Munivien kanojen hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

MUNIVIEN KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA (HÄKKIKANALAT)

Ehdollisuuden vaatimusryhmä 11.4

Tässä ohjeessa tarkoitetaan munivalla kanalla Gallus gallus -lajiin kuuluvaa munintakypsää kanaa, jota pidetään elintarvikkeiksi tarkoitettujen munien tuotantoa varten, emolla isovanhempais- tai vanhempaispolven kanaa ja kananpoikasella munivaksi kanaksi tai munivan kanan emoksi kasvatettavaa kanaa, joka ei ole vielä munintakypsä. Vna 673/2010 2 §

Tarkastukset tulisi pyrkiä ajoittamaan pääsääntöisesti munintakauden loppupuolelle, ikäviikosta 35 alkaen. Kanojen lukumäärä arvioidaan muninnan alkaessa eikä valvontahetkellä. Muninnan alkuna pidetään kanojen 20 viikon ikää.

Mikäli tilalla on sekä häkki- että avo- tai ulkokanaloita, tallennetaan kaikkien pitomuotojen tulokset erikseen Elviin.

Ehdollisuuden valvonnassa kananpoikaset ja emokanat (isovanhempais- ja vanhempaispolvet) valvotaan, mikäli niitä tilalla on. Tällöin ei valvota vaatimuksia, jotka kohdistuvat pelkästään muniviin kanoihin kuten esimerkiksi Vna 673/2010 11 §. Vna 673/2010 14 §:n munivien kanojen emoja koskevat vaatimukset eivät ole ehdollisuuden vaatimuksia.

1. Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan (ml. ruokinta- ja juottolaitteet) on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.

Kanojen pitopaikan lattian tai pohjan on oltava kanoille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta linnuille vahingoittumisen vaaraa. Lisäksi lattian tai pohjan on oltava sellainen, että se tukee riittävästi linnun jalkojen jokaista eteenpäin osoittavaa kynttä. Jos kanoja pidetään verkkopohjalla, verkon langan paksuuden on oltava vähintään 2,0 mm. Kanahäkin oviaukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että kana voidaan poistaa häkistä ilman, että sille aiheutuu tarpeetonta kärsimystä tai vahingoittumisen vaaraa. Kanaa ei saa sitoa tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. EHL 13 §, 34 §, 36 §; Vna 673/2010 3 §, 5 §; 98/58/EY liite kohta 8–9 ja 13.

1.2. Materiaalit, joiden kanssa kanat pääsevät kosketuksiin (ml. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. EHL 33 §, 34 §, 36 §; Vna 673/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. * Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista huolehditaan riittävästi. Eläinsuojat, häkit, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina siten, että ne eivät vaaranna lintujen terveyttä tai hyvinvointia. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa munivat kanat ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava säännöllisesti ja aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi kanaerä tuodaan sisään. Päällekkäin sijoitettavat kerrokset on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin. Kuolleet kanat on poistettava pitopaikasta päivittäin. EHL 33 §, 36 §; Vna 673/2010 (muut. 82/24) 3 §.

• • Vaatimuksia päällekkäisten kerrosten rakentamisesta ja sijoittamisesta, ei sovelleta kananpoikasten kasvattamiseen käytettäviin pitojärjestelmiin.

1.4. * Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33 §, 36 §; Vna 673/2010 3 §.

• • Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta: Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tai

• • ETT:n ohjeistusta:  https://www.ett.fi/siipikarja/tilatason-tautisuojaus-2/haittaelaintorjunta/

1.5. * Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §;

2 Tilavaatimukset

2.1. Eläinten pitopaikan on oltava riittävän tilava. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon sopivassa makuupaikassa. EHL 33 §; 98/58/EY liite kohta 7.

Kutakin häkissä olevaa kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm², josta käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm². Häkin kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava aina vähintään 2000 cm². Häkissä kasvatettavien kananpoikasten tilojen on oltava vaatimusten mukaisia. EHL 33 §; Vna 673/2010 11 §, 15 §; 98/58/EY liite kohta 7

Käytettävissä olevalla alalla tarkoitetaan vähintään 30 cm leveää aluetta, jonka kaltevuus on enintään 14 % ja jonka esteetön korkeus on vähintään 45 cm. Pesiä ei lueta mukaan käytettävissä olevaan alaan. EHL 33 §; Vna 673/2010 2 §; 98/58/EY liite kohta 7

• • Pehkualue lasketaan käytettävissä olevaan alaan, mikäli edellä mainitut kriteerit käytettävissä olevasta alasta täyttyvät. Myös pehkualue, jonka päälle muninnan ajaksi lasketaan suojakehikko, jonka tarkoitus on estää munimista pesän ulkopuolelle, lasketaan käytettävissä olevaan alaan. Mikäli suojaa käytetään estämään kanojen pääsyä pehkuille muulloinkin kuin muninta-aikana, pehkualue vähennetään eläimen käytettävissä olevasta alueesta.
  • Häkin syvyys mitataan horisontaalisesti eli vaakatasossa.
  • Häkin kokonaispinta-alaan voidaan laskea enintään 7 cm varvaspellin alle jäävästä pinta-alasta, jos kanan varpaat mahtuvat pellin alle.

Häkin korkeuden on oltava vähintään 20 cm niissä osissa häkkiä, jotka eivät ole käytettävissä olevaa alaa, käytettävissä olevan alan alueella häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm. EHL 33 §; Vna 673/2010 2 §, 11 §; 98/58/EY liite kohta 7

Häkissä kasvatettavien kananpoikasten tilavaatimukset

Mittauksen suorittaminen ja eläinmäärän arvioiminen 

Häkin kokonaispinta-ala lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin syvyys etuseinästä takaseinään sekä häkin leveys ja kerrotaan tulokset keskenään. 

Häkin käytettävissä oleva ala lasketaan seuraavasti: Alue, jolla häkin korkeus on 45 cm (lev ≥ 30 cm, kaltevuus ≤ 14 %), lasketaan mittaamalla häkin syvyys etuseinästä kohtaan, jossa häkin korkeus on 45 cm ja kertomalla tämä leveydellä. 

Pohjan kaltevuus prosentteina lasketaan seuraavasti: Mitataan häkin korkein ja matalin kohta. Vähennetään matalin kohta korkeimmasta ja jaetaan häkin syvyydellä x 100.

Kanalan maksimikapasiteetti häkkikanalassa lasketaan seuraavasti:

Häkin maksimikapasiteettia laskettaessa rajoittavina tekijöinä voivat olla häkin kokonaispinta-ala (750 cm²/kana), häkin käytettävissä oleva ala (600 cm²/kana) tai orsien (15 cm/kana) ja ruokintakourujen (12 cm/kana) pituudet. Häkin maksimikapasiteetti lasketaan erikseen kunkin rajoittavan tekijän perusteella ja tekijä, jonka perusteella häkkiin sallittu kanamäärä on alhaisin määrää häkin maksimikapasiteetin.

Kanojen lukumäärä arvioidaan muninnan alkaessa eikä valvontahetkellä. Muninnan alkuna pidetään kanojen 20 viikon ikää.

Esimerkkinä häkin maksimikapasiteetin laskeminen käytettävissä olevan pinta-alan perusteella:

• • Mitataan häkin käytettävissä oleva pinta-ala (m² tai cm²) ja jaetaan tulos luvulla 0,06 m² tai 600 cm².
  • Saatu luku pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun eli esim. 20,7 on 20. Tämä on yhteen häkkiin sallittu kanamäärä.
  • Yhteen häkkiin sallittu kanamäärä kerrotaan häkkien kokonaismäärällä ja tämä luku on kanalan maksimikapasiteetti.
  • Tilan eläinmäärä voidaan laskea tilalla muninnan alkaessa olleiden kanojen (noin 20 vk ikäisenä) ja tilalla kirjanpidon mukaan kuolleiden kanojen lukumäärien erotuksena. Mikäli tilan kanojen lukumäärä ylittää laskennallisen kanalan maksimikapasiteetin, eivät kanoille asetetut vähimmäistilavaatimukset täyty.

2.2. Kaksi- tai useampikerroksisen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta. Kanat tarkastetaan vähintään kerran päivässä. Vastakuoriutuneet, sairaat, vahingoittuneet tai poikkeavasti käyttäytyvät linnut on kuitenkin tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille kanoille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Jos tarkastuksessa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. EHL 6 §, 22 §, 33 §, 35 §; Vna 673/2010 (muut. 82/2024) 3 §, 7 §; 98/58/EY liite kohta 2 ja 4.

2.3. * Kaksi- tai useampikerroksisen häkkijärjestelmän on oltava sellainen, että kanat voidaan poistaa kerroksista asianmukaisesti. Häkkirivien välillä on oltava vähintään 90 cm leveä käytävä. Alimman häkkikerroksen on oltava vähintään 35 cm korkeudella lattiasta. EHL 33 §, 34 §; Vna (muut. 82/2024) 673/2010 3 §, 11 §.

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava kanoille sopiva. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 10.

3.2. Valaistuksen on oltava kanoille sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Kanalassa on valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika. Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa lamppuja, kanoille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävästi valon voimakkuutta. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 3 ja 11.

3.3. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 10.

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.

3.4. Silloin, kun eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, laitteiston toimivuus tulee tarkastaa päivittäin ja häiriön varalta on oltava käytössä varajärjestelmä. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 13. 

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu rakennuksesta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee rakennukseen koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että korvausilma siirtyy koneellisesti

Hälytysjärjestelmän tarve

Kanaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto. 

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

 Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.

 Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla.  Ilmanvaihdon toimivuutta voi testata tarkastuksen yhteydessä esimerkiksi katkaisemalla ilmanvaihto vähäksi aikaa. Tällöin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittää esim. ”talouspaperitestin” avulla ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta.

3.5. * Kanat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)). EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §.

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläinten pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläinten asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite kohta 1

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Kanojen hoitoa ja tarkastamista varten on tilat ja välineet.

Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §; Vna 673/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 4.

• • Kanaloissa tiloja ei välttämättä tarvita, mikäli yksittäiset sairastuneet ja vahingoittuneet eläimet lopetetaan hoidon sijaan

4.3. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja niille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. EHL 6 §, 23 §, 38 §; Vna 673/2010 7 §; 98/58/EY liite kohta 4.

4.4. Kanojen nokkia ei ole typistetty ja muita kipua aiheuttavia toimenpiteitä on suoritettu vain sallituista syistä. EHL 6 §, 15 §, 16 §; 98/58/EY liite kohta 19.

4.5. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

• • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.6. *) Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *) Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.7. * Hoidossa olevan eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi. Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä. Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin. EHL 20 §.

4.8. * Kun kanoja otetaan kiinni tai poistetaan häkistä, on kanoja käsiteltäessä noudatettava erityistä varovaisuutta. Ennen kuin kanoja otetaan kiinni tai otetaan ulos häkistä, on poistettava sellaiset laitteiden ja välineiden aiheuttamat esteet, jotka voivat vahingoittaa kanoja. EHL 13 §, 34 §; Vna 673/2010 8 §.

• • Kanat on otettava ulos häkeistä yksitellen siten, että niitä samalla tuetaan rinnasta ja suojataan siipiä vahingoittumiselta.
  • Munintansa lopettaneita kanoja käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niille aiheuteta luunmurtumia tai muita vaurioita.

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

• • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi eläinten siirto.

4.9 * Kanojen käytettävissä on oltava asianmukaisia orsia. Orsitilaa pitää kanaa kohden olla vähintään 15 cm. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. EHL 37 §; Vna 673/2010 11 §.

• • Orren asianmukaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. orren materiaali, paksuus, muoto ja sijoittelu.
    • Materiaalin tulee olla pinnaltaan riittävän pitävä, jotta kanalla on mahdollisuus saada tukeva ote. Toisaalta liian karhea pintamateriaali voi vahingoittaa jalkapohjia.
    • Orsien reunojen tulee olla pyöristetty ja orsien paksuuden sellainen, että orsi tukee kanan jalkaa riittävästi ja kana saa varpaita orren kolmelle sivulle taivuttamalla siitä hyvän otteen.
    • Orret tulee sijoittaa irti häkin pohjasta tai lattia-/ritilätasosta eli lattia-/ritilätason yläpuolelle. Kuitenkin hyväksyttäväksi voidaan katsoa myös lattiatasossa kiinni oleva orsi, jos se on selkeästi lattia-/ritilätasoa korkeammalla ja kana saa varpaansa orren kolmelle sivulle siten, että orsi tukee kanan jalkaa.
  • Orsitila voidaan laskea esimerkiksi siten, että pääorsien kokonaispituuteen lisätään risteävien (T- tai X-mallinen) orsien pituudet. Risteävien orsien pituus mitataan alkaen 15 cm pääorresta. Näin saatu orsien kokonaispituus jaetaan 15:llä.
  • Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi

4.10. * Kanojen käytettävissä on oltava pesä. Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa. EHL 37 §; Vna 673/2010 2 §, 11 §

• • Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota kana todella pystyy käyttämään pesänä.
  • Pesän pohja ei saa olla kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa, mutta esimerkiksi muovilla päällystetty metalliverkko katsotaan sopivaksi. Joissakin häkkimalleissa pesän pohjalla on käytetty esimerkiksi ruohomattoa.

4.11. * Kanalassa, jossa pidetään emoja, emoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän emon ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 emon ryhmää kohden vähintään neliömetri. EHL 37 §; Vna 673/2010 14 §, muut. 82/2024.

4.12* Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten. EHL 37 §; Vna 673/2010 4 §, 11 §.

• • Pehkun tulee olla riittävän kuohkeaa, jotta se on kanojen käytettävissä nokkimista ja kuopimista varten.
  • Pehkualueen määrittelyssä voi tarvittaessa käyttää apuna Eviran tulkintaa (Dno 1273/0551/2011)

4.13. * Häkissä on oltava asianmukainen varuste, johon kanojen kynnet hioutuvat. EHL 37 §; Vna 673/2010 11 §.

4.14 * Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Kana saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään.  EHL 64 §, 65 §, 66 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.
  • Siipikarjan tainnuttamiseen tilaolosuhteissa voi käyttää esimerkiksi pulttipistoolia, tai korkeintaan 5 kg painavalle linnulle iskua päähän. Siipikarjan lopettamiseen tainnuttamisen jälkeen voi käyttää esimerkiksi niskanmurtoa, kaulan katkaisua teräaseella tai kaulan murskaamista pihdeillä. Niskanmurto ja isku päähän ovat sallittuja lopetusmenetelmiä myös sellaisenaan. Murskaavien pihtien käyttö siipikarjan lopettamiseen ilman edeltävää tainnutusta ei ole sallittua.
  • Huomioi, että siipikarjan lopettaminen katkaisemalla sen kaula teräaseella ilman edeltävää tainnutusta ei 1.1.2024 lähtien ole enää sallittua.

Alan toimijoiden on suunniteltava etukäteen munintansa lopettaneiden kanojen lopetus ja siihen liittyvät toimet ja suoritettava ne laatimansa toimintaohjeiston mukaisesti. (EY) N:o 1099/2009 6 artikla

Alan toimijalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on valvonnassaan lopetusasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa eläinten lopetusta tai siihen liittyviä toimia harjoittava yritys. (EY) N:o 1099/2009 2 artikla

• • Kanalanpitäjältä, joka lopettaa satunnaisesti sairaita tai loukkaantuneita lintuja, ei vaadita toimintaohjeistoa. Jos kanalanpitäjä valmistaa, ostaa tai vuokraa kanojen lopetusta varten soveltuvan laitteiston, ja vastaa kanaparven lopettamisesta itse, on kyseessä eläinten lopetusta harjoittava yritys, jonka tulee laatia toiminnastaan kirjallinen toimintaohjeisto. Jos eläinten lopetuspalvelu ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, kuuluu myös toimintaohjeiston laatiminen eläinten lopetuksesta vastaavalle yritykselle

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Kanojen ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Kanoille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Kanojen saatavilla on oltava riittävästi puhdasta rehua, ulosteet eivät saa liata rehua. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §; 98/58/EY liite kohta 14, 15 ja 17.

5.2. Ruokintakourun reunan pituuden on täysikasvuista kanaa kohden oltava vähintään 12 cm. Häkissä kasvatettavien kananpoikasten ruokintakourun pituuden on oltava vaatimuksen mukaisia.

Häkissä kasvatettavien kananpoikasten ruokintakourun vähimmäispituus:

Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltava vähintään kaksi nippaa tai kuppia.

Häkissä kasvatettavien kananpoikasten juottolaitteita koskevat vaatimukset:

EHL 21 §: Vna 673/2010 11 §, 15 §; 98/58/EY liite kohta 17.

5.3. Kanojen pysyvässä pitopaikassa niiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta juomavettä, ulosteet eivät saa liata vettä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä vastakuoriutuneille poikasille eikä eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. Häkissä on oltava asianmukainen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §, 11 §; 98/58/EY liite kohta 16 ja 17.

• • Jos veden tulo kanalaan joudutaan jostain syystä katkaisemaan yöksi, tulee kuitenkin varmistua, että vettä on vielä aamulla putkistossa.
  • Vastakuoriutuneena poikasena pidetään < 72 h ikäistä kananpoikasta

5.4. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Sellaiset laitteet, joista eläimen terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 17 §; 98/58/EY liite kohta 13.

• • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §.

5.6. *Kanojen ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. EHL 33 §, 36 §; Vna 673/2010 9 §.

MUNIVIEN KANOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA (AVO- JA ULKOKANALAT)

Ehdollisuuden vaatimusryhmä 11.4

Tässä ohjeessa tarkoitetaan munivalla kanalla Gallus gallus -lajiin kuuluvaa munintakypsää kanaa, jota pidetään elintarvikkeiksi tarkoitettujen munien tuotantoa varten, emolla isovanhempais- tai vanhempaispolven kanaa ja kananpoikasella munivaksi kanaksi tai munivan kanan emoksi kasvatettavaa kanaa, joka ei ole vielä munintakypsä. Vna 673/2010 2 §

Tarkastukset tulisi pyrkiä ajoittamaan pääsääntöisesti munintakauden loppupuolelle, viikosta 35 alkaen.  Kanojen lukumäärä arvioidaan muninnan alkaessa eikä valvontahetkellä. Muninnan alkuna pidetään kanojen 20 viikon ikää.

Ulkokanalalla tarkoitetaan munantuotantoa varten hyväksyttyä ulkokanalaa, josta saatavat munat leimataan ulkokanojen muniksi (tuottajakoodi 1.). Mikäli tilalla on sekä häkki- että avo- tai ulkokanaloita, tallennetaan kaikkien pitomuotojen tulokset erikseen Elviin.

Ehdollisuuden valvonnassa kananpoikaset ja emokanat (isovanhempais- ja vanhempaispolvet) valvotaan, mikäli niitä tilalla on. Tällöin ei valvota vaatimuksia, jotka kohdistuvat pelkästään muniviin kanoihin kuten esimerkiksi Vna 673/2010 12–13 §:t. Vna 673/2010 14 §:n munivien kanojen emoja koskevat vaatimukset eivät ole ehdollisuuden vaatimuksia.

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet ja laitteet ovat hyvässä kunnossa ja ne sekä materiaalit ovat eläimille turvallisia. Eläinten pitopaikan (ml. ruokinta- ja juottolaitteet) on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläinten vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläinten hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi tai, jos se ei ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.

Kanojen pitopaikan lattian tai pohjan on oltava kanoille sopivasta materiaalista sekä sellainen, että se ei aiheuta linnuille vahinkoa. Kanojen pitoon, juottoon tai ruokintaan tarkoitetuista laitteista tai välineistä ei saa aiheutua kanoille vahingoittumisen vaaraa. Lattian tai pohjan on oltava sellainen, että se tukee riittävästi linnun jalkojen jokaista eteenpäin osoittavaa kynttä. Jos kanoja pidetään verkkopohjalla, verkon langan paksuuden on oltava vähintään 2,0 mm. Kanaa ei saa sitoa tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. EHL 13 §, 34 §, 36 §; 98/58/EY liite kohta 8–9 ja 13.

1.2. Kanojen pitoon tarkoitettujen eläinsuojien, tilojen sisäpintojen ja kanojen pitoon tarkoitettujen varusteiden sekä laitteiden ja materiaalien, joiden kanssa kanat pääsevät kosketuksiin, on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa EHL 33 §, 34 §, 36 §; Vna 673/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. * Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista huolehditaan riittävästi. Eläinsuojat, häkit, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina siten, että ne eivät vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Kaikki tilat, laitteet ja välineet, joiden kanssa munivat kanat ovat kosketuksissa, on puhdistettava ja desinfioitava säännöllisesti ja aina, kun tila tyhjennetään ja ennen kuin uusi kanaerä tuodaan sisään. Päällekkäin sijoitettavat kerrokset on rakennettava ja sijoitettava siten, että kanojen ulosteet eivät putoa alempiin kerroksiin. Kuolleet kanat on poistettava pitopaikasta päivittäin. EHL 33 §, 36 ; Vna 673/2010 (muut. 82/24) 3 §.

• • Vaatimuksia päällekkäisten kerrosten rakentamisesta ja sijoittamisesta ei sovelleta kananpoikasten kasvattamiseen käytettäviin pitojärjestelmiin.

Arviointi kerroslattiakanalassa:

• • Pesien edessä oleva taso täyttää käytettävissä olevan alan määritelmän, ja toimija päätyy siihen, että taso lasketaan mukaan käytettävissä olevaan alaan
    • Jos uloste pääsee putoamaan pesän edessä olevan tason alle, on ratkaistava, mikä olisi paras tapa estää kanojen likaantuminen. Tällöin joko estetään erilaisilla ratkaisuilla, esimerkiksi lantamatto, ulosteen putoaminen alempiin kerroksiin tai vaihtoehtoisesti estetään kanojen pääsy tason alle.
  • Pesien edessä oleva taso täyttää käytettävissä olevan alan määritelmän, mutta toimija päätyy siihen, että tasoa ei lasketa mukaan käytettävissä olevaa alaan
    • Ulosteen putoamista alempiin kerroksiin ei tarvitsisi rakenteilla estää.
  • Pesien edessä olevat tasot eivät täytä käytettävissä olevan alan määritelmää katsotaan niiden sekä kaltevien ramppien ja hyppytasojen toimivan pääasiassa kulkureitteinä à ulosteen putoamista alempiin kerroksiin ei tarvitse estää

1.4. * Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33 §, 36 §; Vna 673/2010 3 §

• • Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta: Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

tai

• • ETT:n ohjeistusta:   https://www.ett.fi/siipikarja/tilatason-tautisuojaus-2/haittaelaintorjunta/

1.5. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §

2 Tilavaatimukset

2.1. Eläinten pitopaikan on oltava riittävän tilava. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon sopivassa makuupaikassa. EHL 33 §; 98/58/EY liite kohta 7.

Avokanalassa saa olla enintään yhdeksän kanaa käytettävissä olevan alan neliömetriä kohti. EHL 33 §; Vna 673/2010 12 §, 18 §; 98/58/EY liite kohta 7

Käytettävissä olevalla alalla tarkoitetaan vähintään 30 senttimetriä leveää aluetta, jonka kaltevuus on enintään 14 prosenttia, jonka esteetön korkeus on vähintään 45 senttimetriä ja johon ei lueta mukaan pesiä. Vna 673/2010 2 §

• • Kanojen lukumäärä arvioidaan muninnan alkaessa eikä valvontahetkellä. Muninnan alkuna pidetään kanojen 20 viikon ikää.
  • Kerroslattiakanalassa lattian/tasojen/ritilän pinta-ala mitataan horisontaalisesti eli vaakatasossa.
  • Mittausta varten kts. soveltuvin osin Liite C, Häkkikanojen vaatimukset, kohta à1.
  • Lähtökohtaisesti valvovan viranomaisen tulee tarkastuksen yhteydessä mitata sitä edellyttävät vaatimukset (à1.). Joissain tapauksissa kanaloiden mittaamisessa voi hyödyntää muiden kuin (eläinten hyvinvoinnin) tarkastusta suorittavien viranomaisten tekemiä mittauksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Ruokaviraston ns. avokanalan hyväksymiseen liittyvät mittaukset. Tällöin kuitenkin tulee tapauskohtaisesti huomioida, kuinka kauan alkuperäisestä tarkastuksesta on aikaa sekä miten mahdolliset tarkastuksen jälkeen tapahtuneet muutokset esimerkiksi orsien pituudessa tai pesien lukumäärässä vaikuttavat tilanteeseen.

Avokanalassa kananpoikasten kasvatustiheys saa olla enintään 21 elopainokiloa käytettävissä olevan alan kutakin neliömetriä kohti. Vna 673/2010, muut. 82/2024 15 §

2.2. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien kanojen pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Ulkona pidettävillä kanoilla on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan tai kanat on voitava tarvittaessa ottaa sisätilaan. Pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava ulkona pidettävien kanojen tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat.

Eläinsuojasta ulos johtavien kulkureittien on oltava kanoille turvallisia ja sellaisia, etteivät kanat tarpeettomasti likaannu. Ulkotarha on turvallinen ja tarhan pohja pysyy sopivan kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja. Ulkotarhan aitojen on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanojen vahingoittuminen. Tarhassa on oltava mahdollisuus päästä suojaan petoeläimiltä. EHL 35 §, 38 §; Vna 673/2010 6 §, 13 §; 98/58/EY liite kohta 4 ja 12.

Kanojen päästessä ulos ovat ulosmenoaukot asianmukaisia ja oikein sijoitettuja. 

Vähintään 350 kanan avokanalat - lisävaatimukset: Ulkotilaan on johdettava useita vähintään 35 cm korkuisia ja vähintään 40 cm levyisiä ulosmenoaukkoja. Ulosmenoaukot on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle, ja niiden yhteenlasketun leveyden on oltava vähintään 2 metriä jokaista 1000 kanan ryhmää kohden. EHL 34 §; Vna 673/2010 6 §, 13 §; 98/58/EY liite kohta 8.

2.3. Kaksi- tai useampikerroksisen kanojen pitojärjestelmän on oltava sellainen, että jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta ja kanat tarkastetaan vähintään kerran päivässä. Vastakuoriutuneet, sairaat, vahingoittuneet tai poikkeavasti käyttäytyvät linnut on kuitenkin tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille kanoille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Jos tarkastuksessa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi. EHL 6 §, 22 §, 33 §, 35. Vna 673/2010 3 §, 7 §; 98/58/EY liite kohta 2 ja 4.

2.4. * Vähintään 350 kanan avokanalat - lisävaatimukset: Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen esteettömän korkeuden on oltava vähintään 45 cm.

Sellaisessa avokanalassa, jossa kananpoikaset voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa tasoja olla enintään neljä.

EHL 33 §, 34 §; ESA 1 §; Vna 673/2010, muut. 82/2024 13 §, 15 §.

• • kerroslattiakanalan lattiaa ei lasketa tasoksi
  • lattian yläpuolella olevat ritilätasot, joiden alla on lantamatto, lasketaan tasoiksi
  • taso, jossa on pesät, lasketaan tasoksi

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava pitopaikassa pidettäville kanoille sopiva. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 10.

3.2. Pitopaikan valaistuksen on oltava kanoille sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Kanalassa on valaistusrytmin oltava sellainen, että vuorokaudessa on riittävän pitkä yhtäjaksoinen pimeä aika. Jos eläinsuojan valaistukseen käytetään pääasiassa lamppuja, kanoille on järjestettävä sopiva lepoaika vähentämällä riittävästi valon voimakkuutta. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 3 ja 11.

3.3. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 10.

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.

3.4. Silloin kun eläinsuojan ilmanvaihto perustuu pääasiassa koneellisesti toimivaan ilmanvaihtoon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen on oltava mahdollisuus myös laitteiston häiriöiden aikana. Laitteiston toimivuus tulee tarkastaa päivittäin. Koneellisesti toimivassa ilmanvaihtolaitteistossa on tarvittaessa oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen häiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 13. 98/58/EY

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu rakennuksesta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee rakennukseen koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että korvausilma siirtyy koneellisesti

Hälytysjärjestelmän tarve

Kanaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto. 

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. 

Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla. 

3.5. * Käytettäessä pääasiassa luonnonvalaistusta ikkunat on sijoitettava siten, että valo jakautuu tasaisesti eläinsuojan eri osiin. EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §.

3.6 * Kanat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä (dB(A)). EHL 35 §; Vna 673/2010 4 §.

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläinten pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläinten asianmukaiseksi hoitamiseksi. Eläinten pitäjällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 ; 98/58/EY liite kohta 1.

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2.Pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet. EHL 38 §; Vna 673/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 4.

• • Kanaloissa tiloja ei välttämättä tarvita, mikäli yksittäiset sairastuneet ja vahingoittuneet eläimet lopetetaan hoidon sijaan

4.3. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Sairaat ja vahingoittuneet eläimet on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja niille on tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. EHL 6 §, 23 §, 38 §; Vna 673/2010 7 §; 98/58/EY liite kohta 4.

4.4. Kanojen nokkia ei ole typistetty ja muita kipua aiheuttavia toimenpiteitä on suoritettu vain sallituista syistä EHL 6 §, 15 §, 16 §; 98/58/EY liite kohta 19.

4.5. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

• • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.6 *⁾ Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *) Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.7. * Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä puhtaudesta ja muusta sen tarvitsemasta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi. Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään toisistaan tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä. Eläinryhmiä yhdistettäessä ja tuotaessa uusia eläimiä ryhmään erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin. Eläimellä on oltava mahdollisuus riittävään lepoon. EHL 20 §.

4.8. * Kun kanoja otetaan kiinni, on kanoja käsiteltäessä noudatettava erityistä varovaisuutta. Ennen kuin kanoja otetaan kiinni, on poistettava sellaiset laitteiden ja välineiden aiheuttamat esteet, jotka voivat vahingoittaa kanoja. EHL 13 §, 14 §; Vna 673/2010 8 §.

• • * Munintansa lopettaneita kanoja käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei niille aiheuteta luunmurtumia tai muita vaurioita.

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. EHL 12 §

• • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi eläinten siirto. 

4.9. * Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 cm. Orsien on oltava kanoille sopivasta materiaalista ja sellaisia, että kanat voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia. EHL 37 §; Vna 673/2010 12 §.

Vähintään 350 kanan avokanalat - lisävaatimukset: Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 cm sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 cm.

Kananpoikasille on avokanalassa oltava koko kasvatuskauden ajan tarkoituksenmukaisia orsia, jotka ovat koko ryhmän käytössä ja jotka on sijoitettu tasaisesti koko tilaan. Orsien on oltava kananpoikasille sopivasta materiaalista valmistettuja ja sellaisia, että kananpoikaset voivat käyttää niitä vaikeuksitta, eikä niissä saa olla teräviä kulmia.

EHL 37 §; Vna 673/2010 13 §, muut. 82/2024 13 §, 15 §.

• • Orren asianmukaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. orren materiaali, paksuus, muoto ja sijoittelu.
    • Materiaalin tulee olla pinnaltaan riittävän pitävä, jotta kanalla on mahdollisuus saada tukeva ote. Toisaalta liian karhea pintamateriaali voi vahingoittaa jalkapohjia.
    • Orsien reunojen tulee olla pyöristetty ja orsien paksuuden sellainen, että orsi tukee kanan jalkaa riittävästi ja kana saa varpaita orren kolmelle sivulle taivuttamalla siitä hyvän otteen.
    • Orret tulee sijoittaa irti häkin pohjasta tai lattia-/ritilätasosta eli lattia-/ritilätason yläpuolelle. Kuitenkin hyväksyttäväksi voidaan katsoa myös lattiatasossa kiinni oleva orsi, jos se on selkeästi lattia-/ritilätasoa korkeammalla ja kana saa varpaansa orren kolmelle sivulle siten, että orsi tukee kanan jalkaa. Lattiakanaloissa ja kerroslattiakanaloissa kerrosten/tasojen reunat, joista kana saa otteen, voitaisiin myös tulkita orsiksi.
  • Orsitila voidaan laskea esimerkiksi siten, että pääorsien kokonaispituuteen lisätään risteävien (T- tai X-mallinen) orsien pituudet. Risteävien orsien pituus mitataan alkaen 15 cm pääorresta.
  • Ruokintakourun reunaa ei lasketa orreksi
  • Lattiakanalassa, jossa lattia on kokonaan pehkun peitossa, orret voisi sijoittaa myös pehkun päälle.
  • hyppytasot voidaan sijoittaa pehkun yläpuolelle, jos niitä ei lasketa orsiksi.

4.10. *Kanojen käytettävissä on oltava pesä. Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään 1m². EHL 37 §; Vna 673/2010 12 §.

Pesä on erillinen munimiseen tarkoitettu tila, jonka pohja ei ole kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa. Vna 673/2010 2 §.

• • Pesän tulee olla erillinen, esimerkiksi verhoilla eristetty tila, jota kana todella pystyy käyttämään pesänä.
  • Pesän pohja ei saa olla kanojen kanssa kosketuksiin joutuvaa metalliverkkoa, mutta esimerkiksi muovilla päällystetty metalliverkko katsotaan sopivaksi. Joissakin häkkimalleissa pesän pohjalla on käytetty esimerkiksi ruohomattoa.

4.11. * Kanalassa, jossa pidetään emoja, jokaista alkavaa seitsemän emon ryhmää kohden on oltava vähintään yksi pesätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 emon ryhmää kohden vähintään neliömetri. EHL 37 §; Vna 673/2010, muut. 82/2024 14 §.

4.12. * Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Pehku on pidettävä sopivan kuivana. EHL 37 §; Vna 673/2010 4 §, 12 §

Vähintään 350 kanan avokanalat - lisävaatimukset: Kanaa kohden on oltava vähintään 250 cm² pehkulla varustettua aluetta, ja vähintään yhden kolmasosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla. EHL 37 §; Vna 673/2010 13 §.

• • Pehkun tulee olla riittävän kuohkeaa, jotta se on kanojen käytettävissä nokkimista ja kuopimista varten. Kovaksi kuorettunut pehku ei sovellu tarkoitukseen.
  • Avokanaloissa kanojen pääsy pehkualueelle voidaan tarvittaessa opetustarkoituksessa estää noin kahden viikon ajan nuorten munintaansa aloittelevien kanojen tultua kanalaan.

Avokanalassa, jossa kasvatetaan kananpoikasia, vähintään yhden neljäsosan lattian pinta-alasta on oltava varustettu pehkulla. EHL 37 §; Vna 673/2010, muut. 82/2024 15 §

4.13. * Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Kana saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. EHL 64 §, 65 §, 66 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.
  • Siipikarjan tainnuttamiseen tilaolosuhteissa voi käyttää esimerkiksi pulttipistoolia, tai korkeintaan 5 kg painavalle linnulle iskua päähän. Siipikarjan lopettamiseen tainnuttamisen jälkeen voi käyttää esimerkiksi niskanmurtoa, kaulan katkaisua teräaseella tai kaulan murskaamista pihdeillä. Niskanmurto ja isku päähän ovat sallittuja lopetusmenetelmiä myös sellaisenaan. Murskaavien pihtien käyttö siipikarjan lopettamiseen ilman edeltävää tainnutusta ei ole sallittua.
  • Huomioi, että siipikarjan lopettaminen katkaisemalla sen kaula teräaseella ilman edeltävää tainnutusta ei 1.1.2024 lähtien ole enää sallittua. 

Alan toimijoiden on suunniteltava etukäteen munintansa lopettaneiden kanojen lopetus ja siihen liittyvät toimet ja suoritettava ne laatimansa toimintaohjeiston mukaisesti. (EY) N:o 1099/2009 6 artikla

Alan toimijalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on valvonnassaan lopetusasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa eläinten lopetusta tai siihen liittyviä toimia harjoittava yritys. (EY) N:o 1099/2009 2 artikla

• • Kanalanpitäjältä, joka lopettaa satunnaisesti sairaita tai loukkaantuneita lintuja, ei vaadita toimintaohjeistoa. Jos kanalanpitäjä valmistaa, ostaa tai vuokraa kanojen lopetusta varten soveltuvan laitteiston, ja vastaa kanaparven lopettamisesta itse, on kyseessä eläinten lopetusta harjoittava yritys, jonka tulee laatia toiminnastaan kirjallinen toimintaohjeisto. Jos eläinten lopetuspalvelu ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, kuuluu myös toimintaohjeiston laatiminen eläinten lopetuksesta vastaavalle yritykselle.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Kanojen ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Kanoille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Kanojen saatavilla on oltava riittävästi puhdasta rehua, ulosteet eivät saa liata rehua. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §; 98/58/EY liite kohta 14, 15 ja 17.

5.2. Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehusta ei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojen ruokintaan käytetään ruokintakouruja, ruokintakourun reunan pituuden on täysikasvuista kanaa kohden oltava vähintään 10 cm. Jos kanojen ruokintaan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 4 senttimetriä.

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 2,5 senttimetriä. Jos kanojen juottoon käytetään pyöröjuottolaitteita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään senttimetri. Jos kanojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää kohden on oltava vähintään yksi nippa tai kuppi siten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia. EHL 21 §; Vna 673/2010 12 §, 15 §; 98/58/EY liite kohta 17.

• • Ruokintakourun/vesikourun reunan pituus voidaan laskea kahdelta puolelta (2x kourun pituus), jos kanat voivat tosiasiallisesti syödä/juoda kourun molemmilta puolilta

Jos kanojen ruokintaan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reunan pituuden on oltava kanaa kohden vähintään 4 cm. Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisia vesikouruja, niiden reunan on oltava kanaa kohti vähintään 2,5 cm. Pyöröjuottolaitteiden reunan pituuden on oltava vähintään 1 cm/kana. Jos käytetään vesinippoja tai – kuppeja, on oltava vähintään 1 nippa tai kuppi/ alkava 10 kanan ryhmä, ja kunkin kanan ulottuvilla vähintään kaksi nippaa/kuppia. EHL 21 §; Vna 673/2010 12 §; 98/58/EY liite kohta 17.

• • Pyöröruokkijan/pyöröjuottolaitteen tukirakenteita ei vähennetä mitattaessa laitteiden reunan pituutta

Avokanalassa on oltava kananpoikasten juottoon käytettäviä vesinippoja tai -kuppeja siten, että kunkin kananpoikasen ulottuvilla on vähintään kaksi nippaa tai kuppia. Avokanalassa kasvatettavien kananpoikasten juotto- ja ruokintalaitteiden vähimmäisvaatimukset:

Vna 673/2010, muut. 82/2024 15 §

5.3. Kanojen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta juomavettä, ulosteet eivät saa liata vettä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä vastakuoriutuneille poikasille eikä eläimelle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §, 12 §. 98/58/EY liite kohta 16 ja 17.

• • Jos veden tulo kanalaan joudutaan jostain syystä katkaisemaan yöksi, tulee kuitenkin varmistua, että vettä on vielä aamulla putkistossa.
  • Vastakuoriutuneena poikasena pidetään < 72 h ikäistä kananpoikasta

5.4. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Sellaiset laitteet, joista eläimen terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 17 §; 98/58/EY liite kohta 13.

• • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ruokinnassa on vältettävä rehun koostumuksen tai määrän äkillisiä muutoksia. EHL 21 §; Vna 673/2010 9 §.

5.6. *Kanojen ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut laitteet ja välineet on pidettävä puhtaina. EHL 33 §, 36 §; Vna 673/2010 9 §.