Puutarhakasvien tukkumyynnin kasvinterveysvaatimukset

Tältä sivulta voit lukea, mitä kasvinterveysvaatimuksia liittyy puutarhakasvien tukkumyyntiin kasveja välittävän yrityksen kannalta (tuotannon kannalta lue lisää täältä). Kasvinterveyslainsäädäntö uudistui joulukuussa 2019, mikä toi mukanaan monia muutoksia.

Rekisteröidy Ruokaviraston Touko-asiointipalvelussa

Puutarhakasvien tukkumyyntiä harjoittavat yritykset rekisteröityvät Ruokaviraston kasvinterveysrekisteriin. Tukkumyynnillä tarkoitetaan tässä myyntiä ammattiviljelijöille sekä myyntiä jälleenmyyntiä varten. Touko-palvelu avautuu käyttäjille keväällä 2020. Palvelussa voi rekisteröityä kasvinterveysrekisteriin ja hakea tarvittaessa kasvipassin käyttöoikeutta. Ruokavirasto ottaa rekisterissä oleviin yrityksiin yhteyttä vuoden 2020 aikana tietojen päivittämiseksi. Jos et ole varma, kuuluuko yrityksesi jo rekisteriin, voit tarkistaa sen osoitteesta kasvinterveys@ruokavirasto.fi.

Selvitä, onko tarpeen myöntää kasvipasseja välitettäville tuotteille

Kasvipassi on kasvinterveyssäädösten mukainen merkintä, joka sisältää perustiedot kasvierästä. Kasvipassin myöntävä yritys vakuuttaa, että on tarkastanut kasvierästä omavalvontana karanteeni- ja laatutuhoojat, ja että kasvit ovat puhtaita näistä tuhoojista. Tukkumyynnissä kasvipassia käytetään kaikilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla. Niitä ovat taimet, lisäysaineisto (pistokkaat, mukulat yms.), ruukku-, ryhmä- ja viherkasvit, siemenperuna ja siemenet. Siemenistä kasvipassivaatimus koskee vain tiettyjä kasvilajeja.

Istutettavaksi tarkoitettuja kasveja välittävän yrityksen velvollisuus on huolehtia siitä, että jokaisella välitettävällä kasvierällä on kasvipassi joko kasvikohtaisesti, pakkauskohtaisesti tai vähintään lähetyskohtaisesti. Välittäjän ei tarvitse myöntää kasvipasseja itse, jos se välittää eteenpäin edellisen toimijan kasvipassilla merkitsemiä pakkauksia. Tällöin edellinen toimija laittaa kasvipassin jokaiseen pakkaukseen (laatikko, kenno, rullakko tms.).

Jos yritys purkaa kasveja pakkauksista ja jakaa niitä uusiin eriin, sen pitää myöntää erille itse uudet kasvipassit. Tällöin se tarvitsee kasvipassin käyttöoikeuden. Toisen toimijan tekemiä kasvipasseja ei voi monistaa, vaan kasvipassin myöntäjän on tehtävä ne omalla rekisterinumerollaan. Tällöin lähettämisen yhteydessä tehdään myös kasvintuhoojien omavalvonta, eli karanteeni- ja laatutuhoojien tarkastus.

Jäljitettävyys ja tietojen säilyttäminen

Karanteenituhoojan löytyessä tarvitaan tiedot, mistä tuhoojan tartuttamat kasvit olivat peräisin, ja minne niitä on lähetetty. Vastaanotetuista ja lähetetyistä lähetyksistä säilytetään lähetyslistat tai vastaavat tiedot kolmen vuoden ajan. Säilytys voi olla paperisena tai sähköisessä muodossa. Sähköinen arkistointi keskusliikkeen toimesta onnistuu, mikäli tiedot ovat tarkastajan käytettävissä pyydettäessä.  

Tuotteiden takaisinvedot käyttöön myös kasveilla

Takaisinveto tehdään, jos markkinoilla olevista kasveista löydetään karanteenituhooja. Takaisinvetotilanteessa tukkujen/välittäjien on pystyttävä jäljittämään mistä ovat kasvilähetyksiä ostaneet ja minne ovat niitä toimittaneet. Takaisinvetojen laajuus riippuu tuhoojasta sekä siitä, miten hyvin kasvintuhoojan alkuperä pystytään jäljittämään.

Yhteydenotot

Sivu on viimeksi päivitetty 17.4.2020