Elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittaminen

Elintarvikkeen pääainesosalla tarkoitetaan sellaista elintarvikkeen ainesosaa tai ainesosien yhdistelmää, jonka osuus kyseisestä elintarvikkeesta on yli 50 prosenttia tai jonka kuluttaja yleensä liittää elintarvikkeen nimeen ja josta vaaditaan useimmissa tapauksissa määrän ilmoittamista. Pääainesosa voi olla myös siten koostettu elintarvike, esimerkiksi mansikkahillo. Elintarvikkeella voi olla myös enemmän kuin yksi pääainesosa. Toimija määrittelee, mikä on elintarvikkeen pääainesosa. Valvontaviranomainen voi puuttua tarvittaessa asiaan.

Esimerkiksi jogurtin pääainesosa on maito tai kasvispullien pääainesosa kasvikset tai lihapyöryköiden pääainesosa on liha.

Elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaa (tai lähtöpaikka) tulee ilmoittaa silloin, kun elintarvikkeen alkuperämaa (tai lähtöpaikka) ilmoitetaan eikä se ole sama kuin pääainesosan alkuperämaa (tai lähtöpaikka). Jos pääainesosan alkuperämaa on sama kuin itse elintarvikkeella, ei pääainesosan alkuperämaata ole tarvetta ilmoittaa. Esimerkiksi ruisleipä on valmistettu Suomessa, ruisjauhot on viljelty Suomessa. Tällöin ei pääainesosan ruisjauhojen alkuperämaata vaadita ilmoitettavaksi, vaikka ruisleivän alkuperämaa ilmoitetaan.

Milloin itse elintarvikkeen alkuperämaan ilmoittaminen on pakollista?

Elintarvikkeen alkuperämaan (tai lähtöpaikan) ilmoittaminen on pakollista silloin,
jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta (tai lähtöpaikasta), erityisesti siinä tapauksessa, että elintarvikkeen mukana seuraavista tiedoista tai etiketistä sellaisenaan voisi muuten saada sen käsityksen, että elintarvikkeella on eri alkuperämaa (tai lähtöpaikka).

Erityislainsäädäntö voi myös edellyttää elintarvikkeen alkuperämaan ilmoittamista (esim. tuore naudanliha). Elintarvikkeen alkuperämaa voidaan myös vapaaehtoisesti ilmoittaa pakkauksessa. Esimerkiksi ilmaisut ”made in”, ”tehty maassa” tai ”tuotettu maassa”, jonka jälkeen kerrotaan maa tai ilmaisu ”lähiruokaa”, katsotaan alkuperämaan (lähtöpaikan) ilmaisuiksi.

Pääainesosan alkuperämaa on mahdollista ilmoittaa kahdella eri tavalla:

a) pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka ilmoitetaan viittaamalla johonkin seuraavista maantieteellisistä alueista:

  1. ”EU”, ”muu kuin EU” tai ”EU ja muu kuin EU”; tai
  2. alue tai mikä tahansa muu maantieteellinen alue, joka sijaitsee joko useissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, jos se määritellään sellaiseksi kansainvälisessä julkisoikeudessa tai jos kohtuullisen valistunut keskivertokuluttaja sen hyvin ymmärtää; tai
  3. FAO-kalastusalue, tai meri tai makean veden alue, jos se määritellään sellaiseksi kansainvälisessä oikeudessa tai jos kohtuullisen valistunut keskivertokuluttaja sen hyvin ymmärtää; tai
  4. jäsenvaltio(t) tai kolmas maa (kolmannet maat); tai
  5. alue tai mikä tahansa muu maantieteellinen alue, joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ja jonka kohtuullisen valistunut keskivertokuluttaja hyvin ymmärtää; tai
  6. alkuperämaa tai lähtöpaikka pääainesosaan sellaisenaan sovellettavien erityisten unionin säännösten mukaisesti.

b) ”(pääainesosan nimi) ei ole peräisin (elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka)” tai samantapainen muotoilu, jolla todennäköisesti on sama merkitys kuluttajalle.


Euroopan komissio on laatinut ohjeen pääaineosan alkuperämaan ilmoittamisesta. Ohjetta ei ole vielä julkaistu. Ruokavirasto on laatinut Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä, Päivittäistavarakauppa ry:ltä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä saamien kysymysten pohjalta kysymys-vastauspatteriston.

Lainsäädäntö

Elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisesta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksella EU N:o 2018/775. Asetus on voimassa, ja sitä on sovellettava viimeistään 1.4.2020 alkaen. Asetusta ei sovelleta luomuelintarvikkeisiin, nimisuojattuihin elintarvikkeisiin, markkinajärjestelyasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EPNAs EU N:o 1308/2013), tislattujen alkoholijuomien (EPNAs EY N:o 110/2008) ja maustettuihin viinituotteiden (EPNAs EU N:o 251/2014) suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin eikä rekisteröityihin tavaramerkkeihin.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 218/2017 voimassaoloa on jatkettu 31.12.2021 saakka (MMMa 361/2020).  Kansallisessa asetuksessa säädetään elintarvikkeen ainesosana olevan lihan alkuperämaan, maidon ja maitotuotteissa olevan maidon alkuperämaan ilmoittamisesta Suomessa valmistetuissa ja pakatuissa tuotteissa.

Sivu on viimeksi päivitetty 4.9.2020