Vuoden 2019 alusta ryhdytään soveltamaan uutta Valtioneuvoston asetusta valtionavustuksesta eläimen omistajalle nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen ja siipikarjan raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (Vn 998/2017). Uusi ”raatokeräilyasetus” ei aiheuta suurimmalle osalle raatokeräilyä käyttävistä eläimen omistajista havaittavaa muutosta.
Honkajoki Oy toimii vuonna 2019 raatokeräilytoimijana ja hakee keräilyalueelta kaikki tuen piiriin kuuluvien eläinlajien raadot laadusta ja maatilan sijainnista riippumatta ympäri vuoden. Eläimen omistajan tulee tilata raadon nouto heti eläimen kuoltua. Keräilyn hinta pysyy ennallaan. Eläimen omistaja maksaa raatokeräilytoimijalle entiseen malliin raadon noudosta ja hävittämisestä hinnan, joka on alennettu valtionavustuksen suuruudella. Evira (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto) maksaa valtionavustuksen osuuden raatokeräilytoimijalle saatuaan toimijalta raportin kerätyistä eläimistä.
Asetus estää kuitenkin valtion avustuksen maksamisen tapauksissa, joissa eläimen omistajan toiminnassa on tiettyjä lainsäädännön rikkeitä. Eläimen omistaja joutuu maksamaan seuraavissa tapauksissa maksamaan raatokeräilyn kustannukset kokonaan itse:
Eläinsuojelulain mukaisen kiireellisen toimenpiteen takia lopetetut eläimet
Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, voi eläinsuojeluviranomainen ryhtyä eläinsuojelulain (247/1996) 44 §:n mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tapauksissa, joissa ensiapuna annettava ruoka, juoma tai hoito ei ole enää tarkoituksenmukaista, eläin voidaan joutua lopettamaan paikan päällä. Tällöin eläinsuojeluviranomainen tilaa raatokeräilyn paikalle noutamaan lopetettu eläin.
Sivutuotelainsäädännön mukaisen velvollisuuden laiminlyönti järjestää kuolleen eläimen nouto hävitettäväksi.
Valvontaviranomainen on joutunut antamaan sivutuotelain 517/2015 63 §:n mukaisen määräyksen kuolleen eläimen hävityksestä. Toisin sanoen eläimen omistaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää kuolleen eläimen nouto ja tilaa raatokeräilyn paikalle vasta määräyksen saatuaan. Noutotilausta tehdessään eläimen omistajan tulee kertoa, jos raato on niin pilaantunut, ettei sen nostaminen nosturilla raatokonttiin todennäköisesti tule onnistumaan. Pilaantunut raato tulee tällöin pakata suursäkkiin, jolloin se voidaan nostaa kuormaimella konttiin. Pilaantuneen raadon noudosta ja hävittämisestä laskutetaan kolminkertainen hinta.
Kuolleella eläimellä ei ole tunnistimia eikä sitä ole ilmoitettu eläinrekisteriin eläintunnistusjärjestelmälain 238/2010 edellyttämällä tavalla
Eläintunnistusjärjestelmälaki edellyttää, että eläintenpitäjä on merkinnyt naudat, lampaat ja vuohet korvamerkeillä ja tehnyt eläinrekistereihin lain vaatimat ilmoitukset ajallaan. Raatokeräilytoimijan on puolestaan ilmoitettava eläinrekisteriin jokainen käsittelylaitokseen vastaanotettu eläin yksilökohtaisesti. Jos raatokeräilytoimija ei pysty yksilöimään eläintä, eikä siten kuittaamaan sitä vastaanotetuksi, ei valtion avustusta makseta. Sikaeläimillä ja siipikarjalla ei ole vastaavia yksilöllisiä tunnistimia, joten niiden osalta raatokeräilytoimija yksilöi eläintenpitäjän (tilatunnus tai asiakastunnus) ja kerätyn aineksen kilomäärän.
Lue lisää: