Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja lietteen sisältämien haitta-aineiden vaikutukset

Jätevesilietteiden sisältämä fosfori on merkittävin fosforilähde, jota ei hyödynnetä kasvintuotannossa juuri lainkaan. Tulevaisuudessa fosforivarantojen ehtyessä myös tämän fosforilähteen hyväksikäyttöä on edistettävä. Suurimmat esteet lietefosforin hyväksikäytölle ovat sen heikko liukoisuus sekä epätietoisuus lietteen sisältämistä haitallisista orgaanisista yhdisteistä sekä lääkejäämistä ja niiden päätymisestä ympäristöön sekä edelleen ruokaketjuun. Tässä tutkimuksessa selvitetään jätevesilietteiden sitoman fosforin pitkäkestoinen lannoitusvaikutus. Lietteiden sisältämien haitallisten yhdisteiden (PAH, PBDE, ftalaatti, akryyliamidi) ja lääkejäämien pitoisuudet ja niiden mahdolliset vaikutukset ympäristöön selvitetään. Hankkeessa tutkitaan myös PBDE-yhdisteiden ja eräiden lääkeaineiden kertymistä kauraan. Uutena lietteiden käsittelymenetelmänä tutkitaan pyrolyysin vaikutusta lietefosforin käyttökelpoisuuteen sekä haitta-aineiden biosaatavuuteen ja siten elintarviketurvallisuuteen.

Aikataulu

2015 - 2018

Rahoitus

Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera), Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke)

Projektiryhmä

Kari Ylivainio (Luke)
Päivi Munne (Syke)
Marja Raatikainen (Ruokavirasto)
Kimmo Suominen (Ruokavirasto)
Kimmo Rasa (Luke)
Minna Sarvi (Luke)
Eila Turtola (Luke)
Johanna Suomi (Ruokavirasto)
Jaakko Mannio (Syke)
Päivi Meriläinen (Syke)

Lisätietoja projektista

Kimmo Suominen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
kimmo.suominen@ruokavirasto.fi