Omavalvontanäytteet

Omavalvontanäytteiden määrään vaikuttavat toiminnan luonne ja laajuus. Yleensä omavalvontanäytteitä kannattaa ottaa jokaisesta valmistuserästä, jotta tuoteselosteessa annettavat tiedot vastaavat tuotteen ominaisuuksia mahdollisimman hyvin. Omavalvontanäytteiden avulla voidaan myös varmistaa prosessin toimivuus.

Yleistä näytteenotosta

Näytteenoton tavoitteena on saada koko erää edustava riittävän kokoinen näyte. Orgaanisten kasvualustojen ja maanparannusaineiden ominaisuuksiin vaikuttavat näytteenoton lisäksi näytteen kuljetus ja säilytys. Liian pitkä säilytysaika ja korkea lämpötila muuttavat lannoitevalmisteen mikrobiologisia sekä jossain määrin myös kemiallisia ominaisuuksia, kuten pH, johtokyky ja liukoinen typpi. Tästä syystä näyte olisi säilytettävä ja kuljetettava kylmässä ja analysointi olisi aloitettava mahdollisimman pian, E. colin osalta kahden vuorokauden kuluessa.

Jos näytteestä tehdään mikrobiologisia analyyseja, kuten salmonella ja E. coli, on puhtaat ja kuivat näytteenottovälineet lisäksi desinfioitava ennen näytteenottoa.

Maanparannusaineiden ja kasvualustojen näytteenotto irtotavarasta

Näytteenotto aloitetaan arvioimalla kasan tai auman koko. Suurin erän koko on 5000 m3. Tätä suuremmat kasat on jaettava osiin, joista jokaisesta otetaan erillinen näyte. Näytteenottokohtien (osanäyte) määrä on 12 - 30 kpl. Näytekohdat valitaan satunnaisesti ympäri kasaa. Osanäyte kaivetaan noin 50 cm:n syvyydestä, kuitenkin vähintään poistamalla 5 cm:n pintakerros. Suuret kasat on syytä avata pyöräkuormaajan avulla yhdestä tai useammasta kohdasta kasan koosta ja muodosta riippuen. Näytteet voidaan poimia avauskohdista eri korkeuksilta poistamalla 5 cm:n pintakerros.

Erän koko (m3)                         Osanäytteiden lkm
≤ 600                                          12
1000                                           16
2500                                           25
5000                                           30

Osanäytteet kootaan riittävän isoon, puhtaaseen ja tarvittaessa desinfioituun tai jätesäkillä vuorattuun astiaan kokoomanäytteeksi (noin 30 litraa). Kokoomanäyte sekoitetaan huolellisesti rikkomatta tuotteen rakennetta. Sekoitetusta kokoomanäytteestä poimitaan lopullinen näyte (noin 7 litraa) puhtaaseen näytepussiin. Lopullisen näytteen määrä riippuu tehtävistä analyyseistä. Tarvittava näytemäärä kannattaa varmistaa laboratoriolta, johon näyte lähetetään analysoitavaksi.

Lannoitteiden ja kalkitusaineiden näytteenotto irtotavarasta

Näyte on otettava siten, että se edustaa koko tutkittavaa erää (max. 1000 tonnia) mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi mekaanisissa seoslannoitteissa voi epähomogeenisuuden vuoksi olla suuria vaihteluja pitoisuuksissa tarkastettavan erän eri osissa. Varastokasaan tehdään pyöräkuormaajalla kasan koosta ja olosuhteista riippuen joko yksi tai useampia leikkauksia mahdollisimman lähelle keskikohtaa ja kasan pohjaan asti. Leikkauspinnoilta otetaan mahdollisimman monta osanäytettä (10 - 140) siten, että vähintään 30 cm pintakerroksesta jää pois.

Erän koko (t)                            Osanäytteiden lkm
≤ 5                                               10
50                                                32
100                                             45
250                                             71
500                                             100
1000                                           140

Osanäytteet kootaan riittävän isoon astiaan ja sekoitetaan huolellisesti. Pienellä lapiolla tai kauhalla lapioidaan hyvin sekoitetusta kokoomanäytteestä pieniä määriä näytepussiin (noin 1 kg). Tarvittava näytemäärä kannattaa varmistaa laboratoriolta, johon näyte lähetetään analysoitavaksi.

Näytteenottostandardeja

Näytteenottostandardeja voi tilata SFS:n verkkokaupasta

Sivu on viimeksi päivitetty 15.10.2019