Vastasyntyneillä eläimillä ei ole ennen ternimaidon saantia veressään ollenkaan vasta-aineita lukuun ottamatta kissaa, koiraa ja jyrsijöitä. Kissan- ja koiranpennutkin saavat istukan kautta vain 5–10% maternaalisista vasta-aineistaan. Vastasyntyneiden eläinten on saatava 4–6 tunnin sisällä syntymästä riittävästi (noin 10% elopainosta) ternimaitoa, jotta sen sisältämät vasta-aineet imeytyisivät suolistosta verenkiertoon ja eläimet saisivat passiivisen suojan infektioita vastaan.
Emon rokottamisella tiineyden aikana voidaan lisätä ternimaidon vasta-ainepitoisuutta ja tällöin toinen rokotus tulisi antaa 2–4 viikkoa ennen synnytysajankohtaa. Tiineyden aikana suositellaan käytettäväksi vain sellaisia rokotteita, joiden indikaatioissa tiineyden aikana rokottaminen on sallittu.
Maternaaliset vasta-aineet
Maternaaliset vasta-aineiden antama passiivinen suoja kestää infektiosta ja vasta-aineiden määrästä riippuen muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Maternaaliset vasta-aineiden määrä voi vaihdella suuresti samassakin pentueessa. Teoriassa ternimaidossa saatujen vasta-aineiden määrä on kääntäen verrannollinen jälkeläismäärään.
Maternaaliset vasta-aineet hajoavat normaalin proteiinikatabolian kautta. Niiden tason laskiessa saavutetaan vaihe, jossa vasta-aineiden määrä ei riitä suojaamaan infektiolta, mutta vasta-aineita on kuitenkin vielä niin paljon, että ne estävät tai häiritsevät rokotuksen onnistumista. Tämän takia nuorten eläinten pitäminen terveinä vahvasti kontaminoituneissa ympäristöissä on erittäin vaikeaa huolimatta hyvin suunnitelluista rokotusohjelmista.
Nuoret eläimet olisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa sellaiseen ympäristöön, jossa infektiopaine on mahdollisimman alhainen. Nykyisin pyritään kehittämään rokotteita, joiden toimintaa maternaaliset vasta-aineet eivät haittaa. Maternaaliset vasta-aineet vaikuttavat systeemisesti, siksi esimerkiksi limakalvolle annettavien rokoteantigeenien toiminta ei häiriinny maternaalisista vasta-aineista.
Vaille ternimaitoa jääneiden vastasyntyneiden rokottaminen on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisin, koska niillä ei maternaalista suojaa infektiota vastaan. Kissan ja koiran pentujen rokottamisen voi epidemiologisen tilanteen tai muiden syiden niin vaatiessa aloittaa 6–8 viikon iässä. Tämän jälkeen rokottaminen kannattaa uusia 3–4 viikon välein siten, että viimeinen perusrokotukseen kuuluva injektio annetaan maternaalisten vasta-aineiden hävittyä 12–16 viikon iässä.
Sioilla maternaaliset vasta-aineet voivat säilyä jopa 4–6 kuukauden ikään asti tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan ja muilla tuotantoeläimillä ja hevosella 6–8 kuukauden ikään asti. Nuoria eläimiä rokotettaessa tulee ennen rokottamista tarkistaa valmistajan ilmoittama alin ikä, jolla rokotteen teho ja turvallisuus on tutkittu.