Kysymyksiä ja vastauksia

1. Kuinka kauan ASF-virus säilyy sianlihassa?

Virus säilyy pakastetussa sianlihassa useita vuosia. Virus säilyy sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuoden, jos sianlihalle ei tehdä viruksen tuhoamiseen riittävää käsittelyä. Lue lisätietoa sianlihan poikkeuskäsittelyistä.

2. Miten ASF-virus leviää?

Lue lisätietoa Ruokaviraston sivuilta "Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta", erityisesti kohdasta 3.

3. Mitä tarkoittavat rajoitusvyöhyke, valvontavyöhyke ja suojavyöhyke? Mitä tarkoittavat I, II ja III -alue?

Ruokaviraston sivuille on tulossa rajoitusvyöhykkeistä omaa erillistä ohjeistustaan.

4. Voiko liha-alan laitos valmistaa elintarvikkeita sianlihasta, joka on peräisin tartuntapitopaikasta toimitetusta siasta?

Tartuntapitopaikasta ei saa toimittaa sikoja muualle sen jälkeen, kun tartunta on todettu. ASF-viruksen oletettuna itämisaikana pidetään pisimmillään 15 vuorokautta, mutta epidemiologisessa selvityksessä ja lisätutkimuksissa aikamääre voi muuttua myös pidemmäksi tai lyhyemmäksi. Huomioithan viruksen mahdollisen hyvinkin pitkän itämisajan. Siat ja liha tulee jäljittää sen ajanjakson osalta, jona taudin oletetaan olleen pitopaikassa. Sen jälkeen läänineläinlääkäri määrää ne hävitettäväksi.

5. Miksi tartuntapitopaikasta peräisin olevista sioista saatua lihaa ei saa saattaa markkinoille, kun ASF-virus ei kuitenkaan tartu ihmiseen?

Kokonaistautitilanteen hallitsemiseksi ja rajoittamiseksi. ASF-virus säilyy käsittelemättömässä sianlihassa erittäin pitkiä aikoja, joten tauti leviää helposti. Mitä laajemmalle ja mitä hallitsemattomammin kyseisenlaista sianlihaa toimitetaan tai kuljetetaan tai (mahdollisesti hallitsemattomasti) siirretään ruokajätteeksi, sitä suuremmaksi afrikkalaisen sikaruton leviämisen vaara kasvaa. Taudin leviäminen aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita muun muassa sikatiloille ja koko lihateollisuudelle. 

6. Jos kyseessä on sika, joka on toimitettu rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevasta pitopaikasta, jossa ei ole todettu tartuntaa – voiko liha-alan laitos valmistaa elintarvikkeita tällaisesta siasta saadusta sianlihasta?

Rajoitusvyöhykkeiltäkin peräisin olevista, tietyt edellytykset täyttävistä sioista saadut elintarvikkeet voidaan merkitä normaalillakin tunnistusmerkillä. Kansallisen asetuksen muutos tästä mahdollisuudesta on vielä kesken. Ruokaviraston sivuille on tulossa rajoitusvyöhykkeistä omaa erillistä ohjeistustaan.

7. Voiko liha-alan laitoksessa käsitellä sekä rajoitusvyöhykkeen sisältä että rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta peräisin olevien sikojen lihaa?

Tietyin edellytyksin voi. Ruokaviraston sivuille on tulossa rajoitusvyöhykkeistä omaa erillistä ohjeistustaan. Edellytyksenä on aina lisäksi myös läänineläinlääkärin laitoskohtainen hyväksyntä. Hyväksyntä edellyttää, että laitoksen tilat tämän mahdollistavat ja tämä otetaan toiminnassa huomioon. Laitoksen rakenteiden, kulkureittien, elintarvikkeiden varastointi- ja käsittelytilojen sekä toimintojen tulee mahdollistaa näiden raaka-aineiden ja valmistuksen täydellinen rakenteellinen erottaminen tai harkinnanvaraisesti ajallinen erottaminen. Erilläänpito ja sen seuraaminen otetaan myös laitoksen valvonnassa huomioon. Asiasta on hyvä keskustella myös laitoksen oman valvojan kanssa. 

8. Voiko rajoitusvyöhykkeen sisällä sijaitseva teurastamo ottaa vastaan sikoja rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta?

Tietyin edellytyksin voi. Ruokaviraston sivuille on tulossa rajoitusvyöhykkeistä omaa erillistä ohjeistustaan. Lisäksi laitoksen tiloissa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon muun muassa rajoitusvyöhykkeen sisäpuolelta ja ulkopuolelta toimitetun sikojen ja sianlihan erilläänpito kaikissa tuotantovaiheissa. Katso 7. kohdasta lisätietoa elintarvikkeiden erilläänpitoon liittyvistä hyväksymisvaatimuksista.

9. Millaisia poikkeuskäsittelyjä toteuttamalla liha-alan laitos voisi saattaa sianlihoista valmistettuja elintarvikkeita markkinoille?

Tutustu sivuun "Lihan poikkeuskäsittelyt".

10. Millä tavalla käsitellyt tuotteet (katso myös kohta 9.) merkitään?

Tarkka erityismerkintätapa tarkentuu myöhemmin. Tietyissä tilanteissa erityiskäsittelyn läpikäyneet tuotteet voidaan merkitä myös normaalisti.

11. Mitä mahdollista erityistä tulee huomioida jäljitettävyyden hallinnassa ASF-tapauksissa?

Jos tuotetta aiotaan toimittaa muihin EU-maihin, voi tuote-eräkohtaisiin vaatimuksiin kohdistua erillisiä lisätodistuksia. 

12. Mitä toimijana voit halutessasi tehdä ennalta parantaaksesi jäljitettävyyden hallintaa?

Lue Oiva-arviointiohjeet 16.1, 16.8 ja 13.4 sekä ASF-ohjeistuksen sivu 'Jäljitettävyys'. Varmista ja varmistu, että pystyt päivittäin, ilman sen kummempaa erityispanostusta toteuttamaan kyseisissä ohjeissa mainitut jäljitettävyysasiat ja elintarvikkeilta vaaditut merkintäasiat. Tällöin olet varmalla pohjalla sen suhteen, että et toiminnallasi levitä ASF-virusta niin, etteikö vastaanottamiasi ja toimittamiasi elintarvikkeita pystyttäisi jäljittämään ja tarvittaessa takaisinvetämään. Jos haluat parantaa niin sanotun sisäisen jäljitettävyyden hallintaasi yli säädösten edellyttämien eräkohtaisten tietojen yhdistämisen, voit toki aina omatoimisesti kiristää toimintasi sisäisiä kirjaus- ja erämerkintävaatimuksia. Lisäksi, niin sanotut kolmannen osapuolen myöntämät tuoteturvallisuussertifikaatit (yleisimmin käytetyt ovat ISO 22000 ja BRC) sisältävät vaatimuksissaan täydellisen sisäisen jäljitettävyyden hallinnan ja dokumentoinnin. Maalaisjärki ja se, että on itselleen rehellinen ('hallitsenko minä tämän asian?') auttaa pitkälle!

13. Jos en ole varma, hallitseeko yritykseni riittävällä tasolla ja tarkkuudella elintarvikkeiden jäljitettävyyden, mistä voisin saada apua tai ulkopuolisen näkemyksen asiasta?

Kannattaa jutella asiasta ensimmäiseksi oman valvojan kanssa. Hyvä apu voisi olla myös, että yrityksen oma valvoja tekisi toimintaanne kohdistuvat Oiva-jäljitettävyystarkastukset 16.1 ja 16.8 sekä Lihan erityislainsäädännön edellyttämät pakkausmerkinnät 13.4 -tarkastuksen. Tästä kannattaa jutella oman valvojan kanssa ja toimijan edustajan kannattaa itse osallistua tarkastukseen, niin huomiot ja tieto välittyvät parhaiten. Huomioitavaa on kuitenkin, että Oiva-tarkastuksiin on Ruokaviraston määrittelemä riskiperusteinen tiheys. Ruokavirasto ei esimerkiksi voi määrätä kunnallista elintarvikevalvontaa tekemään edellä mainittuja tarkastuksia tiheämmin kuin mitä riskiperusteisuustaulukko määrittelee. Ilman muuta kannattaa kuitenkin jutella ja sopia asiasta oman valvojan kanssa. Huomioithan, että valmentavatkin Oiva-tarkastukset ovat toimijalle maksullisia.

14. Milloin ASF-tapauksissa tulee kyseeseen tuotteiden takaisinveto esimerkiksi vähittäismyymälöistä, ravintoloista tai suurkeittiöistä?

Jos sianlihaa tai sianlihaa sisältäviä tuotteita on toimitettu eteenpäin, valvontaviranomaiset ottavat tapauskohtaisen harkinnan perusteella yhteyttä liha-alan laitoksiin, tukku- tai vähittäismyyntipaikkoihin sekä ravintoloihin ja suurkeittiöihin tuotteiden jäljittämiseksi. Mahdollinen takaisinveto koskee tuoretta ja pakastettua sianlihaa sekä tarvittaessa esimerkiksi sianlihavalmisteita. Takaisinveto koskee myös sioista peräisin olevia sivutuotteita. Viranomainen antaa tuotteista vastaavalle toimijalle tarvittavan ohjeistuksen ja päätöksen esimerkiksi tuotteiden käsittelystä, merkitsemisestä tai hävittämisestä. ASF-viruksen oletettu itämisaika on pisimmillään 15 vuorokautta, eli takaisinvedot saattavat koskea myös lihaa, joka on peräisin sioista, jotka on toimitettu tilalta ennen taudin toteamista.

15. Kuka tekee päätöksen tuotteiden takaisinvedosta?

Ruokavirasto määrää tarvittaessa yrityksen vetämään tuotteita takaisin. Toimija vastaa aina omasta toiminnastaan, ja toimijan tulee aloittaa takaisinveto jo siinä vaiheessa, kun hän epäilee (tai hänen on syytä epäillä), että elintarvike on saastunut ASF-viruksella. Toimijan kannattaa olla heti yhteydessä paikalliseen valvojaan, jos syntyy epäily siitä, että toimija on vastaanottanut tai kenties jo toimittanut eteenpäin lihaa tai lihavalmisteita, jotka ovat saattaneet saastua ASF-viruksella.

16. Voiko vähittäismyymälä, ravintola tai suurkeittiö palauttaa lihat tai lihatuotteet takaisin ne toimittaneeseen laitokseen, jos sopii siitä ensin laitoksen kanssa?

Vähittäismyymälästä, ravintolasta tai suurkeittiöstä ei saa palauttaa lihaa tai lihatuotteita liha-alan laitokseen. Vastuu on yhtäläisesti molemmilla osapuolilla - liha-alan laitos ei saa ottaa vastaan lihaa tai lihatuotteita vähittäismyymälästä, ravintolasta tai suurkeittiöstä.

17. Miten minun toimijana tulee ottaa jätehuolto huomioon?

ASF-virus voi levitä helposti myös ruokajätteen mukana. Huolehdi toiminnassasi, että ulkona sijaitsevat jäteastiat ovat aina suljettuna niin, että haittaeläimet (mukaan lukien linnut) eivät pääse levittämään jätteitä ympäristöön. Varmistathan muutenkin, että yrityksesi jätehuolto on asianmukaisella tasolla. 

18. Miten minun toimijana tulee ottaa huomioon tuotannossa syntyneet 'jämät' ja henkilökunnan toimintatavat?

Varmistathan, että henkilökunta ei vie ASF-tapauksissa esimerkiksi rustoja tai nahkoja tai esimerkiksi sivutuotteita tuotantotiloista pois, kuten kotiin koiranruoaksi.

19. Millainen desinfioiva pesuaine tuhoaa ASF-viruksen elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetuilta pinnoilta?

ASF-viruksen tuhoamiseksi pinnoilta, ne tulee sekä pestä että desinfioida tarkoitukseen sopivilla kemikaaleilla. Puhdistustoimenpiteissä tulee käyttää mieluiten desinfioivaa pesuainetta sekä erikseen vielä pesun jälkeen desinfiointiainetta. Elintarvikealan toimijat voivat tiedustella tarkoitukseen sopivia kemikaaleja suoraan pesu- ja desinfiointikemikaalien toimittajilta. Ruokaviraston tekemän kyselyn perusteella kemikaalitoimittajilla on hyvin tarjolla erilaisia tarkoitukseen soveltuvia kemikaaleja, joista useimmat ovat muutenkin jo niin elintarvikealan toimijoiden kuin siivous- ja puhdistusalan toimijoiden jokapäiväisessä käytössä.

20. Millainen desinfiointiaine tuhoaa ASF-viruksen elintarvikkeiden käsittelyyn tarkoitetuilta pinnoilta?

Markkinoilla on lukuisia desinfiointikemikaaleja, jotka sopivat elintarviketilojen desinfiointiin niin, että ASF-virus tuhoutuu. Elintarvikealan toimijat voivat tiedustella tarkoitukseen sopivia kemikaaleja suoraan pesu- ja desinfiointikemikaalien toimittajilta. Ruokaviraston tekemän kyselyn perusteella kemikaalitoimittajilla on hyvin tarjolla erilaisia tarkoitukseen soveltuvia kemikaaleja, joista useimmat ovat muutenkin jo niin elintarvikealan toimijoiden kuin siivous- ja puhdistusalan toimijoiden jokapäiväisessä käytössä.

21. Mitä muuta pesu- ja desinfiointitoimissa tulee huomioida?

Toimijan tulee noudattaa yleisiä hyviä pesukäytäntöjä (mukaan lukien oikeanlaiset pesumenetelmät, pesuaineiden asianmukaiset käyttövahvuudet ja niin edelleen). Ensimmäiseksi, ennen varsinaista pesuaineella pesua, on tärkeää aina poistaa elintarvikejäämät ja muu mahdollinen irtolika pinnoilta ja tiloista. Sen jälkeen tehdään varsinainen pesu pesuaineella. Desinfiointiaine tehoaa ainoastaan levitettynä kuivalle pinnalle, joka on ensin pesty hyvin mekaanisesti. Jos pinnalla on jäljellä orgaanista likaa, ei desinfiointiaine tehoa.

22. Miten ASF vaikuttaa sianlihan ja siasta saatavien tuotteiden vientiin EU:n ulkopuolelle?

ASF:n toteamisella on vaikutuksia myös vientiin silloin, kun viennin kohdemaa edellyttää vapautta ASF:sta. Osa kohdemaista edellyttää tautivapautta koko Suomen alueella, vaikka vientiin tarkoitettu liha, lihatuotteet tai sivutuotteista saadut tuotteet eivät olisi tartunta-alueelta peräisin. Taudin esiintyminen jossakin päin Suomea voi siis pysäyttää viennin tiettyihin maihin koko Suomesta. Jos selviää, että vientiin on lähtenyt tuotteita sellaisella viennin eläinlääkintötodistuksella, jossa on vakuutuksia koskien ASF:a, on vientiyrityksen ilmoitettava siitä Ruokaviraston vientijaostolle. Ruokavirasto ohjeistaa ilmoittamisesta tarkemmin verkkosivuillaan tautitapauksen yhteydessä. Ruokavirasto ilmoittaa viennin kohdemaalle tautitapauksesta, jotta kohdemaan viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vientierän saapuessa.