2020 Tiedepäivä

Vuoden 2020 tiedepäivä järjestettiin Skype-yhteyden välityksellä verkossa. Tervetulotoivotuksen piti tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela.

Tältä sivulta löydät tiedepäivän esitystiivistelmät ja osasta esityksiä myös laajemmat esityskalvot.

Turvallista ruokaa

Lisäävätkö tuontielintarvikkeet vastustuskykyä mikrobilääkkeille? Tutkimusprofessori Annamari Heikinheimo, mikrobiologian yksikkö

Linkki esitykseen: Lisäävätkö tuontielintarvikkeet vastustuskykyä mikrobilääkkeille? (pdf)

Missä määrin Suomeen tuotavissa elintarvikkeissa esiintyy mikrobilääkkeille resistenttejä eli vastustuskykyisiä, ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavia enterobakteereja? Yhteistutkimuksessa tutkittiin näytteitä kuuden maanosan ja kahden valtameren elintarvikkeista – lihasta, kalastustuotteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä.

Isotooppimenetelmät apuna elintarvikkeiden alkuperäväärennösten selvittämisessä, erikoistutkija Maria Lahtinen-Kaislaniemi ja tutkija Simo Jokinen, kemian yksikkö

Linkki esitykseen: Isotooppimenetelmät apuna elintarvikkeiden alkuperäväärennösten selvittämisessä (pdf)

Alkuperäharhautuksina markkinoille tulevat ulkomaiset marjat voivat aiheuttaa painetta laskea kotimaisen marjan hintoja ja vähentää suomalaisen marjantuotannon taloudellisia mahdollisuuksia. SIRA-menetelmään perustuvan tietojärjestelmän avulla voidaan varmistaa mansikan maantieteellinen alkuperä, ja se toimii mallina muiden elintarvikkeiden alkuperäväärennösepäilyjen selvittämisessä.

Virukset sairastuttavat myös elintarvikkeiden välityksellä, erikoistutkija Maija Summa, virologian yksikkö

Linkki esitystiivistelmään

Virukset aiheuttavat noin 1015 % elintarvikevälitteisistä sairastumisista Euroopassa, Suomessa noin 2540 %. Norovirus on yleisin elintarvikevälitteisten sairastumisten aiheuttajavirus niin Suomessa kuin Euroopassakin. Euroopassa epidemioissa esiintyy monipuolisemmin eri viruksia, Suomessa lähinnä norovirusta. SARS-CoV-2 eli koronaviruksen leviämisestä elintarvikkeiden tai veden välityksellä ei ole näyttöä, joten sen riskiä elintarvikkeiden välityksellä leviämiselle pidetään erittäin pienenä.

Lue lisää aiheesta:

Yhteinen terveytemme – taudit eläinten ja ihmisten uhkana

Koronatestaus Ruokavirastossa – haasteet ja onnistumiset, erikoistutkija Maria Hautaniemi, virologian yksikkö

Ruokaviraston virologian yksikössä tehdään muun muassa eläinten virus- ja prionitautien laboratoriodiagnostikkaa ja elintarvikkeiden virusanalyysejä. Toukokuussa 2020 virologian laboratoriossa käynnistettiin koronaviruksen COVID-19 (SARS-CoV-2) näytteiden analytiikka. Mitä kaikkea se edellytti?

Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa, johtava asiantuntija Tiina Autio, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö

C. parvum -ripuli oli vasikoilla Suomessa aiemmin harvinainen, mutta viimeisen kymmenen vuoden ajan tapauksia on ollut enenevässä määrin. Myös ihmisillä raportoidut kryptosporidioositartunnat ovat kasvaneet nopeasti. Mitä syitä siihen on löydetty käynnissä olevassa KRYPTO-tutkimushankkeessa?

Rapurutto piileskelee vesistöissä, mutta löytyykö sitä vesinäytteistä? Johtava asiantuntija Satu Viljamaa-Dirks, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö

Linkki esitykseen: Rapurutto piileskelee vesistöissä, mutta löytyykö sitä vesinäytteistä? (pdf)

Rapuruttoa löytyy tutkimalla rapuja, mutta rapuruton itiöitä voitaisiin tunnistaa suoraan vedestäkin. Jos rapuruton itiöitä on vedessä vain vähän, onko negatiivinen tulos luotettava? Entä onko positiivinen tulos aina oikea?

Kasvinterveys ja ruoan riskit

Kasvinterveysvuoden 2020 uudet tuulet: kohti vaikuttavaa viestintää eri kanavien kautta, ylitarkastaja Aino-Maija Alanko, kasvinterveysyksikkö

Linkki esitykseen: Kasvinterveysvuoden 2020 uudet tuulet: kohti vaikuttavaa viestintää eri kanavien kautta (pdf)

Kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 aikana on toteutettu uudenlaisia kansalaisviestinnän keinoja tubettamisesta bloggaamiseen ja somettamisesta erityisesti lapsille kohdennettuun materiaaliin. Millaiset ovat kokemukset?

Ruoan raskasmetallit riskin ja vaikutuksen vakavuuden mukaiseen järjestykseen, erikoistutkija Johanna Suomi, riskinarvioinnin yksikkö

Linkki esitykseen: Ruoan raskasmetallit riskin ja vaikutuksen vakavuuden mukaiseen järjestykseen (pdf)

Ruoassa olevien raskasmetallien haittavaikutuksista toiset ovat pahempia kuin toiset. Siksi ne vaativat myös isommat turvarajat. Mitä riskinarviointi kertoo suomalaisten aikuisten raskasmetallien altistusmääristä?

Perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskit, erikoistutkija Mikko Lehtonen, kasvianalytiikan yksikkö

Linkki esitykseen: Perunateollisuuden sivuvirtojen kasvinterveysriskit (pdf)

Kun kasvijäte kierrätetään lannoitekäyttöön, ravinteet kiertävät, orgaaninen aine palautuu peltoon ja ympäristön kuormitus vähenee. Lainsäädäntö edellyttää perunateollisuuden kasvijätettä sisältävän lannoitevalmisteen käsittelyä, etteivät vaaralliset kasvintuhoojat pääsisi leviämään, mutta ovatko käsittelyvaatimukset riittävät?

 

Osana tiedepäivää järjestettiin myös virtuaalinen posterisessio ja -näyttely. Tutustu posterinäyttelyyn täällä.

Ruokaviraston tieteellisestä tutkimustoiminnasta löydät tietoa tutkimusesitteestämme (pdf).

Sivu on viimeksi päivitetty 14.7.2021