Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Eurooppalaisten tietoisuus elintarviketurvallisuudesta kasvanut

25. syyskuuta 2025

EU-kansalaisten tietoisuus EU:n elintarviketurvallisuusjärjestelmän toiminnasta on kasvanut, ja yhä useampi tuntee erilaisia elintarviketurvallisuuteen liittyviä aiheita. Tämä käy ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn tuoreesta Eurobarometri-kyselystä.

Mielipiteitä luotaavan kyselyn mukaan 79 prosenttia EU-kansalaisista on tietoisia, että EU:ssa elintarvikkeiden turvallisuutta varmistetaan yhteisellä sääntelyllä. Kasvua kolmen vuoden takaiseen on kuuden prosenttiyksikön verran. Etenkin tietoisuus eläintaudeista, mikromuoveista ruoassa ja ruokamyrkytyksistä on lisääntynyt merkittävästi. Samalla luottamus EU:n ja kansallisten viranomaisten yhteistyöhön sekä tieteelliseen asiantuntemukseen on vahvistunut.

Kuluttajien suurimpia huolenaiheita ovat edelleen torjunta-aineet (39 %), lihan sisältämät antibiootit ja hormonit (36 %) sekä elintarvikelisäaineineet (35 %), Näiden osuudet ovat hieman laskeneet kolmen vuoden takaisesta. Sen sijaan huoli mikromuoveista elintarvikkeissa (33 %) on kasvanut selvästi.

Kolmanneksi tärkein vaikutin

Noin 70 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa olevansa henkilökohtaisesti kiinnostuneita elintarviketurvallisuudesta, ja se onkin kolmanneksi (46 %) tärkein elintarvikkeiden valintaan vaikuttava tekijä heti kustannusten (60 %) ja maun (51 %) jälkeen. Kustannusten merkitys on kasvanut 6 prosenttiyksikköä vuodesta 2022, ja se oli tärkein elintarvikkeiden valintaan vaikuttava tekijä 20 EU:n jäsenvaltiossa.  

Neljä kymmenestä eurooppalaisesta kertoo luottavansa siihen, että myytävä ruoka on turvallista, eivätkä he siksi seuraa aktiivisesti tietoa elintarviketurvallisuudesta. Toiseksi yleisin syy (30 %) on se, että ihmiset kokevat tietävänsä jo tarpeeksi riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Luottamus viranomaisiin pysynyt vakaana

Kyselyssä selvitettiin myös, mistä kansalaiset saavat elintarvikeriskeistä tietoa. Luotetuimpia tiedonlähteitä ovat lääkärit (90 %), tutkijat (84 %) ja kuluttajajärjestöt (82 %). Luottamus kansallisiin viranomaisiin (70 %) ja EU:n toimielimiin (69 %) on kasvanut hieman kolmen vuoden takaisesta. Televisio (55 %) on edelleen yleisin tiedonlähde, vaikka sen suosio on hieman laskenut. Samaan aikaan sosiaalisen median ja blogien (25 %) käyttö tiedonlähteenä on kasvanut.

Kyselyn mukaan suomalaisilla ja ruotsalaisilla on Euroopan kovin luotto kansallisiin viranomaisiin elintarvikeriskien tiedonlähteenä (95 %). Suomessa myös sanomalehdet (53 %) – sekä printtinä että diginä – ovat elintarvikeriskien pääasiallisin tiedonlähde. Seuraavana tulevat internetin hakukone (45 %) ja televisio (44 %).

EFSA toteuttaa elintarviketurvallisuutta koskevan Eurobarometri-kyselyn kolmen vuoden välein. Tänä vuonna kysely tehtiin kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa sekä seitsemässä ehdokasmaassa. Tulokset antavat viranomaisille arvokasta tietoa siitä, mistä aiheista kansalaiset kaipaavat lisää viestintää ja keneen he luottavat ruokaturvallisuusasioissa.

Lue lisää: 

EFSAn uutinen aiheesta
2025 Eurobarometri: Elintarviketurvallisuus EU:ssa (ml. tietosivut EU:n 27 jäsenmaasta ja 7 ehdokasmaasta)