Sikojen hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

Sikojen hyvinvoinnin valvonnassa tulee kiinnittää huomiota säännösten siirtymäaikoihin.  Eräissä valtioneuvoston asetuksen (629/2012, muut. 458/2013, 154/2017 ja 670/2017) säännöksissä, joissa on annettu siirtymäaikoja, sovelletaan edelleen kumotun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (14/EEO/2002) vaatimuksia. Lisäksi laissa eläinten hyvinvoinnista (693/2023) on sikojen pitoa koskevia siirtymäaikoja.

Tässä ohjeessa tarkoitetaan:

1) karjulla siitokseen tarkoitettua sukukypsää urossikaa;

2) ensikolla sukukypsää naarassikaa astutuksesta tai siemennyksestä ensimmäiseen porsimiseen;

3) emakolla naarassikaa ensimmäisen porsimisen yhteydessä ja sen jälkeen;

4) porsivalla emakolla naarassikaa tiineyden loppuvaiheesta porsaiden vieroitukseen;

5) joutilaalla emakolla emakkoa porsaiden vieroituksesta sitä seuraavan tiineyden loppuvaiheeseen;

6) pikkuporsaalla porsasta syntymästä vieroitukseen;

7) vieroitetulla porsaalla porsasta vieroituksesta kymmenen viikon ikään;

8) kasvatussialla sikaa kymmenen viikon iästä siitoskäytön alkamiseen;

9) lihasialla sikaa kymmenen viikon iästä teurastukseen

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.

Sikojen kulkukäytävien ja oviaukkojen on oltava sellaisia, että eläimet pääsevät esteettä liikkumaan ja että eläinten vahingoittumisen vaara on mahdollisimman vähäinen. Ruokinta- ja juomalaitteet on sijoitettava siten, että ne eivät aiheuta sioille vahingoittumisen vaaraa.

Eläinsuojan lattioiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu sioille vahingoittumisen vaaraa. Rakolattian, ritilälattian tai muun reijitetyn lattian on oltava sellainen, että sikojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu.

Ryhmäkarsinan betonisen rakolattian on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Lattian raon tai reiän halkaisijassa sekä palkin leveydessä hyväksytään seuraavat mittapoikkeamat¹⁾:

• • Alle 40 kg painaville sioille sallittu mittapoikkeama on +/- 2 mm
  • 40 kg ja sen yli painaville sioille sallittu mittapoikkeama on +/- 3 mm _¹⁾ Lattian raon tai reiän halkaisijassa sekä palkin leveydessä hyväksytään mittapoikkeamat, jotka ovat eurooppalaisen standardin EN 12737:2004+A1:2007 (Betonivalmisosat. Maatalouden rakolattiaelementit, SFS-EN 12737:2004+A1:2007) mukaiset.  

Lattiatyyppi merkitään lomakkeelle.

EHL 34 §, 36 §; Vna 629/2012 4 §, 5 § liite 1, 7 §; 98/58/EY liite kohta 8; 2008/120/EY artikla 3 kohta

1.2. Materiaalit, joiden kanssa siat pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa sialle myrkytyksen. EHL 34, 98/58/EY liite kohta 8

1.3. Jos lattialla ei käytetä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja, vakaa ja tasainen. Jokaisen sian käytettävissä on oltava asianmukainen, puhdas ja kuiva lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaessa asianmukaisesti viemäröity makuupaikka. EHL 36, 36 §, Vna 629/2012, 5 §; 2008/120/EY liite 1 luku 1 kohdat 3 ja 5

• • Viemäröinnin ja makuupaikan puhtauden arviointi à kohta 1.4.
  • Kohdassa tarkastetaan makuupaikan asianmukaisuus, puhtaus ja kuivuus. Ehdollisuuden osalta kts. arviointiohje 2. Tilavaatimukset. 

1.4. * Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu.

Eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvittaessa makuualue on kuivitettava.   EHL 36 §; Vna 629/2012 4 §, 5 §.

• • Esimerkiksi pihaton lantakäytävällä voi olla jonkun verran nestemäistä eritettä, mutta sorkat eivät saa upota kokonaan lantaan. Poikkeustilanteet, kuten lantakoneen äkillinen hajoaminen, voidaan ottaa huomioon tilannetta arvioitaessa.
  • Karsinoiden puhtautta arvioitaessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa ja huomioida kokonaisuus sekä karsinan sikojen puhtaus.
  • Keskikoisessa sikalassa (n. 1500 lihasikaa) useampikaan hieman märkä/likainen karsina ei välttämättä edellytä toimenpiteitä, mutta tarvittaessa arvioinnin perusteella voidaan antaa eläinten hyvinvointilain mukaisia neuvoja.
  • Jos keskikokoisessa sikalassa on muutamia erittäin märkiä/likaisia karsinoita, joissa ei ole puhdasta ja kuivaa makuupaikkaa, tulisi ryhtyä eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin. 
  • Esimerkkejä karsinoiden puhtaana pysymiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elaimet/miksi-sika-sotkee.pdf

1.5. * Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33; Vna 629/2012 4 §

• • Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta:  Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
  • tai ETT:n ohjeistusta: https://www.ett.fi/sika/tilatason-tautisuojaus/haittaelaintorjunta/

1.6. * Eläinsuojassa olevat siat on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 § §; Vna 629/2012 4 §

• • Häiriötilanteilla tarkoitetaan myös esimerkiksi vedenjakelun häiriöitä, poikkeuksellisia sääolosuhteita ja tietoliikennekatkoksia.
  • Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten eläinten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa.
  • Kirjallista suunnitelmaa ei edellytetä

2 Tilavaatimukset

2.1. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen ja riittävään lepoon. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Sialla on oltava pitopaikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulostamisalue

Eläintä ei saa sitoa tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. Sikaa ei pidetä kytkyeellä kytkettyinä paikalleen. EHL 13 §, 33 §; Vna 629/2012 1 §, 3 §, 4 §, 5 §; 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY liite 1.

2.2. Porsituskarsinassa tai -häkissä emakon takana on oltava riittävästi esteetöntä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinan tai -häkin on oltava sellainen, että emakko voi imettää porsaitaan vaikeuksitta. Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassa kiinteäpohjainen, kuiva ja asianmukainen makuualue, johon kaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa vapaasti, karsina on varustettava pikkuporsaita emakolta suojaavilla rakenteilla, kuten porsasaidoilla. EHL 33 §, Vna 629/2012 9 § 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY liite 1 luku 2 kohdat B 4, B 5, C 1 ja C 2.

• • Porsaat tarvitsevat vapaaporsituskarsinassa yleensä suojaa useammalta suunnalta. Suoja voidaan toteuttaa esim. useammalla karsinan seinää kiertävällä putkella tai aidalla, tai yhdellä putkella tai aidalla, jos porsaspesä on riittävän suuri. Rakenteiden tulee antaa porsaalle tosiasiallista suojaa emakolta ja mahdollistaa väistäminen.
  • Jos emakoille on käytössä erilaisia pitojärjestelmiä, merkitään rasti kaikkiin tarpeellisiin kohtiin lomakkeelle.

2.3. Ryhmissä pidettävillä sioilla on riittävästi esteetöntä lattiapinta-alaa. Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan esteettömän lattia-alan on täytettävä taulukon 1 vaatimukset (EHL 33 §;14/EEO/2002 1.5.1.; Vna 629/2012 5 §, Vna 458/2013, muut. liite 2): 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY art. 3 kohta 1.

Taulukko 1. Esteetöntä lattia-alaa sikaa kohden on oltava vähintään:

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vähintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.²⁾

 ^{2) 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen.  Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.} 

• • Samassa karsinassa pidettävien eläinten vaatima lattiapinta-ala tulee mitata ja laskea. Eläinten painoluokan mukainen pinta-alavaatimus kerrotaan kyseiseen painoluokkaan kuuluvien eläinten lukumäärällä. Jos samassa karsinassa pidetään eri painoluokkiin kuuluvia eläimiä, lasketaan näiden vaatimat pinta-alat yhteen. Tulosta verrataan eläinten käytössä olevaan lattiapinta-alaan. Painon arviointi voidaan tehdä yhdessä tuottajan kanssa.

Esimerkki:

Karsinassa pidetään sikoja seuraavasti:

90 kg painoisia sikoja 3 kpl

100 kg painoisia sikoja 3 kpl

Kyseisten eläinten käytettävissä olevan lattiapinta-alan on oltava yhteensä vähintään:

3 x 0,17+(90/130) m² + 3 x 0,90 m² = 5,29 m² 

• •  Peruskorjauksella tarkoitetaan tässä ohjeessa, sitä että rakennus tai sen osa muutetaan tai korjataan siten, että se vastaa uutta rakennusta tai tilaa. Tällöin olennainen osuus rakennuksesta tai sen osasta on uusittu ja vanhat eläinten hyvinvoinnin tai työympäristön kannalta huonot kalusteet on vaihdettu uusiin eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön kannalta parempiin kalusteisiin. Peruskorjausta ovat esimerkiksi karsina- ja lattiarakenteiden uusiminen sekä lantakourun mittojen muuttaminen. Sen sijaan peruskorjausta eivät ole vuosikorjaustyyppiset muutokset kuten kuluneiden ritilöiden tai valaisinten vaihtaminen. Peruskorjausta ei myöskään ole, jos tautisaneerauksen vuoksi karsinan kalusteita irrotetaan ja kiinnitetään puhdistuksen jälkeen uudelleen. Jos sikalan osastoista osa on peruskorjattu, noudatetaan peruskorjaamattomilla osastoilla annettuja siirtymäaikoja.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vähintään 2,25 m² ja ensikkoa kohden vähintään 1,64 m². Tästä lattian kokonaispinta-alasta vähintään 1,3 m² emakkoa ja vähintään 0,95 m² ensikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on: EHL 33 §; Vna 458/2013 10 § 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY art 3 kohta 2a.

• • enintään 15 % pinta-alasta ²⁾ (20.3.2017 toiminnassa olleet sikalat, joita ei peruskorjattu)

tai

• • enintään 10 % pinta-alasta ²⁾ (3.2017 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat).

^{2)  20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen.  Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.}  

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimen ryhmässä, eläinten käytettävissä olevan esteettömän lattian kokonaispinta-alan on oltava 10 % suurempi kuin eläinryhmän tarvitsema laskennallinen pinta-ala osoittaa. Vähintään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläinten käytettävissä olevaa esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa voidaan pienentää 10 %. EHL 33 §; Vna 458/2013 10 §; 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY art 3 kohta 1b.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan seinämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Jos ryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläimen ryhmää, karsinan seinämien pituuden on kuitenkin oltava yli 2,4 metriä. EHL 33 §; Vna 458/2013 10 § 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY art 3 kohta 4.

Esteetön pinta-ala

• • Esteettömällä lattiapinta-alalla tarkoitetaan alaa, jolla eläin voi seistä ja liikkua esteettä. Sellaisia lattiakohtia, joissa syöttö- tai juottolaitteet tai muut rakenteet estävät alla olevan lattia-alan käyttämisen, ei lueta mukaan lattian pinta-alaan. Kuitenkaan ruokintatilan rajaamisessa käytettäviä ns. laparajoittimia ei vähennetä käytettävissä olevasta pinta-alasta.
  • Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan ei lasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäkkien alla olevaa lattia-alaa ²⁾.
  • 3.2017 toiminnassa olleissa sikaloissa ²⁾ esteettömään lattian kokonaispinta-alaan luetaan mukaan ruokintahäkki- ja makuuparsijärjestelmien makuualue, jossa eläin voi myös syödä ja juoda. Tällöin eläimillä tulee kuitenkin aina halutessaan olla mahdollisuus päästä makuu- ja ruokinta-alueelta yhteiselle liikkumis- ja ulostamisalueelle.

²⁾ 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen.  Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.

Vaatimukset, jotka koskevat sikojen pitoa ryhmissä sekä emakoiden ja ensikoiden pitoa kääntymisen estävissä häkeissä

Ehdollisuuden arvioinnissa sovelletaan vain tiloihin, joilla on vähintään 10 emakkoa.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitettava takaisin ryhmään. Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitää erillään ryhmästä aikana, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen. Lisäksi karjua saadaan pitää yksittäiskarsinassa, jossa se voi kääntyä ympäri.  EHL 33 §; Vna 458/2013 3 §. 98/58/EY liite kohta 7; 2008/120/EY art 3 kohta 4 ja 8, liite 1 luku 2 A.

2.4. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien eläinten pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Pitopaikka on turvallinen. Jos sioilla on mahdollisuus päästä ulos liikkumaan, eläinsuojasta ulkotarhaan tai laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava sioille turvallisia. EHL 34 §; Vna 629/2012 12 §. 98/58/EY liite kohta 12.

Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat sioille sopivasta materiaalista, turvallisia sekä hyvässä kunnossa.  Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään sikojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava sellaisiksi ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu sioille tarpeetonta kärsimystä. Ulkotarhassa olevilla sioilla on oltava riittävä suoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. EHL 6 §, 33 §, 34 §, 35 §; Vna 629/2012 6 §, 12 §. 98/58/EY liite kohta 12.

• • 6.2018 voimaan astui sikojen ulkonapidon rajoitus: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/esta-taudin-paasy-sikalaan/sikojen-ulkonapitokielto/

2.5. Karjun karsinassa on oltava esteetöntä lattia-alaa vähintään 6 m2. Jos karsinaa käytetään myös astutukseen, esteetöntä lattiapinta-alaa on oltava vähintään 10 m2. EHL 33 §; Vna 629/2012 5 §, 11 §; 14/EEO/2002 1.8.1. 98/58/EY liite kohta 7, 2008/120/EY, liite 1 luku 2 A.

• • Mikäli astutukseen käytettävän karsinan pinta-ala on alle 10 m2, mutta karsina voidaan astutuksen ajaksi, esim. väliseinä poistamalla, laajentaa lantakäytävälle, voidaan lantakäytävän osuus laskea esteettömäksi pinta-alaksi. Tällöin kuitenkin lantakäytävän rako- tai ritilälattian rakojen osuus saa olla:
  • enintään 15 % (3.2017 toiminnassa olleet sikalat, joita ei peruskorjattu)

tai

• • enintään 10 % (20.3.2017 jälkeen peruskorjatut ja uudet sikalat) karsinan pinta-alasta.

• • Vaatimus koskee myös hajukarjua

2.6. *Astutuskarsinan on oltava kiinteäpohjainen ja sopivasti kuivitettu. Karjun karsinan alasta vähintään 4 m² on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta ²⁾. EHL 33 §; Vna 629/2012 5 §, 11 §; 14/EEO/2002 1.8.1.

^{2) 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen.  Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut.} 

2.7.* Emakoiden ja ensikoiden yksittäishäkkien lattia-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta⁵. EHL 33 §; Vna 629/2012 8 §, 14/EEO/2002 1.7.

Eläintä ei saa pitää pysyvässä pitopaikassa jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Kuitenkin emakon ja ensikon saa pitää porsitushäkissä, joka on ollut käytössä 1.1.2024. Porsitushäkillä tarkoitetaan kiinteärakenteista häkkiä, josta emakkoa ei voi päästää vapaasti liikkumaan porsituskarsinassa. Uusia porsitushäkkejä ei saa rakentaa ja ottaa käyttöön. EHL 37 §, 122 §.

• • Kiinteärakenteisen häkin käyttö on hyväksyttävää, jos häkit voidaan avata ja päästää emakko vapaaksi karsinaan

Emakon tai ensikon saa pitää tiineytyshäkissä enintään kahdeksan päivää siemennyksen yhteydessä.

• • 1.2024 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan 1.1.2035 alkaen sekä kun peruskorjaus tai uusi sikala tai osasto on valmistunut.
  • Kts. Sian pitopaikkaa koskevat poikkeus- ja siirtymäsäännökset EHL 122 §

2.8. * ²⁾ Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puolet on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla tavoin reijitettyä lattiaa, johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta. EHL 37 §; Vna 629/2012 9 §

^{2) 20.3.2017 toiminnassa olevaan sikalaan sovelletaan vaatimusta 1.1.2028 alkaen.  Kuitenkin 20.3.2017 jälkeen peruskorjattavan sikalan tai sen osaston ja rakennettavan uuden sikojen pitopaikan on täytettävä ko. vaatimukset, kun peruskorjaus tai uusi pitopaikka on valmistunut}

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Eläinsuojan lämpötilan on oltava sioille sopiva. Pikkuporsailla on tarvittaessa asianmukainen lämmitin. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §, 9 §. 98/58/EY liite kohdat 10. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 3.

• • Lämpötilan sopivuutta voi arvioida esimerkiksi eläinten asennon tai käyttäytymisen avulla (makuuasento, eläinten hakeutuminen yhteen tai erilleen makaamaan, tärinä).

3.2. Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva sikojen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. Valaistuksen voimakkuuden on oltava sikojen pitopaikassa vähintään 40 luksia ainakin 8 tunnin ajan päivässä. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §; 98/58/EY liite kohdat 3 ja 11. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 2.

• • Tarvittaessa valon voimakkuus mitataan luksimittarilla. Tällöin mittaus tulisi tehdä useasta kohtaa ja laskea tulosten keskiarvo. Mitattaessa laitteen mittauspisteen tulee osoittaa ylöspäin (ei lattiaan).

3.3. Ilman laatu on sioille sopiva. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman virtausnopeus, ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §. 98/58/EY liite kohta 10.

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.
  • Apuna ilmanvaihdon arvioinnissa voi käyttää myös Työtehoseuran sikalan ilmanvaihdon toimivuustestiä, joka löytyy Ruokaviraston extranetistä Pikantista (Eläinten hyvinvointi -> tuotantoeläimet -> tulkinnat ja muuta aineistoa)

3.4. Jos sikojen terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §. 98/58/EY liite kohta 13.

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu rakennuksesta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee rakennukseen koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että korvausilma siirtyy koneellisesti

 Hälytysjärjestelmän tarve

Sikaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto.

 Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.

Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla.  Ilmanvaihdon toimivuutta voi testata tarkastuksen yhteydessä esimerkiksi katkaisemalla ilmanvaihto vähäksi aikaa. Tällöin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittää esim. ”talouspaperitestin” avulla ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta.

Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

3.5. Siat eivät saa jatkuvasti olla alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 1.

• • Ehdollisuuden vähimmäisvaatimus on 85 desibeliä (kts. arviointiohje)

3.6. * Kaikissa sikojen pitopaikan osastoissa on oltava myös luonnonvaloa. EHL 35 §; Vna 629/2012 6 §.

• • Luonnonvalo voi tulla toisen osaston läpi. Luonnonvalon tulee kuitenkin yltää kaikille osaston sioille.

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §, 98/58/EY liite kohta 1

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot)
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Eläimen hyvinvointi ja pitopaikka laitteineen on tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Sika on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. Erityistä huomiota asiaan on kiinnitettävä tiineyden loppuvaiheessa, porsimisen aikana, imetysaikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä sairaisiin, heikkokuntoisiin ja vahingoittuneisiin eläimiin. EHL 22 §; Vna 629/2012 13 §. 98/58/EY liite kohta 2.

4.3. Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoita ja ensikoita voidaan pitää viikon ajan ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan siten, ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin. Karjun on pitopaikassaan voitava haistaa, kuulla ja nähdä muita sikoja. EHL 37 §; Vna 629/2012 4 §; 11 §. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 3, liite 1 luku 2 kohta A.

4.4. Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaaranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten tonkimista ja tutkimista. EHL 20 §; Vna 629/2012 13 §. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 3, liite 1 luku 1 kohta 4.

• • Sopivana tonkimis- ja tutkimismateriaalina voidaan pitää esimerkiksi olkea, heinää, puuta, sahajauhoa, turvetta tms.
  • Kutterinpurua, turvetta, olkea tms. tulee olla niin paljon, että siat voivat muodostaa materiaalista pieniä kasoja.
  • Mikäli em. ei ole mahdollista (esim. lannanpoistojärjestelmän tukkiutumisen vuoksi) sioilla tulee olla jatkuvasti tutkimismateriaalia eli ”leluja” (palloja, halkoja, luonnonköyttä, ketjuja yms.), joita tulisi vaihdella mahdollisimman usein. Tämän lisäksi sioille tulisi tarjota vähintään kaksi kertaa päivässä olkea, heinää, paperia, tms. manipuloitavaa materiaalia, mikä tyydyttää sian pureskelu- ja tonkimistarvetta.
  • Heinähäkki, jossa on jatkuvasti esim. olkea/heinää, jota sika pystyy häkistä tonkimaan, täyttää jatkuvasti tarjolla olevaksi virikemateriaalin vaatimukset.

4.5. Eri sikaryhmien yhdistämistä on vältettävä. Jos sikaryhmiä joudutaan yhdistämään tai ryhmään joudutaan tuomaan uusia eläimiä, erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. Toisilleen tuntemattomien sikojen yhdistäminen samaan ryhmään on pyrittävä tekemään sikojen ollessa mahdollisimman nuoria ennen niiden vieroittamista tai korkeintaan viikko sen jälkeen. Sioilla on oltava riittävästi mahdollisuuksia piiloutua ja väistää muita sikoja. Pidettäessä eläimiä ryhmässä, on sen kokoonpanossa otettava huomioon eläinten myös eläinten ikä, sukupuoli ja koko. Sikaryhmiä yhdistettäessä rauhoittavia lääkkeitä saadaan käyttää vain erityisestä syystä ja eläinlääkärin valvonnassa. EHL 20, 37 §, Vna 629/2012 14 §, muut. 154/2017. 2008/120/EY, liite 1 luku 2 kohta D2, D3 ja D4.

Jos sikaryhmässä havaitaan merkkejä kovista tappeluista, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin syiden selvittämiseksi ja tappeluiden estämiseksi. EHL 37 §; Vna 629/2012 14 §. 2008/120/EY, liite 1 luku 2 kohta D1 ja D3.

• • Kohdan tarkentavat vaatimukset koskevat tilanteita, joissa sikaryhmiä yhdistetään.
  • Tarkastuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, esiintyykö sikojen keskuudessa aggressiivista tai muunlaista ei-toivottua käyttäytymistä sekä siihen, onko sioilla purema- tai raapimisvammoja, vaikuttavatko ne stressaantuneilta, esiintyykö niillä tilanahtautta ja syntyykö arvojärjestyskiistoja.
  • Mahdollisista toimenpiteistä normaalista käyttäytymisestä poikkeavien tappeluiden estämiseksi annetaan selvitys kohdassa lisätietoja.
  • Tappeluita estäviä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tutkimis- ja tonkimismateriaalin lisääminen ja niiden vaihteleminen.
  • Suojautuminen toisilta sioilta ryhmiä yhdistettäessä: Suomessa kansallisten vaatimusten sikadirektiiviä suurempi tila mahdollistaa sikojen väistämisen. Kuitenkin poikkeuksellisen vaikeissa tilanteissa, joissa esim. sioilla on vakavaa häntien purentaa, tulisi sioille järjestää mahdollisuus piiloutua tai väistää toisiaan.

4.6. Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §. 98/58/EY liite kohta 4 ja 12.

• • Vaatimus koskee myös ulkona pidettäviä eläimiä.

4.7. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista tarvittaessa eläinlääketieteellistä Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. Jos sika joudutaan eläinlääketieteellisestä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvästä syystä erottamaan ryhmästä, sen on voitava kääntyä yksittäiskarsinassaan helposti ympäri, jollei eläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

• • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida.
  • Asianmukaisina tiloina voitaisiin pitää esimerkiksi erillisiä sairaskarsinoita, jonne eläimet voidaan tarvittaessa siirtää saamaan Esimerkkejä mm. sairaskarsinoihin liittyvistä hyvistä käytännöistä: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elaimet/sairaan-sian-hoito-ja-lopettaminen.pdf

Tiineet emakot ja ensikot on tarvittaessa lääkittävä ulko- ja sisäloisia vastaan. Jos emakko tai ensikko laitetaan porsimishäkkiin, eläin on puhdistettava perusteellisesti ennen häkkiin laittamista.

EHL 6 §, 20 §, 23 §; 38 Vna 629/2012 3 §,16 §, muut. 154/2017; 98/58/EY liite kohta 4.; 2008/120/EY, 3 art. kohta 8, liite 1 luku 2 kohta B2.

4.8. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §. 98/58/EY liite kohdat 5 ja 6.

• • Kirjanpidoksi käy esim. eläintunnistuslain mukainen luettelo. Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Se voi olla myös esimerkiksi osa eläinterveydenhuollon seurantajärjestelmää tai tuotannonhallintajärjestelmää.

4.9. Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettava viikkoa ennen odotettua porsimista riittävästi sopivaa materiaalia pesäntekoa varten. EHL 37 §; Vna 629/2012 16 §. 2008/120/EY, liite 1 luku 2 kohta B3.

• • Sopivana pesänrakennusmateriaalina voidaan pitää esimerkiksi olkea, risuja sekä lattiaan ulottuvia köysinippuja tai juuttisäkkejä. Jos köysinippu tai juuttisäkki ei koske lattiaan, tulee emakolle jakaa myös kaksi kertaa päivässä jotain kärsällä ja etujaloilla kuovittavaa ja siirreltävää irtomateriaalia (olkea, purua, sanomalehteä).
  • Voimakas pesänrakennustarve käynnistyy noin 1 vrk ennen porsimista.

4.10. Sikoja koskevat toimenpiteet tehdään asianmukaisesti.

Sialle on tehty leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide vain sallituista syistä. Leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide saadaan tehdä eläimelle vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua. EHL 15, 16 §; Vna 1165/2023 2 §, 5 §, 98/58/EY liite kohta 19. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 8.

• • Sikojen häntiä ei ole typistetty
  • Porsaiden hampaiden katkaiseminen tai hiominen olisi sallittu vain, jos sen tarpeellisuus voitaisiin perustella kyseisen eläinyksilön hyvinvointiin liittyvällä eläinlääketieteellisellä syyllä (esim. trauma)
  • Enintään seitsemän päivän ikäisen porsaan saa kastroida avoimella leikkausmenetelmällä kudoksia repimättä 1.1.2024-31.12.2026, jos toimenpiteen yhteydessä käytetään kipulääkitystä ja henkilöllä on siihen soveltuva koulutus tai riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi
  • 1.2027-31.12.2034 välisenä aikana kastraation saa suorittaa vain porsaalle, joka on saanut paikallispuudutuksen ja kipulääkityksen. Puudutuksen saa antaa vain henkilö, joka on suorittanut porsaiden kirurgisen kastraation koulutuksen sisältävän tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen. Henkilöllä on oltava koulutuksen järjestäjän antama todistus 
  • Yli seitsemän päivän ikäisen porsaan saa kastroida vain eläinlääkäri asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen

4.11. Alle 28 päivän ikäistä pikkuporsasta ei saa vieroittaa emakosta, jollei vieroittaminen ole välttämätöntä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Jos porsaat siirretään erityisesti tähän tarkoitukseen varattuihin emakoiden tiloista erillisiin tiloihin, jotka tyhjennetään, puhdistetaan perusteellisesti ja desinfioidaan ennen uuden porsasryhmän tuloa, saadaan porsaat kuitenkin vieroittaa emakosta jo 21 päivän ikäisenä. EHL 20, 36 §; Vna 629/2012 17 §. 98/58/EY liite kohta 20. 2008/120/EY, liite 1 luku 2 kohta C3.

• • Poikkeustapauksissa porsaita voidaan siirtää hengen pelastamiseksi ns. Rescue Deck -järjestelmään jo ennen 21 päivän ikää (Eviran kirje 755/055/2011.).
  • Hyviä vieroituskäytäntöjä on esitelty ETT:n oppaassa: https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/PorsaidenVieroitusopas_2018.pdf

4.12 * Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Sikojen sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa. Sikojen korvia ei ole lovettu. EHL 6 §, 15 §, 20 §; Vna 629/2012 13 §

• • Arvioitaessa eläimiä niiden puhtauden perusteella eläimet voidaan luokitella neljään luokkaan: puhdas, hieman likainen, likainen tai erittäin likainen (Liite ).
  • Sikojen puhtautta arvioitaessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa ja huomioida kokonaisuus, mm. karsinan olosuhteet ja karsinan muut siat.
  • Muutamaa yksittäistä likaista eläintä keskikokoisessa sikalassa (esim. 1500 lihasikaa) voidaan pitää hyväksyttävänä, mutta tarvittaessa arvioinnin perusteella voidaan antaa eläinten hyvinvointilain mukaisia neuvoja.
  • Yksittäisen erittäin likaisen sian kohdalla erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksilön kuntoon, kuten mahdollisiin ihovauriohin. Tarvittaessa yksittäisen eläimen osalta ryhdytään eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan useampi erittäin likainen eläin sikalassa edellyttää eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. 
  • Tapauskohtaisesti voidaan myös tehdä uusintatarkastus myöhemmin viileämpänä ajankohtana, jos tarkastus on ollut kesäaikaan kuumalla ilmalla ja siinä on todettu laiminlyönti sikojen likaisuuteen liittyen. 
  • Tarkastajan olisi hyvä valokuvata likaiseksi tai erittäin likaiseksi arvioidut eläimet sekä yleiskuva kokonaisuudesta. Lisäksi tarkastajan tulisi kirjata missä karsinassa likaiset eläimet ovat, kuinka montaa eläintä likaisuus koski sekä mihin likaisuusluokkaan ne kuuluvat.

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

• • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin totuttamista, ja hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi eläinten siirto. 

4.13. *Sikojen pitopaikassa on oltava sairaita, vahingoittuneita tai muusta syystä toisista sioista erotettuja sikoja varten tilaa vähintään 5 % sikojen pitopaikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta. Vna 629/2012 4 §, muut. 154/2017

• • Porsituskarsinassa olevat emakoita ei huomioida sairaiden tilantarvetta arvioitaessa
  • Tiineytyshäkeissä olevien emakoiden tai ensikoiden osalta tilantarve lasketaan 5 %:lle ryhmän sioista

4.14 *⁾Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.15. *Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. Sika saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. EHL 64 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen
  • Lopetusmenetelmän asianmukaisuus voidaan tarvittaessa varmistaa raatoja tarkastamalla

4.16. *Eläimen haltijan hallussa olevan sian saa keinosiementää eläimen haltija, tämän palveluksessa oleva tai maatalouslomittaja, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. EHL 15 §; Vna 1165/2023 §

• • Keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala)
  • Tarkastuksella on voitava osoittaa todistus hyväksytysti suoritetusta tutkinnon osasta.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan rehua. Siat on ruokittava vähintään kerran päivässä. EHL 21 §; Vna 629/2012 15 §. 98/58/EY liite kohta 14 ja 15. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 6.

Rehun on oltava sioille ravintoainekoostumukseltaan sopivaa ja riittävän energiapitoista. Joutilaille emakoille ja ensikoille on annettava lisäksi riittävästi täyttävää ja kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi. Porsaiden totuttaminen vieroituksen jälkeiseen rehuun on aloitettava riittävän aikaisin ennen vieroitusta EHL 21 §; Vna 629/2012 15 §; 17 §. 98/58/EY liite kohta 14. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 6 ja 7.

• • Vaikka ravinnontarpeet täyttyvät, voivat joutilaat emakot ja ensikot tuntea nälkää. Täyttävä ja kuitupitoinen rehu lisää kylläisyyden tunnetta. Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden pureskelutarpeen tyydyttämiseksi tulisi antaa riittävästi kuitupitoista rehua esim. heinää tai olkea muun ruokinnan lisänä.
  • Kuntoluokituksessa voidaan käyttää saatavilla olevaa ohjeistusta. Myös Luken julkaisemaa ohjetta Rehutaulukot ja ruokintasuositukset voidaan käyttää apuna riittävän ravinnon saannin arvioimisessa. Lihasikojen päiväkasvut voidaan saada esimerkiksi teurastamon raportista.

Ryhmässä pidettävien sikojen on voitava syödä yhtä aikaa, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla tai jollei ruokintaan käytetä automaattista siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitetta. Ryhmissä pidettävien emakoiden ja ensikoiden ruokinta on järjestettävä siten, että kaikki eläimet saavat rehua silloinkin, kun muita rehusta kilpailevia eläimiä on paikalla. Ruokinta-astiat ja -kaukalot on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla.

Sikojen ruokintaan käytettävän ruokintakaukalon pituus sikaa kohden:

EHL 21 §, EHL 37 §; Vna 629/2012 7 §, 15 §, liite 3. 98/58/EY liite kohta 14. 2008/120/EY, art. 3, liite 1 luku 1 kohta 6 ja 7.

• • Automaattisella ruokintalaitteella tarkoitetaan tässä sellaista ruokintalaitetta, jonka avulla kaikki eläimet saavat riittävästi rehua siten, että siitä ei synny ruokintatilanteessa tarpeetonta kilpailua.
  • Jatkuvasti tarjolla tarkoittaa, että eläinten saatavilla on rehua 24 h vuorokaudessa.
  • Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, rehukaukalon mittojen ei tarvitse täyttyä.
  • Esimerkkejä ruokintaan ja juottoon liittyvistä hyvistä käytännöistä: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/elaimet/sian_ruokinta_ja_juotto_fi.pdf

5.2. Sikojen saatavilla on jatkuvasti vettä pysyvässä pitopaikassaan. Vettä ei kuitenkaan edellytetä vastasyntyneelle porsaalle tai sialle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava. Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta ja puhdasta vettä. Juotossa on otettava huomioon sian fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista vettä tai muuta juotavaa.

Sikojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Pitopaikan juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että eläinten välisestä kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eläinten hyvinvoinnille. EHL 21  §, EHL 37 §; Vna 629/2012 7 §, 15 §. 98/58/EY liite kohdat 8, 16 ja 17. 2008/120/EY, liite 1 luku 1 kohta 7.

Juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä. EHL 21 §; Vna 629/2012 15 §. 98/58/EY liite kohta 14 ja 16.

• • Veden saannin riittävyyden arviointi katso soveltuvin osin Naudat yli 6 kk, kohta 2.
  • Vastasyntyneenä pidettäisiin enintään 2 viikon ikäistä porsasta

5.3. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Sellaiset laitteet, joista eläimen terveys ja hyvinvointi riippuvat, on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eeläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi. Jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 22 §, EHL 36 §. 98/58/EY liite kohta 13.

• • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.4. *Jos käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, siat on totutettava niiden käyttämiseen. EHL 12 §, 21 §; Vna 7 §.  

LIITE: Sikojen puhtauden arviointi

Kehossa olevaa lantaa ei pidä sekoittaa muuhun likaan (ulkona, muta).