Ankkojen ja hanhien hyvinvoinnin vaatimukset 2026

Tässä ohjeessa tarkoitetaan:

1) ankalla lintulajiin Anas platyrhynchos tai Cairina moschata (myskisorsa) kuuluvaa tarhattua muotoa sekä näiden keskinäistä risteymää; ja

2) hanhella lintulajiin Anser anser F. domesticus tai Anser cygnoides F. domesticus kuuluvaa lintua sekä näiden keskinäistä risteymää.

Mikäli tilalla on sekä ankkoja että hanhia, täytetään lomake molemmista eläinlajeista erikseen

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläinten pitopaikan (ml. ruokinta- ja juottolaitteet) on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläinten vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläinten hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. Lintuja ei saa sitoa tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla.

Lintujen pitopaikan lattian tai pohjan on oltava linnuille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta linnuille vahinkoa. Lintujen pitoon, juottoon tai ruokintaan tarkoitetuista laitteista tai välineistä ei saa aiheutua linnuille vahingoittumisen vaaraa. EHL 13 §, 34 §, 36 §; Vna 675/2010 3 §, 6 §. 98/58/EY liite kohta 8–9 ja 13.

1.2. Materiaalit, joiden kanssa linnut pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. EHL 33 §, 34 §, 36 §; Vna 675/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. * Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista huolehditaan riittävästi. Eläinsuojat, aitaukset, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. EHL 33 §, 36 §; Vna 675/2010 3 §.

1.4 * Yli yhden viikon ikäisten lintujen pitopaikan lattialla on oltava riittävästi asianmukaista pehkua. EHL 37 §; Vna 675/2010 4 §.

1.5. * Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33 §, 36 §; Vna 675/2010 3 §

• •  Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta:  Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
  • tai ETT:n ohjeistusta: https://www.ett.fi/sika/tilatason-tautisuojaus/haittaelaintorjunta/

1.6. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. Eläinsuojassa olevat linnut on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. EHL 31 §.

2 Tilavaatimukset

2.1. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon sopivassa makuupaikassa. EHL 33 §; Vna 675/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 7.

2.2. Lintujen pitopaikan on oltava riittävän tilava. Lintujen on voitava seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoa luonnollisella tavalla. EHL 33 §; Vna 675/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 7.

Ankoilla ja hanhilla on oltava pitopaikassa tilaa seuraavasti:

Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten ankkojen pitopaikassa on

• • ankkoja enintään 16 kg/m²
  • ankkoja enintään 20 kg/m², jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan

      Lihantuotantoa varten pidettävien yli neljän viikon ikäisten hanhien pitopaikassa on

• • hanhia enintään 14 kg/m²
  • hanhia enintään 18 kg/m², jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan

*Siitokseen käytettävien ankkojen pitopaikassa on oltava tilaa

• • jokaista ankkaa kohden vähintään 0.5 m²
  • jokaista ankkaa kohden vähintään 0.25 m², jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan

*Siitokseen käytettävien hanhien pitopaikassa on oltava tilaa

• • jokaista hanhea kohden vähintään 1 m²
  • jokaista hanhea kohden vähintään 0.5 m², jos linnut pääsevät päivittäin ulkotarhaan

2.3. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien lintujen pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Ulkotarhan ja muun ulkotilan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon lintujen ikä, lukumäärä, koko ja aktiivisuus.

Ulkotarhan on oltava linnuille turvallinen ja maapohjan pysyä sopivan kuivana niin että linnut eivät likaannu tarpeettomasti. Ulkotarhan aitojen on oltava linnuille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään lintujen vahingoittuminen ja karkaaminen. Jos aitaamiseen käytetään verkkoaitaa, verkon silmäkoon on oltava sellainen, että linnut eivät voi jäädä siihen kiinni päästään, raajoistaan tai muista ruumiinosistaan.

Ankoilla ja hanhilla on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai linnut on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan. Pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava ulkona pidettävien lintujen tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat. Ankoilla ja hanhilla on tarvittaessa oltava ulkona sopivia säänsuojia. Ulkotarhassa olevien eläinten eristämistä ja hoitoa varten tulee olla asianmukaiset tilat. EHL 33 §, 35 §, 38 §; Vna 675/2010 7 §, 11 §; 98/58/EY liite kohta 4 ja 12.

2.4. * Siitokseen käytettävillä lintuemoilla on oltava riittävät ja asianmukaiset tilat munintaa varten. Pesätiloja on oltava riittävästi ja ne on suunniteltava ja sijoitettava siten, että kaikki pitopaikan lintuemot pääsevät niihin vaikeuksitta. EHL 33 §; Vna 675/2010 4 §.

2.5. * Jokaisen linnun käytettävissä on oltava sopiva makuupaikka. EHL 37 §

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava pitopaikassa pidettäville ankoille ja hanhille sopiva. EHL 35 §; Vna 675/2010 5 §; 98/58/EY liite kohta 10.

3.2 Valaistuksen on oltava ankoille ja hanhille sopiva eläinten fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa keinovaloa, linnuille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävästi valon voimakkuutta. EHL 35 §; Vna 675/2010 5 §; 98/58/EY liite kohta 3 ja 11.

3.3 Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus vaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia. EHL 35 §; Vna 675/2010 5 §; 98/58/EY liite kohta 10.

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.

3.4. Silloin kun eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, laitteiston toimivuus tulee tarkastaa päivittäin ja häiriön varalta on oltava käytössä varajärjestelmä. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 675/2010 5 §; 98/58/EY liite kohta 13.

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu rakennuksesta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee rakennukseen koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että tuloilma siirtyy koneellisesti

 Hälytysjärjestelmän tarve

Lintujen pitopaikoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto.

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.

 Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

 Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla.

3.5. * Linnut eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. Ulkotarhan ympäristön on oltava riittävän rauhallinen ja meluton. EHL 35; Vna 675/2010 5 §, 7 §

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläinten pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläinten asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite kohta 1.

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Ankat ja hanhet on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Lintujen terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota lintujen lisääntymisaikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille linnuille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Jos tarkastuksessa havaitaan jotain tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. EHL 6 §, 22 §; Vna 675/2010 8 §; 98/58/EY liite kohta 2 ja 4.

• • Päivittäinen tarkastusvelvollisuus koskee ihmisen välittömässä valvonnassa ja tavoitettavissa olevia eläimiä.

4.3. Pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava lintujen tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet. EHL 38 §; Vna 673/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 4.

• • Tiloja ei välttämättä tarvita, mikäli yksittäiset sairastuneet ja vahingoittuneet linnut lopetetaan hoidon sijaan

4.4. Elävistä linnuista ei saa nyppiä sulkia, höyheniä eikä untuvia. EHL 6 §, 13 §; Vna 675/2010 9 §; 98/58/EY liite kohta 19.

4.5. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja niille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. EHL 6 §, 23 §, 38 §; Vna 675/2010 8 §; 98/58/EY liite kohta 4.

• • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida.

4.6. *) Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *) Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.7. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

• • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.8. * Hoidossa olevan eläimen puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi. Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. .

Linturyhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia lintuja parveen on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. Linturyhmän sisäisen arvojärjestyksen sekoittamista on vältettävä. Linnut, jotka suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti tai saattavat muutoin vahingoittaa toisiaan, on pidettävä erillään toisistaan.

Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä. EHL 20 §; Vna 675/2010 8 §, 9 §.

4.9. * Lintujen pitoon tarkoitetut tilat on rakennettava tai sijoitettava siten, että linnuilla on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tai sen ympäristössä tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Ankan ja hanhen pitopaikassa on oltava lintulajille sopiva sisustus ja varustus. Pitopaikassa on oltava linnuille riittävä määrä sopivia vesiastioita, joissa linnut voivat kastella päänsä. Alle kolmen viikon ikäisen poikasen kastumista läpimäräksi on kuitenkin vältettävä. EHL 37 §; Vna 675/2010 3 §, 4 §.

• • Juoma‑ ja päänkasteluvedelle on käytännössä oltava eri astiat, koska pään kastelu likaa veden nopeasti ja heikentää juomaveden puhtautta.

4.10. * Lintujen kiinniottaminen ja siirtäminen on tehtävä rauhallisesti ja lintuja käsiteltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ennen kuin lintuja otetaan kiinni tai siirretään pois niiden pitopaikasta, on poistettava sellaiset laitteiden ja välineiden aiheuttamat esteet, jotka voivat vahingoittaa lintuja. Lintua ei saa nostaa eikä kantaa ainoastaan jaloista eikä sitä saa käsitellä siten, että linnun pää roikkuu alaspäin. EHL 6 §; Vna 675/2010 9 §.

4.11. * Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Ankka tai hanhi saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. EHL 64 §, 65 §, 66 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.
  • Siipikarjan tainnuttamiseen tilaolosuhteissa voi käyttää esimerkiksi pulttipistoolia, tai korkeintaan 5 kg painavalle linnulle iskua päähän. Siipikarjan lopettamiseen tainnuttamisen jälkeen voi käyttää esimerkiksi niskanmurtoa, kaulan katkaisua teräaseella tai kaulan murskaamista pihdeillä. Niskanmurto ja isku päähän ovat sallittuja lopetusmenetelmiä myös sellaisenaan. Murskaavien pihtien käyttö siipikarjan lopettamiseen ilman edeltävää tainnutusta ei ole sallittua.
  • Huomioi, että siipikarjan lopettaminen katkaisemalla sen kaula teräaseella ilman edeltävää tainnutusta ei 1.1.2024 lähtien ole enää sallittua.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Ankkojen ja hanhien ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Ankoille ja hanhille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Ruokintakourut, -astiat ja muut ruokintalaitteet on sijoitettava siten, että kaikki pitopaikan linnut saavat riittävästi rehua. Ruokintapaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Eläintä ei saa lihottamistarkoituksessa eikä tuotannon lisäämiseksi pakolla syöttää. EHL 21 §; Vna 675/2010 6 §, 10 §; 98/58/EY liite kohta 14, 15 ja 17.

5.2. Ankkojen ja hanhien pysyvässä pitopaikassa niiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta juomavettä, ulosteet eivät saa liata vettä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä vastakuoriutuneille poikasille eikä eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. Lintujen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta ei synny tarpeetonta kilpailua. Vesiastiat, -kourut ja muut juottolaitteet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien pitopaikan lintujen ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. EHL 21 §; Vna 675/2010 6 §, 10 §; 98/58/EY liite kohta 16 ja 17.

• • Vastakuoriutuneena poikasena pidetään < 72 h ikäistä ankan- tai hanhenpoikasta
  • Juoma‑astian puhtaana pysymistä voidaan edistää rakenteilla, jotka estävät lintua upottamasta päätään veteen.

5.3. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Mikäli lintujen ruokinta ja juotto tapahtuu pääasiassa koneellisesti, laitteiston toimivuus tarkastetaan päivittäin. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juomalaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 17 §; 98/58/EY liite kohta 13.

• • Laitteiden tarkastamisesta ei edellytetä kirjanpitoa
  • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.4. * Ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Lintujen juomapaikkojen sekä muiden vesiastioiden ympäristön pitämiseen riittävän kuivana on kiinnitettävä erityistä huomiota. EHL 21 §; Vna 675/2010 10 §.

5.5 *Käytettäessä automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, linnut on totutettava niiden käyttämiseen. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. EHL 21 §; Vna 675/2010 6 §; 10 §.  5