Usein kysyttyä muuntogeenisistä tuotteista

1. Mistä tietää, sisältääkö jokin elintarvike tai rehu muuntogeenistä eli gm-ainesosaa?

Muuntogeenistä tuotetta ei tunnista ulkonäöltä. Pakkausmerkinnöistä saa kuitenkin tiedon siitä, sisältääkö elintarvike tai rehu muuntogeenisiä ainesosia. Ainesosaluettelossa on välittömästi gm-ainesosan jälkeen oltava maininta ”muuntogeeninen” tai esimerkiksi ”valmistettu muuntogeenisestä soijasta”.

2. Onko muuntogeenisten elintarvikkeiden tai rehujen pakkausmerkintävaatimuksissa poikkeuksia?

Merkintävaatimus ei koske muuntogeenisten mikrobien avulla valmistettuja fermentaatiotuotteita, joissa muuntogeenistä mikrobia ei ole enää lopputuotteessa. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi vitamiinit ja lisäaineet.

3. Saako elintarvikkeeseen tai rehuun merkitä ”gm-vapaa”, jos tuote ei sisällä muuntogeenisiä ainesosia?

Lainsäädännön mukaan muuntogeeniset tuotteet tulee aina merkitä. Lainsäädäntö ei erityisesti kiellä vapaaehtoista merkintää, jossa esitetään, että elintarvikkeen tai rehun valmistuksessa ei ole käytetty geenitekniikkaa tai ettei tuote sisällä geeniteknisesti muunnettuja ainesosia. Ruokavirasto on laatinut ohjeet vapaaehtoisen ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -merkinnän käytölle elintarvikkeissa ja rehuissa ja se on saatavilla Ruokaviraston internetsivuilta.

4. Mitä muuntogeenisiä elintarvikkeita tai rehuja Suomessa on myynnissä?

Ruokaviraston tietojen mukaan Suomen markkinoilla on tällä hetkellä vain muutamia elintarvikkeita, jotka sisältävät muuntogeenisiä ainesosia. Muuntogeeninen soija on yleisin rehujen valmistuksessa käytetty gm-rehuaine. Muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut tunnistaa merkinnöistä.

5. Ovatko muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut terveydelle vaarallisia?

Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa markkinoida, ellei niille ole myönnetty lupaa EU:ssa. Kaikki muuntogeeniset ainekset käyvät EU:ssa läpi tiukan hyväksymismenettelyn, joka sisältää muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) laatiman lausunnon muuntogeenisen tuotteen turvallisuudesta. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät vaikuta haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen.

6. Tarkoittaako ainesosaluettelon merkintä ”muunnettu tärkkelys” muuntogeenistä tärkkelystä?

Ei tarkoita. Muunnettu tärkkelys on kemiallisesti, fysikaalisesti tai entsymaattisesti muokattua, eikä sillä ole mitään tekemistä geeniteknisen muuntelun kanssa. Muunnettua tärkkelystä saadaan yhdellä tai useammalla kemiallisella käsittelyllä syötävästä tärkkelyksestä. Lisätietoa muunnetusta tärkkelyksestä löydät Ruokaviraston internetsivuilta. 

7. Jos kaupassa myydään soijajauhoa, jossa ei ole mitään merkintöjä muuntogeenisyydestä, sisältääkö se todennäköisesti muuntogeenistä soijaa?

Muuntogeeniset ainesosat tulee aina merkitä pakkausmerkintöihin, mikäli niiden pitoisuus ylittää 0,9 %. Mikäli merkintää muuntogeenisyydestä ei ole, tarkoittaa se, ettei tuotteessa ole käytetty muuntogeenisiä ainesosia.

8. Onko muuntogeenisessä ruoassa vähemmän vitamiineja ja muita ravintoaineita kuin perinteisesti tuotetussa?

Ei ole. Muuntogeeninen ruoka sisältää samat ravintoaineet kuin vastaavat perinteiset tuotteet. Muuntogeenisten kasvilajien ravintoaineiden koostumus tutkitaan tarkasti ennen kuin ne hyväksytään EU:ssa.

9. Aiheuttaako muuntogeeninen ruoka syöpää ja epämuodostumia?

Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät vaikuta haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen. Lisäksi usein on havaittu, että hyönteistuholaisia kestävissä muuntogeenisissä maisseissa on vähemmän homemyrkkyjä kuin perinteisissä maisseissa.

10. Mitä muuntogeenisiä elintarvikkeita tai rehuja on hyväksytty EU:n markkinoille?

Vuodesta 1996 alkaen on EU:n markkinoille hyväksytty useita muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja (maissi, soija, rapsi, puuvilla, sokerijuurikas, peruna). Viljeltäväksi EU:ssa on puolestaan hyväksytty vain kaksi muuntogeenistä maissia ja peruna (tilanne helmikuussa 2011). Ruokaviraston internetsivuilla on luettelo EU:ssa hyväksytyistä muuntogeenisistä rehuista ja elintarvikkeista

11. Miten Suomessa valvotaan muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja?

Muuntogeenisillä elintarvikkeilla ja rehuilla ei ole ennakkovalvontaa. Muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen valvonta on osa normaalia elintarvike- ja rehuvalvontaa. Käytännön elintarvikevalvonnan toteuttavat Ruokaviraston ohjeiden mukaan kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset sekä Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit. Ruokavirasto vastaa muuntogeenisten rehujen ja kylvösiementen valvonnasta. Muuntogeenisiä elintarvikkeita valvoo myös Tulli. Tulli tutkii esimerkiksi kaikista Kiinasta peräisin olevista riisituotteista sekä pistokoeluontoisesti noin 150–200 elintarvikkeesta mahdollisen muuntogeenisyyden.

12. Näkyykö lihatuotteen pakkauksessa, jos eläintä on ruokittu muuntogeenisellä rehulla?

Ei. Lainsäädännön asettamat muuntogeenisten elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimukset eivät ulotu eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Vaikka eläintä on ruokittu muuntogeenisellä rehulla, ei siitä saadun lihan tai siitä valmistettujen lihavalmisteiden pakkausmerkinnöissä tarvitse ilmoittaa muuntogeenisen rehun käytöstä.

13. Onko kinkku muuntogeenistä, jos se on peräisin possusta, jolle on syötetty gm-rehua?

Ei ole. Muuntogeenisen rehun syöminen ei tee siasta tai sen lihasta muuntogeenistä. Kaikki rehun sisältämät geenit pilkkoutuvat eläimen aineenvaihdunnassa, myös siirretyt geenit.

14. Onko muuntogeenistä lihaa markkinoilla?

Muuntogeenisiä tuotantoeläimiä ei ole hyväksytty EU:ssa, joten gm-lihaa ei löydy EU:n elintarvikemarkkinoilta.

15. Mistä saa lisätietoja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista?

Lisätietoja muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista löytyy esimerkiksi Ruokaviraston tai komission internet-sivuilta: