Vuohien hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

Tulosta
Julkaisupäivä: 24. helmikuuta 2026

Tässä ohjeessa tarkoitetaan:

1) kilillä alle kuuden kuukauden ikäistä vuohta;

2) kutulla synnyttänyttä naaraspuolista vuohta;

3) nuorvuohella yli kuuden kuukauden mutta alle kahdentoista kuukauden ikäistä vuohta.

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. Rakolattian, ritilälattian tai reijitetyn lattian on oltava sellainen, että vuohien sorkat tai utareet eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. EHL 34 §, 36 §; Vna 589/2010 3 §. 98/58/EY liite kohta 8 ja 9.

Pitopaikan sellaisten porttien, ovien, salpojen ja muiden vastaavien ovensulkijoiden, jotka ovat vuohien ulottuvilla, on oltava sellaisia, että vuohi ei pysty avaamaan niitä. Vuohien pitopaikassa olevat valaisimet on suojattava siten, etteivät ne voi vahingoittaa vuohia. Vna 589/2010 3 §, 6 §

1.2. Materiaalit, joiden kanssa vuohet pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa perusteellisesti ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. EHL 33 §; Vna 589/2010 3 §; 98/58/EY liite kohta 8

1.3. * Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. EHL 36 §; Vna 589/2010 3 §, 5 §.

1.4. * Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 mm ja raon leveyden enintään 25 mm. Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Vna 589/2010 5 § 

1.5. * Eläinsuojassa olevat vuohet on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. Eläinten hoitajan on varauduttava hätätilanteisiin ja hänellä on oltava käytettävissään tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §; Vna 589/2010 3 §

    • Häiriötilanteilla tarkoitetaan myös esimerkiksi vedenjakelun häiriöitä, poikkeuksellisia sääolosuhteita ja tietoliikennekatkoksia.
    • Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten eläinten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa.

 

2 Tilavaatimukset

2.1. Vuohien tulee voida seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä liikkua. Vuohien käytettävissä on asianmukainen makuupaikka. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon. EHL 33 §; Vna 589/2010 5 §; 98/58/EY liite kohta 7.

Vuohia ryhmässä pidettäessä pitopaikan lattiapinta-alan, ruokintahäkin pinta-alaa lukuun ottamatta, on vuohta kohden oltava vähintään:

Ikäluokka

Täytepohja (m2/eläin)

Ritilälattia (m2/eläin)

Rakolattia (m2/eläin)

Kili

0,25

0,25

-

Nuorvuohi

0,5

0,5

0,5

Vuohi

1,20

1,0

1,0

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava pinta-alaa vähintään 2 m2.

Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava kooltaan vähintään 1,4 m2 ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri. Vna 589/2010 4 §; 98/58/EY liite kohta 7.

2.2. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien eläinten pidolle asetut vaatimukset täyttyvät.

Pitopaikka on vuohille turvallinen. Ulkotarhan maapohjan sekä ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava vuohille turvallisia ja sellaisia, etteivät vuohet tarpeettomasti likaannu.

Ulkotarhan ja laitumen aidat ovat vuohille sopivasta materiaalista, turvallisia sekä hyvässä kunnossa. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vuohien vahingoittuminen ja karkaaminen. Aitojen on oltava vuohille sopivasta materiaalista. Jos aita on verkkoa, sitä on tarvittaessa kiristettävä, jotta verkkoon takertumisen vaara olisi mahdollisimman vähäinen. Vuohien pääsy niille myrkyllisten kasvien luo on estettävä. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuohille tarpeetonta kärsimystä. 

Vuohilla on ulkotarhassa ja laitumella riittävä säänsuoja epäsuotuisia sääoloja vastaan. 

EHL 33 §, 34 §, 35 §; Vna 589/2010 8 §, 98/58/EY liite kohta 12 ja 14

    • Sopivana säänsuojana kesälaitumella voidaan pitää esimerkiksi kolmiseinäistä rakennusta tai katosta. Myös luonnonympäristö kuten riittävän tiheä puusto tai maasto voi antaa joissakin tapauksissa riittävän suojan.
    • Mikäli eläimet voidaan siirtää tarvittaessa esimerkiksi kuttulaan, ei erillistä säänsuojaa vaadita.
    • Säänsuojan riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioitaessa tulee huomioida esimerkiksi vuodenaika ja sääolosuhteet sekä eläimen ikä ja fysiologinen tila, kuten tiineys ja poikimisten ajoittuminen, jotka vaikuttavat eläimen suojan tarpeeseen.

2.3. Vuohia ei sidota tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. EHL 13 §

2.3.1. *Vuohia ei saa pitää kytkettynä muutoin kuin lyhytaikaisesti eläimen ruokkimisen, lypsyn tai muun hoitamisen ajan. EHL 13 §; Vna 589/2010 10 §.

2.4. * Vuohien käytettävissä on puhdas ja kuiva makuupaikka. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu. EHL 33 §; Vna 589/2010 5 §

 

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava vuohille sopiva. EHL 35 §; Vna 589/2010 7 §. 98/58/EY liite kohta 10.

3.2. Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva vuohien fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. EHL 35 §; 98/58/EY liite kohdat 3 ja 11.

    • Eläintä tarkastettaessa/hoidettaessa valonlähde voi olla kiinteä tai valovoimaltaan riittävä siirrettävä valaisin

3.3. Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen, että ilman kosteus, lämpötila, pölyn määrä ja haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35 §; Vna 589/2010 7 §. 98/58/EY liite kohta 10.

    • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.

3.4. Jos vuohien terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, laitteistossa on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; 98/58/EY liite kohta 13

    • Tarkemmin kts. nauta 3.4.

3.5. * Vuohet eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. EHL 35 §; Vna 589/2010 7 §

 

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite kohta 1

    • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot).
    • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
    • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Vuohet on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Vuohien terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kuttujen tiineyden loppuvaiheessa, vuonimisen aikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Yksilöllinen tarkastus on suoritettava niille vuohille, joille se yleistarkastuksen perusteella on tarpeen. EHL 22 §; Vna 589/2010 9 §. 98/58/EY liite kohta 2.

    • Päivittäinen tarkastusvelvollisuus koskee ihmisen välittömässä valvonnassa ja tavoitettavissa olevia eläimiä. Pidettäessä vuohia esimerkiksi saarilaitumilla tai muilla laajahkoilla alueilla tulisi niiden tarkastustiheyttä arvioitaessa huomioida eläinten fysiologinen tila sekä olosuhteet laitumilla kuten esimerkiksi alueen turvallisuus ja se, miten eläinten juotto on järjestetty. Tällaiset alueet tulisi kuitenkin tarkastaa useamman kerran viikossa tapauskohtaista harkintaa käyttäen, jotta voitaisiin varmistaa, että erityistä seurantaa vaativat eläimet tulevat tarkastetuksi riittävän usein ja jotta eläin esimerkiksi sairastuessaan saisi asianmukaista hoitoa mahdollisimman pian.

4.3. Vuohien hoitoa ja tarkastamista varten on tilat ja välineet.

Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §.

    • Yksilöllinen tarkastaminen ja käsittely ryhmässä pidettävien eläinten osalta edellyttää usein eläimen erilleen ottamista ja sen liikkumisen rajoittamista tarkastuksen ajaksi. Esimerkiksi laitumella pidettävien nautojen yksilöllinen tarkastaminen edellyttää yleensä eläinten tai eläimen siirtoa pienempään aitaukseen tai karsinaan.

4.4. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Hoidossa oleva eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon. Tilasta tulisi olla, mikäli mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. EHL 6 §, 23 §; Vna 589/2010 3 §. 98/58/EY liite kohta 4.

    • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida.

4.5. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohta 5 ja 6.

    • Kirjanpidoksi käy esim. eläintunnistuslain mukainen luettelo. Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

4.6. Vuohien nupouttamiselle asetetut vaatimukset täyttyvät

Alle neljän viikon ikäisen vuohen sarvenaiheet saa tuhota ja vuohen sarvet poistaa ainoastaan eläinlääkärinammatin harjoittaja. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. EHL 15 §, 16 §; Vna 1165/2023 4 §.

    • Asianmukaisella anestesialla ja kivunlievityksellä tarkoitetaan eläimen rauhoitusta ja sarven alueen paikallispuudutusta sekä tulehduskipulääkkeen antamista eläimelle.

 

4.7. *)Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

    • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
    • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkityksen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
    • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
    • *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä.
    • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.8. * Hoidossa olevan eläimen yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. EHL 6 §, 20 §;

    •  Eläimen puhtauden arvioimisessa voi soveltuvin osin käyttää apuna lampaiden ohjetta (Lampaat 4.7.)

4.9. * Vuohia käsitellään asianmukaisesti. Vuohta ei saa tehdä liikkumattomaksi sähkön avulla. EHL 6 §, 13 §; Vna 589/2010 10 §

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

    • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi lypsy tai eläinten siirto.

4.10 * Vuohien sorkat on tarkastettava säännöllisesti ja hoidettava tarvittaessa. EHL 20 §; Vna 589/2010 9 §

4.11.* Sellaiset kutut, joita lypsetään, on lypsettävä vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. EHL 6 §; Vna 589/2010 13 §

4.12. * Vastasyntynyt kili ja kuttu on pidettävä yhdessä vähintään 24 tunnin ajan synnytyksestä, ellei eläinten erottamiseen toisistaan ole erityistä syytä. Vastasyntyneitä kilejä on valvottava kutun ja kilin välisen sidoksen muodostumisen varmistamiseksi. EHL 6 §, 20 §; Vna 589/2010 12 §

    • Poikkeustilanteissa, jos kilin ternimaidon saantia ei voida varmistaa, kilin ja kutun voisi erottaa aiemmin ja antaa ternimaito tuttijuotolla.

4.13 * Tarvittaessa on kilien tarvitseman lisälämmön saannin turvaamiseksi oltava käytettävissä lämmitin. EHL 6 §, 35 §; Vna 589/2010 12 §

4.14 * Vuohiryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä laumaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. Vuohet, jotka suhtautuvat toisiinsa vihamielisesti tai saattavat muutoin vahingoittaa toisiaan, on pidettävä erillään toisistaan. EHL 20 §; Vna 589/2010 9 §

4.15* Eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö. Vuohi saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. EHL 64 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

    • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.

4.16 * Eläimen haltijan hallussa olevan vuohen saa keinosiementää eläimen haltija, tämän palveluksessa oleva ja maatalouslomittaja, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. EHL 15 §; Vna 1165/2023 9 §.

    • Keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala)
    • Tarkastuksella on voitava osoittaa todistus hyväksytysti suoritetusta tutkinnon osasta.

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan rehua. Vuohelle annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä. Heinä- ja muut ruokintatelineet ja ruokintahäkit on rakennettava ja asennettava siten, että ne ovat kaikkien vuohien ulottuvilla. EHL 21 §; Vna 589/2010 6§, 11 §; 98/58/EY liite kohta 14 ja 15

Jos rehua ei ole vuohille jatkuvasti tarjolla, ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruokintahäkin reunan pituuden kiliä kohden on oltava vähintään 20 cm, nuorvuohta kohden vähintään 33 cm, täysikasvuista vuohta kohden vähintään 40 cm ja tiinettä kuttua kohden vähintään 45 cm. EHL 21§; Vna 589/2010 11 §. 98/58/EY liite kohta 15 ja 17.

5.2. Kilin on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Kilin maitoruokintaa on jatkettava vähintään kahdeksan ensimmäisen elinviikon ajan. Viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on oltava ruohoa, heinää tai muuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. EHL 20 §, 21§; Vna 589/2010 11 §. 98/58/EY liite kohta 15 ja 17.

    • Maidon sijaan voidaan käyttää juomarehua.

5.3. Pysyvissä pitopaikoissa vuohien saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä vastasyntyneelle vuohelle tai yksilölle, jonka vedensaantia on eläinlääketieteellisestä syystä rajoitettava.

Tilapäisissä pitopaikoissa vuohien saatavilla on oltava riittävästi vettä. Pitopaikasta riippumatta viikon ikäisestä alkaen kilin saatavilla on oltava puhdasta vettä.  Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan juomavettä, eikä vesi saa päästä jäätymään.

Vuohien pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 15 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kaukalot ja juomanipat on sijoitettava vuohien pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien vuohien ulottuvilla eivätkä ole eläimille vaarallisia. EHL 21 §; Vna 589/2010 6 §, 11 §. 98/58/EY liite kohta 16 ja 17.

    • Jatkuvan sulan veden vaatimuksesta voitaisiin poiketa myös poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa. à Jatkuvan vedensaannin poikkeustilanteiden osalta kts. nauta 5.2
    • Veden saannin riittävyyden arvioinnissa vuohilla voidaan katsoa, että juoma-allas vastaa useampaa juomapaikkaa. Käytettäessä usealle eläimelle tarkoitettua juomavesiallasta, altaan reunan riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti ja varmistaen, että eläimet saavat riittävästi vettä. Tällöin arvioidaan, kuinka monta juomapaikkaa altaassa on eli kuinka monta vuohta mahtuu juomaan yhtä aikaa. Arvioitaessa juomavesialtaan reunan riittävyyttä apuna voisi käyttää esimerkiksi tuettavaa lammas- ja vuohitalousrakentamista koskevassa MMM:n asetuksessa esitettyä minimivaatimusta 12 cm/ 15 vuohta.
    • Vastasyntyneenä pidettäisiin enintään viikon ikäistä kiliä

5.4. Mikäli vuohien ruokinta ja juotto tapahtuu pääasiassa koneellisesti, laitteiston toimivuus tarkastetaan päivittäin. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juomalaitteistojen häiriöiden varalta on käytettävissä varajärjestelmä. EHL 22 §; 36 §; 98/58/EY liite kohta 13

    • Laitteiden tarkastamisesta ei edellytetä kirjanpitoa
    • Varajärjestelmä voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina. Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. EHL 21 §, 36 §; Vna 589/2010 11 §.

5.6. * Käytettäessä automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, vuohet on totutettava niiden käyttämiseen. EHL 12 §, 21 §; Vna 589/2010 6 §.