Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin, kuinka usein EU-maiden kuluttajat syövät kalaa ja äyriäisiä, jotka voivat sisältää elohopeaa, sekä kuinka hyvin he tuntevat kansalliset syöntisuositukset.
Tutkimus tehtiin Euroopan komission pyynnöstä, sillä useat jäsenmaat ovat viime vuosina päivittäneet suosituksiaan tiettyjen kalalajien käytöstä. Taustalla on tarve arvioida mahdollisia muutoksia elohopean enimmäismääriin eri kalalajeissa sekä valmistautua EFSAn mahdolliseen tulevaan riskinarviointiin.
Elohopeaa kertyy etenkin ravintoketjun huipulla oleviin suuriin petokaloihin, kuten miekkakaloihin, haita sisältäviin tuotteisiin sekä tonnikalan tiettyihin lajikkeisiin (isosilmiä- ja sinievätonnikala). Näissä kaloissa elohopeapitoisuudet ovat luonnostaan korkeampia, koska lajeihin kertyy elohopeaa ravintoketjun kautta.
Kysely tehtiin ensin kaikissa EU-maissa sekä Islannissa ja Norjassa keväällä 2023. Toisessa vaiheessa keskityttiin maihin, jotka olivat päivittäneet kalankulutusta koskevia ohjeitaan, sekä vertailuryhmänä muutamaan maahan, joissa ohjeet eivät muuttuneet.
Vastaajajoukossa oli tavanomaista enemmän raskaana olevia ja imettäviä naisia, koska sikiö on elohopean suurin riskiryhmä, mutta saa myös tärkeitä ravintoaineita äidin ruokavaliossa olevista kaloista ja merenelävistä.
Elohopeapitoisimpia kalalajeja osa syö useamman kerran viikossa
EFSA:n tutkimuksen mukaan 60 prosenttia vastaajista syö kalaa ja äyriäisiä. Näistä kuluttajista noin kolmannes kertoi syövänsä elohopeapitoisimpia kalalajeja kolme tai useampia kertoja viikossa. Tutkimukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, eivätkä tulokset välttämättä edusta täydellisesti koko väestöä.
Useimmat EU:n jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset suosittelevat 1–2 annosta viikossa sellaisia kala- ja äyriäislajeja, joiden elohopearaja-arvot ovat korkeammat (1,0 mg/kg kalan märkäpainosta), tai 3–4 annosta lajeja, joiden elohopearaja-arvot ovat alhaisemmat (0,5 mg/kg tai 0,3 mg/kg kalan painosta). Raskaana oleville naisille suositellaan usein, että he korvaisivat suurten kalojen syömisen pienemmillä, vähemmän elohopeaa sisältävillä kaloilla.
Kalan syönnin terveyshyödyt liittyvät mm. pienten lasten kognitiivisten ja immuunijärjestelmän toimintojen kehittymiseen sekä aikuisten sydän- ja verisuonitautien riskin pienentymiseen. Liiallinen altistuminen metyylielohopealle voi sen sijaan haitata sikiön ja pienten lasten aivojen ja hermoston kehitystä.
Vaikuttaako ohjeistus käyttäytymiseen?
Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien tietoisuutta ohjeista ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen sosiaalitieteellisiä menetelmiä hyödyntäen. Tulosten mukaan monet kuluttajat ovat kuulleet kansallisista ohjeista ja ilmoittavat noudattavansa niitä.
Käytännön valintoihin vaikuttavat kuitenkin enemmän maku, hinta ja pyrkimys terveellisempään ruokavalioon. Lisäksi terveyshyötyjen tunnettuus oli huomattavasti suurempaa kuin riskien. Kalaan liitettävistä haitta-aineista elohopea oli selvästi tunnetuin.
Tutkimus paljastaa huomattavia eroja maiden välillä sekä kulutustottumuksissa että ohjeiden tunnettuudessa. EFSA arvioi, että tuloksia voidaan hyödyntää kansallisessa riskiviestinnässä, kun kuluttajille kerrotaan kalan terveyshyödyistä ja elohopean riskeistä.