Valvontaa tehdään kaikille eläinlajeille, jotka kuuluvat eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän piiriin, sekä kaikenlaisiin pitopaikkoihin eläinmäärästä ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Valvontoja suorittavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), aluehallintovirastot, kuntien valvontayksiköt sekä Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Vuonna 2024 valvontaviranomaiset raportoivat tarkastaneensa 1216 pitopaikkaa. Tarkastuksista 46 % kohdistui nautaeläimiin, 33 % lammas- ja vuohieläimiin, 13 % hevoseläimiin, 5 % sikaeläimiin ja 3 % muihin eläinlajeihin. Koiria valvottiin yhteensä 2946 yksilöä.
Valvontaa tehdään Ruokaviraston riskiperusteisina ja satunnaisotantoina sekä muuna valvontana. Otantavalvonnan suorittavat ELY-keskukset ja Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Tarkimmat eläinlajikohtaiset valvontahavainnot on tällä hetkellä saatavilla vain otantavalvontaa tekevien valvontaviranomaisten suorittamista nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten tarkastuksista, jotka tallennetaan asianomaiseen tietojärjestelmään. Seuraavat havainnot perustuvat näihin tarkastuksiin.
Valvotuista nautaeläinten pitopaikoista 68 % tarkastettiin Ruokaviraston otannan perusteella. Eläinten tunnistus- ja/ tai rekisteröintipuutteita havaittiin 67 %:ssa kaikista tarkastetuista pitopaikoista. Yleisimmät puutteet liittyivät korvamerkintään; niitä todettiin otantavalvonnoissa reilulla 4 %:lla ja muussa valvonnassa reilulla 9 %:lla tarkastetuista eläimistä. Rekisteröintipuutteista yleisin oli virheellinen pitopaikkatieto, joka havaittiin otantavalvonnassa reilulla 1 %:lla ja muussa valvonnassa reilulla 6 %:lla eläimistä.
Valvonnassa tarkastetaan myös, miten eläintenpitäjä on noudattanut määräaikoja tekemissään eläinrekisteri-ilmoituksissa. 71 % otannalla valvontaan valituista oli noudattanut määräaikoja. Muussa valvonnassa havainto oli lähes samanlainen; 69 % nautaeläintenpitäjistä oli tehnyt kaikki rekisteri-ilmoitukset ajoissa. Määräaikojen noudattaminen on avainasemassa eläintautilanteessa, jossa tarvitaan mahdollisimman ajantasaista tietoa eläinten sijainnista ja siirtymisistä.
Nautarekisteriin ilmoitettavien yksilöeläimiin liittyvien tietojen lisäksi eläintenpitäjän tulee myös rekisteröidä eläintenpito ja pitopaikat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Rekisterissä olevat tiedot olivat kunnossa 69 %:lla otantavalvotuista ja 72 %:lla muista valvotuista nautojenpitäjistä. Havaituista puutteista suurin osa liittyi pitopaikan maksimikapasiteettitiedon ilmoittamiseen. Toiseksi yleisin puute liittyi pitopaikan yhteyshenkilötietoihin, jotka saattoivat puuttua kokonaan tai tiedot olivat vanhentuneita. Jonkin verran virheitä havaittiin myös eläintenpidon ja pitopaikkojen aktiivisuustiedoissa; eläintenpidon lopetusilmoituksia oli jäänyt tekemättä ja osa rekisterissä aktiivisina olleista pitopaikoista ei ollut todellisuudessa enää käytössä.
Lammas- ja vuohieläimiin kohdistuneissa tarkastuksissa puutteita havaittiin lähes 75 %:ssa kaikista tarkastetuista pitopaikoista. Ruokaviraston otanta oli valvontaperusteena 65 %:ssa tarkastuksen kohteena olleista pitopaikoista. Tällä eläinlajiryhmällä yleisin puute oli pitopaikkatiedon virheellisyys; otannassa 19 %:lla ja muussa valvonnassa 34 %:lla eläimistä. Lammas- ja vuohirekisteriin tehtyjen ilmoitusten määräaikoja säädösten mukaisesti noudattaneita oli otantavalvonnoissa 63 % ja muissa valvonnoissa 64 %. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ilmoitetut tiedot todettiin oikeiksi ja ajan tasalla oleviksi 76 %:lla otantatarkastuskohteista ja 58 %:lla muulla perusteella tarkastetuista tiloista. Kuten nautatiloillakin, yleisimmät puutteet liittyivät pitopaikkojen maksimikapasiteettitietoihin ja yhteyshenkilötietoihin. Jonkin verran havaittiin puuttuvia eläintenpitoilmoituksia sekä myös muutamia kokonaan rekisteröimättömiä lammas- ja vuohieläinten pitopaikkoja.
Sikaeläinten pitopaikoissa yleisimmät puutteet liittyivät sikarekisteriin tehtäviin sikojen tapahtuma- ja eläinmääräilmoituksiin. Niissä havaittiin puutteita 21 %:lla otantavalvotuista ja 40 %:lla muulla perusteella valvotuista pitopaikoista. Yksittäisissä tapauksissa havaittiin puutteita myös eläinten tunnistusmerkinnöissä sekä pitopaikan kirjanpidon ylläpidossa ja säilyttämisessä. Otantavalvonnoissa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin tiedot todettiin oikeiksi 71 %:lla valvontakohteista. Myös sikatiloilla yleisin puute liittyi tietoihin pitopaikan maksimikapasiteetista.
Aluehallintovirastot ja kuntien valvontayksiköt valvoivat myös hevoseläinten, koirien ja muiden eläinlajien tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia. Muilla eläinlajeilla tarkoitetaan pidettäviä kameli- ja hirvieläimiä, turkiseläimiä, tuotantokaneja, siipikarjaa ja lintuja, mehiläisiä ja kimalaisia sekä vesiviljelyeläimiä. Hevoseläimiä tarkastettiin aluehallintovirastoista saatujen tietojen mukaan 164 pitopaikassa, pääasiassa hevosiin kohdistuvan muun valvonnan yhteydessä, kuten eläinsuojeluvalvonnan tarkastuskäynneillä. Koiria valvottiin vuoden aikana yhteensä 2946 yksilöä, pääosin niihin kohdistuvan muun valvonnan yhteydessä sekä lisäksi koiranäyttelyissä ja -tapahtumissa ja kunnaneläinlääkäreiden vastaanotoilla. Soveltuvan tietojärjestelmän puuttumisen takia näistä tarkastuksista ei ole saatavilla tarkempia havaintotietoja.
Jos valvonnassa havaitaan puutteita, eläimet voidaan asettaa siirtokieltoon, kunnes puutteet on korjattu. Tavoitteena on estää sellaisen eläimen, jonka tunnistettavuudesta ja/ tai jäljitettävyydestä ei voida varmistua, pääsy elintarvikeketjuun tai aiheuttamaan eläintautien leviämisvaaraa. Vuonna 2024 valvontaviranomaiset määräsivät nauta-, lammas-, vuohi-, sika- ja hevoseläimiä koskevia siirtokieltoja yhteensä 124 pitopaikkaan. Valvonnan seuraamusmaksuja määrättiin 27 ja tutkintapyyntöjä tehtiin seitsemän.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Anne Ojala, anne.ojala@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonta 2024 (pdf)