Kasviravintolisät enimmäkseen turvallisia

13. helmikuuta 2019

Suurin osa kasviravintolisistä on turvallisia. Ongelmallista voi olla kasviravintolisien yhtäaikainen käyttö lääkkeiden kanssa, etenkin jos käytetään useita kasviravintolisiä tai useita lääkkeitä. Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön tuoreen riskiprofiilin mukaan kasviravintolisien turvallisuuteen liittyy paljon epävarmuutta ja tiedonpuutetta. Kasviravintolisien hyötyjä ei tutkimuksessa selvitetty. Ruokavirasto ei suosittele kasviravintolisien käyttöä lapsille tai raskaana oleville.

Riskiprofiili ei kattanut kaikkia kasviravintolisiä. Riskiprofiilissa oli mukana 30 kasviravintolisissä käytettyä kasvilajia, joista tarkemmin tarkasteltiin yhdeksää kasvilajia. Yleisimmin käytettyjä kasveja ravintolisissä olivat auringonhattu eli punahattu, inkivääri ja punariisi.

”Kasviravintolisien käytölle Suomessa on tyypillistä, että käytetään rinnakkain useita valmisteita ja käyttö on jaksoittaista. Lisäksi käytetään ravintolisiä, jotka sisältävät useita kasvilajeja. Tyypillistä on myös, ettei lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle kerrota kasviravintolisen käytöstä”, sanoo erikoistutkija, FT Tero Hirvonen Ruokavirastosta.

Kasviravintolisiin voi liittyä terveysriski

Kasviravintolisiä ei juurikaan käytetty sairauksien hoitamiseen lukuun ottamatta nuhakuumeen hoitoa: mitään kasviravintolisissä ominaista ainetta ei käytetty niin suuria määriä, että annos olisi sellaisenaan myrkyllinen, mutta kasviravintolisien käyttö yhdessä lääkkeiden kanssa voi olla haitallista.

”Riskiprofiili osoitti, että yhteisvaikutusten riski lääkeaineiden kanssa oli merkittävä varsinkin inkivääri- ja peltokorteravintolisien käyttäjillä. On kuitenkin huomattava, että ravintolisien yhteisvaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, sillä tutkimuksia ihmisillä on tehty vain vähän. Lisäksi moni käytti lääkkeiden kanssa useaa kasviravintolisää, joissa monessa oli usein vielä monia kasveja. Tämä lisää yhteisvaikutusten arvioinnin epävarmuutta, sillä kasviravintolisien välisistä yhteisvaikutuksista on hyvin vähän tietoa”, sanoo Hirvonen

Punariisi ja vihreä tee ongelmallisimmat

Riskiprofiilissa ongelmallisimpina kasviravintolisinä nousivat esille etenkin punariisi ja vihreä tee.

Punariisiravintolisän käytössä tulivat esille ihmisten itse aiheuttamat vaarat. Punariisiravintolisää käytettiin useimmiten ohjeiden vastaisesti: käyttäjillä oli runsaasti sairauksia ja he käyttivät runsaasti myös lääkkeitä.

”Vaikuttaa siltä, että punariisiravintolisiä käytetään yksinomaisesti korkean kolesterolin hoitoon, vaikka tarjolla on toki turvallisempiakin keinoja, kuten painonhallinta, ruokavaliomuutokset ja lääkkeet. Punariisiravintolisien käyttäjät raportoivat myös kohonneista seerumin maksaentsyymipitoisuuksista, mikä osaltaan viittaa maksavaurioon”, sanoo Hirvonen.

Myös vihreä tee ravintolisissä voi suurena annoksena aiheuttaa maksavaurion.

Valmistunut riskiprofiili perustuu EU-rahoitteisessa PlantLibra-projektissa kerätyn kyselyaineiston Suomea koskevaan osuuteen, kirjallisuudesta saatuun tietoon kasviravintolisien koostumuksesta ja niiden sisältämien yhdisteiden myrkyllisyydestä sekä ominaisiin aineisiin mahdollisesti liittyvistä farmakokineettisistä yhteisvaikutuksista lääkeaineiden kanssa.

Tutustu Kasviravintolisien riskiprofiili -julkaisuun (pdf).

Lue lisää
ravintolisistä
PlantLIBRA -projektista

Lisätietoja:
erikoistutkija Tero Hirvonen, riskinarvioinnin yksikkö, p. 0295 204 264, ti -  to klo 9 - 12