Peruslohkon korvauskelpoisuus Manner-Suomessa 2025

↵ Peltotukien hakuopas 2025

1. Korvauskelpoiset peruslohkot

Luvussa kerrotaan peruslohkojen korvauskelpoisuudesta Manner-Suomessa. Ahvenanmaan hakuoppaassa kerrotaan korvauskelpoisuudesta Ahvenanmaalla.

Peruslohkolla on oltava korvauskelpoisuus, jotta sille voidaan myöntää seuraavia tukia:

• Luonnonhaittakorvaus
• Ympäristösitoumuksen korvaus
• Luonnonmukaisen tuotannon korvaus
• Nuorten viljelijöiden tuki (C-tukialue)
• Yleinen hehtaarituki (C-tukialue)
• Pohjoinen hehtaarituki (C-tukialue)

Alla olevassa taulukossa on kuvattu Vipu-palvelussa peruslohkoillasi näkyvät korvauskelpoisuudet, sekä niiden vaikutus tukien myöntämiseen.

Taulukko 1: Korvauskelpoisuudet

2. Korvauskelpoisuuden menettäminen ja palauttaminen peruslohkolle

Viranomainen poistaa korvauskelpoisuuden peruslohkolta, jos

• poistat peruslohkon maatalouskäytöstä.
• ala todetaan viljelemättömäksi paikan päällä tehtävässä valvonnassa.
• jos alalla ei ole maataloustoimintaa kolmena peräkkäisenä vuonna.
• jos vaihdat maankäyttölajin luonnonlaidunta tai -niittyä olevalla peruslohkolla, jolla on korvauskelpoisuus ainoastaan luonnonhaittakorvauksessa.

Vuonna 2023 tai myöhemmin menetetyn korvauskelpoisuuden palauttaminen

Voit saada korvauskelpoisuuden takaisin seuraavassa peltotukihaussa, kun olet kunnostanut alan siten, että se täyttää maatalousmaan vaatimukset.

Palauta kokonainen maatalouskäytöstä poistettu peruslohko tukihakemuksellesi piirtämällä alalle uusi peruslohko. Ilmoita lohkon lisätiedoissa hakevasi korvauskelpoisuuden palauttamista lohkolle.

Palauta osittain maatalouskäytöstä poistettu peruslohko tukihakemuksellesi kasvattamalla peruslohko rajakorjauksella ennalleen. Jos valvonnassa on tehty viljelemättömästä alasta saareke, poista se rajakorjauksella.

Jos olet vaihtanut luonnonhaittakorvauksessa korvauskelpoisen luonnonlaitumen maankäyttölajia, voit saada korvauskelpoisuuden takaisin, edellyttäen että ala täyttää luonnonlaitumen ehdot. Vaihda tällöin maankäyttölaji takaisin ja tee kuntaan 17.6. mennessä hakemus korvauskelpoisuuden palauttamisesta. Voit myös hakea kelpoisuuden palauttamista peruslohkon lisätiedoissa.

Kunnan viranomainen saattaa pyytää sinulta paikkaan sidotun kuvan toimittamista Vipu-mobiililla tai muita todisteita alan viljelykelpoisuudesta.

Vuosina 2015–2022 korvauskelpoisuutensa menettäneet alat

Alojen korvauskelpoisuuden palauttaminen riippuu valtion talousarvion määrärahoista. Korvauskelpoisuuden hakeminen näille aloille ei ole mahdollista tänä vuonna.

3. Korvauskelpoisuuden siirtäminen lohkojen välillä Manner-Suomessa

Voit siirtää korvauskelpoisuuden omien peruslohkojesi välillä. Korvauskelpoisuuden vaihtaminen eri omistajien peruslohkojen välillä ei ole enää mahdollista vuodesta 2025 alkaen.

Voit hakea siirtoa palauttamalla lomakkeen 471 kuntaan peltotukihaun aikana. Lomakkeen löydät osoitteesta ruokavirasto.fi/viljelijalomakkeet.

Voit vaihtaa korvauskelpoisuuden omistuksessasi olevien alojen välillä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Peruslohkot ovat omistuksessasi
• Peruslohkot ovat samaa maankäyttölajia
• Kerralla vaihdettavan korvauskelpoisen alan määrä on vähintään 0,2 hehtaaria
• Et vaihda kelpoisuutta alalle, jota koskee ehdollisuuden nurmivaatimus (eli alalle, joka ei ollut viljelykelpoista 31.12.2022)
• Alalla on ollut kasvulohkoja edellisenä vuonna, eikä sitä ole hylätty valvonnassa (luovuttava lohko)
• Jos ala on vuokrattu toiselle osapuolelle, myös hän antaa kirjallisen suostumuksen vaihtoon
• Korvauskelpoisuutta ei ole aiemmin vaihdettu vastaanottavalta alalta pois ennen tuettua ei-tuotannollista investointia, metsittämistä tai ennallistamista.

4. Vuonna 2025 haettavissa oleva korvauskelpoisuus

Lohkon muotoa parantavat lisäykset korvauskelpoiseen peltolohkoon

Voit lisätä korvauskelpoiseen peltolohkoon aiemmin korvauskelvotonta alaa, joka on muutettu pelloksi poistamalla alalta viljelyeste kuten rakennus, kivikasa tai metsäsaareke tai -niemeke. Lisäyksen on parannettava peruslohkon muotoa.

Peruslohkon muodon parantamisella tarkoitetaan, että lisättävä alue sijaitsee lohkon sisällä saarekkeena tai kapeana tai pitkänomaisena niemekkeenä lohkon reunalta sisäänpäin sen ulkoreunoilla tai kulmassa.

Jos raivatusta alasta on jo muodostettu erillinen peruslohko, et voi enää lisätä kyseistä alaa korvauskelpoiseen peruslohkoon.

Muodon parantamiseksi ei katsota lohkon kasvattamista leventämällä tai pidentämällä lohkoa sen ulkorajoista ulospäin.

Enimmäisala: Lisättävä ala saa olla enintään 5 % korvauskelpoisen lohkon pinta-alasta, kuitenkin enintään 0,5 hehtaaria.

Tee lisäys peltotukien haussa rajakorjauksella.

Jos ala ei ollut viljelykelpoista 31.12.2022, sitä koskee ehdollisuuden nurmivaatimus ja ala on pidettävä pysyvästi nurmella. Tällaisen raivatun alan lisääminen on sallittua ainoastaan enimmäisalan puitteissa. Jos raivattu ala on enimmäisalaa suurempi, tee ylittävästä osuudesta erillinen peruslohko ja ilmoitettava sille nurmikasvusto.

Huomaa, että voit korjata digitointivirheitä lohkon muilla rajoilla. Näitä korjauksia ei huomioida lisäyksen enimmäisalassa. Vastaavasti alan lisäämiseksi ei katsota täytetyn ojan alan lisäämistä peruslohkoon. Lue lisää ojien lisäämisestä peruslohkon alaan luvusta Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot.

Alla on periaatekuvia sallituista lisäyksistä, joihin korvauskelpoisen lohkon rajat on merkitty yhtenäisellä viivalla ja lisättävät alat katkoviivalla.

Sallitut lisäykset

Kielletyt lisäykset (lisäykset, jotka eivät paranna lohkon muotoa)

Tilusjärjestelyalat

Hae korvauskelpoisuutta tilusjärjestelyn kautta hallintaasi tulleelle alalle palauttamalla vapaamuotoinen kirjallinen hakemus kuntaan. Korvauskelpoisuus voidaan myöntää, kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun suunnitelman mukaisesti. Alan, jolle haet korvauskelpoisuutta, on oltava maatalousmaata viimeistään peltotukien haun päättyessä (15.6.).

Palauta hakemuksen liitteenä kopiot tilusjärjestelyyn liittyvistä asiakirjoista, kuten esim. lainvoimainen jakosuunnitelma ja liitekartat.

Tilusjärjestelyillä tarkoitetaan:

1. kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 9 luvun mukaista uusjakoa
2. kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, nk. lunastuslaki) 23 §:n mukaista tilusjärjestelyä
3. maantielain (503/2005) 63 §:n mukaista tilusjärjestelyä
4. yksityistielain (560/2018) 75 §:n mukaista tilusjärjestelyä
5. vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 2 §:n mukaista tilusjärjestelyä
6. ratalain (110/2007) 53 §:n mukaista tilusjärjestelyä.

Kiinteistönmuodostamislain 9 luvun mukaisella uusjaolla tarkoitetaan kiinteistöjen ja niiden jaotuksen parantamista. Uusjakoja voidaan tehdä myös tie- ja kuivatusoloja parantamaan. Korvauskelpoisuus voidaan myöntää uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusjärjestelyiden perusteella.  Kiinteistönmuodostamislain mukaiset kiinteistötoimitukset ovat maanmittaustoimistojen tai asemakaava-alueella ko. alueen kiinteistörekisterin pitäjän toimittamia.

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 23 §:n mukainen tilusjärjestely voidaan suorittaa ilman omistajan tai vastaavan suostumusta. Tällöin alue lunastetaan valtioneuvoston päätöksellä ja toimivaltainen viranomainen on se maanmittaustoimisto, jonka toimialueella lunastettava omaisuus on.

Maantie- ja ratalain mukainen tilusjärjestely voidaan suorittaa ilman omistajan tai vastaavan suostumusta. Teitä varten tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan maantietoimituksessa. Radanpidon tarpeisiin tarvittavat alueet ja oikeudet lunastetaan sekä tasoristeyksiin liittyvät oikeudet muutetaan ratatoimituksessa. Sekä maantietoimituksessa että ratatoimituksessa on selvitettävä tilusjärjestelyjen suorittamisen tarpeellisuus. Tilusjärjestelyn tarpeellisuus selvitetään ja ratkaistaan kuitenkin erillisten maantie- tai ratatoimituksen sijasta kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 68 §:n 2 momentissa tai 67 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa uusjakotoimituksessa, jos toimituksen ajankohtana sellainen on vireillä.

Yksityistietoimituksen (yksityistielaki 560/2018 75§) yhteydessä toimitusmiehet voivat ilman eri määräystä suorittaa sellaisen tilusvaihdon tai alueen siirtämisen, jonka suorittamistarve johtuu tien tekemisestä, tien tai tieoikeuden lakkauttamisesta taikka tieoikeuden muusta muuttamisesta, jos yksityistietoimituksen hakija tai asianomaisen alueen omistaja sitä vaatii, taikka tilusvaihto tai alueen siirtäminen on tärkeää tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi, eikä siitä aiheudu kenellekään huomattavaa haittaa

Vesistöhankkeiden yhteydessä voidaan suorittaa tilusjärjestelyjä, jos vesilain (587/2011) mukaisesta vesitaloushankkeesta aiheutuu

• tilusten pirstoutuminen tai supistuminen,
• kulkuyhteyden katkeaminen tai vaikeutuminen,
• muun vastaavanlaisen vaikutuksen vuoksi huomattavaa haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle tai
• maatilusten muuttuminen pysyvästi vesitiluksiksi.

5. Hallinnon myöntämä korvauskelpoisuus vuodesta 2025 alkaen

Ruokavirasto myöntää vuonna 2025 korvauskelpoisuuden tietyille peltolohkoille ilman eri hakemusta. Korvauskelpoisuutta myönnetään ELY-keskuskohtaisesti tukihakemuksilta poistunutta korvauskelpoista alaa vastaavalle pinta-alalle. Myöntämisessä etusijalla ovat pisimpään ilman korvauskelpoisuutta tukihakemuksella ilmoitetut peruslohkot. Jaettavan korvauskelpoisuuden määrä yhteensä 4 500 hehtaaria vuonna 2025.

Jos peruslohkollesi on lisätty korvauskelpoisuus, kunta on sinuun yhteydessä ja päivitetyt korvauskelpoisuudet näkyvät tukihaun auetessa.

Myöntämisen edellytykset:

• Peruslohko on maankäyttölajiltaan peltoa.
• Peruslohko on ilmoitettu tukihakemuksella vuonna 2024, eikä sitä ole poistettu maatalouskäytöstä.
• Peruslohkoa ei koske ehdollisuuden vaatimus pysyvästä nurmikasvustosta vuonna 2025.