Kannattavuus

Voit lukea tämän tekstin myös helppokäyttöisellä ja visuaalisemmalla verkkokoulutusalustalla (klikkaa Kirjaudu vierailijana -painiketta).

Maatilasi tuotanto on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Esimerkiksi pölyttäjät tarjoavat sinulle pölytyspalveluita, petohyönteiset toimivat pelloillasi luontaisina tuholaistorjujina ja maaperän eliöt tuottavat pelloillesi ilmaisia lannoitteita. Tilasi luonnossa on siis erilaisia ekosysteemipalveluita, jotka parantavat oikein hyödynnettynä tilasi tuottavuutta ja tuovat sinulle kustannussäästöjä.

Luonnon monimuotoisuus tukee ekosysteemipalveluiden säilymistä ja palautuvuutta. Monilajiset eliöyhteisöt sietävät häiriöitä ja toipuvat niistä paremmin ja nopeammin kuin vähälajiset eliöyhteisöt. Tilasi on tärkeä osa koko ekosysteemipalvelujen tuotantoa, joten sinun on huomioitava ekosysteemipalvelujen kestävä käyttö.

Monimuotoisuuden kannattavuushyödyt pähkinänkuoressa:

1. Varmistat luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden toiminnan tilallasi, sillä ilman niitä ruoantuotanto ajautuu ongelmiin.
2. Hyvinvoiva luonto vaikuttaa tilasi tuottavuuteen ja lisää kannattavuutta.
3. Tilallasi kukoistava luonnon monimuotoisuus tuottaa lisäarvoa tilan markkinointiin ja viestintään sekä maatalouden julkisuuskuvaan.
4. Luonnon monimuotoisuuden hoitoon saa maataloustukia.
5. Hoidettu luonnon monimuotoisuus antaa oman tilan tuotteille imago- ja brändiarvoa.
6. Voit tuotteistaa luonnon monimuotoisuuden, eli muuttaa sen kiinnostavaksi palveluksi.
7. Tarjoat myös tuleville sukupolville mahdollisuuden nauttia luonnosta, kuten pääskyistä, ketoneilikoista tai vaikkapa kuoveista.

Valokuva: Jari Kostet

Monimuotoisuudesta syntyy kustannussäästöjä

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen tilallasi tuo sinulle kustannussäästöjä monin tavoin.

• Vähennä typpilannoitteen tarvetta pelloillasi kylvämällä pelloille kerääjäkasvia, joka kerää satokasvin jälkeen maaperästä typpeä ja estää sen huuhtoutumisen vesistöön. Typensitojabakteerit saavat isäntäkasveiltaan hiilihydraatteja ja antavat isäntäkasveilleen typpiyhdisteitä. Typensitojabakteereja elää muun muassa hernekasvien juurinystyröissä. Osa typensitojabakteereista ei edes tarvitse erityistä isäntäkasvia.
• Opettele tunnistamaan rikkakasvit, taudinaiheuttajat ja kasvintuhoojat, jolloin voit käyttää kasvinsuojeluaineita ainoastaan silloin, kun niiden käytölle on todellinen tarve. Vältä siis niiden käyttöä totutun tavan vuoksi, sillä näin säästät kasvinsuojeluaineiden hankintakuluissa. Huomioi, että tuholaisia on vähemmän monimuotoisessa kasvustossa.
• Voit vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja kasvinsuojeluun käytettävää työaikaasi myös käyttämällä biologisia torjuntaeliöitä. Biologinen tuholaisten torjunta on yleisesti käytössä kasvihuoneviljelyssä, mutta sitä voi tehdä esimerkiksi myös mehiläisten avulla. Lue aiheesta lisää Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivustolta.
• Maaperäeliöt palauttavat kasvintähteisiin sitoutuneet ravinteet takaisin peltoon, ja kastelierot ylläpitävät maan rakennetta ja laatua. Kunnossa oleva maaperä sitoo hiiltä enemmän ja vähentää ilmastopäästöjä. Lue lisää maaperän hyvinvoinnin vaikutuksista tilasi peltoihin.
• Näiden lisäksi sinun kannattaa hakea myös ympäristökorvausta tilallesi.

Kun suunnittelet maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämistä tilallasi, kirjaa ylös nykyiset kustannukset ja tarkastele niitä äskeisten vinkkien näkökulmasta. Pystytkö esimerkiksi tarkemmalla lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käytön suunnittelulla säästämään? Tai pystytkö hyödyntämään tavanomaisessa viljelyssä joitakin luomuviljelyn tekniikoita?

Monimuotoisuus tuo tuloja

Hyvä maaperä takaa tasaisemmat sadot

Tilasi tuottavuus kasvaa, kun parannat maan kasvukuntoa pelloillasi ja monipuolistat viljelykiertoa. Nämä vähentävät pellon tautipainetta ja pienentävät sadonromahduksen riskiä. Tällöin sinun ei tarvitse myöskään käyttää yhtä paljon kasvinsuojeluaineita, joten saat säästöjä. Lierojen uloste on myös erinomaista lannoitetta pelloillesi. Maaperän monimuotoisuudesta ja kasvukunnosta huolehtiminen ovat yhä tärkeämpää myös sään ääriolosuhteiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen myötä.

Pölytyspalvelut tuottavat euroja

Kun parannat pölyttäjien elinoloja tilallasi, pölyttäjät tuottavat sinulle enemmän pölytyshyötyä, mikä taas tarkoittaa korkeampia satotasoja tilallasi. Esimerkiksi Lehtonen (2012) arvioi, että pölyttäjähyönteisten tuottama pölytysarvo kaupallisille viljely- ja puutarhakasveille on vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.

Mehiläisten, kimalaisten, perhosten, kukkakärpästen, kovakuoriaisten ja kärpästen tekemä pölytys on tärkeä satotasojen ylläpitopalvelu maataloudessa. Hyönteispölytys parantaa muun muassa vadelman, omenan, mansikan, herukoiden, rypsin, rapsin ja härkäpavun satoja.

Saat maataloustuotteista korkeampaa hintaa

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten ruokaa ja muita maataloudesta saatavia tuotteita tuotetaan. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kehittäminen tuottaa brändiarvoa esimerkiksi villaa, lihaa tai matkailupalveluja tuottavalle yritykselle.

Esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden tuotteistamisesta:

• Kotimaisilla alkuperäisroduilla on monia ominaisuuksia, jotka edistävät niistä saatavien hyödykkeiden tuotteistamista. Esimerkiksi alkuperäisrotuisen lampaan villa on hyvin laadukasta, jolloin saat siitä korkeampaa hintaa. 
• Karjan laiduntaminen luonnonlaitumella tai perinnebiotoopilla voi edesauttaa saamaan lihasta hieman korkeampaa hintaa. Tutustu aiheeseen lisää Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n verkkosivustolla. 
• Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on osa monen tuotteita jalostavan yrityksen brändiä. Esimerkiksi jotkin yritykset ovat valmiita maksamaan vapaasti laiduntavien lehmien maidosta korkeampaa hintaa.
• Perinteinen maalaismaisema tai elämää kuhiseva kosteikko ovat arvokkaita kohteita matkailuyritykselle, ja ne ovat näin ollen myös valttikortteja yrityksen markkinoinnissa. Kosteikot ovat myös merkittäviä virkistyskohteita.
• Luomutuottajat saavat tuotteilleen tavanomaisia tuotteita paremman markkinahinnan.
• Yhteistyön aloittaminen matkailuyrityksen kanssa on kannattavaa, sillä silloin on mahdollista esimerkiksi myydä tilan tuotteita suoraan kuluttajalle. Tämä nostaa tilan profiilia ja kehittää maatalouden imagoa.

Tukijärjestelmä turvaa

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan myös aiempaa enemmän CAP-rahoituskaudella 2023–2027, jolloin ehdollisuus korvaa täydentävien ehtojen järjestelmän. Lisäksi käytössä on EU:n kokonaan rahoittamiin tukiin kuuluva ekojärjestelmä, joka on viljelijöille vapaaehtoinen. Ekojärjestelmässä pinta-alaperusteista tukea myönnetään ympäristöä ja ilmastoa hyödyttävistä toimenpiteistä, jotka ovat laajempia kuin ehdollisuudessa vaaditut toimenpiteet.

Ekojärjestelmän toimenpiteitä ovat talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit kuten pölyttäjä-, maisema- ja riistakasvit. Lisäksi monimuotoisuuden ylläpitoon ja edistämiseen on käytössä ympäristökorvaukset, jotka on ryhmitelty ympäristösitoumuksiin ja ympäristösopimuksiin.

Luonnonmukaisen tuotannon korvauksilla edistetään luonnonmukaista tuotantotapaa ja ekosysteemipalvelujen muodostumista.

Mitä ekosysteemipalvelut tarkoittavat?

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tuottamia hyötyjä ihmisille. Hyötyjä ovat esimerkiksi luonnosta saadut tuotteet ja luonnon tuottamat virkistys- ja hyvinvointiarvot ihmisille. Ekosysteemipalvelut voidaan ryhmitellä hyötyjen perusteella tuotantopalveluihin, säätely- ja ylläpitopalveluihin sekä kulttuuripalveluihin. Ekosysteemipalvelujen taloudellista arvoa on yritetty määrittää, mutta tämä työ on vasta alkuvaiheessa.

Tuotantopalvelut

Maatalousekosysteemien tuotantopalveluita ovat esimerkiksi ravinnoksi käytettävät kasvinviljely-, liha- ja maitotuotteet sekä muut kasveista ja eläimistä saatavat materiaalit kuten rehut, kuidut, kukat, luonnonlääkkeet ja lannoitteet. Biomassaan perustuvia energianlähteitä ovat energiakasvien lisäksi esimerkiksi lanta ja oljet. Ravinnon, raaka-aineiden ja energian lisäksi maatalouden tuotantopalveluihin luetaan kuuluviksi myös maatalouden geenivarannot.

Luonnonmarjat ja -hedelmät, villiyrtit ja riista tuotetaan pääosin maatalousalueiden ulkopuolella. Osa riistaeläimistä on kuitenkin riippuvaisia maatalousympäristöistä – kuten peltopyy, fasaani, sepelkyyhky ja rusakko – tai viihtyy peltoalueilla – kuten metsäkauris ja valkohäntäkauris tai maatalouden kosteikoissa kuten sinisorsa. Näin ollen myös osa riistasta voidaan lukea kuuluvaksi maatalouden tuotantopalveluihin.

Säätely- ja ylläpitopalvelut

Luonto tuottaa tilallesi säätely- ja ylläpitopalveluita. Näihin kuuluvat esimerkiksi tuholaisten ja kasvitautien säätely, maaperän rakenteen ja tuottokyvyn ylläpito, biologinen typensidonta, suojaelinympäristöjen ylläpito ja kasvien pölyttäminen. Nämä ovat ekosysteemiprosesseja, jotka ylläpitävät elämälle ja maataloustuotannolle suotuisia olosuhteita.

Kulttuuripalvelut

Maisema on suomalaisten mielestä yksi tärkeimmistä maatalousympäristön ekosysteemipalveluista. Hoidettua maatalousmaisemaa arvostetaan ja laiduntava karja lisää maiseman arvostusta entisestään.

Ekosysteemien tuottamia kulttuuripalveluita ovat myös muun muassa luonto virkistysympäristönä sekä esteettisyys ja kulttuuriperintö. Ulkoilukerrat ja luontomatkat maatalousympäristössä ovat tärkeitä niin maanomistajille kuin matkailijoille ja paikallisillekin asukkaille. Yli puolet suomalaisista kokee peltojen ja perinnebiotooppien hoidon parantavan maaseudun virkistysarvoja.

Ekosysteemipalvelujen taloudellinen arvo Suomessa

Luonnonvarakeskuksen Maatalouden kokonaislaskenta ‑palvelun (luke.fi) avulla on mahdollista arvioida, että ravinnoksi kasvatettujen pelto- ja puutarhakasvien sekä liha- ja maitotuotteiden taloudellinen arvo oli Suomessa vuonna 2019 noin 3 miljardia euroa. Jos huomioidaan myös rehut sekä taimitarha- ja koristekasvituotanto, kasvinviljelytuotto, kotieläintuotto sekä kasvihuone- ja avomaantuotto olivat yhteensä noin 4 miljardia euroa vuodessa.

Peltoriistasaaliin taloudellisen arvon määrittäminen on hankalaa, koska sen arvo ei määräydy markkinoilla. Luonnonvarakeskuksessa vuonna 2015 tehdyssä laskelmassa peltoriistasaaliin taloudelliseksi arvoksi arvioitiin noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulos saatiin kertomalla riistasaaliin lihan määrä lihan kilohinnalla sekä arvioimalla mikä osuus saaliista voidaan laskea maatalousekosysteemin osuudeksi.

Tekstin kirjoittaja

Antti Miettinen, tutkija, Luonnonvarakeskus