Tukiin tulevia muutoksia voi huomioida viljelyssä jo tänä vuonna

20. toukokuuta 2022

Maataloustukien ehdot uudistuvat ensi vuonna. Täysin uudessa ekojärjestelmätuessa ja uudistuvassa ympäristökorvauksessa on ehtoja, jotka viljelijöiden kannattaa huomioida jo vuonna 2022. Tiedot perustuvat CAP-suunnitelmaan, joka sisältää tiedot tulevan rahoituskauden tuista ehtoineen.

Suunnitelman on laatinut maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suunnitelmalle tarvitaan vielä komission hyväksyntä, joka on odotettavissa loppukesällä tai syksyllä 2022.  Tukiehtoihin voi tulla komission kanssa käytävissä neuvotteluissa vielä muutoksia.

Viherlannoitusnurmen siemenseoksessa pitää olla vähintään neljää kasvilajia

Ensi vuonna täysin uutena tukena on tulossa haettavaksi ekojärjestelmätuki. Tukeen voi valita toimenpiteitä samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa. Vuodeksi kerrallaan valittavat toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit.

Niiden viherlannoitusnurmien, joista viljelijä hakee ekojärjestelmätukea ensi vuonna, pitää täyttää tulevat viherlannoitusnurmien edellytykset. CAP-suunnitelman mukaan kasvuston pitää koostua nurmiheinäkasvien ja typensitojakasvien seoksesta, joka on kylvetty hakuvuonna tai suojakasvin kanssa edellisenä vuonna. Siemenseoksen pitää sisältää vähintään neljää kasvilajia, ja siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia pitää olla typensitojakasvia.

Jos viljelijä aikoo ilmoittaa kasvuston ensi vuonna ekojärjestelmätuen viherlannoitusnurmeksi, ehdot kannattaa huomioida jo tänä vuonna.

Ympäristösitoumuksen luonnonhoitonurmet ja monimuotoisuuspellot osaksi ekojärjestelmätukea

Ympäristösitoumukseen tänä vuonna ilmoitetut luonnonhoitopeltonurmen ja monimuotoisuuspeltojen kasvustot hyväksytään ensi vuonna ekojärjestelmätukeen, jos ne täyttävät uusien toimenpiteiden vaatimukset. Luonnonhoitopeltonurmia tai monimuotoisuuspeltoja ei kuitenkaan ole pakko säilyttää ensi vuodelle.

Ekojärjestelmätuen luonnonhoitonurmien kasvusto koostuu CAP-suunnitelman mukaan kyseisenä vuonna tai aiemmin kylvetyistä nurmikasveista. Siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia voi olla typensitojakasveja. Hyväksyttäviä ovat monivuotiset ja monilajisiksi kehittyneet nurmikasvustot, jotka sisältävät luonnonvaraisia heiniä ja ruohovartisia kasveja.

Monimuotoisuuskasvin tukea voi jatkossa saada alasta, jonka kasvusto koostuu hakuvuonna kylvetyistä pölyttäjähyönteis-, maisema-, riista-, niitty- tai peltolintukasveista. Syyskylvöiset kasvit voi kylvää edellisen vuoden syksyllä. Saman niitty- ja peltolintukasvuston voi ilmoittaa monimuotoisuuskasviksi seuraavana vuonna. Siemenseoksessa pitää olla vähintään kahta pölyttäjähyönteis-, maisema-, riista-, niitty- tai peltolintukasvien ryhmän kasvia. Seosten kasvilistat eivät ole vielä varmistuneet.

Ympäristökorvaus jatkuu uudistuneena

Ympäristökorvaus jatkuu tulevalla rahoituskaudella. Korvaukseen on tulossa uusia toimenpiteitä.

Saneerauskasvi-toimenpiteen ehdot muuttuvat ensi vuonna, mutta ehdot eivät ole vielä varmistuneet. CAP-suunnitelman mukaan maanparannus- ja saneerauskasvien viljelyä voidaan toteuttaa vain lohkoilla, joilla on viljelty edellisenä vuonna yksivuotisia viljelykasveja.

Tänä vuonna kylvetyllä kerääjäkasvustolla ei voi perustaa ensi vuoden kasvustoa.

Lannoituksen ehdot muuttuvat – typen ja fosforin käytön ehdot koskevat jatkossa kaikkia viljelijöitä

Nykyiseen ympäristösitoumuksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kuuluu lannoituksen ehtoja, jotka ovat normaalisti voimassa koko tämän vuoden.  

Ensi vuodesta alkaen typen ja fosforin käytön ehdot koskevat kaikkia viljelijöitä. Lannoituksen ehdot sisältyvät ehdollisuuteen, joka korvaa ensi vuodesta alkaen nykyiset täydentävät ehdot. Tämän syksyn lannoituksissa annettava liukoinen typpi pitää huomioida osana ensi vuoden viljelykasvien lannoitusta.

Typen käyttöä säätelee ensi vuodesta alkaen nitraattiasetus. Fosforin käyttöä säätelee valtioneuvoston asetus, joka on parhaillaan valmisteilla. Fosforin käytön ehdot ovat jatkossa samantyyppiset kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa.

Rukiista ei makseta jatkossa peltokasvipalkkiota

Peltokasvipalkkio on haettavissa myös tulevalla rahoituskaudella. Palkkion voi saada jatkossa pääasiassa samoista kasveista kuin nykyisin. Poikkeuksena on ruis, joka poistuu palkkiokelpoisista kasveista. Uusina peltokasvipalkkioon tulevat mukaan linssi ja tattari. 

Lisätietoa:

CAP-suunnitelma (mmm.fi)  
Nitraattiasetus 1250/2014 (finlex.fi)
Valtioneuvoston asetus fosforin käytöstä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa (asetus valmisteilla)

Lisätietoa Ruokavirastosta:
Johtava asiantuntija Kirsi Kankaanpää
040 714 5748

Johtava asiantuntija Kirsti Tuumi
040 714 5734

etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi