Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen

Ohjeen nimi	Teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastaminen ja muut tunnistimien ja tunnistusasiakirjojen osalta toteutettavat toimenpiteet hevoseläimen teurastuksen yhteydessä
Vastuuhenkilöt	Sanna Varjus ja Liisa Kaartinen
Hyväksyjä	Terhi Laaksonen
Ohjenumero	7290/04.01.00.01/2021
Voimaantulopäivä	13.1.2022

1 Johdanto

Tämä ohje on tarkoitettu kaikille teurastamoille (mukaan lukien pienteurastamot ja poroteurastamot) ja niitä valvoville tarkastuseläinlääkäreille helpottamaan ja yhtenäistämään teurastettavan hevoseläimen tunnistusasiakirjan tarkastamista, ja muita tunnistimien ja tunnistusasiakirjojen osalta toteutettavia toimenpiteitä teurastuksen yhteydessä. Ohjetta sovelletaan kaikkiin Equus-sukuun kuuluviin eläinlajeihin (hevoset, aasit ja seeprat) ja niiden risteytyksiin. Mitä ohjeessa sanotaan hevosista, koskee myös poneja ja muita hevoseläimiä, kuten aaseja ja muuleja.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.

Tässä ohjeessa on esitetty sekä hevoseläinten tunnistusta ja lääkitsemistä koskevan lainsäädännön vaatimuksia, että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat on tässä ohjeessa merkitty kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat käytännön esimerkkejä tai Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

Tämä Ruokaviraston ohje korvaa Eviran ohjeen 15438/2.

2 Keskeinen lainsäädäntö

Säädökset on huomioitava muutoksineen.

Hevosten tunnistamista koskeva lainsäädäntö

Tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annettu komission delegoitu asetus (EU) 2019/2035
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/963 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/429, (EU) 2016/1012 ja (EU) 2019/6 soveltamissäännöistä siltä osin kuin on kyse hevoseläinten tunnistuksesta ja rekisteröinnistä sekä tällaisten eläinten tunnistusasiakirjojen mallien vahvistamisesta. Liitettä I sovelletaan 28.1.2022 lähtien
Liite 1 komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2015/262 neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus). Sovelletaan 27.1.2022 asti
Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021)

Hevosten lääkitsemistä koskeva lainsäädäntö

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6 eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta. Sovelletaan 28.1.2022 lähtien.
Komission delegoitu asetus (EU) 2021/577 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/6 täydentämisestä siltä osin kuin on kyse niiden tietojen sisällön ja muodon täsmentämisestä, jotka tarvitaan kyseisen asetuksen 112 artiklan 4 kohdan ja 115 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi ja jotka on sisällytettävä kyseisen asetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun kerran myönnettävään elinikäiseen tunnistusasiakirjaan. Sovelletaan 28.1.2022 lähtien.
Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014)
Komission asetus (EU) N:o 122/2013 hevoseläinten hoidossa keskeisten aineiden luettelon laatimisesta eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1950/2006 muuttamisesta (EU:n hevoslääkeluettelo)
Komission asetus (EU) N:o 37/2010 farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta (MRL-asetus)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (17/2014) lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta eläinlääkinnässä
Valtioneuvoston asetus (1054/2014) eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta eläimille
Valtioneuvoston asetus (22/2015) eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille annetun valtioneuvoston asetuksen 11 § 2 momentin muuttamisesta

Elintarvikehygieniaa ja lihantarkastusta koskeva lainsäädäntö

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus)
Komission delegoitu asetus (EU) 2019/624 lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (315/2021) elintarvikevalvonnasta
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (318/2021) elintarvikehygieniasta

3 Määritelmiä

Tunnistaminen: Hevosen tunnistamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu hevoselle annetusta yksilöllisestä koodista, hevoseen kiinnitetystä fyysisestä tunnistimesta ja hevoselle myönnetystä elinikäisestä tunnistusasiakirjasta, sekä näiden tietojen kirjaamisesta tietokantaan.

Yksilöllinen koodi: Vastaa aiemmin käytössä ollutta termiä yksilöllinen tunnistusnumero, tai UELN-numero. Yksilöllinen koodi on 15-numeroinen alfanumeerinen koodi, joka annetaan hevoselle tunnistamisen yhteydessä ja kirjataan tunnistusasiakirjaan ja tietokantaan. Koodin kuusi ensimmäistä numeroa vastaavat tunnistusasiakirjan myöntävän tahon käytössä olevaa koodia: kolme ensimmäistä numeroa ilmaisevat maakoodin ja kolme seuraavaa myöntävän tahon tietokannan koodin. Loput yhdeksän numeroa ilmaisevat kyseisen eläimen yksilöllisen numeron. Yksilöllinen koodi noudattaa maailmanlaajuista UELN (Universal Equine Life Number) järjestelmää, tai on yhteensopiva sen kanssa.

Tunnistin: Tunnistimella tarkoitetaan fyysistä tunnistinta, joka yhdistää yksiselitteisesti toisiinsa tunnistetun eläimen ja sen tunnistusasiakirjan. Vuodesta 2009 lähtien hevosten fyysisenä tunnistimena on käytetty mikrosirua. Vaihtoehtoiset tunnistusmenetelmät, kuten kylmäpolttomerkintä, ovat edelleen sallittuja poikkeustapauksissa tietyin edellytyksin. Tiedot eri jäsenvaltioissa hyväksytyistä vaihtoehtoisista tunnistusmenetelmistä reunaehtoineen löytyvät kunkin jäsenvaltion sivustolta, joiden osoitteet on koottu komission sivustolle
https://food.ec.europa.eu/animals/identification/equine-animals/country-information_en. Suomessa ei ole käytössä vaihtoehtoisia tunnistusmenetelmiä.

Tunnistusasiakirja: Hevosen tunnistusasiakirjalla tarkoitetaan eläinterveyssäännöstön ja sen nojalla annetun lainsäädännön tai sitä edeltävän lainsäädännön mukaisesti kerran myönnettyä, asianmukaisesti täytettyä tunnistamista koskevaa elinikäistä asiakirjaa. Tunnistusasiakirjasta käytetään myös synonyymiä hevospassi.

Tunnistusasiakirjan kaksoiskappale: Hevoselle myönnetään tunnistusasiakirjan kaksoiskappale, jos sen alkuperäinen tunnistusasiakirja on kadonnut, mutta hevonen on tunnistettavissa, tai jos hevosta ei ole tunnistettu erikseen säädettyjen määräaikojen kuluessa. Tunnistusasiakirjan kaksoiskappale on (pitäisi olla) merkitty selkeästi kaksoiskappaleeksi, ja sen lääkinnällistä hoitoa koskevassa osiossa on (pitäisi olla) merkintä, että hevoseläintä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten. Tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen myöntäminen aiheuttaa hevoselle lähtökohtaisesti elinikäisen teurastuskiellon.

Poikkeus: Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen päätöksellä tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleeseen on voitu elinikäisen teurastuskiellon sijasta merkitä teurastuskelpoisuuden keskeytys kuuden kuukauden ajaksi. Poikkeus edellyttää, että tunnistusasiakirjan kaksoiskappale on myönnetty lähellä alkuperäisen tunnistusasiakirjan todistettua katoamispäivää ja hevosen pitäjä on voinut toimivaltaista eläinlääkintäviranomaista tyydyttävällä tavalla osoittaa, että hevosta ei ole sinä aikana lääkitty siten, että sen asema elintarviketuotantoeläimenä olisi vaarantunut. Tällaisessa tapauksessa hevosen saa teurastaa elintarvikkeeksi tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleeseen merkityn kuuden kuukauden jakson päätyttyä.

Korvaava tunnistusasiakirja: Hevoselle myönnetään korvaava tunnistusasiakirja, jos alkuperäinen tunnistusasiakirja on kadonnut, eikä hevosta voida varmuudella tunnistaa. Hevoselle myönnetään korvaava tunnistusasiakirja myös aina silloin, jos siihen aiemmin asennettu mikrosiru tai sille aiemmin myönnetty tunnistusasiakirja on poistettu, muutettu tai korvattu muun kuin myöntävän tahon tai viranomaisen toimesta. Korvaava tunnistusasiakirja on (pitäisi olla) merkitty selkeästi korvaavaksi asiakirjaksi ja sen lääkinnällistä hoitoa koskevassa osiossa on (pitäisi olla) merkintä, että hevoseläintä ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten. Korvaava tunnistusasiakirja aiheuttaa hevoselle aina elinikäisen teurastuskiellon.

Väliaikainen tunnistusasiakirja: Hevoselle myönnetään väliaikainen tunnistusasiakirja siksi ajaksi, kun sen varsinainen tunnistusasiakirja on päivitettävänä. Väliaikainen tunnistusasiakirja ei kelpaa hevosen tunnistamiseen teurastusta varten. Väliaikaisesta tunnistusasiakirjasta käytetään myös synonyymiä tilapäinen tunnistusasiakirja.

Rekisteröity hevonen: Eläinjalostusasetuksen (EU) 2016/1012 mukaisesti hyväksytyn jalostusjärjestön ylläpitämän kantakirjan pääosastoon merkitty hevonen, tai kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan järjestön Fédération Equestre Internationalen (FEI) rekisteröimä hevonen. Hevosen asema rekisteröitynä tai muuna kuin rekisteröitynä hevoseläimenä ei vaikuta sen teurastuskelpoisuuteen.

4 Hevosen tunnistamista ja tunnistusasiakirjaa koskevat vaatimukset

Tunnistusmenetelmät

1.7.2009 lähtien tunnistetut hevoset on pääsääntöisesti pitänyt merkitä mikrosirulla. Tunnistusasiakirjaan merkitty mikrosirun numero kytkee yksiselitteisesti hevosen ja sen tunnistusasiakirjan toisiinsa. Mikrosirun numero voi olla tunnistusasiakirjassa numerosarjan lisäksi myös viivakooditarrana, edellyttäen, että muutosten tekeminen sivulle on jälkikäteen estetty. Mikrosirun ensisijainen sijainti on hevosen harjan tyvessä kaulan puolivälissä, ja sen asettamispaikka on merkitty hevosen tunnistusasiakirjassa olevaan tunnistuskaavioon. 21.4.2021 lähtien kaikissa mikrosiruissa on pitänyt olla sen jäsenvaltion maakoodi, jossa tunnistin kiinnitetään hevoseen.

Tietyissä erikseen säädetyissä tapauksissa hevosen tunnistamiseen voidaan mikrosirun sijasta käyttää ohjeen kohdassa 3 (Tunnistin) mainittua vaihtoehtoista tunnistusmenetelmää. Jos 1.7.2009 tai sen jälkeen syntyneen hevosen tunnistamiseen on mikrosirun sijasta käytetty muuta tunnistusmenetelmää, tieto menetelmän luvallisuudesta on tarkistettavissa tunnistamisesta vastanneen jäsenvaltion verkkosivulta. Ennen 1.7.2009 tunnistetuilla hevosilla ei tarvitse olla mikrosirua, mutta hevonen tulee voida kytkeä yksiselitteisesti sen tunnistusasiakirjaan synnynnäisten tai myöhemmin hankittujen, tunnistusasiakirjaan kirjattujen merkkien perusteella.

Tunnistusasiakirja

Kaikilla teuraaksi toimitettavilla hevosilla on oltava mukanaan asianmukaisesti täytetty tunnistusasiakirja. Tunnistusasiakirja on ollut pakollinen jokaisella EU:n alueella pidettävällä hevosella vuodesta 2009 lähtien. Hevosen tunnistusasiakirjan tulee vastata lainsäädännön vaatimuksia sekä sisällön että mallin osalta.

EU:n alueella syntyvillä varsoilla tulee olla virallinen tunnistusasiakirja viimeistään 12 kuukauden kuluttua syntymästä. Tunnistusasiakirja on elinikäinen ja sen tulee olla aina saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevosta pidetään, ja oltava hevosen mukana myös kuljetuksen aikana.

Hevosen tunnistusasiakirjassa on aina oltava kohta, johon hevosen lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto on mahdollista merkitä. Ennen vuotta 2016 myönnetyissä tunnistusasiakirjoissa lääkinnällistä hoitoa ja teurastuskieltoa koskeva kohta on luvussa IX. Vuodesta 2016 lähtien myönnetyissä tunnistusasiakirjoissa lääkinnällistä hoitoa ja teurastuskieltoa koskeva kohta on luvussa/jaksossa II. Jos hevosen tunnistusasiakirja on ennen vuotta 2009 myönnetty passi, rekisteritodistus tai rekisterikirja, joka ei sisällä lukua, johon hevosen lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto on mahdollista merkitä, tunnistusasiakirja on oltava täydennetty Suomen Hippos ry:n toimittamalla ”lääkitystarralla” eli tarramuodossa olevalla lisäosalla, johon tarvittavat lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto on voitu merkitä. Vanhoja tunnistusasiakirjoja ja rekisteritodistuksia ei enää 28.1.2022 jälkeen (uuden lääkityslainsäädännön voimaantuloajankohta) täydennetä lääkitystarralla. Aiemmin lääkitystarralla täydennetyt tunnistusasiakirjat ovat tältä osin käypiä jatkossakin.

Ennen vuotta 2016 myönnetyissä tunnistusasiakirjoissa mikrosirulla merkityn hevosen tunnistusasiakirjan tunnistuskaaviota ei ole tarvinnut täyttää, tai kaavion sijasta on voitu käyttää valokuvaa tai tulostetta, jossa on riittävästi yksityiskohtia hevoseläimen tunnistamiseksi. 1.1.2016-20.4.2021 myönnetyissä tunnistusasiakirjoissa mikrosirulla tai luvallisella vaihtoehtoisella tunnistusmenetelmällä merkityn hevosen tunnistusasiakirjan tunnistuskaavio on voitu jättää täyttämättä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luvalla, jos kaavion sijasta on käytetty valokuvaa tai tulostetta. Suomessa myönnetyissä tunnistusasiakirjoissa ei ole hyödynnetty tätä poikkeusta.

Esimerkkejä virallisista eri ajanjaksoina myönnetyistä tunnistusasiakirjoista on koottu liitteeseen 1.

Kotimaisten tai ulkomaisten kilpailujärjestöjen kilpailukirjat ja muut vastaavat asiakirjat eivät ole virallisia tunnistusasiakirjoja.
Poikkeus:
Kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan järjestön FEI:n aiemmin myöntämät tunnistusasiakirjat, jotka sisältävät sekä hevosen kilpailu- että tunnistetiedot, kelpaavat sellaisenaan hevosen tunnistusasiakirjaksi, jos ne vastaavat malliltaan ja sisällöltään tunnistusasiakirjalle asetettuja vaatimuksia sisältäen mm. osion, johon on voitu merkitä hevoselle annettu lääkinnällinen hoito ja mahdollinen teurastuskielto. Jos FEI:n tunnistusasiakirjassa ilmoittama määräaikainen voimassaoloaika on umpeutunut, asiakirja toimii (sisältövaatimusten täyttyessä) edelleen hevosen tunnistusasiakirjana, mutta hevosen asema rekisteröitynä hevosena ei ole enää voimassa. FEI:n kilpailutoiminnassa nykyisin käyttämä FEI-tunnistekortti myönnetään hevosen varsinaisen tunnistusasiakirjan pohjalta ja lisäksi, eikä se yksistään kelpaa eläimen tunnistusasiakirjaksi.

Teurastettavaksi tuotavan hevosen mukana on oltava aina alkuperäinen virallinen tunnistusasiakirja.
Poikkeukset:
Ohjeen kohdassa 3 (Tunnistusasiakirjan kaksoiskappale) kuvatussa poikkeustapauksessa teurastettavaksi voidaan hyväksyä hevoseläin, jolla on tunnistusasiakirjan kaksoiskappale, johon merkitty kuuden kuukauden teurastuskielto on päättynyt. Myöskään ennen 1.7.2009 tehty tunnistusasiakirjan uusiminen ei ole aiheuttanut eläimelle teurastuskieltoa.

Mikään muu asiakirja, kuten tunnistusasiakirjan kopio, tavallinen tunnistusasiakirjan kaksoiskappale, korvaava tunnistusasiakirja, väliaikainen tunnistusasiakirja, digitaalinen sovellus, omistajatodistus tai omistajanvaihdosilmoitus, ei ole teurastukseen oikeuttava asiakirja.

Tarkastuseläinlääkäri voi kuitenkin tarvittaessa sallia alle 12 kuukauden ikäisen
Suomessa syntyneen varsan teurastamisen ennen kuin sille on myönnetty tunnistusasiakirjaa, edellyttäen, että se on merkitty mikrosirulla, eikä sitä ole lääkitty siten, että sen asema elintarviketuotantoeläimenä olisi vaarantunut.

4.1 Suomessa syntynyt hevonen

Rekisteröityjen hevosten tunnistusasiakirjoja myöntävät Suomessa Ruokaviraston
hyväksymät rotujen kantakirjaa pitävät yhteisöt: Suomen Hippos ry, Suomen Irlannincobyhdistys FSIC ry (vuodesta 2012 lähtien) sekä Eestin Raskaat Vetohevoset ry (vuodesta 2015 lähtien). Muille kuin rekisteröidyille hevoseläimille tunnistusasiakirjan myöntää Suomen Hippos ry. Hevoseläimen tunnistamiseen ja tunnistusasiakirjan myöntämiseen liittyvistä yksityiskohdista on lisätietoa Ruokaviraston ohjeessa 5992/04.01.00.01/2021 Hevoseläimen tunnistusasiakirjan myöntäminen ja muut tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän tehtävät, joka löytyy mm. Pikantista (pikantti.ruokavirasto.fi, vain viranomaisille) kohdasta Eläimet > Merkintä ja rekisteröinti > Ohjeet ja oppaat > Hevoseläimen tunnistusasiakirjan myöntäminen.

Kaikki 1.7.2009 jälkeen Suomessa syntyneet hevoset on merkitty mikrosirulla, ne ovat saaneet yksilöllisen UELN-numeron, ja niillä on komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen tunnistusasiakirja (hevospassi). Käytännössä jo vuonna 2000 ja sen jälkeen Suomessa syntyneet suomenhevoset ja lämminveriset ravihevoset on merkitty mikrosirulla.

Ennen 1.7.2009 syntyneiden ja tunnistettujen hevosten vanhanmalliset passit ja rekisteritodistukset katsotaan myös virallisiksi tunnistusasiakirjoiksi, jos ne ovat hevosen tunnistustietojen osalta asianmukaisesti täytetty ja sisältävät ns. lääkitystarran, johon hevosen lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto on voitu merkitä. Käytännössä vuonna 1997 tai sen jälkeen Suomessa syntyneillä ja rekisteröidyillä suomenhevosilla ja lämminverisillä ravihevosilla, sekä vuonna 1998 tai sen jälkeen syntyneillä ja rekisteröidyillä ratsuhevosilla ja poneilla on hevospassi, sitä ennen syntyneillä on rekisteritodistus.

4.2 Ulkomailla syntynyt hevonen

Kaikki EU:n alueella 1. päivänä heinäkuuta 2009 ja sen jälkeen syntyneet hevoset on merkitty mikrosirulla, ellei niihin ole sovellettu ohjeen kohdassa 3 (Tunnistin) mainittua vaihtoehtoista tunnistusmenetelmää.
Poikkeus: Ruotsissa syntyneiden ravihevosten osalta on tiedossa, että niiden tunnistamiseen (Svensk Travsportin myöntämät tunnistusasiakirjat) on käytetty kylmäpolttoa vuoteen 2013 asti. Nämä hevoset voidaan muiden vaatimusten täyttyessä hyväksyä teurastettavaksi, jos tunnistusasiakirja on yhdistettävissä hevoseen kylmäpolttomerkin ja hevosen muiden ulkoisten tunnusmerkkien perusteella.

EU:n alueella kulloinkin voimassa olleen EU-lainsäädännön mukaisesti myönnetyt tunnistusasiakirjat kelpaavat sellaisenaan kaikkien jäsenvaltioiden alueella. Alkuperäinen tunnistusasiakirja toimii eläimen elinikäisenä asiakirjana, eikä eläimelle Suomeen tuotaessa myönnetä uutta tunnistusasiakirjaa.

EU-jäsenvaltioissa tunnistusasiakirjojen myöntämiseen hyväksyttyjen virallisten toimielinten tietoja voi tarkastella komission sivuston kautta:
https://food.ec.europa.eu/animals/identification/equine-animals/country-information_en

Myös kolmansissa maissa myönnetyt tunnistusasiakirjat kelpaavat EU:n alueella, jos niiden tekniset ominaisuudet ja tietosisältö vastaavat EU-alueella myönnettävien tunnistusasiakirjojen vaatimuksia, ja niiden myöntäjä on joko (puhdasrotuisten jalostushevosten osalta) kyseisessä kolmannessa maassa hyväksytty jalostuselin, joka on merkitty komission ylläpitämään eläinjalostusasetuksen 34 artiklan mukaiseen luetteloon, tai (muiden rekisteröityjen hevosten osalta) kansainvälinen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoiva järjestö, jonka päätoimipaikka sijaitsee maassa, josta hevosten tuonti EU:n alueelle on sallittua, tai (muiden kuin rekisteröityjen hevoseläinten osalta) tuontimaan toimivaltainen viranomainen.

Eläinjalostusasetuksen 34 artiklan mukaiseen luetteloon kuuluvia kolmannessa maassa hyväksyttyjä jalostuselimiä voi tarkastella komission sivuston kautta: https://ec.europa.eu/food/animals/zootechnics/non-eu-countries-information_en

EU:n ulkopuolelta tuotua hevosta ei kuitenkaan hyväksytä teurastettavaksi, jos se on tuotu maasta tai alueelta, jota ei ole merkitty komission päätöksen 2011/163/EU liitteen mukaiseen listaan. Esimerkiksi Venäjältä, Ukrainasta tai Yhdysvalloista maaliskuun 2011 jälkeen tuotuja hevosia ei hyväksytä teurastettavaksi.

5 Hevosen lääkitsemistietojen tarkastaminen

Hevosen pitäjä on velvollinen ilmoittamaan hevosen saamat lääkitykset kuuden kuukauden ajalta ns. ketjuinformaatiossa (teurastamoon toimitettavat elintarvikeketjutiedot), josta on tarkemmin ohjeistettu Ruokaviraston ohjeessa elintarvikeketjutietojen toimittamisesta ja valvonnasta 4929/04.02.00.01/2020/6.

Teurastettavaksi saa hyväksyä vain hevosen, jolla ei ole tunnistusasiakirjassa merkintää teurastuskiellosta, ja mahdollinen ns. EU:n hevoslääkeluettelon aineen käytöstä aiheutunut kuuden kuukauden pakollinen varoaika ei ole enää voimassa. Tämän kuuden kuukauden varoajan kuluessa hevosta ei voi teurastaa edes eläinsuojelullisista syistä, vaan hevonen tulee lopettaa muualla kuin teurastamossa. Jos tällainen hevonen on kuitenkin jo siirretty teurastamon tiloihin, tulee se lopettaa ja sen liha elimineen hylätä.

Lääkityksissä saa olla ennen EU:n eläinlääkeasetuksen soveltamisen alkamista
(28.1.2022) vain valmisteita, jotka on hyväksytty Suomessa käytettäväksi tuotantoeläimille. Teurastusajankohtana lääkkeiden varoaika ei saa olla enää voimassa. Tammikuun 28. päivästä 2022 eteenpäin Ruokavirasto ei enää ylläpidä tuotantoeläimille hyväksyttyjen lääkkeiden luetteloa, joten tämän ajankohdan jälkeen hevosta on voitu lääkitä lääkkeellä, jonka kohde-eläimenä on teurastuskelpoinen hevonen, tai jonka sisältämien farmakologisesti aktiivisten aineiden elintarviketurvallisuus on arvioitu ja lääkeaine löytyy EU:n MRL-asetuksesta. Tämän kaskadikäytön varoajat määräytyvät EU:n eläinlääkeasetuksen artiklan 115 mukaan. Hoitava eläinlääkäri antaa hevosen pitäjälle kirjallisesti tiedon lääkityksestä varoaikoineen.
Poikkeus: Eläinsuojelullisista syistä hevoseläimen saa teurastaa tällaisten lääkkeiden varoajan aikana, jos tutkimuksin voidaan todeta, ettei lihassa ole MRL:n ylittäviä jäämiä.

Suomeen on valmisteilla hevosten keskustietokanta, johon kaikkien Suomessa pysyvästi oleskelevien hevoseläinten eri tietokantoihin lakisääteisesti tallennetut tiedot kootaan. Keskustietokannan lukuoikeus tulee olemaan mm. teurastamotoimijoilla niiden hevoseläinten osalta, jotka toimitetaan teurastettavaksi kyseiseen teurastamoon. Keskustietokannan kautta voi jatkossa selata mm. Suomen Hippos ry:n Heppa-järjestelmään tallennettuja hevosten tunnistus- ja lääkitystietoja. Tällä hetkellä tiedot ovat selattavissa suoraan Heppa-järjestelmästä osoitteessa heppa.hippos.fi. Heppa-järjestelmään on tallennettu myös hevosten lääkitystietoja, joita voi selata sovellukseen kirjautuneena. Ruokavirasto suosittelee, että teuraaksi tuodun hevosen tiedot tarkistetaan myös Heppa-järjestelmästä. Jos teuraaksi tuodun hevosen tunnistusasiakirjassa ei ole merkintää teurastuskiellosta, mutta Heppa-järjestelmästä merkintä löytyy, hevosta ei saa hyväksyä teurastettavaksi. Vastaavasti toimitaan Heppa-järjestelmään mahdollisesti merkityn, teurastamisen estävän lääkitystiedon suhteen.

6 Toimenpiteet teurastamolla

6.1 Teurastamon toimenpiteet

Teurastamon tulee kuvata omavalvontasuunnitelmassaan hevosten tunnistusasiakirjojen tarkastaminen, elintarvikeketjutietojen käsittely ja ohjeessa mainitut muut toimet, sekä pitää niistä kirjaa.

Teurastamon on tarkistettava, että teuraaksi tuodun hevosen tunnistusasiakirja on alkuperäinen (pl. ohjeen kohdassa 4 mainitut poikkeukset) ja se kuuluu teuraaksi tuodulle hevoselle. Hevosen ja tunnistusasiakirjan välinen yhteys tarkistetaan hevoseen asetetun mikrosirun tai vaihtoehtoisen tunnistusmenetelmän koodin ja tunnistusasiakirjassa kuvattujen hevosen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Jos hevosella ei sen iästä johtuen ole mikrosirua eikä muutakaan tunnistusmenetelmää, tunnistusasiakirjan vastaavuus hevoseen varmistetaan käyttäen pelkästään hevosen ulkoisia tunnusmerkkejä.

Jos mikrosirulukijan näyttämä mikrosirun numero vastaa tunnistusasiakirjassa olevaa merkintää, mutta hevosen muut tunnusmerkit (esimerkiksi ikäarvio, sukupuoli, ulkoiset synnynnäiset tai hankitut merkit) eivät vastaa tunnistusasiakirjan tietoja, on aiheellista epäillä, että joko itse mikrosirua tai siitä tunnistusasiakirjaan merkittyjä tietoja on manipuloitu. Mikrosirun vaihtamiseen tai manipuloimiseen voi myös viitata esimerkiksi ristiriita hevosen syntymämaan / tunnistusmaan / sijaintimaan ja mikrosirun maakoodin tai -koodittomuuden välillä. Tällaista hevosta ei voi hyväksyä teurastettavaksi.

Hevosta ei voi myöskään hyväksyä teurastettavaksi, jos on aihetta epäillä sen tunnistusasiakirjan aitoutta. Yleisiä merkkejä tunnistusasiakirjan väärennöksestä ovat esimerkiksi virheet tai puutteet sivunumeroinnissa, ja sivumarginaalin leveyden tai tekstifontin tyylin tai koon muutokset eri sivuilla.

Teurastamon on myös varmistettava, että eläin on tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi. Teurastamon tulee tarkistaa tunnistusasiakirjan IX tai II luku (lääkitystiedot) tai ”lääkitystarra” ja varmistaa, että hevosen teurastamista elintarvikkeeksi ei ole kielletty, ja että lääkitysosion IX tai II lukuun tai lääkitystarraan mahdollisesti merkitty kuuden kuukauden varoaika on päättynyt. Jos hevosen tunnistusasiakirjassa ei ole kohtaa, johon hevosen lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto olisi ollut mahdollista merkitä, hevosta ei saa hyväksyä teurastettavaksi.

Tunnistusasiakirjaan merkittyä elinikäistä teurastuskieltoa ei voi peruuttaa.

Ruokavirasto suosittelee, että teurastamo tarkistaa hevosen mahdolliset lääkitys- ja teurastuskelpoisuusmerkinnät myös Suomen Hippos ry:n Heppa-järjestelmästä. Jos teuraaksi tuodun hevosen tunnistusasiakirjassa ja Heppa-järjestelmässä olevat merkinnät lääkityksistä tai teurastuskiellosta ovat ristiriitaiset, sovelletaan sitä tietoa, joka sulkee hevosen pois teurastuksesta.

Teurastuskiellon on aiemmin voinut tunnistusasiakirjaan merkitä oman harkintansa mukaan myös eläimen omistaja allekirjoituksellaan. Tämä mahdollisuus poistui 7.7.2021. Käytännössä myös omistajan 7.7.2021 jälkeen tekemä merkintä tunnistusasiakirjan lääkitysosioon estää eläimen hyväksymisen teurastettavaksi, jos on riski, että hoitava eläinlääkäri on tulkinnut merkinnän siten, ettei eläintä ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi, ja lääkinnyt eläintä sellaisena.

Teurastamon tulee ilmoittaa hevosen tunnistamisessa tai tunnistusasiakirjassa havaitsemistaan epäkohdista välittömästi tarkastuseläinlääkärille. Jos teurastamo hyväksyy eläimen teurastettavaksi, sen on toimitettava tunnistusasiakirja virkaeläinlääkärille ennen ante mortem –tarkastusta.

Teurastuksen jälkeen teurastamo ottaa mikrosirun talteen ruhosta ja toimittaa sen tarkastuseläinlääkärille hävitettäväksi tai, tarkastuseläinlääkärin niin hyväksyessä ja valvonnassa, tuhoaa ja hävittää mikrosirun paikan päällä. Jos mikrosirua ei voida ottaa talteen teurastetun hevosen ruhosta, liha tai mikrosirun sisältävä lihan osa hylätään ja tästä muodostuva sivutuote hävitetään mikrosirun hävittämiseksi.

6.2 Tarkastuseläinlääkärin toimenpiteet

Tarkastuseläinlääkärin tulee valvoa ja todentaa, että teurastamo toimii kohdan 6.1 mukaisesti. Jos tarkastuseläinlääkäri havaitsee, että teurastamo ei tarkasta tunnistusasiakirjoja ja teuraaksi tuotuja hevosia asianmukaisesti, tarkastuseläinlääkärin tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Tarkastuseläinlääkärin tulee valvoa tunnistusasiakirjojen tarkastamista tehostetusti erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa teurastamo toistuvasti hyväksyy teurastettavaksi hevosia, joita ei saisi ottaa vastaan teurastamoon. Tarvittaessa tarkastuseläinlääkärin tulee käyttää hallinnollisia pakkokeinoja teurastamon toimintaa valvoessaan.

Jos tarkastuseläinlääkäri havaitsee tai teurastamo ilmoittaa sille havainneensa teurastettavaksi tuodun hevosen tunnistamisessa tai tunnistusasiakirjassa epäkohtia, joiden johdosta tarkastuseläinlääkäri epäilee hevosen tunnistimen tai tunnistusasiakirjan aitoutta, tarkastuseläinlääkärin tulee ilmoittaa asiasta hevosesta vastaavan toimijan alueen aluehallintovirastolle.

6.2.1 Ante mortem -tarkastus

Ante mortem –tarkastuksessa tarkastuseläinlääkäri varmistaa jokaisen teurastettavaksi tuodun hevosen tunnistusasiakirjasta seuraavat asiat:

Tunnistusasiakirja ei ole lukukelvoton.
Hevosella on alkuperäinen tunnistusasiakirja, jossa kuvatut hevosen tunnistustiedot vastaavat hevosen ulkoisia tunnusmerkkejä ja johon merkitty mikrosirun numero vastaa hevosesta luettavaa mikrosirun numeroa, eikä ole aihetta epäillä, että tunnistusasiakirjan tai mikrosirun tietoja olisi luvatta muutettu.
Hevosella oleva tunnistusasiakirja ei ole tunnistusasiakirjan kaksoiskappale tai korvaava tunnistusasiakirja. Tällöin hevosta ei voi hyväksyä teurastettavaksi.
Poikkeukset:
Tunnistusasiakirja on uusittu ennen 1.7.2009, jolloin uusimisesta ei ole aiheutunut eläimelle teurastuskieltoa, tai 1.7.2009 jälkeen myönnetyssä tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleessa on virkaeläinlääkärin merkitsemänä elinikäisen teurastuskiellon sijasta teurastuskelpoisuuden keskeytys kuuden kuukauden ajaksi alkuperäisen tunnistusasiakirjan katoamisajankohdan jälkeen, jolloin hevosen saa teurastaa elintarvikkeeksi tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleeseen merkityn kuuden kuukauden jakson päätyttyä.
Tunnistusasiakirja sisältää lääkinnällisen hoidon merkitsemiseen tarkoitetun luvun IX tai II tai tunnistusasiakirja on täydennetty ”lääkitystarralla”, tunnistusasiakirjan myöntöajankohdasta riippuen.
Lääkinnällisen hoidon merkitsemiseen tarkoitettuun lukuun tai lääkitystarraan ei ole merkitty tietoja, joiden mukaan hevosen teurastaminen elintarvikkeeksi on kielletty (teurastuskielto).
Lääkinnällisen hoidon merkitsemiseen tarkoitettuun lukuun tai lääkitystarraan merkittyjen tietojen mukaan hevoslääkeluettelon mukaisen, kuuden kuukauden varoajan aiheuttavan lääkityksen varoaika on umpeutunut.

Hevonen katsotaan vastaanotetuksi teurastamoon silloin, kun se on purettu kuljetusvälineestä teurastamon tiloihin. Jos hevonen on vastaanotettu teurastamoon, eikä sitä voida hyväksyä ante mortem –tarkastuksessa teurastettavaksi eläimen tunnistus- tai lääkitsemistietoihin liittyvistä syistä, tarkastuseläinlääkäri ei voi sallia eläimen palauttamista elävänä tilalle, vaan hevonen tulee lopettaa teurastamolla ja käsitellä sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.

Hevonen hylätään elävänä, jos:

Tunnistusasiakirja puuttuu, on lukukelvoton tai ei vastaa ohjeessa kuvattuja vaatimuksia.
Tunnistusasiakirjaan merkityt tunnistustiedot eivät vastaa hevosen ulkoisia tunnusmerkkejä tai hevosesta luettavaa mikrosirun numeroa, tai on aihetta epäillä, että tunnistusasiakirjan tai mikrosirun tietoja on luvatta muutettu, jotta ne saataisiin vastaamaan hevosen tietoja.
Mikrosiru tai luvallinen vaihtoehtoinen tunnistusmenetelmä puuttuu sellaiselta hevoselta, jolla se on elintarvikeketjutietojen mukaan tai syntymäajan perusteella kuuluisi olla.
Poikkeus: Jos ante mortem -tarkastuksessa kuitenkin havaitaan, että tunnistusasiakirjaan merkittyä mikrosirua ei löydy, koska siru on lakannut toimimasta tai liikkunut paikaltaan, tarkastuseläinlääkäri voi hyväksyä hevosen teuraaksi sillä edellytyksellä, että hän vakuuttuu hevosen muiden tunnusmerkkien (ikäarvio, sukupuoli, ulkoiset synnynnäiset tai hankitut merkit) ja tunnistusasiakirjaan kirjattujen tunnistustietojen perusteella, että tunnistusasiakirja kuuluu kyseiselle hevoselle.
Tunnistusasiakirjassa ei ole lääkinnällisen hoidon merkitsemiseen tarkoitettu lukua tai lääkitystarraa, johon hevosen saamat lääkitykset ja mahdollinen teurastuskielto olisi ollut mahdollista merkitä.
Tunnistusasiakirjassa on merkintä, että hevosta ei ole tarkoitettu teurastettavaksi ihmisravinnoksi käyttöä varten.
Hevoselle on käytetty kiellettyä lääkeainetta tai muita kuin sallittuja lääkeaineita.

Eläimet hylätään aina, jos ne tuodaan teurastettavaksi estrogeenisesti, androgeenisesti tai gestageenisesti vaikuttavaa ainetta tai beeta-agonisteja sisältävän lääkkeen varoajan aikana.

Joissain vanhemmissa tunnistusasiakirjoissa oleva leima, jonka mukaan Suomen Hippos ei vastaa hevosen alkuperätietojen luotettavuudesta, liittyy hevosen polveutumistietojen luotettavuuteen, eikä se estä hevosen teurastamista.

6.2.2 Toimenpiteet teurastuksen jälkeen

Tarkastuseläinlääkärin vastuulla on seuraavien toimenpiteiden toteuttaminen:

Mikrosirun uudelleenkäyttö estetään ottamalla se talteen ja tuhoamalla tai hävittämällä se paikan päällä. Jos mikrosirua ei voida ottaa talteen teurastetun hevosen ruhosta, liha tai mikrosirun sisältävä lihan osa hylätään ja tästä muodostuva sivutuote hävitetään mikrosirun hävittämiseksi.
Tunnistusasiakirja mitätöidään tai tuhotaan tarkastuseläinlääkärin toimesta tai valvonnassa. Tunnistusasiakirja mitätöidään esimerkiksi leimaamalla sana ’mitätön’ tunnistusasiakirjan jokaiselle sivulle tai lävistämällä sivujen läpi reikä, jonka läpimitta on vähintään tavallisen lävistäjän reiän suuruinen. Tunnistusasiakirjaan tai sen liitteeksi lisätään hevosen kuolinpäivä ja kuolintapa (teurastettu/lopetettu/kuollut). Merkinnät eivät saa peittää tunnistusasiakirjan alkuperäisiä merkintöjä (esim. mikrosirun numeroa).
Mitätöity tunnistusasiakirja, tai tieto tunnistusasiakirjan tuhoamisesta, lähetetään tunnistusasiakirjan Suomessa myöntäneelle taholle tietokannan päivitystä varten.
Ulkomailla myönnetyt mitätöidyt tunnistusasiakirjat tai tieto niiden tuhoamisesta toimitetaan Ruokaviraston hevospisteelle, joka toimittaa tiedot edelleen tunnistusasiakirjojen myöntäjävaltioon:
Ruokavirasto/ ELHY
Hevosten yhteyspiste
Mustialankatu 3
00790 HELSINKI

Tarkastuseläinlääkäri ei voi antaa tunnistusasiakirjaa muistoksi hevosen omistajalle, vaan mitätöity tunnistusasiakirja on ensin lähetettävä tietokannan päivitystä varten tunnistusasiakirjan myöntäneelle taholle, joka voi pyynnöstä luovuttaa tunnistusasiakirjan omistajalle. Tieto omistajan toiveesta on hyvä lisätä mitätöidyn asiakirjan liitteeksi ennen sen palauttamista myöntäneelle taholle.

Jos mitätöity tunnistusasiakirja hävitetään tarkastuseläinlääkärin toimesta tai valvonnassa teurastamolla, tunnistusasiakirjan myöntäneelle taholle lähetetään todistus, josta käy ilmi hevosen tiedot (mukaan lukien hevosen yksilöllinen koodi / tunnistusnumero / UELN-numero), teurastuspäivämäärä ja tieto siitä, että tunnistusasiakirja on tuhottu.

Esimerkiksi Suomen Hippokselle ilmoituksen hevosen teurastamisesta voi tehdä joko lähettämällä sille mitätöidyn tunnistusasiakirjan tai todistuksen, jossa on edellä mainitut tiedot, tai tekemällä vastaavan ilmoituksen sähköisesti Suomen Hippos ry:n Oma Talli -järjestelmän kautta osoitteessa heppa.hippos.fi/omatalli. Ilmoituksesta on tärkeää käydä selkeästi ilmi, onko tunnistusasiakirja tuhottu teurastamolla.

Liite 1 Esimerkkejä virallisista hevosten tunnistusasiakirjoista eri aikakausilta

Kuva 1. Vanha suomenhevosen rekisteritodistus. Alkuperäinen rekisteritodistus on kokoa A4. Lääkitystietojen sivuja ei alkuperäisessä rekisteritodistuksessa ole, joten todistuksesta on löydyttävä lääkitystarra (kuva 3).

Kuva 2. Vanha ratsuhevosen rekisterikirja on vihreä pahvikortti. Rekisterikirjan koko on noin 12 cm x 18 cm. Lääkitystietojen sivuja ei alkuperäisessä rekisterikirjassa ole, joten todistuksesta on löydyttävä lääkitystarra (kuva 3).

Kuva 3. Vanhoihin rekisteritodistuksiin ja rekisterikirjoihin sekä 1990-luvun lopulla myönnettyihin hevospasseihin liimattu lääkitystarra vuodelta 2000. Tarraa ei saa lisätä enää 28.1.2022 lähtien.