Turkiseläinten hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

Tulosta
Julkaisupäivä: 24. helmikuuta 2026

Tässä ohjeessa tarkoitetaan turkiseläimellä turkisten tuottamiseksi tai muuta vastaavaa tuotantotarkoitusta varten tarhattavaa minkkiä (Neovison vison, ent. Mustela vison), hilleriä (Mustela putorius), sinikettua (Vulpes lagopus, ent. Alopex lagopus) sekä hopea- tai punakettua (Vulpes vulpes), *sinsillaa (Chinchilla chinchilla, Chinchilla brevicaudata ja Chinchilla lanigera), supikoiraa (Nyctereutes procyonoides) ja soopelia (Martes zibellina).

* Sinsilla ei kuulu 1.1.2024 alkaen EHL liitteen 1 tuotantoeläinlajeihin.

1 Pitopaikan yleisiä vaatimuksia

1.1 Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka.

Turkistarhan varjotalot, eläinsuojat, aitaukset, häkit, varusteet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläimiä eivätkä vaaranna niiden terveyttä tai hyvinvointia. Häkissä ei saa olla sellaisia teräviä kulmia ja ulokkeita, jotka voivat vahingoittaa eläimiä. Häkin oviaukon on oltava kooltaan, rakenteeltaan ja muodoltaan sellainen, että eläin voidaan poistaa häkistä ilman, että sille aiheutuu vahingoittumisen vaaraa. Pitopaikan pohjan tai lattian on oltava sellainen, että turkiseläinten käpälät eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu.   Häkit on sijoitettava tai rakennettava siten, etteivät eri häkkien eläimet pääse vahingoittamaan toisiaan. Juoma- ja ruokinta-astioiden on oltava sellaisia, etteivät ne aiheuta turkiseläimille vahingoittumisen vaaraa.  EHL 34 §, 36 §; Vna 1084/2011 3 §, 4 §, 5 §, 8 §. 98/58/EY liite kohta 8–9, 12–13.

1.2. Turkiseläinten pitoon tarkoitettujen eläinsuojien, häkkien, pesäkoppien, hyllyjen sekä muiden tilojen, varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Häkit on sijoitettava niin korkealle maan pinnasta, että häkkien alusta voidaan puhdistaa asianmukaisesti. EHL 33 §; Vna 1084/2011 3 §, 4 §, 5 §. 98/58/EY liite kohta 8.

1.3. Pitopaikan pohjan tai lattian on oltava sellainen, että turkiseläinten käpälät eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Ketun häkin pohjaverkon silmäkoko saa olla enintään 11,5 cm². Pohjaverkon verkkolangan paksuuden on oltava vähintään 2,1 mm. Minkin ja hillerin häkin pohjaverkon silmäkoko saa olla enintään 8,8 cm². Pohjaverkon verkkolangan paksuuden on oltava vähintään 1,8 mm. Pohjan on oltava tasainen ja vakaa. EHL 34 §, 36 §; §; Vna 1084/2011 4 §, 5 §, 7 §. 98/58/EY liite kohta 8

1.4. Tarha-alue on aidattava. Tarhaa ei kuitenkaan tarvitse aidata, jos eläinten karkaaminen on estetty eristämällä eläintilat verkolla, laudoituksella tai muulla vastaavalla varmalla tavalla. Aidat ja muut eläinten karkaamisen estävät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa. EHL 34 §; Vna 1084/2011 3 §. 98/58/EY liite kohta 12.

    • Jos aidatulla alueella on toimintaa ja ihmiset liikkuvat porteista sisään ja ulos, voivat portit olla auki. Kun ihmiset menevät tauoille, on portit suljettava. Sama koskee tilannetta, jossa aluetta ei ole aidattu, vaan varjotalot on tehty pakovarmoiksi. Kun varjotalojen alueella työskennellään, voidaan ovet pitää auki. Kun siirrytään työskentelemään kauemmaksi, ovet on suljettava. 

1.5. *Häkkirivien välissä on oltava riittävästi tilaa eläinten tarkastamista ja hoitoa varten. Häkkejä ei saa asettaa päällekkäin. EHL 33 §; Vna 1084/2011 5 §.

    • Kaksikerroshäkit ovat kuitenkin sallittuja, kun ylä- ja alaosa on yhdistetty kulkuaukolla tai ‑käytävällä saman eläinyksilön tai eläinryhmän käyttöön.

1.6. * Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Turkiseläinten pitopaikka, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Nestemäisten eritteiden tulee poistua asianmukaisesti tai imeytyä hyvin kuivikkeisiin. EHL 36 §; Vna 1084/2011 4 §

1.7. *Ketun häkin pohjaverkon verkkolangan on oltava muovipäällysteinen. EHL 34 §; Vna 1084/2011 7 §.

    • Jos pohjaverkon muovitus on kulunut yli 20 %:n alueelta, merkitään laiminlyönti. Jos kuluminen on pienemmällä alueella, merkitään tieto lisätietoihin ja neuvotaan korjaamaan asia.

1.8. *Jos karanneiden eläinten kiinniottamiseen tarha-alueella käytetään ansoja, ne on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. EHL 34 §; Vna 1084/2011 3 §.

1.9. *Turkiseläinten nahkomisessa käytettävän tilan on oltava riittävän kaukana turkiseläinten pitopaikasta. EHL 37; Vna 1084/2011 3 §

1.10 *Turkistarhalla on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta. EHL 33 §; §; Vna 1084/2011 3 §

1.11. * Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. Pitopaikassa olevat turkiseläimet on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. EHL 31 §; EHL 31 §; Vna 1084/2011 4 §

2 Tilavaatimukset

2.1. Pitopaikan tilavaatimukset täyttyvät

Turkiseläinten tulee voida seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua. Eläinten käytettävissä on asianmukainen makuupaikka. Samassa pitopaikassa pidettävien eläinten tulee voida asettua pitopaikassaan yhtä aikaa makuulle.

Minkki ja hilleri

Minkin ja hillerin häkkien on täytettävä seuraavat vähimmäistilavaatimukset:

 

Pinta-ala (cm²) (ilman pesäkoppia)

Täysikasvuinen eläin

2550

Emo pentueen kanssa

2550

Kaksi vieroitettua pentua*

2550

*Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, lisätilaa on oltava kutakin seuraavaa pentua     kohden vähintään 850 cm².

Häkin leveyden on oltava vähintään 30 cm ja pituuden ilman pesäkoppia vähintään 70 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm. EHL 33 §; Vna 1084/2011, liite 1. 98/58/EY liite kohta 7.

    • Tässä kohdassa vieroitetulla pennulla tarkoitetaan minkin tai hillerin pentua syyskuun puolen välin jälkeen. Tämän ajankohdan jälkeen on esimerkiksi:
    • emolla ja 1 pennulla oltava tilaa vähintään 2 550 + 850 = 3 400 cm2 tai
    • emolla ja 2 pennulla oltava tilaa vähintään 2 550 + 850 + 850 = 4 250 cm2 tai
    • neljällä pennulla 2 550 + 850 + 850 = 4 250 cm2.

 

Kettu

Ketun häkkien on täytettävä seuraavat vähimmäistilavaatimukset:

 

Pinta-ala (m²)

Täysikasvuinen eläin

0,8

Emo pentueen kanssa

2,0

Kaksi vieroitettua pentua*

1,2

*Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, lisätilaa on oltava kutakin seuraavan pentua kohden vähintään 0,5 m².

 

Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm ja pituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 70 cm. EHL 33 §; Vna 1084/2011, liite 1. 98/58/EY liite kohta 7.

    • Tilavaatimus ”emo pentueen kanssa” tulee täyttyä viimeistään silloin, kun pennut eivät enää ole vain pesässä, vaan liikkuvat sieltä itsenäisesti ulos.
    • Myös niin sanotuilla juoksu-uroksilla, joilla on käytössään juoksutunneli, on oltava jatkuvasti käytettävissään vähimmäistilavaatimukset täyttävä häkki.
    • Juoksunarussa olevilla juoksu-uroksilla ei tarvitse olla pääsyä häkkiin silloin, kun tarhalla on toimintaa, mutta yöksi niiden on päästävä vähimmäistilavaatimukset täyttävään häkkiin.

Supikoira

    • Kun arvioidaan, onko supikoiralla riittävästi tilaa, voidaan käyttää suuntaa antavina tilavaatimuksina ketuille säädettyjä tilavaatimuksia.

2.2. Pitopaikan on tarjottava turkiseläimille riittävä suoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten haitallista kylmyyttä, kuumuutta, tuulta ja sadetta vastaan. EHL 35 §; Vna 1084/2011 3 §, 4 §. 98/58/EY liite kohta 12

 

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Valaistuksen on oltava turkiseläimille sopiva eläinten fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja siihen, että eläin voidaan tarkastaa ja hoitaa asianmukaisesti. EHL 35 §; 98/58/EY liite kohta 11.

    • Ulkona olevissa varjotaloissa katsotaan riittäväksi valaistukseksi luonnonvalo yhdessä ruokintatrukin ja otsalampun valon kanssa.

3.2. *Tarhan ympäristön on oltava riittävän rauhallinen ja meluton. EHL 35 §; Vna 1084/2011 3 §, 10 §

 

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §, 98/58/EY liite kohta 1

    • ”Riittävän pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
    • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
    • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Turkiseläinten hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, penikoimisen aikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Turkiseläin on tarkastettava yksilöllisesti, jos se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. EHL 22 §; Vna 1084/2011 9 §. 98/58/EY liite kohta 2 ja 4

4.3. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava. Pysyvässä pitopaikassa on oltava sairasta tai vahingoittunutta turkiseläintä varten erillinen, asianmukainen häkki tai muu vastaava tila, jossa eläintä voidaan tutkia, hoitaa ja eristää sekä käsittelyn kannalta välttämättömät välineet. Sairas eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. EHL 6 §, 23 §; Vna 1084/2011 4 §. 98/58/EY liite kohta 4

    • Jos eläimessä on sellaisia rakenteellisia ominaisuuksia, joiden takia sitä ei tulisi käyttää jalostukseen, antaa viranomainen tarhaajalle tätä koskevan eläinten hyvinvointilain

Turkiseläintä ei sidota tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. Kipua aiheuttava toimenpide on suoritettu vain sallituista syistä EHL 13 §; 1165/2023

4.4. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa muuta kuin elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §. 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

    • Kirjanpitoa edellytetään lääkinnällisestä ja ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
    • Kirjanpidosta tulisi käydä ilmi esimerkiksi eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkkeen antopäivämäärä ja lääkkeen nimi ja määrä.
    • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
    • Huom! Ehdollisuuden osalta kirjanpito eläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta valvotaan turkiseläinten hyvinvoinnin tarkastuksen yhteydessä.
    • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.5. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §. 98/58/EY liite kohta 5 ja 6

4.6 *Ketun häkissä on oltava sopivalle korkeudelle sijoitettu hylly, jolla eläin voi maata luonnollisessa asennossa. Erillistä hyllyä ei kuitenkaan tarvita, jos häkissä on sellainen pesäkoppi, jonka kattoa voi käyttää hyllynä. EHL 33 §; Vna 1084/2011 6 §.

    • Hyllyn on oltava sopivankokoinen ja sellaisella korkeudella, että kettu pääsee ja mahtuu siihen koko sen ajan, kun se asuu häkissä.
    • Jos häkissä pidetään useita kettuja, on hyllytilaa oltava riittävästi kaikille. Hyllytilaa voidaan katsoa olevan riittävästi esimerkiksi silloin, kun häkissä on kolmesta viiteen kettua ja vähintään kaksi standardikokoista hyllyä.

4.7. * Ketun pitopaikassa on oltava sopiva pesäkoppi synnytystä ja pentujen hoitoa varten. Ketun pesäkopin on oltava kaksiosainen siten, että siinä on varsinainen pesätila ja eteinen. Pesäkopin on oltava niin tilava, että eläin voi levätä siinä luonnollisessa asennossa. Pesäkopissa on oltava tarvittaessa riittävästi kuivikkeita. Pesäkopin kulkuaukon on oltava sellainen, että täysikasvuinen eläin mahtuu kulkemaan siitä vaikeuksitta, mutta vastasyntyneet pennut eivät pääse putoamaan pesästä. EHL 33 §, EHL 35 §, 3 §; Vna 1084/2011 6 §.

    • Eteisen ja pesätilan erottamiseen toisistaan riittää sellainen rakennettu järjestely, joka pitää pienet pennut pesätilan puolella.
    • Kuumalla säällä voi pesäkopin katon nostaa tarvittaessa pois.

4.8. * Minkin ja hillerin pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava ympärivuotisesti riittävän suuri pesäkoppi. Pesäkopin on oltava niin tilava, että eläin voi levätä siinä luonnollisessa asennossa. Pesäkopissa on oltava jatkuvasti riittävästi kuivikkeita. Pesäkopin kulkuaukon on oltava sellainen, että täysikasvuinen eläin mahtuu kulkemaan siitä vaikeuksitta, mutta vastasyntyneet pennut eivät pääse putoamaan pesästä. EHL 33 §, EHL 35 §; Vna 1084/2011 6 §.

    • Pesäkopin on oltava niin suuri, että kaikki häkissä olevat eläimet mahtuvat sen sisälle yhtä aikaa. 

4.9. *Minkin ja hillerin häkin pohjalle on imetysaikana asetettava tarvittaessa riittävän tiheäsilmäinen suojaverkko (pentuverkko). EHL 34 §; Vna 1084/2011 12 §

4.10 * Pentuja ei saa vieroittaa emostaan liian varhain. Vieroituksen on tapahduttava sekä pentujen että emon hyvinvoinnin kannalta edullisimpana ajankohtana. Minkinpentuja ei saa vieroittaa emostaan ennen kuin ne ovat vähintään kahdeksan viikon ikäisiä, ellei vieroittaminen tätä ennen ole välttämätöntä emon tai pentujen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tiineiden ja vastasynnyttäneiden eläinten tarpeetonta häiritsemistä on vältettävä. EHL 20§; Vna 1084/2011 10 §, 12 §

    • Vieroitusikä kirjataan lomakkeelle

4.11. *Turkiseläimellä on oltava sopivaa pureskelu- ja muuta virikemateriaalia. Ketulle ja supikoiralle sopivaa materiaalia ovat esimerkiksi puupalikat, minkille ja hillerille olki tai muu vastaava materiaali. EHL 20 §; Vna 1084/2011 9 §

    • Kun ketulla on pienet pennut, jotka ovat vain pesän sisällä eivätkä liiku sieltä itsenäisesti ulos, voidaan tämän lyhyen ajanjakson ajaksi katsoa pesäkopin riittävän pureskelu- ja muuksi virikemateriaaliksi pentujen loukkaantumisriskin takia.
    • Kun pennut ovat kasvaneet sen verran, että lähtevät liikkeelle pesästä, käännetään pesäkoppi kyljelleen. Tämän jälkeen ketulla on oltava käytettävissään myös purukapula.
    • Jos minkin pesässä käytetään kuivikkeena jauhomaista sahanpurua, tulee sille olla lisäksi jotain pureskeluun sopivaa materiaalia.
    • Supikoiralle riittäväksi pureskelumateriaaliksi katsotaan myös olki, jota on jatkuvasti sen saatavilla.

4.12. *Turkiseläinten häkit, aitaukset ja muut pitopaikat on sijoitettava siten, että eläimillä on kuulo- ja näköyhteys tarhalla tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi eläimillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa, jos se on lajille tyypillistä käyttäytymistä.

Jos turkiseläinryhmiä tai yksittäisiä eläimiä sijoitetaan samaan tilaan, on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleen muodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. Täysikasvuisia eläimiä, joita ei ole kasvatettu yhdessä, ei saa sijoittaa samaan tilaan ilman asianmukaista valvontaa.

Turkiseläinten jalostuksessa on vältettävä arkojen yksilöiden käyttöä siitoseläiminä. EHL 20 §; Vna 1084/2011 3 §; 9 §, 12 §

4.13. *. Niskapihtien käyttämistä kettujen kiinniottamisessa on vältettävä. Elektroejakulaation käyttö siemennesteen keräämiseksi on kielletty. EHL 15 §; Vna 1084/2011 8 §, 10 §

    • Kettua ei saa nostaa niskapihdeillä. Niskapihtejä saa käyttää ainoastaan kiinniottamiseen ja liikkumisen rajoittamiseen, jos se on välttämätöntä.
    • Eläintä nostettaessa niskapihtejä saa käyttää vain liikkumisen rajoittamiseen ja eläintä tulee kannatella esimerkiksi rinnan alta siten, että sen paino ei ole niskapihtien eikä hännän varassa.

4.14. *Eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö. Eläimiä tulee varjella vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä lopetuksen ja siihen liittyvien toimien aikana. Turkiseläin saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. EHL 64 §; (EY) N:o 1099/2009 3 artikla, 4 artikla, liite I

    • Lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.

Eläinten lopetus ja siihen liittyvät toimet voidaan antaa vain sellaisten henkilöiden tehtäväksi, joilla on tarvittava kelpoisuus suorittaa kyseiset tehtävät aiheuttamatta eläimille vältettävissä olevaa kipua, tuskaa ja kärsimystä. Turkiseläinten lopetus on suoritettava sellaisen henkilön läsnä ollessa ja välittömässä valvonnassa, jolla on lopetusasetuksen 21 artiklassa tarkoitettu kelpoisuustodistus, joka on myönnetty kaikkia hänen valvonnassaan suoritettavia toimia varten. (EY) N:o 1099/2009 7 artikla

Alan toimijoiden on suunniteltava etukäteen turkiseläinten lopetus ja siihen liittyvät toimet ja suoritettava ne laatimansa toimintaohjeiston mukaisesti. (EY) N:o 1099/2009 6 artikla

Alan toimijoiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet erityisesti sen varmistamiseksi, että eläimiä käsitellään niin, että niiden normaali käyttäytyminen otetaan huomioon. Lopetettavaa eläintä on pidettävä kiinni tai sen liikkumista on rajoitettava muulla sopivalla tavalla siten, että eläin säästyy lopettamisessa kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta, kärsimykseltä, vahingoittumiselta ja ruhjoutumiselta. Lopetettavaa eläintä ei saa ripustaa ennen lopettamista, eikä sen raajoja saa sitoa. (EY) N:o 1099/2009 3 artikla

Alan toimijalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on valvonnassaan lopetusasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa eläinten lopetusta tai siihen liittyviä toimia harjoittava yritys. (EY) N:o 1099/2009 2 artikla

    • Turkiseläintenpitäjältä, joka lopettaa satunnaisesti sairaita tai loukkaantuneita eläimiä, ei vaadita toimintaohjeistoa. Jos turkiseläintenpitäjä valmistaa, ostaa tai vuokraa eläinten lopetusta varten soveltuvan laitteiston, ja vastaa nahkottavien turkiseläinten lopettamisesta itse, on kyseessä eläinten lopetusta harjoittava yritys, jonka tulee laatia toiminnastaan kirjallinen toimintaohjeisto. Jos eläinten lopetuspalvelu ostetaan ulkopuoliselta toimijalta, kuuluu myös toimintaohjeiston laatiminen eläinten lopetuksesta vastaavalle yritykselle.

4.15. *Eläimen haltijan hallussa olevan ketun ja suomensupin saa keinosiementää eläimen haltija, tämän palveluksessa oleva ja maatalouslomittaja, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. EHL 15 ; Vna 1165/2023 9 §

    • Keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala) perusteisiin sekä maatalousalan perustutkinnon (turkistalouden osaamisala) ja tarhaajamestarin erikoisammattitutkinnon
    • Tarkastuksella on voitava osoittaa todistus hyväksytysti suoritetusta tutkinnon osasta.

4.16. *Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Eläinten kynnet on leikattava tarvittaessa. Turkiseläin on otettava kiinni ja siirrettävä rauhallisesti. EHL 6 §, EHL 20 §; Vna 1084/2011 9 §, 10 §.

    • Eläinten kynnet on leikattava, jos ne ovat kasvaneet käyriksi siten, että niistä aiheutuu takertumisen vaara. Siitokseen jätettävien eläinten kynnet on leikattava ainakin kerran vuodessa niiden muun käsittelyn yhteydessä. 

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

  • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi eläinten siirto.

 

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan rehua. Turkiseläimille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä eikä saa aiheuttaa terveydelle vaaraa. EHL 21 §; Vna 1084/2011 10 §, 11 §. 98/58/EY liite kohta 14.

5.2. Turkiseläimen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä samana vuonna syntyneiden vieroitettujen pentujen eikä siitoksesta poistettujen eläinten pysyvässä pitopaikassa silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy. Näille eläimille on tällöin tarjottava sulaa vettä vähintään kolme kertaa päivässä. Eläinten saatavilla on oltava päivittäin riittävästi puhdasta vettä. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä. Talvella juoma-astioiden on oltava sellaisia, että eläimen kieli ei jäädy astiaan kiinni. EHL 21 §; Vna 1084/2011 8 §, 11 §. 98/58/EY liite kohta 13, 16 ja 17.

    • Juomakuppien materiaali kirjataan lomakkeelle.

5.3. Mikäli turkiseläinten ruokinta ja juotto tapahtuu pääasiassa koneellisesti, laitteiston toimivuus tarkastetaan päivittäin. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juomalaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 22 §; 36 §; 98/58/EY liite kohta 13

    • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.4. * Jos eläinten juottamiseen käytetään automaattista juottolaitetta, eläimet on totutettava sen käyttämiseen. EHL 12 §, EHL 21 §; Vna 1084/2011 8 §.

5.5. * Eläinten juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. EHL 21 §, EHL 36 §; Vna 1084/2011 11 §.