Monimuotoisuuspellot

Voit lukea tämän tekstin myös helppokäyttöisellä ja visuaalisemmalla verkkokoulutusalustalla (klikkaa Kirjaudu vierailijana -painiketta).

Tilasi hyötyy monimuotoisuuspelloista monin tavoin

Monimuotoisuuspelloista saat tehoa satokasvien viljelyyn, sillä viljelykierto pelloilla on maan hyvän kasvukunnon, monimuotoisen maiseman sekä kannattavan maatalouden perusta. Monimuotoisuuspeltoja ovat riista-, pölyttäjä-, maisema-, niitty- ja peltolintukasveilla kylvetyt pellot.

Jokaiselle tilalle on mahdollista perustaa monimuotoisuuspeltoja. Ne sopivat erityisesti kasvinviljelytiloille, joilla on suuria peruslohkoja, ja tavoitteena on monokulttuurin ’pilkkominen’ elinympäristökaistoilla tai kasvulohkoilla. Monimuotoisuuspellot sopivat myös erikoiskasvi- ja puutarhatiloille.

Voit perustaa monimuotoisuuspeltoja pienille perälohkoille hirvieläinten ja jänisten ruokamaiksi, viljelyaukeille elinympäristöjen verkostoksi, peruslohkojen reunoille monimuotoisuuskaistoiksi ja suurille lohkoille niitä halkoviksi kukkiviksi petopenkoiksi. 

Monimuotoisuuspeltojen muodostamasta elinympäristöjen verkostosta on monia hyötyjä tilallesi: 

• tilasi kasvit saavat enemmän pölytyspalvelua
• pelloillasi on enemmän petohyönteisiä, jotka syövät tuhohyönteisiä
• tilasi maisema monipuolistuu
• luonto ja lajisto tilallasi monipuolistuu
• riistakannat voivat hyvin
• saat lisää mahdollisuuksia viljelykiertoon
• peltosi sitovat enemmän hiiltä
• kasvitaudit pysähtyvät nopeammin
• saat tuloa.

Valokuva: Mikko Alhainen

Millainen monimuotoisuuspelto tilallesi voisi sopia?

Monimuotoisuuspeltojen kaikki vaihtoehdot voivat tarjota suojaa ja ruokaa eläimille, kukkia pölyttäjille sekä kannattavia ratkaisuja peltolohkojen ongelmakohtiin. Huomioi, että riista-, maisema- ja niittypelloissa sekä niiden luontovaikutuksissa on kuitenkin eroja. 

Millaiset alueet sopivat monimuotoisuuspelloiksi?

• Peltolohkot ja kulkureitit, joita eläimet suosivat luontaisesti (hirvieläimet, peltolinnut, vesilinnut).
• Lohkot, jotka ovat maisemallisesti merkittäviä, sekä tienvarret, rinteet ja pihapiirien ympäristö.
• Lohkot, joiden lähellä on kosteikko, perinnebiotooppi tai muu luontokohde.
• Vaikeasti viljeltävät lohkot tai lohkon osat, joilla maa onmärkää, tiivistynyttä, kuivaa tai kivistä jasatokasvien viljelyssä hankalia kiiloja tai kulmia.

Huomio: Ota huomioon maan kasvukunto, kun perustat monimuotoisuuspeltoa. Älä esimerkiksi kylvä vaativia kaalikasveja huonosti tuottavalle pellolle, sillä silloin vain menetät siemenet. Kasvukunnoltaan heikommilla lohkoilla varmemmin kasvavat monet nurmikasvit, viljat ja erilaiset kukat.

Valitse tilallesi sopivin vaihtoehto

Niittypelto

Kaksivuotiset niittypellot menestyvät parhaiten kuivilla, hiekkaisilla ja paahteisilla lohkoilla. Niittykasvustot ovat erityisesti pölyttäjien sekä pikkulintujen suosiossa. Ne ovat myös maatalousympäristön uhanalaisille kasveille ja hyönteisille arvokkaimpia peltoja. Kasvusto säilytetään lohkolla kaksi kasvukautta. 

Peltolintupelto

Peltolintupelto sopii erityisesti rehevämmille kasvupaikoille. Sen kasvusto on tarkoitettu pääasiassa peltopyille ja pikkulinnuille. Isommilla aukeilla missä pääkasvina on viljat isoilla lohkoilla, on peltolintupeltojen verkosto erittäin tärkeä peltopyylle.  Kaksivuotisena se tarjoaa toisen kasvukauden keväällä erinomaisen pesimäsuojan peltoaukean linnuille. Kasvustossa olevat kukat ovat tärkeitä pölyttäjille sekä muille hyönteisille, jotka ovat linnunpoikasten ravintoa. Syksyllä pellolla on tarjolla reilusti siemeniä linnuille syötäväksi.

Vinkki: Suurin luontoarvo saadaan, kun peltoja on verkostona viljelyaukean keskiosissa kaukana petolintujen tähystyspuista. Kasvusto säilytetään lohkolla kaksi kasvukautta. 

Maisemapelto

Maisemapellot ovat yksivuotisia viljelyaukean väriläiskiä, joilla kasvaa erilaisia tukiehtojen mukaisia kukkia. Luontovaikutuksiltaan ne ovat peltolintupellon kaltaisia. Seuraavan kevään suoja pesille ja poikasille kuitenkin puuttuu, sillä lohko muokataan touko-kesäkuussa juuri parhaaseen pesintä- ja poikueaikaan. 

Riistapelto

Perinteiset riistapellot ovat yksivuotisia hirvieläinten herkkumaita. Kaalikasvien, apiloiden, viljojen tai muiden riistakasvien seokset, mielellään kukilla maustettuna, ovat usein käytettyjä siemenseoksia. Vaativien kaalikasvien viljely onnistuu parhaiten hyvillä peltolohkoilla. Köyhempäänkin maahan tyytyvät rehunauris ja -rapsi, apilat, viljat ja monet kukat.

Vinkki: Sijoita hirvieläimille tarkoitetut pellot kauas arvokkaista satokasvustoista ja vilkasliikenteisistä teistä. Tarkista Vipu-palvelusta sijaitseeko tilasi peltojen läheisyydessä vilkasliikenteisiä teitä. Oikein sijoitettu riistapelto ohjaa eläimiä kauemmas liikenteestä ja tarjoaa rauhallisessa paikassa vaihtoehtoista ruokaa esimerkiksi mansikkamaiden ja viljapeltojen sijasta. Toimiva riistapelto korvaa myös ruokintoja ja antaa mahdollisuuksia valikoivaan metsästykseen sekä hirvieläinten kannanhoitoon. Satokasvien suojaamiseksi tarkoitetuilla riistapelloilla metsästys kannattaa aloittaa vasta sadonkorjuun jälkeen. Tällä tavalla metsästyspaine ei ohjaa eläimiä satokasvien suuntaan, vaan pelloilla on haluttu kokonaisvaikutus. 

Pellon reunat sopivat usein hyvin riistapelloksi tai luonnonhoitopelloksi, eikä tuotantopanoksia valu hukkaan. Monivuotinen riistapelto on helppo ylläpitää, mutta äestetyille reunoille on helppo kylvää esimerkiksi kukkaseos. Riistapellot sopivat hyvin viljelykiertoon kasvulohkoille tai pysyväksi pellonkäyttömuodoksi lohkoille, joilla satokasveista ei saa hyviä satoja tai viljely on muutoin hankalaa.  

Yksi harkinnan arvoinen riistapellon versio on monimuotoisuus-maanparannus-maisema-pelto. 

Se on todellinen monihyötypakkaus tiivistyneille pelloille sekä sitomaan hiiltä ja typpeä maahan. Syväjuurisia, typpeä sitovia ja kukkivia kasveja sisältävä seos kelpaa riistaeläimille, pelto tarjoaa siitepölyä sekä mettä pölyttäjille ja se on maisemallisesti hieno. Yksi kokeilemisen arvoinen seos on auringonkukka-hunajakukka-keltamesikkä-alsike/valkoapila -seos. Syväjuurinen ja kaksivuotinen sikuri on myös mainio kasvi seoksiin. 

Monivuotinen riistapelto on pitkäkestoinen ja hyvä luonnonhoitotoimenpide.

Ensimmäisenä kasvukautena pelto on riista- tai maisemapelto. Auringonkukka ja hunajakukka tarjoavat mettä ja siitepölyä pitkin kesää. Hunajakukka siementää luontaisesti ja jossain määrin kukkii myös seuraavana kesänä. Monivuotiset apilat kukkivat loppukesällä ja tarjoavat sekä mettä että maittavaa ruokaa hirvieläimille. Kaksivuotinen mesikkä tai sikuri muodostaa viherkasvustoa, parantaa maata vahvalla juuristollaan ja kukkii pääosin toisena kasvukautena. 

Toisena kasvukautena voit ilmoittaa kasvuston esimerkiksi viherlannoitusnurmeksi. Apilat, mesikät ja sikuri nousevat vahvana sitoen typpeä ja hiiltä maaperään. Pelto on todellinen pölyttäjien mesiaitta koko kesän ajan. Loppukesällä kasvuston voi halutessaan päättää syyskylvöistä satokasvia varten tai sitten odottaa seuraavan kevään toukoaikaa.  

Ensimmäisenä vuonna kasvusto saa täyden riistapeltotuen. Seuraavina kasvukausina pelto on luonnonhoitonurmena, mutta monilajisen ja maittavan seoksen ansiosta se tarjoaa suojaa ja ruokaa monille lajeille. Hoitoniitto elokuulla auttaa pitämään rikkoja kurissa ja takaa maittavan odelman syys-lokakuulle. 

Valokuva: Mikko Alhainen

Miten perustat monimuotoisuuspellon?

Mitä kannattaa tarkkailla mihinkin aikaan vuodesta, jos haluat perustaa monimuotoisuuspellon?

• Keväällä – lohkot tai lohkon osat, jotka kuivuvat viljelykuntoon eri aikaan kuin hyvässä kasvukunnossa olevat pellot. Tällaiset lohkot sopivat hyvin myöhään kylvettäväksi riistakasvustoksi.
• Kesällä – pellot, joissa näkyy lintuja ja nisäkkäitä ja niiden kulkureittejä.
• Syksyllä – lohkon osat, joilla on jatkuvasti sadonkorjuun haasteita ja huonot satotasot tai hirvieläinvahinkoja.
• Talvella – alueet, missä peltopyyt ja muut viljelyaukean eläimet ja linnut viihtyvät.

Toimi näin, kun haluat perustaa monimuotoisuuspellon

1. Tunnista aluksi sopivat peltolohkot, joihin voit perustaa monimuotoisuuspellon.
2. Seuraavaksi perehdy monimuotoisuuspeltojen tukiehtoihin huolellisesti.
3. Sitten päätä omat tavoitteesi monimuotoisuuspellolle ja laadi viljelysuunnitelma.
4. Valitse sopivat siemenseokset (monipuolisessa seoksessa todennäköisesti joku kasveista onnistuu aina, vaikka olosuhteet olisivat vaikeat). Ota huomioon kuitenkin pellon kasvukunto.
5. Aloita hommat, kun muiden peltotöiden lomassa on sopiva väli. 

Monimuotoisuuspellon kylvöajankohta on joustava. Niityt ja maisemapellot voi kylvää heti, kun sopiva hetki touko–kesäkuussa löytyy. Kaalikasveja sisältävät seokset kannattaa kylvää kesäkuun lopulla, kun pahin kirppa-aika on ohi. Voit perustaa riistapellon voi myös syykylvöisenä. Tarkista kuitenkin aina ennen siementen ostamista, että seos on tukiehtojen mukainen! Hyviä paikkoja riistapelloille ovat myös luonnonhoidollisesti arvokkaat alueet, kuten vesistöön rajoittuvat lohkot, uomien varret peltosaarekkeiden ympärystät tai luonnonsuojelualueiden lähilohkot.

Tekstin kirjoittaja

Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus