Broilereiden hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

Julkaisupäivä: 24. helmikuuta 2026

Broilereiden hyvinvoinnin otantavalvonta

Broileritilojen tarkastukset tulisi pyrkiä ajoittamaan pääsääntöisesti lintujen loppukasvatusvaiheeseen. 

Ehdollisuuden valvonnassa broileriemot (isovanhempais- ja vanhempaispolvet) valvotaan, mikäli niitä tilalla on. Vna 375/2011 mukaan broileriemoihin ei sovelleta 2 §:n 3—5 kohtaa, 4 §:n 3 momenttia, 5 §:ää, 10 §:n 3 momenttia eikä 11—19 §:ää.

Määritelmät

  1. Broilerilla tarkoitetaan teurastusta varten kasvatettavaa Gallus gallus -lajiin kuuluvaa lintua.
  2. Parvella tarkoitetaan kasvatusosastossa samanaikaisesti kasvatettavien broilereiden ryhmää, joka käyttää yhteistä pehkualuetta sekä yhteisiä ruokinta- ja juomalaitteita. Vna 375/2011 2 §
  3. Käytettävissä olevalla pinta-alalla tarkoitetaan pehkulla varustettua aluetta, joka on broilereiden käytettävissä koko ajan ja joka on riittävän suuri, jotta yksi broileri voi oleskella siinä. Vna 375/2011 2 §

Käytettävissä olevaan pinta-alaan voidaan laskea ruokinta- ja vesinippalinjojen alla oleva alue, jos broileri mahtuu kasvatuksen loppuvaiheessa kulkemaan näiden linjojen alta ja mahtuu makaamaan ruokintakuppien alle.

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläinten pitopaikan (ml. ruokinta- ja juottolaitteet) ovat materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläinten vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläinten hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. 

Broilereiden pitopaikan lattian tai pohjan on oltava broilereille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta linnulle vahinkoa. Lattian tai pohjan on oltava sellainen, että se tukee riittävästi linnun jalkojen jokaista eteenpäin osoittavaa kynttä.  EHL 13 §, 34 §, 36 §; Vna 375/2011 3 §, 6 §. 98/58/EY liite kohta 8–9 ja 13

1.2. Materiaalit, joiden kanssa broilerit pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. EHL 33 §, 34 §, 36 §; Vna 375/2011 3 §. 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. * Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista huolehditaan riittävästi. Kuolleet broilerit on poistettava kasvatusosastosta päivittäin. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa broilerit ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava kauttaaltaan aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi broilerierä tuodaan sisään. Tyhjennyksen jälkeen kaikki käytetty pehku on poistettava ja puhdas pehku on levitettävä tilalle. EHL 33 §, 36 §; Vna 375/2011 3 §

1.4. * Kasvatusosastossa on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta.; EHL 33; Vna 375/2011 3 §

1.5. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §.

2 Tilavaatimukset 

2.1. Kasvatusosastoissa käytetty kasvatustiheys ei saa ylittää niille sallittua tiheyttä. 1.5.2011 toiminnassa olleissa broilereiden kasvatusosastoissa voidaan käyttää broilerikasvattamossa lain voimaan tullessa (1.5.2011) noudatettua enintään 42 elopainokilon kasvatustiheyttä neliömetriä kohti, jos kasvattamon omistajalla tai pitäjällä on tuotantosopimus teurastamon kanssa ja broilereiden pidossa noudatetaan teurastamon edellyttämän laatujärjestelmän ehtoja.

Edellytyksenä kasvatustiheyden nostamiselle yli 39 elopainokilon neliömetriä kohti enintään 42 elopainokiloon neliömetriä kohti on, että broilerikasvattamon eläinten hyvinvoinnin tarkastuksissa ei ole todettu eläinten hyvinvointisäännösten vastaista toimintaa viimeisen kahden vuoden aikana, broilereiden omistaja tai pitäjä käyttää hyvän käytännön opasta ja broilereiden kuolleisuus on riittävän alhainen. Jos broilerikasvattamossa ei ole tehty tarkastusta viimeisen kahden vuoden aikana, vähintään yksi tarkastus on tehtävä ennen kuin kasvatustiheyttä voidaan nostaa. 

Broilereiden kasvatustiheys kasvatusosastossa määritetään viimeksi teurastetun parven (eli tarkastusta edeltävän parven) elopainona broilereiden käytettävissä olevaa pinta-alaa neliömetreissä kohti. Jos elopainomittausta ei ole käytettävissä, voidaan kasvatustiheys määrittää viimeksi teurastetun parven teuraspainosta jäähdyttämättömien ja jäähdytettyjen teuraspainojen osalta seuraavien kaavojen mukaan:

Broilereiden kasvatustiheys laskettuna jäähdyttämättömien teuraspainojen perusteella KT

KT= [100 × (p1+p2+p3+…+pn)/74,27]/a, jossa

p1 on parven ensimmäisen broilerin teuraspaino

p2 on parven toisen broilerin teuraspaino

p3 on parven kolmannen broilerin teuraspaino

pn on parven viimeisen broilerin teuraspaino

a on broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala neliömetreinä

 

Broilereiden kasvatustiheys laskettuna jäähdytettyjen teuraspainojen perusteella KTj    

KTj = [100 × (p1+p2+p3+…+pn)/73,01]/a, jossa

p1 on parven ensimmäisen broilerin teuraspaino

p2 on parven toisen broilerin teuraspaino

p3 on parven kolmannen broilerin teuraspaino

pn on parven viimeisen broilerin teuraspaino

a on broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala neliömetreinä

EHL 59 §; Vna 375/2011 (muut. xxx/2024) 17 § ja liite kohdat 6 ja 7; 98/58/EY liite kohta 7

Kasvatustiheyden laskennan kaavassa oleva teuraspaino (p1+p2+p3+…+pn) tulisi laskea seuraavasti:

teuraspaino = (lastauksessa kuolleiden lintujen lukumäärä + teurastamoon tuotujen lintujen lukumäärä) * tilityksessä käytetty keskiteuraspaino 

Tällöin teuraspainossa on mukana lihantarkastuksessa hyväksyttyjen lintujen painon lisäksi

    1. lastauksen aikana kuolleiden lintujen paino,
    2. kuljetuksen aikana kuolleiden ja ennen teurastusta teurastamolla, lopetettujen lintujen paino
    3. lihantarkastuksessa hylättyjen lintujen paino ja
    4. teurastusvirheellisten lintujen paino

2.2. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien broilereiden pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Ulkona pidettävillä broilereilla on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai broilerit on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan. Pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava ulkona pidettävien broilereiden tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat.

Eläinsuojasta ulos johtavien kulkureittien on oltava broilereille turvallisia ja sellaisia, etteivät broilerit tarpeettomasti likaannu. Ulkotarhan pohja pysyy sopivan kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja.

Ulkotarhan aitojen on oltava broilereille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään broilereiden vahingoittuminen.

Tarhassa on oltava mahdollisuus päästä suojaan. EHL 35 §, 37 §, 38 §; Vna 375/2011 7 §; 98/58/EY liite kohta 4 ja 12.

2.3. * Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvattamossa käytettävästä kasvatustiheydestä tai siihen tehtävästä muutoksesta ja tuotantojärjestelmää koskevista keskeisistä tiedoista on ilmoitettava Ruokavirastolle viimeistään 15 päivää ennen ensimmäisen parven sijoittamista rakennukseen. Tuotantojärjestelmään tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa broilereiden hyvinvointiin, on ilmoitettava viipymättä Ruokavirastolle. EHL 59 §; Vna 375/2011 11 §

    • Ilmoitukset tehdään Ruokaviraston ELHA-yksikköön.

3 Kasvatusosaston olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava broilereille sopiva. EHL 35 §; Vna 375/2011 4 §, 5 §. 98/58/EY liite kohta 10.

3.2. Kasvatusosaston ilmanvaihdon on oltava sellainen, että lämpötila, ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Ilmanvaihtoon on tarvittaessa yhdistettävä lämmitysjärjestelmä sopivan lämpötilan ylläpitämiseksi ja liiallisen kosteuden poistamiseksi.

Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvatusosastossa on oltava sellainen ilmanvaihtojärjestelmä sekä tarvittaessa lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä, jota käytettäessä seuraavat vaatimukset täyttyvät:

    1. ammoniakkipitoisuus (NH3) on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus (CO2) enintään 3000 ppm mitattuna broilereiden pään tasolla;
    2. sisälämpötila ei ole yli 3 °C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 °C;
    3. keskimääräinen suhteellinen kosteus kasvatusosastossa ei 48 tunnin aikana ylitä 70 prosenttia, kun ulkolämpötila on alle 10 °C.
  1.  

EHL 35 §, 2 §; Vna 375/2011 4 §, 5 §. 98/58/EY liite kohta 10.

Ammoniakki- ja hiilidioksidipitoisuudet tulisi mitata kahdesta kohtaa kasvatusosastoa broilereiden pään tasolta. Mikäli mittaustulos ylittää raja-arvon, tulisi tehdä vielä vähintään yksi lisämittaus samalla tarkastuskerralla. Mittaukset tulisi tehdä sellaisessa kohdassa kasvatusosastoa, jossa ilmanliike on mahdollisimman vähäistä.

Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan tarkastamisessa voidaan käyttää tuottajalta saatavaa tietoa, mikäli tämä tieto on luotettavasti kirjattu. Teurastamolta saatavaa jalkapohjatulehdusarvioinnin tulosta voidaan käyttää apuna sen arvioinnissa, onko liian korkea suhteellinen kosteus vaikuttanut lintujen hyvinvointiin.

Mittaukset olisi hyvä tehdä tarkastuksen alussa ja tarpeen mukaan ne voidaan uusia tarkastuksen lopussa.

3.3. Silloin kun eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, laitteiston toimivuus tulee tarkastaa päivittäin ja häiriön varalta on oltava käytössä varajärjestelmä. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti.

Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, kasvattamossa on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jolla turvataan koneellisen ilmanvaihdon toiminta sähkökatkojen aikana.

EHL 35 §; Vna 375/2011 4 §, 5 §. 98/58/EY liite kohta 13.

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

    • Alipaine, jossa poistoilma poistuu rakennuksesta koneellisesti
    • Ylipaine, jossa tuloilma tulee rakennukseen koneellisesti
    • Tasapaine, jossa sekä poisto- että korvausilma siirtyy koneellisesti

 Hälytysjärjestelmän tarve

Osastoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto. 

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi selvästi havaittava valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. 

Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

3.4. Valaistuksen on oltava broilereille sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti.

Kasvatusosastossa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luksia valoisina kausina mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee vähintään 80 prosenttia käytettävissä olevasta pinta-alasta. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, jos broilereiden hyvinvoinnin turvaaminen sitä edellyttää.

Valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä. Jokaiseen 24 tunnin jaksoon on sisällytettävä yhteensä vähintään 6 tuntia pimeää aikaa. Pimeän ajan jaksossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen 4 tunnin pimeä aika hämäräjaksoja lukuun ottamatta.  EHL 35 §; Vna 375/2011 4 §; 98/58/EY liite kohta 11

Jos kasvatusosaston valaistusta on jonkin kasvatettavan parven kohdalla vähennetty tilapäisesti eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, tarkastajan tulee annettujen selvitysten perusteella riittävästi ja perustellusti vakuuttua, että valojen tilapäinen himmentäminen on ollut eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Valaistusta lisätään tilapäisen vähentämisen jälkeen asteittain mahdollisuuksien mukaan, tavoitteena 20 lux ilman, että eläinten hyvinvointi vaarantuu.

Lisätietoja kohtaan merkitään tieto valaistuksen tilapäisestä vähentämisestä, vaikka tilalla olisi toimittu eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaisesti, ja tilanne olisi tarkastuksen osalta kunnossa.

    • Valaistuksen mittaus tulisi tehdä useasta kohtaa ja laskea tulosten keskiarvo. Mitattaessa laitteen mittauspisteen tulisi osoittaa ylöspäin (ei lattiaan). Mittaukset olisi hyvä tehdä tarkastuksen alussa.

3.5. * 24 tunnin rytmiin valaistuksessa on siirryttävä viimeistään seitsemän päivän kuluessa broilereiden sijoittamisesta kasvatusosastoon ja se voidaan lopettaa aikaisintaan kolme päivää ennen arvioitua teurastusaikaa. EHL 35 §; Vna 375/2010 4 §.

3.6. * Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa ja kuohkeaa. EHL 33 §; Vna 375/2011 4 §.

3.7. * Broilerit eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. Ilmastointi- ja ruokintalaitteiden sekä muiden laitteiden ja välineiden on oltava sellaisia, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua. EHL 35 §; Vna 375/2011 4 §, 6 §

3.8. * Jos broilereiden kasvatustiheys on yli 33 elopainokiloa neliömetriä kohti, broilereiden omistajan tai pitäjän on laadittava broilerikasvattamon tuotantojärjestelmästä kirjallinen kuvaus, johon on sisällytettävä tekniset tiedot rakennuksista ja niiden laitteista. Kuvaus on pidettävä ajan tasalla, ja se on esitettävä Ruokavirastolle pyydettäessä. Tuotantojärjestelmän kuvauksesta tulee käydä ilmi:

    1. rakennuksen pohjapiirros;
    2. broilereiden käytettävissä oleva pinta-ala;
    3. tiedot ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmästä sekä niille suoritetuista teknisistä tarkastuksista;
    4. tiedot ruokinta- ja juomalaitteista ja niiden sijainnista
    5. broilereiden hyvinvoinnin kannalta olennaisten automaattisten ja mekaanisten laitteiden vioittumisen hälytysjärjestelmät ja niiden varajärjestelmät;
    6. tiedot hälytysjärjestelmille suoritetuista teknisistä tarkastuksista;
    7. lattiatyyppi;
    8. yleisimmin käytetty pehku.

EHL 59 §; Vna 375/2011 11 §

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläinten pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläinten asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista.

Broilereiden pitäjällä, joka on luonnollinen henkilö ja vastuussa vähintään 500 linnun hoidosta, on oltava vähintään Opetushallituksen vahvistamaa lihasiipikarjaan erikoistunutta tutkinnon osaa vastaava osaaminen ja osaamisesta on oltava todistus mainitun tutkinnon osan suorittamisesta. Todistuksen saa antaa taho, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Luonnollisen henkilön, joka on saanut todistuksen broilereiden pitäjän pätevyydestä ennen 25.4.2024 katsotaan täyttävän nämä pätevyysvaatimukset.

EHL 30 §; 375/2011, muutos 175/2024 2 a § ja 98/58/EY liite kohta 1

    • ”Riittävällä osaamisella” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
    • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
    • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaisesta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Broilereiden hyvinvointi on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä merkkeihin, jotka viittaavat broilereiden hyvinvoinnin tai terveyden heikkenemiseen. Broileri on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Jos tarkastuksessa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. EHL 22 §; Vna 375/2011 8 §. 98/58/EY liite kohta 2 ja 4.

4.3. Broilereiden hoitoa ja tarkastamista varten on omat tilat ja välineet.

Pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §.

    • Broilereille tiloja ei välttämättä tarvita, mikäli yksittäiset sairastuneet ja vahingoittuneet eläimet lopetetaan hoidon sijaan. Tällöin kohta voidaan merkitä kunnossa olevaksi.

4.4. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja niille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. EHL 6 §, 23 §, 38 §; Vna 589/2010 3 §. 98/58/EY liite kohta 4.

4.5. *)Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

    • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
    • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
    • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
    • *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
    • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.6. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §. 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

    • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.7. Kipua aiheuttava toimenpide on suoritettu vain sallituista syistä. EHL 13 §, 15 §, 16 §. 98/58/EY liite kohta 19.

4.8. * Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Broileri saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. EHL 64 §, 65 §, 66 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

    • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.
    • Siipikarjan tainnuttamiseen tilaolosuhteissa voi käyttää esimerkiksi pulttipistoolia, tai korkeintaan 5 kg painavalle linnulle iskua päähän. Siipikarjan lopettamiseen tainnuttamisen jälkeen voi käyttää esimerkiksi niskanmurtoa, kaulan katkaisua teräaseella tai kaulan murskaamista pihdeillä. Niskanmurto ja isku päähän ovat sallittuja lopetusmenetelmiä myös sellaisenaan. Murskaavien pihtien käyttö siipikarjan lopettamiseen ilman edeltävää tainnutusta ei ole sallittua.
    • Huomioi, että siipikarjan lopettaminen katkaisemalla sen kaula teräaseella ilman edeltävää tainnutusta ei 1.1.2024 lähtien ole enää sallittua.

4.9. * Käytettäessä kasvatustiheyttä, joka on yli 39 elopainokiloa neliömetriä kohti, broilereiden omistajan tai pitäjän on käytettävä hyvän käytännön opasta. Hyvän käytännön oppaan tulee sisältää seuraavat broilereita koskevat asiakokonaisuudet:

    1. eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö;
    2. fysiologia ja käyttäytyminen;
    3. hoito;
    4. käsittely ja kiinniottaminen;
    5. lastaus ja kuljetus;
    6. lopetus;
    7. tautisuojausta koskevat ennalta ehkäisevät toimenpiteet.

EHL 59 §; Vna 375/2011 12 §

4.10. * Hoidossa olevan broilerin terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä sen puhtaudesta ja tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. EHL 20 §

*Broilereita kiinni otettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ennen kiinniottamista on poistettava sellaiset laitteiden ja välineiden aiheuttamat esteet, jotka voivat vahingoittaa broilereita. Munintansa lopettaneita broileriemoja käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niille aiheuteta luunmurtumia tai muita vaurioita. EHL 12 §, 13 §; Vna 375/2011 9 §

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

    • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Broilereiden ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Broilereille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua. Broilereiden ruokinnassa ja ravinnon koostumuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota nivel- ja luustovaurioiden ehkäisemiseen. Broilereiden saatavilla on oltava riittävästi puhdasta rehua, ulosteet eivät saa liata rehua. EHL 21 §; Vna 375/2011 10 §. 98/58/EY liite kohta 14.

5.2. Ruokintakourut, -astiat ja muut ruokintalaitteet on sijoitettava siten, että ne ovat lintujen ulottuvilla. Ruokintalaitteiden korkeutta on säädettävä broilereiden kasvun mukaan siten, että kaikki broilerit voivat vaikeuksitta syödä. EHL 21 §; Vna 375/2011 6 §. 98/58/EY liite kohta 17.

5.3. Broilereiden pysyvässä pitopaikassa niiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta juomavettä, ulosteet eivät saa liata vettä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä vastakuoriutuneille poikasille eikä eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. Juottolaitteiden korkeutta on säädettävä broilereiden kasvun mukaan siten, että kaikki broilerit voivat vaikeuksitta juoda. EHL 21 §; Vna 375/2011 6 § ja 10 §. 98/58/EY liite kohta. 16

    • Jos veden tulo jostain syystä joudutaan katkaisemaan yöksi, tulee kuitenkin varmistua, että vettä on vielä aamulla putkistossa.
    • Vastakuoriutuneena poikasena pidetään < 72 h ikäistä broilerinpoikasta.

5.4. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Sellaiset laitteet, joista eläimen terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juomalaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 36 §. 98/58/EY liite kohta 13.

    • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. Juottolaitteiden on oltava sellaisia, että veden läikkyminen on mahdollisimman vähäistä. Vna 375/2011 6 § ja 10 §. 98/58/EY liite kohta 16 ja 17

5.6. * Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. EHL 21 §; Vna 375/2011 10 §

5.7. * Rehun saa ottaa pois broilereiden ulottuvilta aikaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioitua teurastusaikaa EHL 21 §; Vna 375/2011 10 §