[35] VNa 592/2010 7 §

[36] L 247/1996 5 § 1 mom., VNa 592/2010 13 § 2 mom.

[37] VNa 592/2010 6 § 2 mom.

[38] VNa 592/2010 13 § 2 mom.

[39] VNa 592/2010 6 § 2–4 mom.

[40] MMMa 8/2012 16 § (muut. 164/2012)

[41] VNa 592/2010 6 § 2–4 mom.

[42] VNa 592/2010 13 § 2 mom.

[43] (EY) N:o 21/2004, (EU) N:o 640/2014 30 art., (EU) N:o 639/2014 53 art., (EU) N:o 809/2014 42 art., L 238/2010, MMMa 469/2005, VNa 145/2019 14 §, VNa 45/2015 3 §, VNa 106/2020 13 §, VNa 502/2015 6 §, 8 §

[44] (EU) N:o 640/2014 31 art.

[45] VNa 923/2020 15 §

[46] VNa 923/2020 16 §

[47] MMMa 234/2017 8 §

[48] MMMa 234/2017 8 §

[49] VNa 502/2015 4 §, VNa 106/2020 23 §, L 1559/2001 20 §

[50] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[51] (EU) N:o 809/2014 42 art., (EU) N:o 640/2014 31 art., VNa 45/2015 3 §, MMMa 469/2005 6 §–9 §

[52] (EU) N:o 809/2014 42 art. VNa 45/2015 3 §

[53] MMMa 469/2005 13 §

[54] (EU) N:o 640/2014 15 art.

[55] (EU) N:o 640/2014 30 art., VNa 106/2020

[56] (EU) N:o 640/2014 30 art.

[57] VNa 502/2015 9a §, VNa 106/2020 12 §, 13 §

[58] (EU) N:o 640/2014 art. 30 kohta 3a, L 238/2010 12 §

[59] VNa 235/2015 41 §

[60] MMMa 469/2005 13 §

[61] MMMa 327/2015 31 §

[62] (EU) N:o 809/2014 art. 42, L 238/2010 21 §, MMMa 234/2017 11 §

[63] VNa 106/2019 10 §

[64] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[65] VNa 923/2020 17 §,  MMMa 501/2019 12 §

[66] VNa 502/2015 6 §, VNa 106/2020 13 §

[67] VNa 235/2015 41 §

[68] MMMa 327/2015 31 §

[69] VNa 121/2015 22­–25 §

[70] MMMa 117/2015 22–26 §

[71] ELSUa 396/1996 9 § 1 mom.

[72] VNa 587/2010 12 § 2 mom. liite 2

[73] VNa 587/2010 6 § 2 mom.

[74] VNa 587/2010 12 § 3 mom.

[75] VNa 587/2010 12 § 3 mom.

[76] VNa 589/2010 6 § 3 mom.

[77] VNa 589/2010 11 § 3 mom.

[78] VNa 589/2010 11 § 4 mom.

[79] VNa 589/2010 11 § 5 mom.

[80] VNa 589/2010 11 § 2 mom.

[81] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom.

[82] ELSUa 396/1996 4 § 1 mom.

[83] VNa 587/2010 4 § ja liite.

[84] VNa 587/2010 4 §, VNa 589/2010 4 §

[85] VNa 587/2010 4 §

[86] VNa 587/2010 5 §, VNa 589/2010 5 §

[87] VNa 587/2010 5 §, VNa 589/2010 5 §

[88] VNa 589/2010 4 §

[89] VNa 589/2010 4 § ja liite

[90] L 247/1996 5 § 1 mom.

[91] ELSUa 396/1996 11 §, VNa 587/2010 3 § 3 mom., VNa 589/2010 3 § 3 mom.

[92] VNa 587/2010 4 § ja liite.

[93] VNa 587/2010 4 §, VNa 589/2010 4 §

[94] VNa 587/2010 4 § 3 mom., VNa 589/2010 4 §

[95] VNa 587/2010 5 §, VNa 589/2010 5 §

[96] VNa 587/2010 5 §, VNa 589/2010 5 §

[97] VNa 589/2010 liite.

[98] VNa 587/2010 6 § 2 mom.

[99] VNa 587/2010 12 § 3 mom.

[100] VNa 589/2010 11 § 4 ja 5 mom.

[101] VNa 587/2010 15 § 1 mom.

[102] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[103] MMMa 720/2012 4 §

[104] VNa 45/2015 5 §, MMMa 720/2012 8 §, MMMa 248/2014

[105] VNa 121/2015 14–21 §

[106] MMMa 117/2015 13–21 §

[107] L 247/1996 5 § 1 mom., VNa 629/2012 15 § 4 mom.

[108] VNa 629/2012 15 § 1 mom.

[109] VNa 629/2012 7 § 2 mom., 15 § 3–4 mom.

[110] VNa 629/2012 4 § 1 mom.

[111] ELSUa 396/1996 4 § 2 mom.

[112] VNa 629/2012 6 § 2 mom.

[113] MMMa 401/2017 1 § 1 mom. 3 kohta

[114] ELSUa 396/1996 4 § 1 mom., VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[115] VNa 629/2012 3 § 5 mom.

[116] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom., VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[117] VNa 629/2012 3 § 1 mom.

[118] VNa 629/2012 10 § 1 mom., 19 §

[119] VNa 629/2012 10 § 3 mom.

[120] VNa 629/2012 10 § 2 mom., 19 §

[121] VNa 629/2012 10 § 4 mom.

[122] VNa 629/2012 3 § 2 mom.

[123] VNa 629/2012 3 § 4 mom.

[124] VNa 629/2012 4 § 3 mom.

[125] VNa 629/2012 3 § 5 mom.

[126] VNa 629/2012 16 § 2 mom.

[127] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom., VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[128] VNa 629/2012 5 § 1 mom.

[129] VNa 629/2012 3 § 1 mom.

[130] VNa 629/2012 3 § 2 mom.

[131] VNa 629/2012 3 § 4 mom.

[132] VNa 629/2012 4 § 3 mom.

[133] VNa 629/2012 9 § 1 mom.

[134] VNa 629/2012 9 § 2 mom., 19 §

[135] VNa 629/2012 9 § 3 mom.

[136] VNa 629/2012 9 § 4 mom.

[137] ELSUa 396/1996 4 § 1 mom., VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[138] VNa 629/2012 3 § 5 mom.

[139] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom.

[140] VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[141] VNa 629/2012 5 § 1 mom.

[142] VNa 629/2012 3 § 1 mom.

[143] VNa 629/2012 4 § 3 mom.

[144] VNa 629/2012 3 § 4 mom.

[145] VNa 629/2012 liite kohta 2, 19 §

[146] VNa 629/2012 5 § 3 mom., 19 §

[147] VNa 629/2012 liite kohta 2, 19 §

[148] ELSUa 396/1996 23 § 1 mom. 5 kohta.

[149] L 247/1996 26a § 1 ja 2 mom., L 387/2014 20 §

[150] VNa 629/2012 13 § 3 mom.

[151] VNa 629/2012 3 § 5 mom.

[152] L 247/1996 5 § 1 mom.

[153] VNa 629/2012 7 § 2 mom.

[154] VNa 629/2012 15 § 3 mom.

[155] ELSUa 396/1996 1 § 4 mom., VNa 629/2012 4 § 4 mom.

[156] VNa 629/2012 5 § 1 mom.

[157] VNa 629/2012 3 § 1 mom.

[158] ELSUa 396/1996 11 §

[159] VNa 629/2012 3 § 4 mom.

[160] VNa 629/2012 10 § 1 mom., 19 §

[161] VNa 629/2012 10 § 2 mom., 19 §

[162] VNa 629/2012 10 § 3 mom.

[163] VNa 629/2012 10 § 4 mom.

[164] VNa 629/2012 11 §, 19 §

[165] VNa 629/2012 liite kohta 2

[166] VNa 629/2012 5 § 3 mom.

[167] VNa 629/2012 liite kohta 2.

[168] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[169] VNa 106/2019 10 §, VNa 45/2015 5 §

[170] VNa 502/2015 9 §

[171] (EU) N:o 809/2014 42.2 art.

[172] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[173] (EU) N:o 2015/262, L 238/2010, VNa 45/2015 3 §

[174] VNa 235/2015 41 §

[175] MMMa 327/2015 31 §

[176] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[177] VNa 45/2015 5 §, MMMa 248/2014, MMMa 867/2010 5 §

[178] (EU) N:o 809/2014 42 art.

[179] VNa 235/2015 41 §

[180] MMMa 327/2015: 31 §

[181] VNa 121/2015 26–31 §

[182] MMMa 117/2015 27–32 §

[183] L 247/1996 5 § 1 mom., ELSUa 396/1996 9 § 1 mom.

[184] VNa 673/2010 5 § 3 mom.

[185] VNa 673/2010 11 § 2 mom.

[186] VNa 673/2010 12 § 2 mom.

[187] VNa 673/2010 12 § 3  mom.

[188] VNa 375/2011 10 §

[189] VNa 375/2011 6 § 3 mom. ja 10 §

[190] VNa 677/2010 10 §

[191] VNa 677/2010 6 § 2–3 mom.

[192] L 247/1996 41a § 2 mom.

[193] VNa 375/2011 15 § 2 mom.

[194] VNa 375/2011 16 §

[195] VNa 375/2011 19 § 1 mom.

[196] VNa 375/2011 19 § 3 mom.

[197] ELSUa 396/1996 4 § 1 mom.

[198] ELSUa 396/1996 2 § 1 mom., VNa 673/2010 4 § 1 mom.

[199] VNa 673/2010 11 § 3 mom.

[200] VNa 673/2010 12 § 4-6 mom.

[201] VNa 673/2010 13 § 1-2 mom.

[202] VNa 375/2011 4 § 6 mom.

[203] VNa 677/2010  4 § 1 mom.

[204] VNa 673/2010 11 § 3 mom.

[205] VNa 673/2010 12 § 4-6 mom.

[206] VNa 673/2010 13 § 1-2 mom.

[207] VNa 375/2011 4 § 6 mom.

[208] VNa 375/2011 10 § 4­5 mom.

[209] VNa 677/2010  4 § 1 mom.

[210] VNa 677/2010  10 § 3 mom.

[211] (EU) N:o 809/2014 24 art., L 192/2013: 23 §

[212] (EU) N:o 1306/2013 75 art.

[213] L 434/2003 34 §

[214] VNa 235/2015 41§

[215] MMMa 327/2015 31§

[216] VNa 235/2015 41§

[217] MMMa 327/2015 31§

[218] (EU) N:o 809/2014 5–6 art.

[219] (EU) N:o 640/2014 3 art.

[220] (EU) N:o 1306/2013 60 art., L1559/2001 2 a §, 16 §, L 1360/2014 13 §

[221] (EU) N:o 809/2014 4 art.

[222] (EU) N:o 640/2014 4 art.

[223] (EU) N:o 640/2014 4 art.

[224] (EU) N:o 640/2014 32 art.

[225] L 192/2013 16 §, MMMa 327/2015 31§

[226] Rikoslain 29 luvun 5 §

[227] Rikoslain 29 luvun 6 §

[228] Rikoslain 33 luvun 1 §

[229] Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiontalouden tarkastusvirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 39/2000 vp s. 28-29.

[230] (EU) N:o 640/2014 30 art., L 1559/2001 20 §, VNa 145/2019 15–16 §, VNa 106/2019 11 §

[231] (EU) N:o 640/2014 31 art.

[232] (EU) N:o 640/2014 30–31 art.

[233] (EU) N:o 640/2014 31 art.

[234] MMMa 327/2015 31 §

[235] VNa 145/2019 5 §, 9 §, 10 §, 18 §, 19 §, VNa 45/2015 5 §

[236] (EU) N:o 640/2014 31 art., L 1360/2014 13§, VNa 235/2015 41 §

[237] (EU) N:o 640/2014 31 art.

[238] (EU) N:o 640/2014 31 art.

[239] VNa 494/2019

[240] VNa 45/2015 5 §, MMMa 501/2019 7 §

[241] L 1559/2001 20 §, VNa 494/2019 21 §

[242] VNa 494/2019 21 §

[243] VNa 494/2019 25 §

[244] VNa 494/2019 21 §

[245] VNa 494/2019 21 §

[246] (EU) N:o 640/2014 35 art.

[247] (EU) N:o 640/2014 35 art.

[248] VNa 502/2015 10 §, VNa 7/2015 2 § Liite 3

[249] (EU) N:o 640/2014 35 art.

[250] VNa 629/2012 19 §, MMMa 14/EEO/2002 Liite 1.7

[251] VNa 629/2012 19 §

[252] VNa 629/2012 19 §

[253] VNa 629/2012 19 §

[254] VNa 629/2012 19 §, MMMa 14/EEO/2002 Liite 1 kohta 1.7

[255] VNa 629/2012 19 §, MMMa 14/EEO/2002 Liite 1 kohta 1.7

[256] VNa 629/2012 19 §, MMMa 14/EEO/2002 Liite 1 kohta 1.8