1. Yleistä
Voit saada korvausta hirvieläinten viljelyksille ja kotieläimille aiheuttamista vahingoista riistavahinkolain (105/2009) nojalla.
Korvauksen saamiseksi ilmoita vahingosta viipymättä vahingon havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle joko Vipu-palvelussa tai lomakkeella 148. Ilmoitus on samalla myös korvaushakemus (jäljempänä hakemus).
Voit hakea kalenterivuonna 2020 tapahtuneista vahingoista korvausta Vipu-palvelussa kesäkuusta 2020 tammikuun loppuun 2021.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee hakemuksesi perusteella maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Lopullisen arvion vahingon määrästä tekee aina maaseutuelinkeinoviranomainen, joten korvauksen perusteena oleva vahingon määrä voi olla pienempi tai suurempi kuin hakemuksessa ilmoittamasi.
Maksettava korvaus määräytyy maastotarkastuksessa todetun vahingon määrän, vahinkovuoden normisatojen ja yksikköhintojen sekä de minimis -ehtojen perusteella.
Hirvieläimiksi lasketaan tässä yhteydessä hirvi, valkohäntäpeura, japaninpeura, kuusipeura, metsäpeura ja saksanhirvi. Metsäkauriin aiheuttamia ja irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja ei korvata.
Hirvieläinten viljelyksille ja kotieläimille aiheuttamat vahingot korvataan vähämerkityksisenä eli ns. de minimis -tukena. Maatalousalan de minimis -tukia voidaan myöntää yritystä kohti enintään 20 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kaikkia de minimis -tukia voidaan myöntää enintään 200 000 euroa vastaavana ajanjaksona.
Korvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, että hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamien vahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma korvauksen hakijaa ja kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa. Huomaa, että kunnan maastotarkastuksesta mahdollisesti perimää maastotarkastusmaksua ei korvata, jos vahinkojen yhteenlaskettu arvo ei ylitä 170 euroa.
Hirvieläimen aiheuttama viljelys- ja eläinvahinko voidaan korvata yksityiselle viljelijälle tai yksityiselle maanomistajalle tai näiden kuolinpesälle tai kuolinpesän osakkaiden muodostamalle yhtymälle. Lisäksi vahinko voidaan korvata yksityisten viljelijöiden tai maanomistajien perustamille yhtiöille tai yhtymille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen.
Ruokavirasto maksaa korvaukset korvauksen hakijoille vahinkovuotta seuraavana keväänä maa- ja metsätalousministeriön myöntämästä määrärahasta.
Lisätietoa www.ruokavirasto.fi > Henkilöasiakkaat > Kalastus, metsästys ja villieläimet > Vahingonkorvaukset
2. Korvauksen hakeminen
Hae korvausta hirvieläinten viljelyksille tai kotieläimille aiheuttamista vahingoista Vipu-palvelun Sähköisessä asioinnissa.
Valitse luettelosta Hirvieläinvahinkokorvaus viljelyksille ja kotieläimille.
Valitse tuenhakija maatilan osallisista Hakijan tiedot -osiossa.
Jos olet jo aiemmin hakenut hirvieläinvahinkokorvausta samana kalenterivuonna tapahtuneista vahingoista, kunnan käsittelyyn ottamat hakemukset näkyvät Aikaisemmat hakemukset -otsikon alla. Näytä hakemus -painikkeesta avautuu yhteenveto hakemuksella ilmoittamistasi tiedoista.
Jos haluat korjata tai peruuttaa aikaisemman hakemuksen, ota yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Jos haluat ilmoittaa uusista vahingoista, mutta kunta on jo maastotarkastanut kaikki aikaisemmat hakemuksesi, jätä uusi hakemus.
Oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaisen yhteystiedot voit tarkistaa tästä linkistä.
Voit jättää uuden hakemuksen Vipu-palvelussa vasta, kun kunta on ottanut edellisen hakemuksesi käsittelyyn. Sitä ennen voit vielä peruuttaa edellisen hakemuksesi ja tehdä haluamasi korjaukset siihen.
Tuenhakijan valittuasi siirry Vahinkotiedot-osioon.
3. Vahinkotietojen tallentaminen
Aloita vahinkotietojen tallentaminen Vahinkotiedot-osiossa valitsemalla yhteenvetotaulukon alta +Lisää vahinko.
Avautuu Lisää hirvieläinvahinko -ikkuna, johon voit tallentaa yhden vahingon tiedot. Jokainen vahinko muodostaa oman rivinsä yhteenvetotaulukkoon. Voit tallentaa uusia vahinkoja valitsemalla uudelleen +Lisää vahinko.
Sinulle ei aiheudu seuraamuksia, vaikka olisit arvioinut vahingon määrän suuremmaksi tai eri tavoin kuin mitä maastotarkastuksessa myöhemmin todetaan. Kunta voi maastotarkastuksessa myös todeta vahingon määrän suuremmaksi kuin mitä olet itse hakemuksessa ilmoittanut. Suositeltavaa kuitenkin on, että pyrit arvioimaan vahingon jo hakemuksessasi mahdollisimman totuudenmukaisesti.
Valitse vahingon kohde, joka voi olla joko Kasvusto, Koottu sato, Kotieläin tai Taimet.
Kasvustovahingolla tarkoitetaan satoa tuottavan pelto- tai puutarhakasvin kasvustolle aiheutunutta vahinkoa, jonka vuoksi korjattava, myyntikelpoinen sato tulee olemaan tavanomaista pienempi. Jos hirvieläimet ovat syöneet tai talloneet esimerkiksi kaurapeltoa tai mansikkamaata, kyseessä on kasvustovahinko. Kasvustovahingosta voidaan korvata enintään vahingon vuoksi menetetyn sadon arvo.
Valitse ensin peruslohko, jolla vahinko on tapahtunut. Jos peruslohkolla on useampi kuin yksi kasvulohko, valitse kasvulohko, jolla vahinko on tapahtunut. Jos viljelmä ei sijaitse peruslohkolla, arvioi menetetyn sadon määrä kootulle sadolle aiheutuneeksi vahingoksi.
Peruslohkon tai kasvulohkon voi valita vain, jos sille on viimeisimmässä päätukihaussa ilmoitettu kasvi, jonka tarkoituksena on tuottaa välitöntä, myyntikelpoista satoa. Esimerkiksi luonnonhoitopelloille, viherlannoitusnurmille, riistapelloille, hunajantuotantoon tarkoitetuille kasvustoille sekä koriste- ja taimitarhakasveille aiheutuneita vahinkoja ei korvata.
Vipu näyttää viimeisimmässä päätukihaussa kasvulohkolle tallennetun kasvin. Jos kasvi tai kasvulohkot ovat sen jälkeen muuttuneet, arvioi menetetyn sadon määrä kootulle sadolle aiheutuneeksi vahingoksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa vahinko on kohdistunut syysrapsiin, joka on kylvetty peruslohkolle syksyllä rehuohran ja luonnonhoitopellon jälkeen.
Merkitse vahinkoala hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella. Vahinkoalalla tarkoitetaan alaa, jolla hirvieläimet ovat ai
Merkitse vahinkoala hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella. Vahinkoalalla tarkoitetaan alaa, jolla hirvieläimet ovat aiheuttaneet vahinkoa kasvustolle. Esim. jos vahinko on kohdistunut noin puoleen 1,5 hehtaarin kasvulohkosta, vahinkoala on 0,75 ha.
Älä laske vahinkoalaan alueita, joilla sadonmenetystä ei voi tapahtua. Tällaisia ovat mm. kylvämättä tai itämättä jääneet sekä rikkaruohojen valtaamat alueet sekä alueet, joilta sato on jo korjattu.
Jos vahinkoala on suurempi kuin kasvulohkon pinta-ala, kenttä näkyy punaisena eikä tallennus onnistu.
Jos lohkolla on vahinkoprosentiltaan hyvin erilaisia vahinkoalueita, voit tallentaa samalle kasvulohkolle useampia vahinkorivejä ja siten vahinkoaloja valitsemalla +Lisää vahinko. Huomaa, että vahinkoalojen yhteenlaskettu pinta-ala ei voi olla suurempi kuin kasvulohkon pinta-ala.
Arvioi vahinkoalan vahinkoprosentti kokonaislukuna 1 – 100. Vahinkoprosentti on vahingon seurauksena menetetyn sadon osuus siitä sadosta, joka viljelmältä olisi saatu ilman vahinkoa. Vipu laskee menetetyn sadon määrän vahinkoalan, vahinkoprosentin ja Ruokaviraston viimeisimmän kyseiselle kasville määrittelemän normisadon perusteella.
Ruokavirasto määrittää korvausten perusteena käytettävät vuotuiset normisadot vasta vahinkovuotta seuraavana keväänä, joten menetetyn sadon määrä voi vielä muuttua ennen korvausten maksamista. Jos Vipu ei näytä menetetyn sadon määrää, kasville ei ole vielä määritelty normisatoa. Tallenna siitä huolimatta vahinkotiedot normaaliin tapaan.
Kootulle sadolle aiheutunut vahinko
Kootulla sadolla tarkoitetaan valmiiksi korjattua ja varastoitua satoa, esimerkiksi säilörehua paaleissa, laakasiilossa tai aumassa, kuivaa heinää ladossa, sokerijuurikasta aumoissa ja murskeviljaa tuubissa. Kootulle sadolle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata enintään vahingon vuoksi tuhoutuneen sadon arvo.
Valitse vahingoittunut kasvi valikosta ja merkitse tuhoutuneen sadon määrä kilogrammoina. Jos kasvia ei löydy luettelosta, valitse Muu sato ja kirjaa kasvi Lisätiedot-kenttään. Tallenna muut vahinkotiedot normaalisti.
Tallenna koottuun satoon myös kasvustolle aiheutunut vahinko, jos viljelmä ei sijaitse peruslohkolla tai jos kasvi tai kasvulohkot eivät vastaa päätukihaussa ilmoitettua. Merkitse tällöin arvioimasi menetetyn sadon määrä kohtaan Tuhoutunut sato.
Taimivahinko
Taimivahingolla tarkoitetaan puutarha- tai taimitarhakasville aiheutunutta vahinkoa, jonka seurauksena taimi on tuhoutunut siten, että se on korvattava uudella. Taimivahingosta voidaan korvata enintään taimen yksikköhinta (e/kpl). Puutarhaviljelmällä satoa tuottaville puutarhakasveille aiheutuneista vahingoista, esim. mansikka, voidaan korvata taimien lisäksi myös menetetyn sadon määrä kasvustovahinkona. Voit arvioida ja tallentaa siinä tapauksessa saman vahingon sekä kasvustovahinkona että taimivahinkona.
Jos puutarhaviljelmä sijaitsee peruslohkolla, klikkaa ruksi Lohkolla-kohtaan. Valitse peruslohko ja tarvittaessa kasvulohko, jolla vahinko on tapahtunut. Vipu näyttää viimeisimmässä päätukihaussa kasvulohkolle tallennetun kasvin. Peruslohkon tai kasvulohkon voi valita vain, jos sille on viimeisimmässä päätukihaussa ilmoitettu taimivahinkona korvattavissa oleva puutarha- tai taimitarhakasvi.
Jos kasvi tai kasvulohkot ovat muuttuneet viimeisimmän päätukihaun jälkeen, jätä Lohkolla-kohta ruksimatta ja valitse vahingoittunut kasvi valikosta. Merkitse tuhoutuneiden taimien lukumäärä kenttään Tuhoutuneet taimet. Jos kasvia ei löydy luettelosta, valitse Muu taimi ja kirjaa kasvi Lisätiedot-kenttään.
Kotieläinvahinko
Kotieläinvahinkona voidaan korvata enintään tapetun tai vahingon takia lopetetun kotieläimen käypä arvo. Vahingoittuneen, mutta eloon jääneen eläimen osalta voidaan korvata enintään eläinlääkintäkustannuksia vastaava määrä eläimen käypään arvoon asti.
Kirjoita Eläin-kohtaan eläinlaji, esimerkiksi muodossa ”lammas”. Korvausta ei makseta poroille poronhoitoalueella, mehiläisille ja koirille aiheutuneista vahingoista.
Merkitse kohtaan Kuolleet ja vahingoittuneet eläimet kaikkien vahingoittuneiden eläinten kokonaismäärä riippumatta siitä, onko eläin kuollut vai vahingoittunut. Arvioi eläinten yhteenlaskettu korvausarvo euroina kohtaan Eläinten korvausmäärä. Voit arvioida korvausarvon itse tai tarkistaa sen asetuksen 834/2018 liitteestä 1.
Eläinlääkintäkustannuksiksi lasketaan eläinlääkärin kustannukset ja lääkekustannukset kuittien mukaan. Matkakuluja ei korvata. Arvonlisäveron osuutta ei korvata, jos voit vähentää sen verotuksessa. Kustannusten korvaus yksittäistä eläintä kohden ei saa ylittää eläimen käypää arvoa.
Kaikille vahingoille yhteiset tiedot
Valitse vahingon aiheuttajaksi hirvieläin, joka on mielestäsi aiheuttanut vahingon. Korvausta maksetaan vain riistavahinkolaissa mainittujen hirvieläinten aiheuttamista vahingoista. Jos on epäselvää, mikä mainituista hirvieläimistä on aiheuttanut vahingon, valitse näistä todennäköisin.
Merkitse vahinkopäiväksi vahingon tapahtumispäivä tai arviosi siitä. Vahinkopäivän pitää sijoittua kyseiselle vahinko- eli kalenterivuodelle. Kalenterivuodelle kohdistuvia hakemuksia voi tallentaa Vipu-palvelussa seuraavan vuoden 31. tammikuuta saakka.
Merkitse havaitsemispäiväksi päivä, jolloin olet havainnut vahingon. Havaitsemispäivä voi olla aikaisintaan sama kuin vahinkopäivä.
Jos olet tehnyt toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajaamiseksi, valitse Kyllä olen ja kirjoita toimenpiteet avautuvaan tekstikenttään. Muussa tapauksessa valitse En ole.
Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että olet käytettävissäsi olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen. Harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti, joten korvaus voidaan myöntää, vaikka ilmoittaisit ettet ole tehnyt mitään toimenpiteitä.
Jos olet vahingon seurauksena säästänyt korjuu-, kuivaus-, varastointi- tai muita vastaavia kustannuksia, merkitse arvioimasi säästynyt euromäärä kohtaan Säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Euromäärä vähentää vahingon arvoa ja siten myönnettävää korvausta.
Jos olet saanut saman vahingon perusteella korvausta vakuutuksesta tai muulla perusteella, valitse Kyllä olen. Merkitse vakuutuksesta saadusta korvauksesta vakuutusyhtiön nimi, vakuutuksen numero ja saadun vakuutuskorvauksen määrä ilman omavastuuta. Merkitse muulta taholta saadusta korvauksesta korvauksen myöntäjän nimi sekä saadun korvauksen määrä. Saadut korvaukset vähentävät myönnettävää korvausta.
Jos olet oikeutettu korvaukseen vakuutuksen perusteella, vakuutus on aina ensisijainen korvausmuoto. Jos et tiedä, oletko saamassa korvausta tai kuinka paljon, ilmoita vakuutustiedot, mutta tallenna korvaussummaksi 0 euroa. Ilmoita saamasi korvauksen määrän kuntaan myöhemmin.
Lisätiedot-kenttään voit kirjata esimerkiksi tarkemman selostuksen vahingosta. Jos olet taimille tai kootulle sadolle aiheutuneessa vahingossa valinnut Muu taimi tai Muu sato, kirjaa kasvi lisätietoihin. Voit myös mainita lisätiedoissa, jos olet jo aiemmin samana kalenterivuonna ilmoittanut vahinkoja samalle kasville ja kasvulohkolle.
Yhteenvetotaulukko
Vahinkotiedot-osion yhteenvetotaulukosta näet perustiedot tallentamistasi vahingoista sekä arvion korvauksen määrästä.
Korvauksen määrä on tarkoitettu ainoastaan suuntaa-antavaksi tiedoksi. Määrä voi olla nolla, jos ilmoittamallesi kasville ei ole vielä määritelty normisatoa tai yksikköhintaa. Voit muokata tai katsella tallentamiasi vahinkotietoja rivin lopussa olevasta sinisestä muokkauspainikkeesta. Voit poistaa vahinkorivin rivin lopussa olevasta punaisesta rastista.
4. De minimis -tiedot, yhteenveto ja lähetys
De minimis -tuen edellyttämät tiedot
Jos maatalousyrityksesi verovuodet eivät ole täysiä kalenterivuosia, valitse Verovuosissa on poikkeuksia. Paina Muokkaa verovuosia ja tallenna verovuodet niille varattuihin kohtiin.
Jos olet saanut maatalouden ulkopuolista de minimis -tukia, valitse Aiemmat de minimis -tuet -otsikon alta Kyllä ja +Lisää tuki. Tallenna tuen myöntäjä, tuen nimi, tukimäärä euroina sekä tuen myöntämisajankohta. Maatalouden ulkopuolisilla tuilla tarkoitetaan muiden kuin Ruokaviraston tai Maaseutuviraston myöntämiä tukia.
Yhteenveto ja lähetys
Halutessasi voit liittää hakemukseesi liitteitä pdf-muodossa. Voit avata ja tulostaa yhteenvedon ilmoitetuista tiedoista näytön yläosan Tulosta yhteenveto -painikkeesta. Näet yhteenvetotaulukon sekä tallentamasi de minimikseen liittyvät tiedot myös Yhteenveto ja lähetys -välilehden alaosassa.
Lisää lähetyksen lisätietoihin sähköpostiosoitteesi lähetyksen vahvistusviestille sekä tarvittaessa hakemusta koskevia lisätietoja. Kun olet lisännyt sähköpostiosoitteesi, Lähetä käsiteltäväksi -painike aktivoituu vihreäksi ja voit lähettää hakemuksen.
Voit peruuttaa hakemuksen valitsemalla Peruuta lähetys siihen asti, kun hakemus on otettu käsiteltäväksi. Peruutettuasi hakemuksen voit tehdä siihen muutoksia ja lähettää sen uudelleen.
Lähetyksen jälkeen varmista yhteenvetotulosteelta, että sivun oikeassa yläreunassa näkyy hakemuksen lähetysaika. Yhteenveto kannattaa tallentaa koneelle tai tulostaa. Myös sähköpostiisi on saapunut vahvistusviesti. Voit nyt palata etusivulle tai sulkea Sähköisen asioinnin.
Maastotarkastus
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ottaa sinuun yhteyttä maastotarkastuksen järjestämiseksi. Myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus osallistua tarkastukseen ja antaa lausuntonsa asiassa.
Kunta voi periä maastotarkastuksen suorittamisesta ja vahingon arvioimisesta enintään omakustannusarvon suuruisen maksun. Jos vahinko korvataan, korvataan myös maksamasi maastotarkastusmaksu.