Tariffikiintiöt -hakuopas

1. Yleistä tietoa tullietuusjärjestelmistä ja tuontitariffikiintiöihin hakemisesta

1.1. Tullietuusjärjestelmät

Maataloustuotteiden tuonnissa kolmansista maista sovelletaan eräissä tapauksissa tullietuusjärjestelmiä, jotka on useimmiten sidottu tiettyyn enimmäismäärään, ns. tariffikiintiöön. Tariffikiintiöillä saadaan helpotuksia tullimaksuista tuotaessa tuote EU:n alueelle. Kun kiintiömäärät täyttyvät, tavaroita voi edelleen tuoda kolmansista maista, mutta niistä on maksettava täydet tuontitullit ja -maksut.

Tariffikiintiöt voidaan jakaa monenvälisiin tai kahdenkeskisiin sopimuksiin ja yksipuolisiin järjestelyihin perustuviin kiintiöihin. Sopimuskiintiöt perustuvat Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin etuuskohtelusopimuksiin. Näitä ovat esimerkiksi Eurooppa-sopimuksiin, AKT-maiden sopimukseen ja Välimeren maiden sopimuksiin liittyvät kiintiöt. Tuontitariffikiintiöitä sovelletaan ainoastaan tuotteisiin, joiden osoitetaan olevan kyseisen maan alkuperätuotteita. WTO (ent. GATT) -kiintiöt ovat myös sopimuksiin perustuvia kiintiöitä, jotka muodostavat oman ryhmänsä tariffikiintiöjärjestelmässä. Euroopan unionin yksipuoliset myönnytykset mahdollistavat osittaisen tai täydellisen tuontitullittomuuden sellaisille tuotteille, joita ei riittävästi tuoteta Euroopan unionin alueella.

Kiintiöihin hakemisessa ja määrien jakamisessa tuojien kesken noudatetaan erilaisia menetelmiä. Maataloustuotteiden kiintiöt ovat joko hakemusmenettelyllä tai kiintiörekisterillä hallinnoitavia kiintiöitä. Suomessa maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hakemusmenettelyn hallinnoinnista vastaa Ruokaviraston Markkinaosasto. Ns. 'First Come First Served' -tariffikiintiöitä hallinnoi puolestaan kiintiörekisterin avulla Tullin Ulkomaankauppa ja verotusosasto. Ruokaviraston ja Tullin yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa lukijalle yleiskuva tariffikiintiöistä, joita hallinnoidaan hakemusmenettelyllä eli AGRIM-tuontitodistusten avulla ja kiintiöiden soveltamisesta Suomessa. Kaikki AGRIM-tuontitodistuksia koskevat ohjeet löytyvät Internetistä osoitteesta: www.ruokavirasto.fi/agrim ja kaikki AGREX-vientitodistuksia koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta www.ruokavirasto.fi/agrex.

1.2. Säädösperusta

Tämä opas perustuu lukuisiin tuotesektorikohtaisiin säädöksiin, jotka on mainittu tuotesektorikohtaisissa luvuissa. Opas täydentää maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusten hakuopasta, johon perehtyminen helpottaa tässä annettujen ohjeiden ymmärtämistä. Opas löytyy osoitteesta www.ruokavirasto.fi/agrim. Tariffikiintiöitä säätelevät seuraavat säädökset:

• Komission delegoitu asetus (EU) 2020/760, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä todistusten alaisten tuonti- ja vientitariffikiintiöiden hallinnointia koskevien sääntöjen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1306/2013 täydentämisestä tariffikiintiöiden hallinnoinnin edellyttämien vakuuksien osalta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/761, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 510/2014 soveltamista koskevista säännöistä todistuksia käyttäen hallinnoitavia tariffikiintiöitä koskevan järjestelmän osalta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, liitteessä 1 on lueteltu ne tuotteet, jotka kuuluvat yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisalaan.
• Komission asetukset (EU) 2016/1237 ja 2016/1239 maataloustuotteiden tuontitodistusjärjestelmästä koskevat kaikkia AGRIM-tuontitodistuksia.

Komission delegoitu asetus (EU) 2022/127, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevien sääntöjen osalta
Neuvoston, parlamentin ja komission asetukset ovat jäsenmaita sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä.

Oppaan tiedot perustuvat edellä mainittuihin asetuksiin, mutta eivät ole oikeudellisesti sitovia. Yhteisön lainsäädäntöön tehdään jatkuvasti muutoksia, jotka ovat heti sellaisenaan voimassa kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa. Asetusten määräykset ovat aina ensisijaisia ja asettuvat tämän ohjeistuksen edelle. Tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä huolimatta tiedot eivät ehkä aina ole ajan tasalla. Nopeimmin ajantasaiset tiedot muutoksista saa Euroopan unionin virallisesta lehdestä (EUVL). Samasta osoitteesta löytyy myös yhteisön voimassa oleva lainsäädäntö.

1.3. AGRIM-tuontitodistuksen tarve

AGRIM-tuontitodistus oikeuttaa ja velvoittaa tuomaan tiettyyn CN-nimikkeeseen kuuluvaa tuotetta tietystä maasta tai maaryhmästä todistuksen voimassaoloaikana.
Tämän oppaan luvuissa on esitetty ne nimikkeet ja tavarankuvaukset sekä tuontikiintiönumerot, joiden hallinnointiin liittyy AGRIM-kiintiötuontitodistus. Joissain kiintiöissä on useita mahdollisia CN-nimikkeitä. Tarkista niiden osalta tarkemmat tavarankuvaukset TARIC-haulla.
AGRIM-tuontitodistusta ei vaadita etuuskohteluun oikeuttamattoman tuonnin yhteydessä (pois lukien riisin CN-koodit 1006 30, 1006 20 ja 1006 40).

1.4. Ennen kuin haet AGRIM-kiintiötuontitodistusta Ruokavirastosta

• Hakijan on oltava ALV-rekisteröitynyt Suomeen
• Hakijalla on oltava voimassaoleva EORI-numero. Katso Tullin www-sivut EORI-rekisteröitymisestä.
• Hakijan on rekisteröidyttävä Ruokaviraston markkinaosaston asiakkaaksi ja haettava käyttöoikeuksia sähköiseen tuonti- ja vientitodistusten hakupalveluun. Ohjeet löydät Maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusten hakuoppaasta.

Hakijan on täytettävä ko. tariffikiintiötä koskevat ehdot ja erityisedellytykset ja toimitettava mahdolliset todisteet käydystä kaupasta ja/tai viitemäärästä sekä mahdolliset todistushakemukseen liitettävät kolmannen maan myöntämät alkuperäiset asiakirjat.
• Tietyissä ylikysytyissä siipikarjanlihan ja valkosipulin ns. LORI-tuontikiintiöissä on pakollinen LORI-rekisteröityminen komission rekisteriin ja/tai viitemäärävaatimus.
• Hakijan on asetettava mahdollinen euromääräinen vakuus. Tiedot tarvittavasta vakuuden määrästä löydät oppaasta kiintiökohtaisesti. Ohjeet vakuuden asettamiseksi löydät tästä Maataloustuotteiden tuonti- ja vientitodistusten hakuoppaasta.
• Hakijan on tarkistettava komission www-sivuilta, onko kiintiössä haettavissa olevaa määrää tietyllä kiintiön osakaudella. Valitse sivustolla Allocation coefficients for import tariff rate quotas (tuontikiintiöt). Etsi selaimen Etsi-toiminnolla kiintiönumerolla oikea kiintiö ja kuluva kiintiövuosi. Kentässä Käytettävissä ennen jakoa (kg) on mainittu määrä, joka on haettavissa tietyllä osakaudella. Jos osakauden tai kuukausihakemusten kiintiömäärä on käytetty loppuun, komissio keskeyttää uusien hakemusten vastaanottamisen tariffikiintiökauden tai osakauden loppuun asti. Tarkista kiintiönumerokohtaisesti, onko todistushakemuksella haettavalla määrällä vähimmäismäärä- tai enimmäismäärärajoituksia.
• AGRIM-kiintiötuontitodistuksia haetaan sähköisesti Siilo asiointipalvelun kautta

1.5. Todiste käydystä kaupasta

Jotta tuontitodistushakemuksia tuontitariffikiintiöihin tehtäisiin keinottelumielessä mahdollisimman vähän, yhtenä erityisedellytyksistä tietyissä tuontitariffikiintiöissä on aiempi kokemus ja kyseisen toimijan osallistuminen kolmansien maiden kanssa käytyyn kauppaan. Sen vuoksi toimijoilta edellytetään näissä kiintiöissä delegoidun asetuksen (EU) 2020/760 artiklan 8 mukaisesti todisteita vähimmäiskokemuksesta kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa. Hakijan on toimitettava todiste käydystä kaupasta ensimmäisen tuontitodistushakemuksen kanssa Ruokavirastoon. Hakijan on osoitettava kaupankäynti kolmansien maiden kanssa hakemuksen jättämistä välittömästi edeltävinä molempina 12 kuukauden + 12 kuukauden aikana, jotka päättyvät kaksi kuukautta ennen kuin tariffikiintiökauden osalta voidaan jättää ensimmäinen hakemus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/761 liitteissä II–XIII mainitun vähimmäismäärän verran.
Toimijoiden on toimitettava todiste käydystä kaupasta jollain seuraavista tavoista:
• tullitiedot, joista ilmenee vapaaseen liikkeeseen luovutus unionissa ja joissa jäsenvaltion vaatimusten mukaisesti viitataan toimijaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 15 alakohdassa tarkoitettuna ilmoittajana tai tuojana.
• tullitiedot, joista ilmenee luovutus vientiin unionista ja joissa asianomaisen jäsenvaltion vaatimusten mukaisesti viitataan toimijaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 15 alakohdassa tarkoitettuna ilmoittajana tai delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 19 alakohdassa tarkoitettuna viejänä.
• tulliviranomaisten asianmukaisesti vahvistama käytetty tuonti-/vientitodistus, jossa viitataan toimijaan todistuksenhaltijana tai siirronsaajana.
Todistetta käydystä kaupasta ei vaadita kiintiöissä, joihin sovelletaan viitemäärää koskevaa vaatimusta, paitsi jos viitemäärävaatimuksen soveltaminen on keskeytetty.

1.6. ISAMM LORI-rekisteröitymisvaatimus

Läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat havaita tariffikiintiöiden hallinnointia koskevien sääntöjen ja erityisesti kelpoisuusvaatimusten rikkomiset tietyissä ylikysytyissä tariffikiintiöissä todistusten haltijoiden nimet, EORI-numerot ja osoitteet julkaistaan komission virallisella verkkosivulla. Näitä ylikysyttyjä kiintiöitä koskee ISAMM LORI-rekisteröitymisvaatimus. ISAMM LORI- rekisteröityminen on pakollinen kaikille niille yrityksille, jotka hakevat tariffikiintiökaudesta 1.1.2021 alkaen siipikarjanliha-alan osalta kiintiönumeroihin 09.4067, 09.4068, 09.4069, 09.4211, 09.4212, 09.4213, 09.4214, 09.4215,09.4216, 09.4251, 09.4254, 09.4255, 09.4260, 09.4263, 09.4273, 09.4410, 09.4411, 09.4412, 09.4420, 09.4422 ja valkosipulin osalta Kiinan alkuperää olevaan kiintiönumeroon 09.4285. LORI-rekisteröintihakemus on jätettävä vähintään kaksi kuukautta ennen sitä kuukautta, jonka aikana toimija aikoo jättää todistushakemuksen. ISAMM LORI-rekisteröitymiseen liittyy aina myös viitemäärävaatimus ja riippumattomuusilmoituksen esittäminen. Ohjeet LORI-rekisteröitymiseen löydät täältä: www.ruokavirasto.fi/agrim sivun oikeasta reunasta Lisätietoa -otsikon alta kohdasta LORI-rekisteröityminen.

1.7. Viitemäärävaatimus

Tuontitariffikiintiöihin saattaa sisältyä viitemäärävaatimus. Kiintiöt, joihin ei liity ISAMM LORI-rekisteröitymisvaatimusta, mutta jotka ovat niin kutsuttuja herkkiä kiintiöitä, koska ne ovat ylikysyttyjä tai koskevat jotain tuotetta tai alkuperämaata, joka on erityisen tärkeä unionin markkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta tai sen vuoksi, että niiden hallintoa koskevia sääntöjä on aiemmin kierretty tai sovellettu virheellisesti. Tällaisten tuontitariffikiintiöiden asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi on vahvistettava viitemäärän muodossa enimmäismäärät, joita voidaan hakea. Viitemäärä on toimijakohtainen ja sille on asetettu enimmäismäärä (15 %), jotta voidaan varmistaa uusien tuojien sekä pienten ja keskisuurien toimijoiden pääsy markkinoille. Hakijan on toimitettava viitemäärää koskevat todisteet ensimmäisen tuontitodistushakemuksen yhteydessä Ruokavirastoon.
Kiintiöissä, joita koskee viitemäärävaatimus, sovelletaan komission asetuksilla (EU) 2020/760 ja 2020/761 kumottuja asetuksia viitemäärän vahvistamiseen kahden ensimmäisen tariffikiintiökauden aikana komission asetusten (EU) 2020/760 ja 2020/761 voimaantulon jälkeen. Komissio on tarkentanut, että kumottuja asetuksia sovelletaan ainoastaan kyseisissä kiintiöissä viitemäärän todistamiseen liittyviin asiakirjoihin, ei viitemäärän laskemistapaan. Kahden ensimmäisen tariffikiintiökauden aikana viitemäärävaatimuksen täyttymisen voi todistaa vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevalla tulliasiakirjalla, jonka on oltava tulliviranomaisten asianmukaisesti hyväksymä ja sisällettävä viittaus kyseiseen, vastaanottajaksi mainittuun hakijaan, tai tulliviranomaisten asianmukaisesti hyväksymällä vientiä koskevalla tulliasiakirjalla.
Komissio voi keskeyttää viitemäärävaatimuksen soveltamisen, jos tariffikiintiössä haetut määrät koko EU:n tasolla ovat viimeistään tariffikiintiökauden yhdeksännen kuukauden (Huom! ei tarkoita aina kalenterikuukausia) lopussa alhaisemmat kuin kyseisellä tariffikiintiökaudella käytettävissä oleva määrä. Komissio ilmoittaa viitemäärää koskevasta keskeytyksestä täytäntöönpanosäädöksellä. Viitemäärän keskeytys ei voi jatkua itse tariffikiintiökautta pidempään.

1.8. Kiintiötuontitodistuksen myöntö ja kiintiötuontitodistuksen palauttaminen Ruokavirastoon
Niiden kiintiöiden osalta, joissa on tietyt asetuksissa määritellyt hakuajat, Ruokavirasto raportoi Suomessa haetut määrät hakemusten viimeisen jättöpäivän jälkeen komissiolle. Asetuksissa säädetyn ajan sisällä komissio päättää, miltä osin kaikissa jäsenmaissa jätetyt hakemukset hyväksytään. Jos haetut määrät ylittävät tietyssä kiintiössä käytettävissä olevan määrän, komissio ilmoittaa kaikkiin kyseiseen kiintiöön jätettyihin hakemuksiin sovellettavan jakokertoimen. Jos kiintiöön jätettyjen hakemusten yhteenlaskettu määrä on yhtä suuri tai pienempi kuin kiintiön käytettävissä oleva määrä, hakijoille myönnetään todistus niille määrille, joita on haettu. Komission määrittämät jakokertoimet julkaistaan kiintiökohtaisesti samalla komission www-sivuilla, josta näkee haettavissa olevat määrät. Ruokavirasto myöntää AGRIM-kiintiötuontitodistuksen jakokertoimen julkaisemisen jälkeen. Jos myönnetty määrä on pienempi kuin haettu määrä, Ruokavirasto vapauttaa vakuutta vastaavasti. Etuuskohtelua sovelletaan vain AGRIM-kiintiötuontitodistuksessa mainittuun kilomäärään asti. Niiden kiintiöiden osalta, joissa ei ole erityisiä hakuaikoja, AGRIM-kiintiötuontitodistukset myönnetään viivytyksettä, kun hakija esittää viejämaan viranomaisten myöntämät alkuperätodistukset yhdessä AGRIM-kiintiötuontitodistushakemuksen kanssa Ruokavirastolle. Joidenkin kiintiöiden myöntämismenettelyn edellytyksenä on myös se, että Ruokavirasto on saanut komissiosta alkuperätodistuksia koskevan viikoittaisen tiedonannon. Kiintiötuontitodistuksella mainittujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutus voi edellyttää AGRIM-tuontitodistuksen lisäksi myös alkuperätodistuksen tai aitoustodistuksen esittämistä Tullissa.
Käytetty AGRIM-kiintiötuontitodistus on palautettava Ruokavirastoon 60 kalenteripäivän kuluessa todistuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Tul¬li¬mer¬kin¬nöil¬lä va¬rus¬te¬tun tuon¬ti¬to¬dis¬tuk¬sen pa¬laut¬ta¬mis¬ta Ruo¬ka¬vi¬ras¬toon 60 kalenteripäi¬vän ku¬lu¬es¬sa pi¬de¬tään to-dis¬tee¬na sii¬tä, että tuon¬ti¬to¬dis¬tuk¬seen liit¬ty¬vät vel¬voit¬teet on täy¬tet¬ty. Va¬kuus va¬pau¬te-taan, jos tuon¬ti¬vel¬voi¬te on täy¬tet¬ty ja käy¬tet¬ty to¬dis¬tus on pa¬lau¬tet¬tu mää¬rä¬a¬jas¬sa. Tuon¬ti-to¬dis¬tus¬vel¬voite kat¬so¬taan ko¬ko¬naan täy¬te¬tyk¬si, kun AGRIM-kiintiötuontito¬dis¬tuk¬ses¬sa mai¬nit¬tu koko¬nais¬mää¬rä on tul¬li¬sel¬vi¬tet¬ty asi¬an¬o¬mai¬ses¬sa me¬net¬te¬lys¬sä todistuksen voimassaoloaikana ja tuot¬teet on tosi¬a¬si¬al¬li¬ses¬ti luo¬vu¬tet¬tu va¬paa¬seen liik¬kee¬seen. AGRIM-kiintiötuon¬ti¬to¬dis¬tuk¬sel¬la va¬paa¬seen liik¬kee¬seen luo¬vu¬tet¬tu mää¬rä saa poi¬ke¬ta enin¬tään -5%:ia to¬dis¬tuk¬sel¬la myön¬ne¬tys¬tä mää¬räs¬tä. Kun Ruokavirasto on käsitellyt palautuneen ja ainakin 95-prosenttisesti käytetyn tuontitodistuksen koko vakuus vapautetaan. Jos todistuksen käyttöaste on pienempi kuin 95 prosenttia, vakuutta vapautetaan tapahtuneen tuonnin kanssa samassa suhteessa. Sen osan vakuudesta, joka vastaa toteutumattoman tuonnin määrää, asiakas menettää. Myös myöhässä palautettu AGRIM-kiintiötuontitodistus voi aiheuttaa vakuuden pidätyksen, vaikka tuontivelvoite olisi täytetty.
Ruokaviraston myöntämä AGRIM-kiintiötuon¬titodistus on pa¬lau¬tet¬ta¬va Tul¬lin asi¬an¬mu¬kai-ses¬ti vah¬vis¬ta¬mien mer¬kin¬tö¬jen jäl¬keen ta¬kai¬sin Ruo¬ka¬vi¬ras¬toon. Säh¬köi¬set to¬dis¬tuk¬set pa-lau¬te¬taan säh¬köi¬sen to¬dis¬tus¬ten haku¬pal¬ve¬lun kaut¬ta ja pa¬pe¬ri¬to¬dis¬tuk¬set pos¬tit¬se Ruo¬ka-vi¬ras¬ton osoit¬tee¬seen. To¬dis¬tus on pa¬lau¬tet¬ta¬va myös sii¬nä ta¬pauk¬ses¬sa, jos sitä ei ole saa¬tu käy¬tet¬tyä sen voi¬mas¬sa¬olo¬ai¬ka¬na.
Kiintiötuontitodistusten voimassaoloajat vaihtelevat tuotesektorikohtaisesti ja ne käyvät ilmi tästä oppaasta ja komission asetuksista.

1.9. Huomio eläinlääkintäsäännöksiin ja kasvinterveyslainsäädäntöön

Tuontitodistuksia voidaan käyttää vain sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka täyttävät kaikki yhteisössä voimassa olevat eläinlääkintäsäännökset ja kasvinterveyslainsäädökset.
Lisätietoja eläinlääkintäsäädöksistä saa Ruokaviraston www-sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/elaimet-ja-elainperaiset-tuotteet/ ja kasvinterveyslainsäädännöstä Ruokaviraston www-sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/kasvituotteet/ Asiantuntijoiden yhteystiedot eläinlääkintäsäädösten osalta ovat rajatarkastus(at)ruokavirasto.fi ja kasvinterveyslainsäädännön osalta kasvinterveys(at)ruokavirasto.fi.

1.10. Voimassa oloaika

Kiintiötuontitodistukset ovat voimassa hakuajankohdasta riippuen joko tariffikiintiökauden alusta lähtien tai hakemuksen jättämistä seuraavan kuun alusta tariffikiintiökauden loppuun tai jos kiintiökausi on jaettu osakausiin, osakauden loppuun. Ellei (EU) 2020/761 III osastossa tai liitteessä I muuta mainita, osakausiksi myönnetyt todistukset raukeavat kyseisen osakauden päättymistä seuraavan kuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, mutta viimeistään tariffikiintiökauden lopussa. Jos tariffikiintiössä myönnetyn tuonti- tai vientitodistuksen voimassaoloaikaa pidennetään ylivoimaisen esteen vuoksi, kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1239 16 artiklassa säädetään, pidennys ei saa ylittää tariffikiintiökautta.
2. Vilja-alan tariffikiintiöt

Vilja-alan tuontitariffikiintiöt avataan vuodeksi kerrallaan 1.1.–31.12. ulottuvaksi kaudeksi.
Todistushakemus asetuksen 2020/761 6, 7 ja 8 artiklan mukaisesti. Hakuajat: 1. päivästä tammikuuta alkaen voimassa olevia tuontitodistuksia koskevat hakemukset on jätettävä edellisen vuoden 23 ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana. Hakemukset tariffikiintiökaudella on jätettävä kunkin kuukauden 1.–7. kalenteripäivän aikana lukuun ottamatta joulukuuta, jolloin hakemuksia ei voi jättää. Marraskuussa toimijat voivat jättää hakemukset joulu- ja tammikuusta voimassa oleville todistuksille. Tarkista komission jakokerroin-sivulta tuontikiintiöitä koskien, onko hakeminen mahdollista vai onko komissio keskeyttänyt uusien hakemusten vastaanottamisen. Keskeyttäminen lopetetaan, kun määriä saadaan käyttöön samalla tariffikiintiökaudella sen jälkeen, kun käyttämättä jääneistä määristä on ilmoitettu.
Todistushakemuksen kohdassa 20 on ilmoitettava kiintiön numero ja kiintiötulli, jota sovelletaan. Todistushakemuksessa on mainittava määrä kilogrammoina, joka ei saa olla suurempi kuin kyseiselle vuodelle avattu kokonaismäärä kiintiössä tai osakiintiössä.
Jos kiintiössä edellytetään todistetta käydystä kaupasta, on hakijan osoitettava, että on harjoittanut asetuksen (EU) 2013/1308 liitteen II osaan kuuluvien vilja-alan tuotteiden kauppaa kolmansien maiden kanssa hakemuksen jättämistä välittömästi edeltävinä molempina 12 kk + 12 kk aikana vähintään 25 tonnin verran molempina ajanjaksoina. Kahden peräkkäisen 12 kuukauden ajanjakson on päätyttävä 2 kk ennen kuin tariffikiintiökauden osalta voidaan jättää ensimmäinen hakemus.

2.1.         Muu kuin korkealaatuinen tavallinen vehnä (USA) 09.4123

2.2.         Muu kuin korkealaatuinen tavallinen vehnä (Kaikki kolmannet maat Valko-Venäjää, Kanadaa, Venäjää, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) 09.4125

2.3.         Maissi (Kaikki kolmannet maat Valko-Venäjää, Venäjää ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta) 09.4131

2.4.         Muu kuin korkealaatuinen tavallinen vehnä (Kaikki kolmannet maat Valko-Venäjää, Venäjää ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta) 09.4133