Suurkeittiön toiminnan mahdollisuudet

Suurkeittiötoiminta vaatii joko elintarvikehuoneistoilmoituksen tai laitoshyväksynnän.

Perusmalli:

Ei vaadita laitoshyväksyntää, elintarvikehuoneistoilmoitus riittää

  • suurkeittiö toimii valtioneuvoston eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista antaman asetuksen 1258/2011 5 §:n 3 mom. mukaisesti eli suurkeittiö vastaa koko ruoan jakelu- ja tarjoiluketjusta kuluttajalle asti

Muut vaihtoehdot:

Mikäli suurkeittiö ei halua ottaa vastuulleen koko ruoan jakelu- ja tarjoiluketjua, niin vaihtoehdot toiminnalle ovat seuraavat:

  1. Ei vaadita laitoshyväksyntää, elintarvikehuoneistoilmoitus riittää
    • suurkeittiö toimii vähäriskisen asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaisesti eli voi käyttää raakoja eläinperäisiä raaka-aineita, mutta markkina-alue ja toimitusmäärä on rajoitettu (maakunnan suuruinen alue, 1000 kg + 30%)
  2. Ei vaadita laitoshyväksyntää, elintarvikehuoneistoilmoitus riittää
    • suurkeittiö käyttää kypsiä eläinperäisiä raaka-aineita
    • ei rajoituksia toimitusmäärille eikä markkina-alueille
  3. Laitoshyväksyntä
    • ei rajoituksia eläinperäisille raaka-aineille eikä toimitusmäärille tai toimitusalueille

Määritelmiä:

Suurkeittiöstä voidaan käyttää myös seuraavia nimityksiä

  • Keskuskeittiö
  • Laitoskeittiö
  • Ravintokeskus
  • Tuotantokeittiö
  • Aluekeittiö

Tarjoilu/jakelukeittiö = keittiö, jossa ei ole varsinaista ruoanvalmistusta

  • ruoka tulee suurkeittiöstä kypsennettynä ja kuumana
  • ruoka tulee suurkeittiöstä kypsennettynä ja jäähdytettynä/pakastettuna -> tarjoilu/jakelukeittiö kuumentaa ruoan uudelleen ennen tarjoilua
  • ruoka tulee suurkeittiöstä valmiiksi koostettuna, kylmänä ja kypsentämättömänä (ei raakaa lihaa, kalaa tai raakamaitoa) -> tarjoilu/jakelukeittiö kypsentää ruoan ennen tarjoilua

Huom! Vähäinen aamu- tai välipalan valmistus, kuten leipien koostaminen, puuron ja perunoiden keittäminen, kiisselin valmistaminen ym. voi usein olla osa jakelu/tarjoilukeittiön toimintaa.