3 Yleistä rehujen merkinnöistä

3.1 Periaatteet

Pakkauksen merkinnöissä, esitteessä, mainoksessa tai muuten markkinoinnin yhteydessä rehusta on annettava totuudenmukaiset ja riittävät tiedot. Rehun merkinnät ja esillepano eivät saa johtaa käyttäjää harhaan. Käyttötarkoituksesta, tyypistä, määrästä, koostumuksesta, ominaisuuksista sekä merkinnöistä vastuussa olevasta toimijasta on annettava tiedot siten kuin EU:n rehulainsäädännössä edellytetään. Rehuista voidaan antaa myös muita tietoja, jos ne ovat yksiselitteisiä sekä mitattavissa ja perusteltavissa, toimivaltaisen viranomaisen todennettavissa ja rehun käyttäjän ymmärrettävissä.

Merkintätiedot on kokonaisuudessaan esitettävä näkyvästi, selvästi ja pysyvästi helposti havaittavassa paikassa. Merkinnät on painettava tai kiinnitettävä rehun pakkaukseen tai säiliöön tai merkintätiedot on oltava pakkaamattomana toimitettavan irtorehun mukana annettavassa saateasiakirjassa. Tietojen tulee olla helposti saatavilla myös valvontaa varten.

Suomessa markkinoilla olevien loppukäyttäjille suoraan tai välillisesti tarkoitettujen rehujen merkinnät pakkauksessa, säiliössä tai mukaan liitetyssä asiakirjassa on oltava suomen ja ruotsin kielellä, paitsi

  • rehussa, jota myydään vain yksikielisessä kunnassa, voidaan käyttää tämän kunnan kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä.
  • kaksikielisessä kunnassa myyntipaikalla pakattuun rehuun ja irtorehuun, jota toimitetaan suoraan loppukäyttäjälle, voidaan merkinnät tehdä loppukäyttäjän omalla kielellä joko suomeksi tai ruotsiksi.
  • rehuun, jota rehualan alkutuotannon toimija toimittaa toiselle rehun alkutuottajalle, voidaan merkinnät tehdä loppukäyttäjän omalla kielellä.

Merkinnöissä ilmoitettavat pitoisuudet ovat pitoisuuksia rehun painosta, jollei toisin mainita. Päiväykset merkitään numeroin seuraavasti: päivä-kuukausi-vuosi PP/KK/VV, esimerkiksi 31.12.2022.

Rehun merkinnöistä vastaavan henkilön tulee antaa viranomaiselle pyydettäessä kaikki markkinoille saattamansa rehun koostumusta koskevat tiedot, kuten rehuseoksissa käytettyjen rehuaineiden tarkat painoprosentit. Väitettyjä ominaisuuksia koskevat tiedot, joiden perusteella voidaan tarkastaa merkintöjen sisältämien tietojen oikeellisuus, on myös oltava viranomaisen saatavilla. Elintarviketuotantoeläimen rehuseoksen ostajalle on hänen pyynnöstään annettava koostumusta koskevat tiedot +/- 15 prosentin tarkkuudella, jos rehuaineiden prosenttiosuuksia ei ilmoiteta etiketissä.

3.2 Väittämät

Rehuaineiden ja rehuseosten merkinnöissä ja esillepanossa voidaan kiinnittää erityistä huomiota johonkin rehussa olevaan tai siitä puuttuvaan aineeseen (esim. rehuseoksessa olevaan rehuaineeseen tai rehun lisäaineeseen), erityiseen ravitsemukselliseen ominaisuuteen (esim. sisältää paljon energiaa), menetelmään (esim. käsittely tai valmistustekniikka) tai näihin liittyvään vaikutukseen (esim. ehkäisee valkuaisen hajoamista pötsissä). Väittämän tulee olla puolueeton, todennettavissa ja käyttäjän ymmärrettävissä. Väittämän tueksi on oltava saatavilla tieteellinen vahvistus siinä vaiheessa, kun rehu saatetaan markkinoille, ja se toimitetaan Ruokavirastolle pyydettäessä. Tieteellinen vahvistus tulee olla saatu kyseisen rehuaineen tai rehuseoksen käyttämisestä kohde-eläinlajin ruokintakokeissa. Rehun lisäaineisiin liittyvät väittämät on arvioitu lisäainehyväksynnän yhteydessä.

Ravinnonsaannin optimointia ja fysiologisen tilan tukemista tai turvaamista koskevat väittämät ovat rehun merkinnöissä sallittuja. Fysiologinen tila on esim. tiineys, kasvu, maidontuotanto, ikääntyminen, työ- tai urheilurasitus.

Lääkinnällisten ja terveyteen liittyvien väittämien käyttö on kielletty. Rehusta ei saa väittää sen parantavan, hoitavan, ehkäisevän tai torjuvan sairauksia, sairauden oireita tai terveysongelmia tai lievittävän kipua. Myös viittaukset elimien, verisuoniston, hermoston, immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan toimintaan sekä hedelmällisyyteen ja sairauksiin ovat kiellettyjä. Ravitsemuksellista epätasapainoa kuvaavat väittämät ovat sallittuja, kunhan rehua ei esitetä käytettävän patologisen tilan hoitoon. Lääkerehujen ja välituotteiden mainonta ei ole sallittua.

Erityisravinnoksi tarkoitetuista rehuista saa esittää niitä koskevan käyttötarkoitusluettelon mukaisen erityisen ravitsemuksellisen tarkoituksen. Luetteloon voidaan lisätä uusia käyttötarkoituksia sen jälkeen, kun komissiolle osoitetusta hakemuksesta on tehty tieteellinen arviointi.

Rehun voi väittää sisältävän lihaa vain, jos kyse on luurankolihaksesta. Muiden eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden osalta voi sanoa, että rehu sisältää lihaperäisiä tuotteita, liha- ja eläinperäisiä tuotteita tai esim. nautaa xx %.

Tämän oppaan kohtaan 10 on koottu esimerkkejä kielletyistä väittämistä ja väittämistä, joiden käyttö edellyttää tieteellistä näyttöä. Lisäksi on esimerkkejä väittämistä, joita voidaan pitää yleisesti tunnettuna ns. oppikirjatietona. Myös yhteisön hyvän käytännön ohjeissa annetaan esimerkkejä väittämien käytöstä.

Sivu on viimeksi päivitetty 19.12.2022