Valvontaa tehdään kaikkiin eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän piiriin kuuluviin eläinlajeihin ja kaikenlaisiin pitopaikkoihin eläinmäärästä ja niiden käyttötarkoituksesta riippumatta. Vuonna 2025 valvontoja suorittivat aluehallintovirastot (AVI:t), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), kuntien valvontayksiköt sekä Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Aluehallintouudistuksen takia vuosi 2025 oli viimeinen vuosi, jolloin ELY-keskukset ja AVI:t toimivat valvontaviranomaisina, jatkossa tehtäviä hoitavat ELY-keskusten tehtävien osalta Elinvoimakeskukset ja Aluehallintoviraston tehtävien osalta Ruokaviraston valtioneläinlääkärit.
Vuoden 2025 aikana valvontaviranomaiset raportoivat tarkastaneensa eläinten tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia 1 379 pitopaikassa. 54 % tarkastuksista kohdistui nautaeläimiin, 27 % lammas- ja vuohieläimiin, 8 % hevoseläimiin, 9 % sikaeläimiin ja 2 % muihin eläinlajeihin. Koirien osalta tarkastettiin yhteensä 1341 pitopaikkaa, ja 1221 koiraa. Koiranäyttelyissä ja -kilpailuissa suoritetut valvonnat lasketaan tässä yhdeksi pitopaikaksi.
Valvontaa tehdään Ruokaviraston riskiperusteisina ja satunnaisotantoina sekä muuna valvontaviranomaisten suorittamana valvontana. Otantavalvonnan suorittavat ELY-keskukset (jatkossa Elinvoimakeskukset ja Ahvenanmaan valvontaviranomaiset. Tarkimmat eläinlajikohtaiset valvontahavainnot on soveltuvan tietojärjestelmän puuttumisen takia tällä hetkellä saatavilla vain otantavalvontaa tekevien valvontaviranomaisten suorittamista nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten tarkastuksista. Seuraavassa esitetyt havainnot perustuvat edellä mainittuihin tarkastuksiin.
Valvotuista nautaeläinten pitopaikoista 46 %:ssa prosentissa tarkastus perustui Ruokaviraston tekemään otantaan. ELY-keskusten suorittamassa otantavalvonnassa puutteita havaittiin n. 69 %:ssa pitopaikkoja ja heidän muussa valvonnassa puutteita havaittiin 89 %:ssa pitopaikkoja. AVI:n ja kuntien valvonnassa 97 % valvotuista pitopaikasta havaittiin puutteita.
Yleisimmät puutteet olivat korvamerkintään liittyviä; niitä todettiin otantavalvonnoissa reilulla 5 prosentilla ja muussa valvonnassa noin 10 prosentilla tarkastetuista eläimistä. Rekisteröintipuutteista yleisin oli pitopaikkatiedon virheellisyys, joka havaittiin otantavalvonnassa reilulla 2 ja muussa valvonnassa n. 10 prosentilla nautaeläimistä.
Valvonnassa tarkastetaan myös, miten eläintenpitäjä on noudattanut määräaikoja tekemissään eläinrekisteri-ilmoituksissa. 98 % otannalla valvontaan valituista oli noudattanut määräaikoja. Muussa valvonnassa tilanne oli hyvin samankaltainen; 92 % nautaeläintenpitäjistä oli tehnyt kaikki rekisteri-ilmoitukset ajoissa. Määräaikojen noudattaminen on avainasemassa eläintautilanteessa, jossa tarvitaan mahdollisimman ajantasaista tietoa eläinten sijainnista ja siirtymisistä.
Nautarekisteriin ilmoitettavien yksilöeläimiin liittyvien tietojen lisäksi eläintenpitäjän tulee myös rekisteröidä eläintenpito ja pitopaikat eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Otantavalvonnoissa todettiin, että 97 prosentilla ja muissa valvonnoissa 90 prosentilla nautojenpitäjistä tiedot olivat kunnossa. Havaituista puutteista enin osa liittyi pitopaikan maksimikapasiteettitiedon ilmoittamiseen. Toiseksi yleisin puute liittyi pitopaikan yhteyshenkilötietoihin, jotka saattoivat puuttua kokonaan tai tiedot olivat vanhentuneita. Jonkin verran virheitä havaittiin myös eläintenpidon ja pitopaikkojen aktiivisuustiedoissa; eläintenpidon lopetusilmoituksia oli jäänyt tekemättä ja osa rekisterissä aktiivisina olleista pitopaikoista ei ollut enää todellisuudessa käytössä.
Lammas- ja vuohieläimiin kohdistuneissa tarkastuksissa puutteita havaittiin runsaasti. Ruokaviraston otanta oli tarkastusperusteena n. 52 prosentissa tarkastuksen kohteena olleista pitopaikoista. Yleisin puute oli pitopaikkatiedon virheellisyys, joka havaittiin 11 % tarkastetuista eläimistä. Lammas- ja vuohirekisteriin tehtyjen ilmoitusten määräaikoja säädösten mukaisesti noudattaneiden osuus oli otantavalvonnoissa 90 % ja muissa valvonnoissa 68 %. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin ilmoitetut tiedot todettiin oikeiksi ja ajan tasalla oleviksi 89 prosentilla otantatarkastuskohteista ja 67 prosentilla muulla perusteella tarkastetuista tiloista. Kuten nautatiloillakin, yleisimmät havaitut puutteet liittyivät pitopaikkojen maksimikapasiteettitietoihin ja yhteyshenkilötietoihin. Jonkin verran havaittiin puuttuvia eläintenpitoilmoituksia sekä myös muutamia kokonaan rekisteröimättömiä lammas- ja vuohieläinten pitopaikkoja.
Sikaeläinten pitopaikoissa enin osa havaituista puutteista liittyi viime vuoden tapaan sikarekisteriin tehtäviin sikojen tapahtuma- ja eläinmääräilmoituksiin. Niissä havaittiin puutteita 27 prosentilla otantavalvotuista ja 75 prosentilla muulla perusteella valvotuista pitopaikoista. Toiseksi eniten puutteita oli pitopaikan kirjapidossa, jonkin verran havaittiin myös eläinten merkintä puutteita.
Otantavalvonnoissa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin tiedot todettiin oikeiksi 84 prosentilla valvontakohteista. Myös sikatiloilla yleisin puute liittyi tietoihin pitopaikan maksimikapasiteetista.
Sikojen osalta on huomioitava valvottujen kohteiden pieni määrä, joten puutehavainnot näkyvät suhteessa suurempina prosenttiosuuksina muihin eläinlajeihin verrattuna.
Aluehallintovirastot ja kuntien valvontayksiköt valvoivat myös hevoseläinten, koirien ja muiden eläinlajien tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia. Muilla eläinlajeilla tarkoitetaan pidettäviä kameli- ja hirvieläimiä, turkiseläimiä, tuotantokaneja, siipikarjaa ja lintuja, mehiläisiä ja kimalaisia sekä vesiviljelyeläimiä. Hevoseläimiä tarkastettiin aluehallintovirastoista sekä ELY-keskuksista saatujen tietojen mukaan 103 pitopaikassa. Tarkastukset tehtiin pääasiassa hevosiin kohdistuvan muun valvonnan yhteydessä, kuten eläinsuojeluvalvonnan tarkastuskäynneillä. Koiria raportoitiin valvotun vuoden aikana yhteensä 1335 kappaletta, mutta tietoja ei saatu kaikkien aluehallintovirastojen osalta. Myös koirien valvontaa tehtiin pääsääntöisesti niihin kohdistuvan muun valvonnan yhteydessä sekä lisäksi koiranäyttelyissä ja -tapahtumissa ja kunnaneläinlääkäreiden vastaanotoilla. Soveltuvan tietojärjestelmän puuttumisen takia näistä tarkastuksista ei ole saatavilla tarkempia tietoja.
Valvonnassa todettujen puutteiden korjaamisen ajaksi eläimiä voidaan asettaa siirtokieltoon. Kiellon tarkoituksena on estää sellaisen eläimen, jonka tunnistettavuudesta ja/ tai jäljitettävyydestä ei voida varmistua, pääsy elintarvikeketjuun tai aiheuttamaan eläintautien leviämisvaaraa. Vuoden aikana valvontaviranomaiset määräsivät nauta-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiä koskevia siirtokieltoja yhteensä 80 eri pitopaikkaan. ELY-keskusten toimesta määrättiin 27 valvonnan seuraamusmaksua ja tehtiin 2 tutkintapyyntöä. Aluehallintovirastojen ja kuntien osalta ei ole tiedossa tarkkoja määriä seuraamusmaksujen ja tutkintapyyntöjen osalta.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Salli Jortikka salli.jortikka@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvonta 2025 (pdf)