Nautojen hyvinvoinnin ja ehdollisuuden otantavalvonta

NAUDAT YLI 6 KK

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1.  Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. Rakolattian, ritilälattian tai muun reijitetyn lattian on oltava sellainen, että nautojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. EHL 34 §, 36 §; Vna 592/2010 3 §, 4§; 98/58/EY98/58/EY liite kohta 8

1.2. Materiaalit, joiden kanssa naudat pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa perusteellisesti ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. EHL 33 §; Vna 592/2010 3 §, 98/58/EY liite kohta 8

1.3. * Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu.

Eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. EHL 36 §; Vna 592/2010 3 §. 

1.4. *  Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33 §; Vna 592/2010 3 §

• • Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta: Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
  • tai ETT:n ohjeistusta: https://www.ett.fi/nauta/tilatason-tautisuojaus/haittaelaintorjunta/

1.5. * Eläinsuojassa olevat naudat on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31§; Vna 592/2010 3 §

• • Häiriötilanteilla tarkoitetaan myös esimerkiksi vedenjakelun häiriöitä, poikkeuksellisia sääolosuhteita ja tietoliikennekatkoksia.
  •  Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten eläinten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa. Kirjallista suunnitelmaa ei edellytetä
  • Tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä tulee olla käytettävissä

2 Tilavaatimukset

2.1. Nautojen käytettävissä on asianmukainen makuupaikka. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä on oltava mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon.  EHL 33 §; Vna 592/2010 4 §, 98/58/EY liite kohta 7 

• • Jokaiselle lypsylehmälle tulisi olla pihatossa makuuparsi. Poikkeuksena parsi/lehmä periaatteesta voisi olla tilanne, jossa tilalla on osoitettavissa lehmille parsien lisäksi tai parsien tilalle muu sopiva makuupaikka.
  • Ehdollisuudessa asianmukaisuuden arviointi perustuu eläimen liikkumavapauden toteutumiseen.
  • Makuupaikan puhtaus ja kuivuus valvotaan kohdassa 2.6

2.2. Parrelle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Parsinavetassa parren on oltava riittävän pitkä ja leveä siten, että nauta voi seistä ja maata tasaisella alueella. Kytkettynä pidettävän hiehon tai lehmän takana oleva lantakouru on katettava ennen poikimista.  EHL 33 §; Vna 592/2010 8 §, 14 §, 98/58/EY liite kohdat 7, 8 ja 9.

• • Pitopaikassa tulisi olla riittävästi tilaa ja sen tulisi olla rakenteiltaan sellainen, että siellä pidettävä eläin voi seistä ja levätä lajilleen ominaisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitt

2.3. Naudan kytkemiseen käytetty laite tai väline on asianmukainen. Kytkemiseen käytettävän laitteen tai välineen on oltava säädetty sellaiseksi, että eläin voi asettua makuulle, nousta makuulta, syödä, juoda ja hoitaa kehoaan. Kytkemiseen käytettävä laite tai väline on sovitettava niin, että eläin ei kuristu tai muutoin vahingoitu.  EHL 33 §; Vna 592/2010 12 §. 98/58/EY liite kohta 7 ja 9

2.4. Ulkotarhalle ja ulkona pidettävien eläinten pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Pitopaikka on naudoille turvallinen. Ulkotarhan maapohjan sekä ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvallisia ja sellaiset, että naudat eivät tarpeettomasti likaannu minään vuodenaikana. EHL 34 §; Vna 592/2010 10 §. 98/58/EY liite kohta 12

Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia sekä hyvässä kunnossa. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä. EHL 6 §, 34 §; Vna 592/2010 10 §, 98/58/EY liite kohta 12 

• • Ulkotarhassa ja laitumella olevilla naudoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos naudat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, nautojen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että naudat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. EHL 33 §, 35 §; Vna 592/2010 10 §, 98/58/EY liite kohta 12 

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. EHL 33 §, 35 §; Vna 592/2010 10 §; 98/58/EY liite kohta 12

• • Sopivana säänsuojana voidaan pitää esimerkiksi kolmiseinäistä rakennusta tai katosta. Myös luonnonympäristö kuten riittävän tiheä puusto tai maasto voi antaa joissakin tapauksissa riittävän suojan.
  • Mikäli eläimet voidaan siirtää tarvittaessa esimerkiksi navettaan, ei erillistä säänsuojaa vaadita.
  • Säänsuojan riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioitaessa tulee huomioida esimerkiksi vuodenaika ja sääolosuhteet sekä eläimen ikä, rotu ja fysiologinen tila, kuten tiineys ja poikimisten ajoittuminen, jotka vaikuttavat eläimen suojan tarpeeseen.

Apuna tulkinnassa voi myös käyttää Eviran kirjettä Nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus (Dno 8462/0559/2009

2.5. * Parsinavetassa kytkettynä pidettävän lehmän, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinteäpohjainen. EHL 33 §; Vna 592/2010 8

2.6. * Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Nautojen käytettävissä on sopiva, puhdas ja kuiva makuupaikka. Tarvittaessa makuualue on kuivitettava. EHL 36 §; EHL 37 §; Vna 592/2010 4 §

• • Sopivalla makuupaikalla tarkoitetaan kuivaa ja rauhallista paikkaa, jossa eläin voi levätä rauhassa.
  • Lantakäytävää ei voi lähtökohtaisesti pitää sopivana makuupaikkana.
  • Makuupaikan puhtautta ja kuivuutta arvioitaessa tulee huomioida eläinten likaisuus/märkyys

2.7. * Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on säänsuojassa kuivikkeita vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. Vna 592/2010 4 §; 10 §

2.8. * Kytkettynä pidettävät lehmät ja hiehot pääsevät laitumelle tai jaloittelutarhaan.

Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan vähintään 60 päivänä 1.5.–30.9. välisenä ajanjaksona sekä lisäksi vähintään 30 päivänä tarkoituksenmukaiseksi katsottuna ajankohtana. Jaloittelutilan pinta-alan on oltava vähintään 6 m² siellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin aina vähintään 50 m². EHL 37 §; Vna 592/2010 2 §; Vna 300/2024)

• • Jaloittelun tulee tapahtua ulkona
  • Suosituksenomaisena päivittäisenä vähimmäisaikana jaloittelulle voitaisiin kelien salliessa pitää lypsyjen väliä 

Ruokavirasto voi myöntää vapautuksen laitumelle tai jaloittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimuksesta, jos tuotantotilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta tai jos muuta jaloitteluun soveltuvaa tilaa ei ole mahdollista kohtuudella järjestää tai jos vaatimuksen noudattaminen on kohtuutonta liikenteeseen, maastoon tai etäisyyteen liittyvistä syistä. Vapautus myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja enintään 31.12.2034 asti. Vapautus peruutetaan, jos vapautuksen myöntämisen edellytykset lakkaavat. Vna 592/2010 17 §

Eläintä ei saa pitää pysyvässä pitopaikassa jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla.

• • Kieltoa ei kuitenkaan sovelleta 1.1.2024 toiminnassa olleeseen navettaan, jossa pidetään maidontuotantoa varten lehmiä tai hiehoja. Uusia parsinavettoja ei ole saanut rakentaa ja ottaa käyttöön 1.1.2024 lähtien.
  • 1.1.2024 toiminnassa olevaan navettaan sovelletaan muiden nautojen kuin maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen osalta kytkemiskieltoa 1.1.2028 lähtien.  

EHL 37 §. Kts. Naudan pitopaikkaa koskevat poikkeus- ja siirtymäsäännökset EHL 121 § 

2.9. * Naudat on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmäkasvatukseen kylmänä vuodenaikana. EHL 12 §; Vna 592/2010 11 §

Kts. vasikat kohta 2.6.

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava naudoille sopiva. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §, 98/58/EY liite kohta 10

3.2. Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva nautojen fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. EHL 35, 98/58/EY liite kohta 3 ja 11

• •       Eläintä tarkastettaessa/hoidettaessa valonlähde voi olla kiinteä tai valovoimaltaan riittävä siirrettävä valaisin

3.3. Ilmanlaatu on naudoille sopiva. Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §, 98/58/EY liite kohta 1

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan  käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita.  

3.4. Jos nautojen terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §, 98/58/EY liite kohta 13

 Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu navetasta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee navettaan koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että tuloilma siirtyy koneellisesti

Hälytysjärjestelmän tarve

Navetoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto.

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus.

 Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla.  Ilmanvaihdon toimivuutta voi testata tarkastuksen yhteydessä esimerkiksi katkaisemalla ilmanvaihto vähäksi aikaa. Tällöin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittää esim. ”talouspaperitestin” avulla ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta.

 Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa. 

3.5. * Naudat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite kohta 1

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot)
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa. 

4.2. Naudat tarkastetaan vähintään kerran päivässä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, poikimisen aikana tai kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. EHL 22 §; Vna 592/2010 11 §, 98/58/EY liite kohta 2 

• • Päivittäinen tarkastusvelvollisuus koskee ihmisen välittömässä valvonnassa ja tavoitettavissa olevia eläimiä. Pidettäessä nautoja esimerkiksi saarilaitumilla tai muilla laajahkoilla alueilla tulisi niiden tarkastustiheyttä arvioitaessa huomioida eläinten fysiologinen tila sekä olosuhteet laitumilla kuten esimerkiksi alueen turvallisuus ja se, miten eläinten juotto on järjestetty. Tällaiset alueet tulisi kuitenkin tarkastaa useamman kerran viikossa tapauskohtaista harkintaa käyttäen, jotta voitaisiin varmistaa, että erityistä seurantaa vaativat eläimet tulevat tarkastetuksi riittävän usein ja jotta eläin esimerkiksi sairastuessaan saisi asianmukaista hoitoa mahdollisimman pian. 

4.3. Nautaa ei sidota tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. Naudan häntää ei pidetä jatkuvasti sidottuna EHL 13 §; Vna 592/2010 12 §. 98/58/EY liite kohta 7.

4.4.  Nautojen hoitoa ja tarkastamista varten on tilat ja välineet.

Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §.

• • Yksilöllinen tarkastaminen ja käsittely ryhmässä pidettävien eläinten osalta edellyttää usein eläimen erilleen ottamista ja sen liikkumisen rajoittamista tarkastuksen ajaksi. Esimerkiksi laitumella pidettävien nautojen yksilöllinen tarkastaminen edellyttää yleensä eläinten tai eläimen siirtoa pienempään aitaukseen tai karsinaan. 

4.5. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Sairastuneista ja vahingoittuneista naudoista huolehditaan asianmukaisesti. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon sekä tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu.  Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. EHL 6, 23 §; 38 § 98/58/EY liite kohta 4

• • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida
  • Asianmukaisina tiloina voitaisiin pitää esimerkiksi navetassa olevia erillisiä sairaskarsinoita, jonne eläimet voidaan tarvittaessa siirtää saamaan hoitoa.
  • Naudoille olisi erillään pidon aikanakin pyrittävä järjestämään mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden eläinten kanssa, esimerkiksi näkö- tai hajuyhteydellä, jos kosketusyhteys ei mahdollinen

Naudan sarvet saa poistaa ainoastaan eläinlääkärinammatin harjoittaja. Toimenpiteessä on käytettävä asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. EHL Vna 1165/2023 4 §

4.6. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §; 98/58/EY liite kohta 5 ja 6

• • Kirjanpidoksi käy esim. eläintunnistuslain mukainen luettelo. Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. 

4.7. *) Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta. Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi loisääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen syy, lääkkeen antopäivämäärä sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  •  *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa” 

4.8. * Hoidossa olevan eläimen ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. EHL 6 §, 20 § 

• • Arvioitaessa eläimiä niiden puhtauden perusteella eläimet voidaan luokitella kolmeen luokkaan: puhdas/hieman likainen, likainen tai erittäin likainen.
    1. Eläin on puhdas, kun se on kinnerten ja etupolvien yläpuolelta lähtien kuiva tai lähes kuiva eikä siinä esiinny lantaisuutta tai likaa. Eläin on hieman likainen, kun siinä on hieman lantaisuutta tai likaa pienellä alueella.  (Liitteen L kuvat 1 ja 2).
    2. Eläin on likainen, kun sillä on laajahkolla alueella (vatsaan/kylkiin asti ulottuva) lantaisuutta, likaa tai kosteutta tai siinä on useita pienempiä likaantuneita alueita. Lantapanssaria voi esiintyä kämmentä suuremmalla alueella tai usealla pienemmällä alueella. Ihossa voi olla näkyvissä lantapanssarin aiheuttamia ihovaurioita. (Liitteen L kuvat 3 ja 4)
    3. Eläin on erittäin likainen, kun eläin on kokonaan tai lähes kokonaan nestemäisen lian peitossa tai eläimellä on laaja lantaisuus- tai likaisuusalue. Lantapanssaria esiintyy laajalla alueella tai useammalla pienellä alueella. Lantapanssari voi olla paksua. (Liitteen L kuvat 5 ja 6)

• • Karjan puhtautta arvioitaessa tulee huomioida kokonaisuus ja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi 2-3 yksittäistä likaista eläintä keskikokoisessa muuten puhtaassa karjassa ei välttämättä edellytä toimenpiteitä, mutta neuvojen antaminen tilalle on suositeltavaa. Myös jos lähes kaikki tilan eläimet ovat hieman likaisia, olisi tilalle suositeltavaa antaa neuvoja. Sen sijaan yksikin erittäin likainen eläin edellyttää eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. 
  • Eläimen puhtauden arvioinnissa tarkastaja voi soveltuvin osin käyttää apuna myös Ruokaviraston tarkastuseläinlääkäreille tarkoitettua ohjetta Nautojen puhtauden valvonta teurastamossa (Evira 2016).
  •  Tarkastajan olisi hyvä valokuvata likaiseksi tai erittäin likaiseksi arvioidut eläimet. Lisäksi tarkastajan tulisi kirjata, kuinka montaa eläintä lantaisuus koski sekä mihin lantaisuusluokkaan ne kuuluvat.

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

• • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä ovat esimerkiksi lypsy ja eläinten siirto. 

4.9. * Kytkettynä pidettävät naudat tarkastetaan vähintään kaksi kertaa päivässä tai tarvittaessa useamminkin. EHL 22§; Vna 592/2010 11 §

4.10. * Nautojen sorkat on tarkastettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa. Naudan sarvet saa poistaa ainoastaan eläinlääkärinammatin harjoittaja asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä käyttäen.  EHL 6, Vna 1165/2023 4 §; Vna 592/2010 11 §

• • Sorkkien hoidon puutteet on hyvä kuvailla selkeästi.

4.11. * Runsaassa maidossa olevat lypsylehmät on lypsettävä vähintään kaksi kertaa päivässä. EHL 6 §; Vna 592/2010 15 §

4.12. * Pihatossa nautojen kulkukäytävien ja jaloittelualueiden on oltava sellaisia, että ehkäistään sosiaalisesta arvojärjestyksestä aiheutuvien käyttäytymisongelmien syntymistä. Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä karjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. EHL 20 §; Vna 592/2010 9 §, 11 §

4.13. * Nautojen pitopaikassa ei saa käyttää sähköistettyä parsivahtia. EHL 13 §; Vna 592/2010 6 §

4.14. * Eläimen lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö. Nauta saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. EHL 64 § SL 32 §; lopetusasetus

1. • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.

4.15. * Eläimen haltijan hallussa olevan naudan saa keinosiementää eläimen haltija, tämän palveluksessa oleva tai maatalouslomittaja, jos siementäjä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. EHL 15 §; Vna 1165/2023

• • Keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala) perusteisiin.
  • Tarkastuksella on voitava osoittaa todistus hyväksytysti suoritetusta tutkinnon osasta. 

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Ravinnon ja koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Virtsa ja ulosteet eivät saa päästä likaamaan rehua. Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa. EHL 21 §; Vna 592/2010 13 §, 98/58/EY liite kohta 14 ja 17.

• • Riittävän ravinnonsaannin arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi eläinten kuntoluokitusta, painon mittaamista karjamitalla ja laskennallista päiväkasvua. Myös teurastamolta tai nautarekisteristä saatavat ruhopainot ja meijerin tuotosseurannasta saatavat lypsylehmien maitomäärät ovat käyttökelpoisia arvioinnissa. ETT ry:n Nasevan ohjeistus on hyvä väline näiden havaintojen arvioinnissa. 
  • Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää ulkopuolista arvioijaa, esimerkiksi ProAgrian neuvojia kuntoluokittamaan eläimet.

Heinä- ja muut ruokintatelineet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla. Pihatossa olevien kaikkien nautojen on voitava ruokinta-aikana syödä samanaikaisesti, jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla. Pihatossa ruokintapöydän reunan pituuden on oltava täysikasvuista nautaa kohden vähintään 70 cm ja nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden vähintään 40 cm. Jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintapöydän reunan pituuden on oltava vähintään 40 cm täysikasvuista nautaa kohden ja vähintään 30 cm nuorkarjaan kuuluvaa nautaa kohden. Vna 592/2010 6 §, 9 §, 98/58/EY liite kohta 17 

5.2. Hoidossa olevien eläinten juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista vettä tai muuta juotavaa.  Pysyvissä pitopaikoissa nautojen saatavilla on oltava jatkuvasti sulaa vettä. Tilapäisissä pitopaikoissa vettä on oltava päivittäin saatavilla riittävästi. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava nautojen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia. Juoma-astioiden, kaukaloiden ja juottolaitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä. 

• • Hyvälaatuinen vesi tarkoittaa esimerkiksi puhdasta vettä
  • Huom! Jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa ei ole ehdollisuuden vaatimus.

Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsylehmän ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä mainittua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat. Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä.

EHL 21 §; Vna 592/2010 6 §, 13 §; 98/58/EY liite kohta 16 ja 17 

• • Jatkuvan sulan veden vaatimuksesta voitaisiin poiketa poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa. Poikkeuksellisen vaikeilla sääolosuhteilla tarkoitettaisiin lähinnä tavanomaista merkittävän paljon kylmempää pakkasjaksoa, jonka aikana esimerkiksi normaalioloissa sähkövastuksella sulana pysyvät vesijohdot jäätyisivät ja estäisivät näin automaattisen juottojärjestelmän käytön. Käytännössä eläimet olisi tällöin juotettava riittävän usein muulla tavoin jaettavalla vedellä. Vuosittain toistuvia pakkasjaksoja ei pidettä tässä yhteydessä poikkeuksellisina olosuhteina.

Esimerkki:

• • Pihatolla tarkoitetaan tässä ohjeessa rakennusta, jossa naudat voivat liikkua sekä käydä syömään ja makuulle vapaasti. Pihatossa on yleensä myös erilliset kulkukäytävät paitsi esimerkiksi kuivikepohjapihatossa. Pihaton sisällä voi olla kuitenkin ryhmäkarsinoita, joita koskevat ryhmäkarsinoiden tilavaatimukset, mutta ei esimerkiksi pihattoja koskevat vaatimukset juomapaikkojen määrästä. Tällainen tilanne on monissa lihanautakasvattamoissa.
  •  Kun nautoja pidetään ryhmäkarsinoissa, riittävä juomapaikkojen määrä on arvioitava tapauskohtaisesti. Juomapaikkojen riittävyyden arviointiin vaikuttaa esimerkiksi nautojen määrä silloin, kun kahdessa karsinassa olevat naudat jakavat yhteisen kupin. Heikoimpien ja hierarkiassa alimpana olevien nautojen on päästävä myös juomaan. Arviointiin vaikuttaa myös se, millä virtauksella juomakuppiin tulee vettä. Ryhmäkarsinoiden riittävän juomapaikkojen määrän arvioinnissa voisi käyttää apuna yllä olevaa pihatoiden juoma-astioiden määrän vaatimusta.
  • Käytettäessä usealle eläimelle tarkoitettua juomavesiallasta, altaan reunan riittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti ja varmistaen, että eläimet saavat riittävästi vettä. Arvioitaessa juomavesialtaan reunan riittävyyttä apuna voisi käyttää esimerkiksi tuettavaa lypsykarjarakentamista koskevassa MMM:n asetuksessa esitettyä minimivaatimusta 10 cm/lehmä.
  • Emiensä kanssa olevia vieroittamattomia vasikoita ei tarvitse laskea mukaan, kun arvioidaan riittävää pihaton juomapaikkojen määrää emolehmille ja vasikoille.
  • Veden saannin riittävyyttä voidaan arvioida juottotestillä, joka olisi hyvä tehdä aina, kun joudutaan arvioimaan eläinten juomaveden riittävyyttä. Erityisen tärkeää testaaminen olisi tapauksissa, joissa kansallisen asetuksen juomapaikkojen määrävaatimus pihatossa alittuu sekä silloin, kun on muuten syytä epäillä nautojen veden saannin olevan puutteellista. Juottotestissä eläimille tarjotaan vettä (esim. ämpäristä) ja arvioidaan niiden suhtautumista tarjottuun juomaan (juomahalukkuus). Veden saantia voidaan arvioida myös mittaamalla veden virtaus juomakupeissa. Nauta juo luontaisesti upottamalla turpansa veteen, mikä ei onnistu veden virtauksen ollessa liian pieni ja tällöin veden saanti jää puutteelliseksi (nauta ei juo, jos juomistilanne kestää liian kauan).

5.3. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. EHL 22 §, 36 §; 98/58/EY liite kohta 13 

• • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto 

5.4. * Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. EHL 21 §, 36 §; Vna 592/2010 13 §

5.5. * Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä. EHL 21 §; Vna 592/2010 6 §

5.6. * Jos käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, naudat on totutettava niiden käyttämiseen. EHL 12 §, 21 §; Vna 592/2010 6 §

VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Vasikalla tarkoitetaan alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta. Vna 592/2010 2 §

1 Pitopaikan yleiset vaatimukset

1.1. Pitopaikan rakennukset, rakenteet, laitteet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa ja eläimille turvallisia. Eläimen pitopaikan on oltava materiaaleiltaan, rakenteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellainen, että eläimen vahingoittumisen ja sairastumisen vaara, karkaamisvaara ja pitopaikan palovaara on mahdollisimman vähäinen. Pitopaikassa havaitut eläimen hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi ja, jollei se ole mahdollista, ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi vikojen korjaamiseen saakka. Rakolattian, ritilälattian tai muun reijitetyn lattian on oltava sellainen, että nautojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. EHL 34 §, 36 §; Vna 592/2010 3 §, 4 §. 2008/119/EY liite I kohta 1 ja 10

• • Esimerkiksi sähkölaitteet ja virtapiirit on asennettu suomalaisten vaatimusten mukaisesti

1.2. Materiaalit, joiden kanssa naudat pääsevät kosketuksiin (mm. rakenteet, karsinat ja laitteet), ovat puhdistettavissa ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pitopaikassa on voitava ylläpitää eläimen hyvinvoinnin kannalta riittävää puhtautta ja hygieniaa. EHL 33 §, 36 §; Vna 592/2010 3 §. 2008/119/EY liite I kohta 1

1.3. Eläimen pitopaikka on pidettävä riittävän puhtaana, jotta eläimen hyvinvointi ei vaarannu. Eläinsuojat, karsinat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtaina ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Alle 2 viikon ikäisillä vasikoilla on hyvin kuivitettu makuupaikka. EHL 36 §; Vna 592/2010 3 §, 4 §. 2008/119/EY liite I kohta 9 ja 10

• • Esimerkiksi pihaton lantakäytävällä voi olla jonkun verran nestemäistä eritettä, mutta sorkat eivät saa upota kokonaan lantaan. Poikkeustilanteet, kuten lantakoneen äkillinen hajoaminen, voidaan ottaa huomioon tilannetta arvioitaessa.
  • Asianmukaisena kuivikkeena voidaan pitää esim. olkea, turvetta tai kutterinpurua. Hiekkaa ei voida pitää soveliaana alusmateriaalina pikkuvasikoille (<2 vk) kylmyytensä vuoksi.
  • Makuualustaa voitaisiin pitää kuivana, mikäli esimerkiksi alustalla noin 10 sek. polvillaan olevan henkilön polvet eivät kastu.

1.4. * Haittaeläinten torjunnasta on huolehdittava. EHL 33 §; Vna 592/2010 3 §

• • Apuna arvioitaessa haittaeläinten torjuntaa, voidaan käyttää Tukesin ohjetta: Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
  • tai ETT:n ohjeistusta:    https://www.ett.fi/nauta/tilatason-tautisuojaus/haittaelaintorjunta/

1.5. * Eläinsuojassa olevat vasikat on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Jos eläinten hoito tai ympäristötekijöiden säätely tai valvonta riippuu sähköisistä tai mekaanisista laitteista, pysyvässä pitopaikassa on oltava mahdollisuus pitää yllä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät toiminnat myös laitteiden toimintahäiriöiden aikana. EHL 31 §; Vna 592/2010 3 §

• • Häiriötilanteilla tarkoitetaan myös esimerkiksi vedenjakelun häiriöitä, poikkeuksellisia sääolosuhteita ja tietoliikennekatkoksia.
  • Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten eläinten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa. Kirjallista suunnitelmaa ei edellytetä
  • Tarvittavaa pelastus- ja palotorjuntavälineistöä tulee olla käytettävissä

2 Tilavaatimukset

2.1. Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan. Tällöin kytkeminen saa kestää enintään tunnin. Eläintä ei saa sitoa tarpeetonta kipua tai kärsimystä tuottavalla tavalla. Vasikalla ei saa käyttää turpasidettä. EHL 13 §; Vna 592/2010 12 §. 2008/119/EY liite I kohta 8 ja 11

2.2. Vasikalla on asianmukainen makuualue, samassa pitopaikassa pidettävillä eläimillä tulee olla mahdollisuus yhtäaikaiseen lepoon. EHL 33; Vna 592/2010 7 §; 2008/119/EY liite I kohta 7 ja 10

• • Kohdassa arvioidaan liikkumavapaus makuualueella (ehdollisuuden osalta kts. arviointiohje)

2.3. Yksittäiskarsinalle asetut vaatimukset täyttyvät. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Vasikan yksittäiskarsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Yksittäiskarsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteellisestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinaiset seinät. EHL 33 §; Vna 592/2010 7 §; 2008/119/EY 3. artikla a) ja b) kohta

• • Ehdollisuuden valvonnassa vaatimus arvioidaan vain tiloilla, joilla on vasikoita 6 tai enemmän
  • Mikäli vasikkaa pidetään umpiseinäisessä karsinassa vedoten eläinlääkinnälliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä kirjoitetaan kohtaan lisätietoja.
  • Yhteys vasikkakarsinan etuseinän aukon kautta voi olla riittävä koskettelu- ja näköyhteyden toteutumiseksi, mikäli vasikoiden turvat ylettävät koskettamaan toisiaan.

2.4. Ryhmäkarsinassa pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät. Yli 8 viikon ikäisiä vasikoita pidetään ryhmäkarsinassa. Eläinlääketieteellistä syytä yli 8 viikon ikäistä vasikkaa voidaan kuitenkin pitää yksittäiskarsinassa. Ryhmäkarsinoissa on riittävästi vapaata lattiatilaa. Eläimen on voitava pitopaikassaan seistä ja levätä luonnollisessa asennossa sekä vaihtaa asentoaan vaikeuksitta. Ryhmäkarsinassa vasikoiden käytettävissä olevan tilan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle 150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,5 m², yli 150 kg:n mutta kuitenkin alle 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,7 m²ja yli 220 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään 1,8 m². EHL 33 §; Vna 592/2010 7 §. 2008/119/EY 3 artikla a) ja b) kohta

• • Ehdollisuuden valvonnassa vaatimus arvioidaan vain tiloilla, joilla on vasikoita 6 tai enemmän.
  • Mikäli yli 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa vedoten eläinlääkinnälliseen syyhyn, tarkempi selvitys syystä kirjoitetaan kohtaan lisätietoja. Tällainen syy voi olla esimerkiksi vasikan sairaus tai sen huomattava alikehittyneisyys.
  • Mikäli ns. vasikkaigluissa eläinten käytettävissä on iglun yhteydessä oleva jaloitteluaitaus, käytettävissä olevaan alaan mitataan sekä iglun että jaloitteluaitauksen pinta-ala. Kuitenkin, jos eläin suljetaan esim. kylmän sään tai muun syyn vuoksi iglun sisään, lasketaan pinta-alaksi vain iglun lattiapinta-ala.

2.5. Ulkotarhalle ja ulkonapidettävien eläinten pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.

Pitopaikka on vasikoille turvallinen. Ulkotarhan maapohjan sekä ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvallisia ja sellaiset, että vasikat eivät tarpeettomasti likaannu minään vuodenaikana. EHL 34 §; Vna 592/2010 10 §. 98/58/EY liite kohta 12.

Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava vasikoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia sekä hyvässä kunnossa. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään vasikoiden vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vasikoille tarpeetonta kärsimystä. EHL 6 § 34 §, Vna 592/2010 10 §. 98/58/EY liite kohta 12.

Ulkotarhassa ja laitumella olevilla vasikoilla on oltava mahdollisuus päästä riittävään suojaan epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Jos vasikat eivät pääse vapaasti siirtymään suojaan, vasikoiden omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että vasikat pääsevät suojaan epäsuotuisilta sääolosuhteilta. EHL 33 §, 35 §; Vna 592/2010 10 §. 98/58/EY liite kohta 12.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojassa on oltava kuivitettu makuualue, johon kaikki eläimet mahtuvat ja pääsevät yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeita on vaihdettava tai lisättävä tarpeeksi usein ja huolehdittava siitä, että makuualue pysyy riittävän kuivana eikä pääse jäätymään. EHL 33 §, 35 §, Vna 592/2010 10 § (Tulkintaa varten à Naudat 2.4.). 98/58/EY liite kohta 12

2.6. *Vasikat on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmäkasvatukseen kylmänä vuodenaikana. EHL 12 §; Vna 592/2010 11 §

Vasikoita voidaan totuttaa kylmäkasvatukseen tarjoamalla kylmänä vuodenaikana lisälämpöä (esim. lämpösäteilijä, lämpölamppu tai loimi), jota vähennetään asteittain. Kylmäkasvatusta tukevat myös runsas kuivitus, lämpimän maitojuoman tarjoilu normaalia tiheämmin, sekä lajitoverin seura.

3 Eläinsuojan olosuhteet

3.1. Lämpötilan on oltava vasikoille sopiva. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §. 2008/119/EY liite I kohta 

• • Lämpötilan sopivuutta voi arvioida esimerkiksi eläinten käyttäytymisen avulla (makuuasento, tärinä).

3.2. Pitopaikan valaistuksen tulee olla sellainen, että se on sopiva vasikoiden fysiologisten tarpeiden ja olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen ja että eläin voidaan tarkastaa ja sitä voidaan hoitaa asianmukaisesti. EHL 35 §. 2008/119/EY liite I kohta 3 ja 5.

• • Eläintä tarkastettaessa/hoidettaessa valonlähde voi olla kiinteä tai valovoimaltaan riittävä siirrettävä valaisin

3.3. Ilmanlaatu on vasikoille sopiva. Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta siten, että ilman kosteus, pölyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuudet eivät kohoa haitallisen korkeiksi. EHL 35; Vna 592/2010 5 §. 2008/119/EY liite I kohta 3.

• • Aistinvaraisen arvion lisäksi ilman laadun arvioinnin tukena voidaan käyttää siihen soveltuvia mittauslaitteita

3.4. Jos vasikoiden terveys ja hyvinvointi on riippuvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestelmästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myös koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöiden aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattuessa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava säännöllisesti. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §. 2008/119/EY liite I kohta 4.

 Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä ovat:

• • Alipaine, jossa poistoilma poistuu navetasta koneellisesti
  • Ylipaine, jossa tuloilma tulee navettaan koneellisesti
  • Tasapaine, jossa sekä poisto- että tuloilma siirtyy koneellisesti

Hälytysjärjestelmän tarve

Navetoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, on yleensä alipaineilmanvaihto. Sähkökatkon tai koneen rikkoutumisen yhteydessä painovoimainen ilmanvaihto voi olla riittävä, mikäli ilmanvaihtokanavissa on tarpeeksi vetoa.

Hälytyslaitteistoa ei siis tarvita, jos rinnalla on toimiva painovoimainen (luonnollinen) varailmanvaihto.

Silloin kun ilmanvaihdon hälytysjärjestelmä tarvitaan, se on oltava, vaikka varavoima käynnistyisi automaattisesti sähkökatkoksen aikana.

Toimintahäiriön sattuessa tapahtuva hälytys voi olla esimerkiksi syttyvä valo- tai äänimerkki tai puhelimeen tuleva ilmoitus. 

Varajärjestelmä

Koneellisen ilmanvaihdon häiriötilanteessa riittävä ilmanvaihto voidaan järjestää esimerkiksi ovia, ikkunoita tai tuuletusaukkoja avaamalla.  Ilmanvaihdon toimivuutta voi testata tarkastuksen yhteydessä esimerkiksi katkaisemalla ilmanvaihto vähäksi aikaa. Tällöin tarkastaja voi arvioida ilmavaihdon riittävyyttä aistinvaraisesti sekä selvittää esim. ”talouspaperitestin” avulla ilman tulo- tai poistoaukkojen riittävyyttä ja toimivuutta.

Hälytysjärjestelmän toimivuuden testaamisesta ei vaadita kirjanpitoa.

3.5. * Vasikat eivät saa olla jatkuvasti alttiina melulle, joka ylittää 65 desibeliä. EHL 35 §; Vna 592/2010 5 §

4 Hyvinvoinnista huolehtiminen

4.1. Eläimen pitäjällä ja muulla hoitajalla on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävällä on oltava soveltuva koulutus tai muilla keinoin saavutettu riittävä pätevyys tehtäviensä hoitamiseen. Eläinten pitäjän on huolehdittava, että eläimiä on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Eläinten pitäjän on annettava ohjeita ja opastusta palveluksessaan oleville eläinten hoitoon ja käsittelyyn osallistuville henkilöille eläinten asianmukaisesta hoitamisesta. EHL 30 §; 98/58/EY liite, kohta 1.

• • ”Pätevällä” tarkoitetaan tässä henkilökuntaa, joka osaa hoitaa eläimet asianmukaisesti (tiedot ja taidot)
  • Osaamisella tarkoitetaan eläinten hoidon kannalta oleellista teoreettista tietoa pidettävän eläinlajin käyttäytymisestä ja hoidon vaatimuksista sekä käytännön taitoja eläimen käsittelystä ja hoidosta. Henkilön osaamiselle asetettavat vaatimukset ovat riippuvaisia henkilön tehtävistä.
  • Mikäli eläinten hoito ei vaikuta asianmukaiselta, voitaisiin kiinnittää huomiota ihmisen hoidettavana olevaan eläinmäärään. Tällöin voitaisiin esimerkiksi tiedustella päivittäiseen eläinten hoitoon kuluvaa aikaa.

4.2. Vasikat on tarkastettava vähintään kaksi kertaa päivässä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. EHL 22 §; Vna 592/2010 11 §. 2008/119/EY liite I kohta 6.

• Tarkastustiheys laajahkoilla alueilla à naudat yli 6 kk 4.2.

4.3. Vasikoiden hoitoa ja tarkastamista varten on tilat ja välineet.

Eläinten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet sekä tarvittaessa tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. EHL 38 §.

• • Yksilöllinen tarkastaminen ja käsittely ryhmässä pidettävien eläinten osalta edellyttää usein eläimen erilleen ottamista ja sen liikkumisen rajoittamista tarkastuksen ajaksi. Esimerkiksi laitumella pidettävien nautojen yksilöllinen tarkastaminen edellyttää yleensä eläinten tai eläimen siirtoa pienempään aitaukseen tai karsinaan.

4.4. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä ja sille on annettava riittävä mahdollisuus lepoon sekä tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoidossa tulee pyrkiä turvaamaan eläimen toimintakyky ja elämänlaatu. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava. EHL 6 §, 23 §, 28 §. 2008/119/EY liite I kohta 6.

• • Tällöin tilan on oltava asianmukainen ja esimerkiksi eläimen sairaudesta tai vahingoittumisesta aiheutunut lisääntynyt lämmön- tai makuualustan pehmentämisen tarve tulee huomioida.
  • Asianmukaisina tiloina voitaisiin pitää esimerkiksi navetassa olevia erillisiä sairaskarsinoita, jonne eläimet voidaan tarvittaessa siirtää saamaan hoitoa.
  • Vasikalle olisi erillään pidon aikanakin pyrittävä järjestämään mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden eläinten kanssa, esimerkiksi näkö- tai hajuyhteydellä, jos kosketusyhteys ei mahdollinen

4.5. Naudan sarven aiheen tuhoaminen alle kahdeksan viikon ikäiseltä vasikalta on sallittu ainoastaan käyttämällä kuumapolttoa. Sarvenaiheen saa tuhota eläinlääkärin lisäksi myös henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasta vaaranneta. Toimenpiteessä on aina käytettävä eläinlääkärin antamaa asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Polttamiseen käytettävä väline tai laite on pidettävä puhtaana ja toimintakuntoisena. Kuumapolttoa käytettäessä polttoraudan on oltava punahehkuun kuumennettu koko polttamisen ajan ja sillä saa polttaa sarvenaihetta enintään 20 sekunnin ajan. Kutakin sarvenaihetta saa polttaa vain kerran. Polton aikana on huolehdittava siitä, ettei vasikka pääse liikuttamaan päätään. EHL 15 §, 16 §; Vna 592/2010 16 §. 98/58/EY liite kohta 19

• • Asianmukaisella anestesialla ja kivunlievityksellä tarkoitetaan eläimen rauhoitusta ja sarven alueen paikallispuudutusta sekä tulehduskipulääkkeen antamista eläimelle.
  • 8 viikkoisen ja sitä vanhemman naudan sarven aiheen samoin kuin aikuisen naudan sarven poisto on aina eläinlääkärin tehtävä.

4.6. Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tilalla kuolleiden tuotantoeläinten lukumääristä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §, 98/58/EY liite kohta 5 ja 6

• • Kirjanpidoksi käy esim. eläintunnistuslain mukainen luettelo. Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. 

4.7. *⁾Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetusta lääkinnällisestä hoidosta

Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pidettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä. EHL 32 §             

• • Kirjanpitoa edellytetään kaikesta lääkityksestä, myös ennaltaehkäisevästä lääkinnällisestä hoidosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi matolääkitys ja rokotukset.
  • Kirjanpidosta olisi lääkityksen osalta käytävä ilmi ainakin eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot, lääkityksen antopäivämäärä, lääkityksen syy, sekä lääkkeen nimi ja määrä.
  • Kirjanpito voi olla kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, mutta sen on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa. Kirjanpito voi myös olla osa tilalla noudatettavaa laatu- tai muuta järjestelmää.
  • *)Ehdollisuuden osalta lääkinnällisestä hoidosta pidettävä kirjanpito valvotaan elintarvikkeiden tuotantoa koskevan tarkastuksen yhteydessä
  • Jos tilalla ei ole ollut tarvetta lääkitä eläimiä lainkaan, merkitään Elviin ”kunnossa”

4.8. * Hoidossa olevan yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Tarvittaessa makuualue on kuivitettava. EHL 6 §, 20 §; Vna 592/2010 4 §

• • Arvioitaessa eläimiä niiden puhtauden perusteella eläimet voidaan luokitella kolmeen luokkaan: puhdas/hieman likainen, likainen tai erittäin likainen.

1. 1.  Eläin on puhdas, kun se on kinnerten ja etupolvien yläpuolelta lähtien kuiva tai lähes kuiva eikä siinä esiinny lantaisuutta tai likaa. Eläin on hieman likainen, kun siinä on hieman lantaisuutta tai likaa pienellä alueella. (Liitteen K kuvat 1 ja 2).
   2. Eläin on likainen, kun sillä on laajahkolla alueella (vatsaan/kylkiin asti ulottuva) lantaisuutta, likaa tai kosteutta tai siinä on useita pienempiä likaantuneita alueita. Lantapanssaria voi esiintyä kämmentä suuremmalla alueella tai usealla pienemmällä alueella. Ihossa voi olla näkyvissä lantapanssarin aiheuttamia ihovaurioita. (Liitteen K kuvat 3 ja 4)
   3. Eläin on erittäin likainen, kun eläin on kokonaan tai lähes kokonaan nestemäisen lian peitossa tai eläimellä on laaja lantaisuus- tai likaisuusalue. Lantapanssaria esiintyy laajalla alueella tai useammalla pienellä alueella. Lantapanssari voi olla paksua. (Liitteen K kuvat 5 ja 6)

Karjan puhtautta arvioitaessa tulee huomioida kokonaisuus ja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi 2-3 yksittäistä hieman likaista vasikkaa keskikokoisessa muuten puhtaassa karjassa ei välttämättä edellytä toimenpiteitä, mutta neuvojen antaminen tilalle on suositeltavaa. Jos lähes kaikki tilan eläimet ovat hieman likaisia, tilalle tulisi antaa neuvoja tai harkita eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen sijaan yksikin erittäin likainen vasikka edellyttää eläinten hyvinvointilain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. 

Eläimen puhtauden arvioinnissa tarkastaja voi käyttää apuna myös Ruokaviraston tarkastuseläinlääkäreille tarkoitettua ohjetta Nautojen puhtauden valvonta teurastamossa (Evira 2016).

Tarkastajan olisi hyvä valokuvata likaiseksi tai erittäin likaiseksi arvioidut eläimet. Lisäksi tarkastajan tulisi kirjata, kuinka montaa eläintä lantaisuus koski sekä mihin lantaisuusluokkaan ne kuuluvat.

*Eläintä on kohdeltava rauhallisesti ja se on totutettava käsittelyyn sekä pito-olosuhteisiin, jos se on pidettävän eläinlajin ja eläinten pitomuodon kannalta tarkoituksenmukaista. (EHL 12 §)

• • Käsittelyyn totuttamisella tarkoitetetaan varsinaisiin käsittelytilanteisiin sekä hoitajan läsnäoloon totuttamista. Käsittelyä on esimerkiksi eläinten siirto.

4.9. * Eläin on lopetettava, jos sairauden tai vamman laatu sitä edellyttää. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläin on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi eläimen kuolemaan. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että eläimen tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. Nauta saadaan lopettaa Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 liitteessä I mainituilla menetelmillä niihin liittyvien vaatimusten mukaisesti. EHL 64 §; (EY) N:o 1099/2009 liite I

• • Käytetty lopetusmenetelmä kirjataan lomakkeelle. Toimivaltaisen viranomaisen tulee tarkastaa, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen.

4.10* Jos eläimiä pidetään ryhmässä, ryhmän kokoonpanossa on otettava huomioon eläinten sosiaaliset suhteet, ikä, sukupuoli ja koko. Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uusia eläimiä karjaan on erityistä huomiota kiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudelleenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutuviin käyttäytymisongelmiin. EHL 20 §; Vna 592/2010 11 §

5 Ruokinta ja juotto

5.1. Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Vasikat on ruokittava vähintään kaksi kertaa päivässä. Ravinnon ja juotavan koostumuksen ja tarjoamistavan on vastattava eläimen fysiologisia tarpeita ja olennaisia käyttäytymistarpeita. Rehun ja maitojuottolaitteiden on pidettävä puhtaana, eivätkä virtsa tai ulosteet saa päästä likaamaan niitä. Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, kuitenkin viimeistään kuuden tunnin kuluessa syntymästä. Yli kahden viikon ikäisten vasikoiden on saatava päivittäin korsirehua. Korsirehun määrää on lisättävä siten, että kahdeksan viikon ikäiselle vasikalle annetaan vähintään 50 g ja 20 viikon ikäiselle vasikalle vähintään 250 g korsirehua päivittäin. Rehussa on myös oltava riittävästi rautaa. EHL 21 §; Vna 592/2010 13 §. 2008/119/EY liite I kohta 11 ja 12.

• • Riittävän ravinnon saannin arvioimisesta kts. Naudat yli 6 kk kohta 5.1.
  • Eläinten ruokinta tulee järjestää siten, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa syömiseen liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Naudalle ja muille märehtijöille karkearehun pureskelu on olennainen osa syömiskäyttäytymistä. Vasikoilla puolestaan on voimakas tarve imemiseen, mikä tulisi ottaa huomioon vasikoiden ruokintaa järjestettäessä.

Heinä- ja muut ruokintatelineet on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla. Vna 592/2010 6 §. 2008/119/EY liite I kohta 12.

• • Ryhmässä pidettävillä vasikoilla olisi oltava mahdollisuus syödä yhtä aikaa, jollei niillä ole jatkuvasti tarjolla rehua eikä käytössä ole automaattista ruokintalaitetta.

5.2. Hoidossa olevien eläinten juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista vettä tai muuta juotavaa. Vasikoiden pysyvässä pitopaikassa niiden saatavilla on oltava jatkuvasti sulaa hyvälaatuista vettä. Kaikkien vasikoiden saatavilla on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä.

• • Hyvälaatuinen vesi tarkoittaa esimerkiksi puhdasta vettä

Pysyvissä pitopaikoissa jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun vesi sääolosuhteiden takia jäätyy sellaisissa vasikoiden siirrettävissä ulkokarsinoissa (ns. iglut), joissa vasikalla on käytössään vain kevytrakenteinen säänsuoja. Vasikalle on tällöin tarjottava vettä vähintään kolme kertaa päivässä. Jatkuvasti saatavilla olevaa vettä ei myöskään edellytetä vastasyntyneelle eläimelle.

EHL 21 §; Vna 592/2010 13 §. 2008/119/EY liite I kohta 13 ja 14.

• • Kylmissä tiloissa vasikoiden jatkuva vedensaanti saattaa edellyttää lämmitettäviä vesikuppeja
  • Jatkuvan sulan veden vaatimuksesta voitaisiin poiketa poikkeuksellisen vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa. Poikkeuksellisen vaikeilla sääolosuhteilla tarkoitettaisiin lähinnä tavanomaista merkittävän paljon kylmempää pakkasjaksoa, jonka aikana esimerkiksi normaalioloissa sähkövastuksella sulana pysyvät vesijohdot jäätyisivät ja estäisivät näin automaattisen juottojärjestelmän käytön. Käytännössä eläimet olisi tällöin juotettava riittävän usein muulla tavoin jaettavalla vedellä. Vuosittain toistuvia pakkasjaksoja ei pidettä tässä yhteydessä poikkeuksellisina olosuhteina.
  • Vastasyntyneenä voitaisiin pitää enintään 10 vrk:n ikäistä vasikkaa.
  • Säätä voitaisiin pitää kuumana esimerkiksi lämpötilan ylittäessä hellerajan (25 ^oC).

5.3. Vasikoiden pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kaukalot ja juottolaitteet on sijoitettava vasikoiden pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottuvilla. Pihatossa muilla kuin lypsylehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryhmää kohden oltava vähintään yksi juoma-astia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudan ryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pihatossa käytetään sellaisia juoma-astioita tai juottolaitteita, joista useampi nauta voi juoda samanaikaisesti, on juomapaikkojen määrän vastattava edellä mainittua juoma-astioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpihatossa juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava asianmukaiset ruokinta- ja juoma-astiat. Juoma-astioiden tai juottolaitteiden on oltava lämmitettäviä, jollei muutoin pystytä varmistamaan juomaveden sulana ja sopivan lämpöisenä pysymistä. EHL 21 §; Vna 592/2010 6 §. 2008/119/EY liite I kohta 13; 98/58/EY liite kohta 16.

Esimerkki:

Kun vasikoita pidetään ryhmäkarsinoissa, riittävä juomapaikkojen määrä on arvioitava tapauskohtaisesti. Juomapaikkojen riittävyyden arviointiin vaikuttaa esimerkiksi vasikoiden määrä silloin, kun kahdessa karsinassa olevat vasikat jakavat yhteisen kupin. Heikoimpien ja hierarkiassa alimpana olevien vasikoiden on päästävä myös juomaan. Arviointiin vaikuttaa myös se, millä virtauksella juomakuppiin tulee vettä. Ryhmäkarsinoiden riittävän juomapaikkojen määrän arvioinnissa voisi käyttää apuna yllä olevaa pihatoiden juoma-astioiden määrän vaatimusta. Kts. myös Naudat yli 6 kk, kohta 5.2.

• • Emiensä kanssa olevia vieroittamattomia vasikoita ei tarvitse laskea mukaan, kun arvioidaan riittävää pihaton juomapaikkojen määrää emolehmille ja vasikoille. Vieroittamattomana voidaan pitää alle 6 kk nautaa, joka seuraa emäänsä ja jota emä imettää.
  • Veden saannin riittävyyden arviointi katso Naudat yli 6 kk, kohta 5.2.

5.4. Koneellisten ruokinta- ja juottolaitteiden käyttöön liittyvät vaatimukset täyttyvät.

Eläinten terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat viat on korjattava välittömästi, ja jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveys ja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaamiseen saakka. Ruokinta- ja juottolaitteistojen häiriöiden varalta käytettävissä on varajärjestelmä EHL 22 §, 36 §; 2008/119/EY liite I kohta 4

• • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista voi olla esimerkiksi käsin tapahtuva ruokinta tai juotto

5.5. * Jos käytetään automaattisia juotto- tai ruokintalaitteita, vasikat on totutettava niiden käyttämiseen. EHL 12 §, 21 §; §; Vna 592/2010 6 §.

Valokuvat naudan likaisuuden arvioinnin apuna

Kuva 1. puhdas nauta

Kuva 2 hieman likainen nauta

Kuvat 3 ja 4 likainen nauta

Kuvat 5 ja 6 erittäinen likaiset naudat