Vesiviljelyeläinten (kalat, äyriäiset ja nilviäiset) vienti Suomesta EU-maihin, Norjaan ja Sveitsiin

Tämä ohje on toimijoille, jotka siirtävät (vievät) Suomesta vesiviljelyeläimiä (kalat, äyriäiset, nilviäiset) tai niiden sukusoluja (mäti, maiti) EU-maihin, Norjaan tai Sveitsiin. Ohje koskee edellä mainittuja eläimiä, jos ne viedään vesiviljelytarkoitukseen, istutuksiin tai sellaisiin koristekalatiloihin, joista on suora vesiyhteys luonnonvesiin.

1. Rekisteröidy viejäksi Ruokavirastoon

Jokaisen viejän tulee rekisteröityä Ruokaviraston rekisteriin eläinten tuojista ja viejistä. Hakemus on suositeltavaa tehdä vähintään 10 arkipäivää ennen ensimmäistä vientiä.

Webropol-rekisteröintihakemus löytyy täältä.

Rekisteröinti on voimassa kolme vuotta, ja se uusitaan hakemuksesta. Toimija poistetaan rekisteristä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröinnin voimassaolo on päättynyt tai rekisteröinti on muusta syystä peruutettu.

Asiasta säädetään eläintautilaissa 441/2013 60 §:ssä ja MMM:n asetuksessa 1024/2013 4 §:ssä.

2. Rekisteröityminen toimijaksi Traces-järjestelmään

Toimijoiden, jotka vievät eläviä eläimiä, sukusoluja tai alkioita Suomesta toiseen EU-maahan tulee rekisteröityä Traces-järjestelmään.

Ohjeet rekisteröitymiseen löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta. Kun toimija on rekisteröitynyt, ohjelma lähettää tiedon rekisteröitymisestä paikalliseen aluehallintovirastoon, jossa läänineläinlääkäri aktivoi toimijan Traces-tilin. Aktivoinnin seurauksena ohjelma lähettää viestin toimijalle, että tili on aktivoitu.

Traces-järjestelmään rekisteröitynyt toimija voi tehdä järjestelmään sisämarkkinavientierille vaadittavan terveystodistuksen I osan. Toimija voi seurata järjestelmässä kaikkia omaan toimintaansa liittyviä terveystodistuksia. Järjestelmästä löytyvät myös kaikki sisämarkkinakaupan terveystodistusmallit.

Asiasta säädetään eläintautilain 66 §:ssä, MMM asetuksen 958/2014 7 §:ssä ja komission asetuksessa (EY) N:o 599/2004.

3. Sisämarkkinakaupan terveysehdot

3.1. Eläintautivaatimukset vesiviljelyeläinten siirroille

Lainsäädännön mukaan vesiviljelyeläinten siirrot ovat mahdollisia silloin kun alkuperäpaikka on terveystilanteeltaan vastaava tai parempi kuin määräpaikka (katso taulukko 1) niiden listattujen tautien osalta, joille kyseinen siirrettävä laji on herkkä tai joita se voi levittää.

Taulukko 1: Euroopan Unionissa käytetty vesiviljelylaitosten terveysluokittelu ja sallittujen siirtojen edellytykset eri luokkaan kuuluvien vesiviljelylaitosten välillä.

EU:n vesiviljelylaitosten terveysluokittelu ja siirtojen edellytykset eri luokkien välillä

Vastaanottavan laitoksen terveystilanne

Voidaan siirtää kaloja

Terveystodistus Traces järjestelmässä

Luokka I (Taudista vapaa)

Vain luokasta I

Kyllä

Luokka II (Seurantaohjelma)

Vain luokasta I

Kyllä

Luokka III (Ei määritelty (ei tiedetä tartunnan saastuttamaksi mutta ei taudista vapaan aseman saavuttamiseksi toteutettavan ohjelman kohteena))

Luokasta I, II tai III

Vain Traces-ilmoitus

Luokka IV (Hävittämisohjelma)

Vain luokasta I

Kyllä

Luokka V (Tartunnan saastuttama)

Kaikista luokista

Kyllä

 

Jäsenvaltioiden ja niiden eri alueiden eläintautitilanne niiden vesiviljelyeläinten tautien osalta, joita vastustetaan koko EU:n alueella, on listattu Euroopan komission päätöksen 2009/177/EY liitteessä I. Taulukossa 2 on esitetty Suomen eri alueiden terveystilanne ja terveysluokka näiden kalatautien osalta. Siirrettäessä kaloja Suomesta alkuperäpaikan terveysluokan on oltava taulukon 1 mukainen. Lähtöpaikan ja määränpääpaikan terveysluokka on tarkastettava taudeittain ja kalalajeittain.

 

Taulukko 2: Suomalaisten kalanviljelylaitosten terveystilanne.

Suomalaisten kalanviljelylaitosten terveystilanne

Tauti

Terveystilanne

Luokka

VHS (kalojen virusperäinen verenvuotoseptikemia)

Ahvenanmaalla hävittämisohjelma, muu maa vapaa

Ahvenanmaa luokka IV, muu maa luokka I

IHN (kalojen tarttuva vertamudostavan kudoksen kuolio)

Seurantaohjelma rannikkovyöhykkeen osastossa Iin
Kuivaniemessä ja vesistöalueilla: Nilakka-Virmasvesi (Kymijoen vesistössä),
Saarijärvi ja Pielinen (Vuoksen vesistössä), muu maa vapaa

Seurantaohjelman alaiset alueet luokka II, muu maa luokka I

ISA (tarttuva lohen anemia)

Koko maa vapaa

Koko maa luokka I

KHV (koikarpin herpesvirustartunta)

Ei määritelty

Koko maa luokka III

 

Lisäksi jäsenvaltioiden ja niiden eri alueiden eläintautitilanne niistä vesiviljelyeläinten taudeista (niin sanotut lisävakuustaudit), joita jäsenvaltiot vastustavat kansallisesti, on listattu Euroopan komission päätöksessä 2010/221/EU. Taulukossa 3 on esitetty suomalaisten kalanviljelylaitosten terveystilanne näiden kalatautien suhteen.

 

Taulukko 3: Suomalaisten kalanviljelylaitosten terveystilanne kansallisesti vastustettavien kalatautien suhteen.

Suomalaisten kalanviljelylaitosten terveystilanne kansallisesti vastustettavien kalatautien suhteen

SVC (karpin kevätviremia)

      
  • Koko maa vapaa

BKD (kalojen bakteeriperäinen munuaistauti)

      
  • Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat ja siinä terveysluokan I saaneet kalanviljelylaitokset vapaita,
  • muut laitokset ei määritelty

IPN*** (kalojen tarttuva haimakuoliotauti)

      
  • Suomen sisävesialue vapaa,
  • muut alueet ei määritelty

SAV (lohikalojen alfavirustartunnat)

      
  • Suomen sisävesialue vapaa,
  • muut alueet ei määritelty

Gyrodactylus salaris

      
  • Jäämereen laskevat (Tenon, Näätämön, Paatsjoen, Uutuanjoen ja Tuulomajoen vesistöt) vesistöt vapaita,
  • muut alueet ei määritelty

*** Suomen sisävesialueet ovat vapaita IPN genoryhmä 5 viruksesta, mutta osalla sisävesialueen laitoksissa esiintyy kuitenkin IPN genoryhmä 2 virusta. Vietäessä kaloja tai sukusoluja alueille, jotka on tunnustettu IPN-vapaiksi, tulee vastaanottavan jäsenmaan viranomaisilta etukäteen tarkistaa hyväksyvätkö he siirron tai asettavatko ehtoja lähettävän laitoksen IPN genoryhmä 2 suhteen.

Yksittäisten vesiviljelylaitosten tiedot löytyvät useimpien maiden osalta myös EU:n internetsivuilla olevien linkkien kautta (preventive measures).

3.2. Eläintautivaatimukset muiden vesiviljelyeläinlajien kuin kalojen siirroille

Jos tarkoitus on siirtää Suomesta muita vesiviljelyeläinlajeja kuin kaloja, niin toimijan on otettava yhteyttä hyvissä ajoin Ruokavirastoon saadakseen tarkempaa ohjeistusta kyseisten lajien eläintautivaatimuksista.

Komission sivuilla on myös ohje (englanniksi) vesiviljelyeläinten markkinoille saattamisesta EU:n alueelle ja tuonnista EU:n ulkopuolelta.

4. Vientitarkastus ja terveystodistus

Vesiviljelyeläinten jokainen vientierä on tarkastettava ennen niiden toimittamista toiseen EU-maahan. Sukusolujen osalta tarkastusta ei ole välttämätöntä tehdä paikan päällä. Tarkastuksen tekee valvova kunnaneläinlääkäri viejän pyynnöstä. Tarkastuksen yhteydessä kunnaneläinlääkärin on varmistettava, että vesiviljelyeläimissä ei ole tarttuviin tauteihin viittaavia oireita ja että eläimet tai sukusolut täyttävät siirtoa koskevat vaatimukset.

Viejän on syytä hyvissä ajoin ennen vientiä neuvotella vientilähetyksen tarkastavan kunnaneläinlääkärin kanssa terveystodistuksen laatimisen käytännön järjestelyistä.

Vesiviljelyeläinten mukana on seurattava EU:n Komission asetuksessa 1251/2008(2016/1096) edellyttämä terveystodistus, joka on laadittu Traces-järjestelmässä. Todistusmalli lähetetään rekisteröinnin liitteenä. Jos vesiviljelyeläimet täyttävät terveysehdot, kunnaneläinlääkäri laatii terveystodistuksen Traces-järjestelmässä. Tieto laaditusta terveystodistuksesta menee Tracesin välityksellä vastaanottajamaan viranomaisille. Lähetyksen mukaan on tulostettava todistus sekä lähettäjä- että vastaanottajamaan kielellä. Eläinlääkärin tulee allekirjoittaa ainakin lähettäjämaan kielellä oleva todistus ja leimata molemmat todistukset.

Traces-järjestelmän mukainen terveystodistus sisältää kolme erillistä osaa:

OSA 1 sisältää lähetystä koskevat tiedot (lähettäjä, vastaanottaja, lähetyksen sisältö, kauttakuljetus jne.), ja sen voi laatia eläinten tai tavaroiden viejä rekisteröitymällä toimijaksi Traces-järjestelmään. Myös valvova kunnaneläinlääkäri voi laatia osan 1 saatuaan viejältä kaikki vaadittavat tiedot.

OSA 2 sisältää eläinten terveyttä koskevan vakuutuksen, jonka valvova kunnaneläinlääkäri tekee saatuaan ensin lähetystä koskevat tiedot viejältä ja tarkastettuaan vientierän. Viljelyyn tarkoitetuille kaloille käytetään 1251/2008 liitteen II A (Viljelyyn, uudelleensijoitukseen, istuta ja ongi kalastus -paikoille, avoimiin koristetiloihin ja istutukseen) tai B (Ihmisravinnoksi tarkoitetut vesiviljelyeläimet ja niistä saatavat tuotteet) osan todistusmallia.

OSA 3 sisältää tiedot lähetyksen mahdollisesta tarkastuksesta vastaanottajamaassa, ja se tulee toimivaltaisten viranomaisten tietoon Suomessa.

Silloin kun vesiviljelyeläinten siirto ei edellytä terveystodistuksen osan II eli eläinten terveyttä koskevan vakuutuksen antamista (jos kyseessä on laji, joka ei ole millekään listatulle taudille herkkä tai jos vastaanottajamaalla ei ole vapautta tai ohjelmaa niistä taudeista, joille siirrettävä laji on herkkä), siirrosta on silti tehtävä ilmoitus Traces-tietojärjestelmällä. Ilmoitus tarkoittaa Traces-todistuksen osaa I, jonka toimija voi täyttää itse, mutta kunnaneläinlääkärin on se varmennettava.

Asiasta säädetään eläintautilain 64 §:ssä, MMM asetuksen 1024/2013 5 ja 7 §:ssä, Neuvoston direktiivissä 2006/88/EY ja EU:n Komission asetuksessa 1251/2008.

Lisätietoa Traces-järjestelmästä.

5. Kalojen kuljetus

Elävien kalojen kuljettajalla tulee olla eläinkuljettajalupa, joka haetaan oman kotipaikan toimivaltaiselta viranomaiselta, Suomessa luvat myöntää aluehallintovirasto. Lisätietoja eläinten kuljettamisesta.

Asiasta säädetään Euroopan neuvoston eläinkuljetusasetuksessa 1/2005.

Vesiviljelyeläinten kuljetuksissa on varmistettava, että niiden terveydentila ei muutu kuljetuksen aikana eikä vesiviljelyeläinten kuljetus vaaranna vesieläinten terveydentilaa lähtöpaikassa, kauttakuljetuspaikoissa tai määräpaikassa. Kuljetusveden vaihto on sallittu vain hyväksytyssä kuljetussäiliöiden vedenvaihtopaikassa. Suomessa vedenvaihtopaikat hyväksyy aluehallintovirasto.

Asiasta säädetään eläintautilain 74 ja 76 §:ssä.

6. Luettelon pito ja tietojen säilyttäminen

Viejän on pidettävä luetteloa kaikista lähetyksistä. Luetteloa on säilytettävä vähintään 5 vuotta ja luettelosta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

  1. vietyjen eläinten laji, määrä ja tunnisteet;
  2. tiedot toimitettujen eläinten lähettäjästä ja lähtöpitopaikasta, vastaanottajasta ja määräpaikasta;
  3. vientipäivämäärä;
  4. tiedot siitä, mitä asiakirjoja toimituksen mukana on seurannut. Hyvä käytäntö on ottaa kopiot lähtevistä asiakirjoista ja arkistoida ne.

 Asiasta säädetään eläintautilain 65 §:ssä ja MMM asetuksen 1024/2013 8 §:ssä

7. Keskeinen muu lainsäädäntö

Terveyslupa: Vesiviljelyalan yrityksillä on oltava Ruokaviraston myöntämä lupa vesiviljelyeläinten kasvattamiseen (Eläintautilaki 55 §). Ahvenanmaalla vastaavan luvan myöntää maakuntahallitus. Uuden toimijan on haettava toiminnalleen terveyslupa ennen toiminnan aloittamista. Lisää tietoa vesiviljelyeläinten terveysluvasta ja rekisteristä. 

Vesiviljelyrekisteri: Vesiviljelyeläimiä pitävän toimijan on tehtävä ilmoitus vesiviljelyrekisteriin. (MMM:n asetus 533/2011). Jos laitos, mihin kaloja tuodaan, ei ole vielä rekisteröity vesiviljelylaitokseksi, se pitää tehdä ennen rekisteröitymistä Ruokavirastoon kalojen tuojaksi. Vesiviljelylaitoksia koskevat ilmoitukset toimitetaan sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY), jonka toimialueella vesiviljelylaitos sijaitsee. Rekisteröitymisilmoitus

CITES-lupamenettely: Harvinaisia tai muuten uhanalaisia eläimiä siirrettäessä on aina otettava huomioon villieläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES-sopimus), joka edellyttää eräiden eläinlajien kohdalla vienti- ja tuontilupia tai tuonti-ilmoitusta.

Lisätietoja saa Suomen Ympäristökeskuksesta puh. 0295 251 000, cites@ymparisto.fi tai Suomen Ympäristökeskuksen internetsivuilta.

Elävien täplärapujen siirrot ovat kiellettyjä vieraslajeja koskevan lainsäädännön perusteella. Lisätietoja vieraslajeista.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat lainsäädännön soveltamisesta on erotettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.