Harmaa siemenkauppa – riski ilman takuita

4. toukokuuta 2020

Harmaa siemenkauppa puhuttaa maailmalla ja ajoittain paljastuu Suomessakin petoksia. Harmaalla siemenkaupalla tarkoitetaan tarkastamattoman eli sertifioimattoman siemenen myyntiä siemeneksi. Laiton kauppa johtuu osittain tietämättömyydestä, osittain välinpitämättömyydestä sääntöjä kohtaan. Kansainvälisenä kasvinterveysvuonna 2020 Ruokavirasto muistuttaa, että yksi terveen sadon edellytyksistä on terve siemenmateriaali.

Ruokavirasto kehottaa sekä ammatti- että kotitarveviljelijöitä käyttämään kevään viljelyksillä virallisesti tarkastettua eli sertifioitua siemenperunaa.

Harmaata ei saa markkinoida – riskinä huono laatu ja tuhoojat

Tarkastamattoman siemenperunan markkinointi ja myynti on siemenlaissa (600/2019) kielletty. Jos viljelijä käyttää harmaata siemenperunaa, hän riskeeraa sadon laadun ja terveyden.

Jos siemeneksi käytetään ruokaperunaksi tarkoitettua perunaa, sadon määrä muuttuu sitä huonommaksi, mitä kauemmin samaa vanhaa perunakantaa käytetään siemeneksi. Lisäksi tarkastamattomassa siemenperunassa voi esiintyä erilaisia lajikesekaannuksia tai lajike voi olla aivan muu kuin ilmoitettu.

Perunalla on lukuisia tauteja ja tuholaisia ja lähes kaikki voivat levitä saastuneessa mukulassa tai mukana kulkevassa maa-aineksessa. Virus- ja bakteeritautien tartunta on usein piilevä, mikä tarkoittaa, että sitä ei voi silmin havaita ennen kuin tauti puhkeaa sopivissa olosuhteissa pellolla tai varastossa. Vaikeimmin torjuttavia ovat taudit ja tuholaiset, jotka säilyvät maassa vuosikausia erilaisina lepomuotoina jopa ilman perunakasvustoa. Kemiallinen torjunta ei ole mahdollista mukulalevintäisille ja maassa säilyville taudinaiheuttajille.

Myös jalostajat kärsivät harmaasta siemenperunakaupasta

Sertifioimattoman siemenperunan kaupan vaikutukset heijastuvat myös siemenperunan jalostusta tekeviin yrityksiin. Uuden perunalajikkeen jalostaminen voi kestää yli kymmenen vuotta ja koko prosessi voi maksaa jalostajalle jopa kolme miljoonaa euroa. Jalostajat perivät jalostamiensa suojattujen lajikkeiden käytöstä rojaltimaksuja kattaakseen toimintansa kustannukset. Sertifioimattoman siemenperunan kaupassa rojaltimaksut jäävät maksamatta ja viljelijällä ei ole minkäänlaista taetta ostamansa siemenperunan laadusta. Lisäksi lajikkeen käyttöoikeusmaksujen laiminlyöminen heikentää jalostajan työn kannattavuutta.

Käyttöoikeusmaksu eli TOS-maksu tulee maksaa, jos käyttää tilalla itse lisättyä suojatun lajikkeen siementä. Maksu perustuu Suomessa lakiin kasvinjalostajan oikeudesta (1279/2009).

Sertifioidun siemenperunan tunnistaa vakuustodistuksesta

Sertifioidun siemenperunan tunnistaa siemenperunapakkauksessa olevasta vakuustodistuksesta, jossa ilmoitetaan vaadittavat tiedot siemenperunaerästä. Vakuustodistuksen yläosassa ilmoitetaan erän tunnistetiedot, joita ovat lajike, siemenluokka, kauppaeränumero ja tieteellinen nimi. Näiden lisäksi vakuustodistuksessa ilmoitetaan myös siemenperunan mukulakoko, pakkauksen paino- ja sulkemisajankohta, pakkaajan nimi sekä erän viljelleen tilan kasvinsuojelurekisteri numero. Vakuuslipuke takaa, että erä on virallisesti tarkastettua, Euroopan yhteisön määräysten mukaisesti sertifioitua, lajikepuhdasta siementä.

Sertifioitu siemenperuna pakataan aina suljettuihin pakkauksiin. Käytännössä ammattikäyttöön tarkoitettu siemen on pakattu suursäkkiin, joka on sinetöity nippusidesinetillä. Kuluttajien käyttöön siemen pakataan ompeleella suljettuun verkkosäkkiin. Siemenperunan myynti avoimesta myyntipakkauksesta on kielletty. Siemenperunaa saa pakata myyntiin vain Ruokaviraston hyväksymä pakkaamo.

Hyvän laadun perusta on monen tekijän summa

Sertifioidun siemenperunan tuotanto aloitetaan taudinaiheuttajista puhtaasta kasvimateriaalista. Kun mukulamäärää lisätään kasvullisesti, tautien ja tuholaisten esiintymistä kontrolloidaan viranomaistarkastuksin tuotannon eri vaiheissa. Peltomaa todetaan puhtaaksi kelta- ja valkoperuna-ankeroisesta jo ennen siemenperunaviljelyksen perustamista. Viljelystarkastuksessa tarkastetaan kasvustossa esiintyvät virukset ja bakteerin aiheuttaman tyvimädän oireet. Tietyt enimmäismäärät eivät saa ylittyä. Piileviä virustauteja testataan laboratoriossa. Lopuksi varastotarkastuksessa kontrolloidaan mukuloissa silminnähtävien tautien määrää.

Siemenperunapakkaamo aina viime kädessä vastaa siemenperunan laadusta, mutta viranomaistarkastuksella pidetään sadon määrää ja laatua heikentävien eliöiden määrä hyväksyttävällä tasolla ja varmistetaan, että karanteenituhoojia ei lainkaan esiinny. Karanteenituhoojien torjuminen on vaikeaa, pitkäkestoista ja kallista, mutta myös laatutuhoojat aiheuttavat tuntuvia menetyksiä.

Tauteja ja tuholaisia valvotaan suunnitelmallisesti siemenperunan ja muun perunan tuotannossa Euroopassa. Tästäkin huolimatta voi uusia tai jo voitettuina pidettyjä tauteja ilmaantua tuotantoon.

Lajikkeella iso merkitys tautien hallinnassa

Lajikkeiden vastustuskyvyssä eri taudinaiheuttajia vastaan voi olla on suuria eroja. Vastustuskyky on pysyvä lajikeominaisuus.

Terveen siemenperunan ja oikean lajikkeen käyttö on yhä tärkeämpää, koska kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan. Monia perunan tauteja ei lähtökohtaisesti edes torjuta kemiallisesti.

Terve siemenperuna ja sopiva lajike ovat onnistuneen perunanviljelyn ja kasvinsuojelun perusta.

Lue lisää:

Siemenkaupan markkinavalvonta 

 

Lisätietoa:

ylitarkastaja Toni Valo, p. 050 471 7076 (siementen laatu)
jaostopäällikkö Hanna Ranta, p. 040 027 2041 (siemenlaboratorio)
tarkastaja Terhi Puisto, p. 050 562 6054 (markkinavalvonta)