Harrastesiipikarjan tuonti Suomeen EU-maista, Norjasta ja Sveitsistä

Tämä ohje on toimijoille, jotka siirtävät (tuovat) tässä ohjeessa tarkoitettua harrastesiipikarjaa Suomeen EU-maista, Norjasta tai Sveitsistä. 

  • Ohje koskee seuraavien siipikarjalajien, niiden untuvikkojen ja siitosmunien maahantuontia: kana, kalkkuna, helmikana, ankka, sorsa, hanhi, viiriäinen, fasaani ja peltopyy.
  • Ohje koskee alle 20 siitosmunan tai linnun eriä.
  • Eläintautiriskin kannalta on turvallisinta tuoda siitosmunia, eikä untuvikkoja tai varsinkaan aikuisia lintuja. Alle 20 siitosmunan tai linnun erille on lievemmät ehdot kuin tätä suuremmille erille. Tuotaessa suurempia eriä tulee noudattaa Ruokaviraston ohjetta Siitosmunien, untuvikkojen ja siipikarjan tuonti EU-maista, Sveitsistä ja Norjasta Suomeen.

1. Rekisteröidy tuojaksi Ruokavirastoon

Jokaisen tuojan tulee rekisteröityä Ruokaviraston rekisteriin eläinten tuojista ja viejistä. Hakemus on suositeltavaa tehdä vähintään 10 arkipäivää ennen ensimmäistä tuontia.

Webropol-rekisteröintihakemus löytyy täältä.

Rekisteröinti on voimassa kolme vuotta, ja se uusitaan hakemuksesta. Toimija poistetaan rekisteristä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröinnin voimassaolo on päättynyt tai rekisteröinti on muusta syystä peruutettu.

Asiasta säädetään eläintautilaissa 441/2013 60 §:ssä ja MMM:n asetuksessa 1024/2013 4 §:ssä.

2. Rekisteröityminen toimijaksi Traces-järjestelmään

Toimijoiden, jotka vievät eläviä eläimiä, sukusoluja tai alkioita Suomesta toiseen EU-maahan tulee rekisteröityä Traces-järjestelmään.

On suositeltavaa, että myös toimijat, jotka tuovat Suomeen eläviä eläimiä, sukusoluja tai alkioita EU-maista, rekisteröityvät järjestelmään.

Ohje rekisteröitymiseen löytyy Ruokaviraston internetsivuilta. Kun olet rekisteröitynyt, ohjelma lähettää tiedon rekisteröitymisestä paikalliseen aluehallintovirastoon, jossa läänineläinlääkäri aktivoi Traces-tilin. Ohjelma lähettää sähköpostitse tiedon tilin aktivoimisesta.

Traces-järjestelmään rekisteröitynyt toimija voi tehdä järjestelmään sisämarkkinavientierille vaadittavan terveystodistuksen I osan. Toimija voi seurata järjestelmässä kaikkia omaan toimintaansa liittyviä terveystodistuksia. Järjestelmästä löytyvät myös kaikki sisämarkkinakaupan terveystodistusmallit.

Asiasta säädetään eläintautilain 66 §:ssä, MMM asetuksen 958/2014 7 §:ssä ja komission asetuksessa (EY) N:o 599/2004

3. Hyväksytyt tuontimaat

Terveysehdot täyttävää harrastesiipikarjaa saa tuoda Suomeen kaikista EU-maista.

Eläintautiepidemioista voi kuitenkin aiheutua rajoituksia eläinten siirroille. Ajan tasalla olevat suojapäätökset rajoituksista löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta. Suojapäätökset on syytä tarkastaa erikseen ennen jokaista tuontierää.

Asiasta säädetään MMM asetuksen 1036/2013 8 §:ssä

4. Terveysehdot

Terveysehtojen avulla pyritään ehkäisemään sairauksien ja tartuntojen siirtyminen tuontieläinten mukana. Lakisääteisten ehtojen lisäksi on suositeltavaa noudattaa Eläinten terveys ETT ry:n ohjeita. Eläinten tuonti on aina tautiriski.

Pieniä tuontieriä koskevat seuraavat vaatimukset:

  1. Harrastuskäyttöön tuotavien erien vaatimukset (alle 20 siitosmunaa tai lintua)
  2. Newcastlen tautivaatimukset
  3. Salmonellavaatimukset
  4. Terveystodistus

4.1 Alle 20 siitosmunan tai linnun tuontieriä koskevat vaatimukset

Tuontierän lähtöparven on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  1. Parvi on ollut EU:n alueella kuoriutumisesta asti tai vähintään kolme kuukautta.
  2. Parvessa ei esiinny lähtöhetkellä kliinisiä oireita tarttuvista siipikarjataudeista.
  3. Parvi ei ole siipikarjaa koskevien eläintautien vuoksi rajoitusten alainen.
  4. Parvi ei sijaitse alueella, jolla on voimassa tarttuvien siipikarjatautien leviämisen estämiseksi annettuja rajoituksia.
  5. Jos parvi on rokotettu, rokotusohjelman on täytettävä lähtömaan viranomaisen vaatimukset.

Lisäksi tuontieriä koskevat Salmonella pullorum ja Salmonella gallinarum salmonellatutkimukset. Kaikki tuontierän linnut (koskee kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, viiriäisiä, fasaaneja, peltopyitä ja ankkoja) on tutkittava verinäytteistä S. pullorum ja S. gallinarum -tartunnan varalta kuukauden sisällä ennen lähtöä. Tulosten pitää olla kielteisiä.

Kun kyseessä on siitosmuna- tai untuvikkoerät, niiden emoparvesta on otettava 3 kuukauden sisällä ennen lähtöä verinäytteistä otantatutkimus Salmonella pullorum ja Salmonella gallinarum –tartuntojen varalta. Tutkimukseen valitaan lintuja otannalla siten, että 95 % todennäköisyydellä todetaan tartunta, jonka esiintyvyys on 5 %.

Lintuja lähtöparvessa

Tutkittavien lintujen lukumäärä

vähemmän kuin 10

kaikki

10

kaikki

20

kaikki

30

24

40

31

50

32

60

38

70

39

80

42

100

50

200

56

300 tai enemmän

60

Siitosmunat on lisäksi oltava desinfioitu lähtömaan virkaeläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Asiasta säädetään MMM asetuksessa 1036/2013 8, 10-12, 18 § ja Euroopan neuvoston direktiivissä 2009/158/EY

4.2 Newcastlen tauti

  • Tämän kohdan ehdot eivät koske tuontia Ruotsista.
  • Tämän kohdan ehdot eivät koske kyyhkysiä

Siitosmunien tai untuvikkojen on oltava peräisin parvesta,

  1. jota ei ole rokotettu Newcastlen tautia vastaan tai
  2. joka on rokotettu tapetulla (inaktivoidulla) rokotteella tai
  3. joka on rokotettu elävällä rokotteella edellyttäen, että rokotus on suoritettu vähintään 30 päivää ennen munien keräämistä.

Lisäksi untuvikot (ml. riistanistutuksiin tarkoitetut)

  1. eivät saa olla rokotettuja Newcastlen taudin varalta.
  2. on haudottu hautomossa eri aikaan ja paikassa sellaisista siitosmunista, jotka eivät täytä edellisen kohdan vaatimuksia.

Siipikarjan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  1. Lintuja ei ole rokotettu Newcastlen taudin varalta.
  2. Lintujen on oltava virkaeläinlääkärin valvonnassa eristettyinä lähtötilalla tai karanteeniasemalla viimeiset 14 päivää ennen lähtöä. Viimeisen 21 päivän aikana ennen lähtöä lähtötilalla tai karanteeniasemalla ei saa suorittaa rokotuksia Newcastlen tautia vastaan eikä sinne saa tuoda lintuja, jotka eivät kuulu kyseessä olevaan maahantuontierään. Karanteeniasemalla ei saa suorittaa rokotuksia.
  3. Linnut on tutkittava 14 päivän sisällä ennen lähtöä serologisesti kielteisin tuloksin Newcastlen taudin vasta-aineiden varalta. Tutkimukseen valitaan lintuja otannalla siten, että 95 %.n todennäköisyydellä todetaan tartunta, jonka esiintyvyys on 5 %.

Asiasta säädetään MMM asetuksessa 1036/2013 9 § ja Euroopan neuvoston direktiivissä 2009/158/EY.

5. Terveystodistus

Siipikarjan, untuvikkojen ja siitosmunien tuontierien mukana on seurattava Euroopan neuvoston direktiivin 2009/158/EY mukainen terveystodistus.

Lähettäjämaan virkaeläinlääkärin tulee tarkastaa tuontierä lähtöpäivänä. Virkaeläinlääkäri tulostaa terveystodistuksen TRACES-järjestelmästä tuontierän mukaan ja samalla terveystodistus lähtee sähköisesti vastaanottajamaan viranomaisille. Terveystodistus on voimassa 5 päivää ja vastaanottajaksi siihen merkitään maahantuoja.

Terveystodistus laaditaan sekä lähettäjä- että vastaanottajamaan kielillä ja molempien tulee seurata lähetystä. Lähettäjämaan virkaeläinlääkäri leimaa molemmat todistukset ja allekirjoittaa ainakin lähettäjämaan kielellä olevan todistuksen.

Terveystodistuksessa tai sen liitteessä on oltava maininta siitä, että Suomelle myönnettyyn Newcastlen taudin rokotusvapaa-asemaan liittyvät lisäehdot täyttyvät. Maahantuojan on tarkastettava maininta terveystodistuksen II osasta:

edellä kuvattu siipikarja, untuvikot tai siitosmunat täyttävät neuvoston direktiivin 2009/158/EY 15 artiklan 1 kohdan säännökset.

Asiasta säädetään MMM asetuksessa 1036/2013 19 § ja Euroopan neuvoston direktiivissä 2009/158/EY

6. Tuontitarkastus

Tuojan on tarkastettava eläimet, niiden tunnistusmerkinnät ja tuontiasiakirjat välittömästi tuonnin jälkeen määräpaikassa. Jos tarkastuksessa todetaan, että tuontiasiakirjat tai tunnistusmerkinnät eivät täytä tuontia koskevia vaatimuksia tai ne ovat puutteelliset tai jos eläimen epäillään levittävän tarttuvaa tautia, eläimet on eristettävä määräpaikassa välittömästi ja asiasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

Tuoja ei saa luovuttaa eläimiä toiselle vastaanottajalle, ennen kuin eläinten ja niitä seuraavien tuontiasiakirjojen on todettu täyttävän tuontivaatimukset.

Virkaeläinlääkäri voi tehdä tarkastuksia tuontierille ja ottaa niiden yhteydessä näytteitä määräpaikassa. Virkaeläinlääkärillä on oikeus tarkastaa eläimet ja tuontiasiakirjat myös kuljetuksen aikana.

Asiasta säädetään eläintautilain 64 §:ssä ja MMM asetuksen 1024/2013 5 ja 6 §:ssä.

7. Luettelon pito ja tietojen säilyttäminen

Tuojan on pidettävä luetteloa kaikista vastaanottamistaan lähetyksistä. Luetteloa ja virallisia terveystodistuksia on säilytettävä vähintään 5 vuotta ja luettelosta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

  1. eläinlaji, määrä ja mahdolliset tunnisteet,
  2. eläinten, alkioiden ja sukusolujen määrät,
  3. tiedot toimitettujen eläinten, alkioiden ja sukusolujen lähettäjästä ja lähtöpitopaikasta, vastaanottajasta ja määräpaikasta,
  4. tuontipäivämäärä,
  5. tuontiasiakirjat, joita erän mukana on seurannut, sekä
  6. jos vastaanotettuja eläimiä, alkioita tai sukusoluja luovutetaan eteenpäin, seuraavat tiedossa olevat vastaanottajat.

Asiasta säädetään eläintautilain 65 §:ssä ja MMM asetuksen 1024/2013 8 §:ssä

8. Eläinten kuljetus

8.1 Eläinten suojelua kuljetusten aikana koskeva lainsäädäntö

Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuva eläinkuljetus edellyttää eläinkuljettajalupaa ja siihen liittyviä todistuksia. Lupa ja todistukset haetaan hakijan kotipaikan aluehallintovirastosta ja siellä asiaa hoitavat läänineläinlääkärit.

Eläinten suojelusta kuljetusten aikana säädetään

  • eläinkuljetusasetuksessa [Euroopan neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta]
  • laissa eläinten kuljetuksesta (1429/2006)
  • Euroopan neuvoston asetuksessa pysähdyspaikoista eli tarkastusasemista (1255/97, muutettu 1040/2003).

Lisätietoja eläinten kuljettamisesta.

8.2 Eläintautien leviämisen ehkäisyä koskeva lainsäädäntö

Eläinten kuljettamisessa on noudatettava liitteenä olevaa ohjetta kuljetusajoneuvojen desinfioinnista

 

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat lainsäädännön soveltamisesta on erotettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.