Ei-tuotannollisten investointien korvaus 2021, kosteikkoinvestointien hakuehdot 2022

(aktiiviviljelijä, rekisteröity yhdistys ja vesioikeudellinen yhteisö)

1 Korvauksenhakija

Ei-tuotannollisten investointien korvausta voidaan myöntää ehdot täyttävälle aktiiviviljelijälle, rekisteröidyille yhdistyksille tai vesilain (587/2011) 12 luvussa tarkoitetulle vesioikeudelliselle yhteisölle.

Korvauksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY -keskus), jonka toimialueella haettu kohde sijaitsee.

Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös korvauksen myöntämisestä on tehty.

Investoinnin valmistuttua ja viimeistään seuraavana vuonna hankkeen toteuttajan on tehtävä ympäristösopimus kosteikkojen hoidosta, jonka ala on vähintään 0,30 ha.

Aktiiviviljelijävaatimus

Aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei ole enää sovellettu vuodesta 2019 alkaen. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia.

Ikävaatimukset (koskee aktiiviviljelijää)

Korvauksenhakijan tai hänen puolisonsa on oltava hakemista edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias. Vuonna 2022 hakijan tai hänen puolisonsa tulee siten olla syntynyt viimeistään 31.12.2004.

Alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää ei-tuotannollisen investoinnin korvaus vain silloin, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymyksessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, voidaan korvaus myöntää sillä edellytyksellä, että näiden osalta vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, yhteisöä, säätiötä.

2 Kosteikon määritelmä

Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana.

Kohteena voi olla kosteikko, pienten kosteikkojen ketju, kosteikkomaiset tulva-alueet ja -tasanteet niiden luontaisilla paikoilla, herkästi tulvivat pellot ja pengerretyt kuivatusalueet sekä luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti kunnostettavat uomat. Investointi voi kattaa alueeseen kuuluvat hoidon kannalta riittävät suoja-alueet.

Investoinnilla on oltava edellytykset edistää maatalouden vesistökuormituksen vähentämistä ja/tai lisätä luonnoltaan yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta.

3 Kosteikon sijainti

Kosteikko ja tulva-alue on perustettava sellaisiin luontaisesti sopiviin paikkoihin pellolle, pellon reuna-alueelle, metsä- tai joutomaalle, jossa kosteikon tai tulva-alueen yläpuolisella valuma-alueella on peltoa yli 10 prosenttia.

Vesiensuojelua edistävän investoinnin kattaman alueen kokonaispinta-alan on oltava vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Yläpuoliselle valuma-alueelle samaan aikaan perustettavat, aiemmin perustetut tai siellä jo olevat luontaiset kosteikot voidaan laskea mukaan edellä mainittuun 0,5 prosentin vähimmäisalaan.

Edellä mainituista ehdoista voi poiketa, jos kyseessä on:

• paikallinen voimakas maatalouden kuormitus;
• suojavyöhyke-, luonnon monimuotoisuus- tai kosteikkoyleissuunnitelmissa esitetty kohde;
• kohde, jonka ELY-keskus katsoo tehokkaaksi maatalouden vesiensuojelun tai monimuotoisuuden edistämisen vuoksi; tai
• Kohteena on uoman luonnontilan palauttaminen.

Monimuotoisuutta edistävä kosteikko voi olla edellä kerrottua pienempi, jos sen perustamisella monipuolistetaan merkittävästi maatalousympäristöjä sellaisilla alueilla, joissa ei ole kosteita elinympäristöjä.

Kosteikkohankkeen kokonaisalaan lasketaan vesi- ja tulva-alueiden lisäksi penkereet ja hoidon kannalta tarpeellinen reuna-alue. 

Korvausta kosteikkoinvestoinnille ei voida myöntää, jos investoinnin pääasiallinen tarkoitus on käsitellä muualta kuin peltoalueelta (mm. metsistä, turve- tai joutomailta tai rakennetuilta alueilta) tulevaa vesistökuormitusta. Myöskään kastelualtaiden rakentamista tai investointeja, joiden tavoitteena on järven tai lammen muodostuminen, ei voida rahoittaa. Investointihakemukseen on liitettävä toteutussuunnitelma.

4 Investointikohteen hallinta

Kohteen, josta ei-tuotannollisten investointien korvausta maksetaan, on oltava korvauksenhakijan hallinnassa koko investointihankkeen toteuttamisen ajan sekä toteuttamisen jälkeen tehtävän ympäristösopimuksen voimassaolon ajan. Jos alue on vuokrattu, hakemukseen on liitettävä jäljennös vuokrasopimuksesta tai muusta sopimuksesta, joka kattaa ei-tuotannollisten investointien toteuttamisajan ja alueen hoitosopimuksen kestoajan.

Ei-tuotannollisten investointien korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että yksittäisen peruslohkon ala on vähintään 0,05 hehtaaria ja koko hankkeen ala on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

5 Kosteikon perustamista koskeva suunnitelma

Korvaus voidaan myöntää sellaiseen kosteikon perustamiseen, josta on laadittu asianmukainen suunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisältyä seuraavat asiat:

1. Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet
2. Hankkeen pinta-ala
3. Hankkeen yksilöity toteutustapa ja -aika
4. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut sekä mahdolliset sopimusjärjestelyt
5. Hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma
6. Hankkeen sijaintikartta
7. Hankealueen kartta. Maastomittauksiin perustuvat rakenne- ja leikkauspiirrokset. Jos uomaa ruopataan tai kaivetaan, liitetään suunnitelmaan poikkileikkauspiirros
8. Selvitys alueen omistussuhteista ja maanomistajien luvat sekä muut mahdolliset hankkeen edellyttämät luvat
9. Hankkeen toteuttamista varten vaadittavat viranomaisluvat. Lupien tarve riippuu kosteikon sijainnista ja vaikutuksista ympäristöön. Hankkeen toteutuksessa on otettava huomioon vesi-, maankäyttö- ja rakennus- ja patoturvallisuuslait ja niiden määräykset lupien tarpeesta
10. Yleispiirteinen selvitys perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä
11. Selvitys luvussa 3 tarkoitetusta peltojen osuudesta valuma-alueesta
12. Selvitys kosteikon pinta-alan suhteesta yläpuolisen valuma-alueen pinta-alaan
13. Selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä
14. Selvitys vesien johtamisesta ja patoamisesta (padon paikka, padotuskorkeus, patoamisen vaikutusalue, pintamaan poisto ja kaivumassojen sijoitus)
15. Selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuusvyöhykkeistä
16. Yleispiirteinen selvitys kosteikon perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä;
17. Selvitys lietteen tyhjentämisestä kosteikosta
18. Selvitys mahdollisesta fosforin saostukseen käytettävästä aineesta ja menetelmästä;
19. Selvitys kosteikon mitoituksesta sekä
20. 20) Selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön.

6 Kosteikon perustamistoimenpiteet

Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava ensisijaisesti patoamalla luontaisesti sopiviin paikkoihin pellolle, pellon reuna-alueelle tai metsä- tai joutomaalle.

Kosteikko ja tulva-alue on lisäksi perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sekä luovat monipuolisia elinympäristöjä. Pellolle perustettavassa kosteikossa veden alle pysyvästi jäävältä kosteikon osalta on poistettava sellainen peltomaa, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai erittäin korkea.

Vesiensuojelua edistävässä kosteikossa kiintoainesta laskeuttava vesialue on voitava tyhjentää sinne kertyneestä lietteestä. Kosteikkoon voidaan yhdistää myös fosforin saostus erilaisilla kemiallisilla aineilla. Kosteikon rannat ja uoma voidaan suojata eroosiolta ja sortumilta nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin.

Uomien luonnontilaa parantavissa luonnonmukaisen vesirakentamisen hankkeissa voidaan palauttaa tulva-alueita, perustaa useita pieniä kosteikkoja ja tulvatasanteita sekä rakentaa veden virtaamaa hidastavia pohjakynnyksiä tai putkipatoja. Lisäksi voidaan tehdä uomien eroosiosuojauksia, istuttaa kasvillisuutta, lisätä puron mutkaisuutta ja parantaa uomien laatua lintujen, kalojen ja rapujen elinympäristöinä. Uoma on kunnostettava luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti. Uoman kunnostamishankkeeseen on sisällytettävä uoman hoidon kannalta riittävät alueet.

Kosteikko voi toimia vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi kasteluveden varastona, luonnonravintoon perustuvana kalan- tai ravunkasvatuspaikkana sekä virkistyskäytössä.

Kosteikkohankkeen aikana tehdyistä toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.

Investoinnista ei saa aiheutua olennaista haittaa kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatukselle tai muulle maankäytölle.

Suojellulle alueelle ei saa suunnitelmassa osoittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät suojelun perusteena olevien lajien elinympäristöjä ja suojelupäätösten sisältämiä velvoitteita on noudatettava. Investointia koskeva suunnitelma ei saa olla ristiriidassa Natura 2000 –alueista, muista alueista tai suojelualueista mahdollisesti laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa.

7 Kustannusten ja tulonmenetysten korvaaminen

Korvattavien kustannusten tulee olla korvauksenhakijan maksamia, lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa olevia. Korvattava kustannus on lopullinen, jos korvauksen hakija ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen korvauksen viimeisen erän hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina.

Ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamisesta aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos toteuttamistoimenpide on perusteltu hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Alueen käytöstä sadontuoton tai muun hyötykäytön muodossa saatava taloudellinen hyöty vähennetään korvauksesta lukuun ottamatta metsätaloudesta saatavaa hyötyä.

Edellisessä kappaleessa mainittujen kustannusten lisäksi kosteikkojen perustamisessa korvattavia kustannuksia ovat:

1. Pintamaan ja kasvillisuuden poisto
2. Poistetun maa-aineksen loppusijoittaminen
3. Patojen, pohjakynnysten, penkereiden ja muiden välttämättömien rakenteiden rakentaminen
4. Pohjan, luiskien ja reuna-alueiden muotoilu sekä reuna-alueiden ja tulvatasanteiden kylväminen sekä kasvillisuuden istuttaminen
5. Kosteikon suunnittelu
6. Talkootyö, joista ei ole maksettu rahallista korvausta.

Saamatta jääneen sadon arvo ja mahdolliset pinta-alatukien menetykset korvataan alueen aikaisemman käytön mukaisesti.

Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset voidaan hyväksyä enintään ei-tuotannollisten investointien tuesta säädetyn valtioneuvoston asetuksen (238/2015) mukaisina. ELY-keskus voi kuitenkin yksittäisen toimenpiteen osalta poiketa liitteen mukaisista kustannuksista, jos poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kohtuulliset kustannukset. Edellytyksenä on selvitys siitä, että toimenpide on toteutettu kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla hankkeen tavoite sekä työn laatu huomioiden tai selvitys kustannuksen kohtuullisuudesta, joka perustuu tavanomaiseen hintatasoon.

9 Korvausta ei myönnetä

Korvausta ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin:

1. Hankkeen kohteena olevan alueen vuokraaminen;
2. Arvonlisävero, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;
3. Kustannukset, jotka ovat muodostuneet ennen hankkeen aloittamista, lukuun ottamatta hankkeeseen liittyviä suunnittelukustannuksia;
4. Koneiden tai laitteiden hankinta;
5. Hakijan suorittaman kuljetuksen kustannukset;
6. Hankkeesta aiheutuvat tulonmenetykset sekä
7. Investointihakkeen toteuttamiseen vaadittavan viranomaisen luvan hakemisesta aiheutuvat kustannukset.

Niistä toimenpiteistä, joista jo maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea, ei myönnetä investointikorvausta.

Korvaus voidaan jättää myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta.

9 Korvauksen hakeminen ja myöntäminen toteutuneiden kustannusten mukaisesti

Korvausta haetaan ELY-keskuksesta. Hakemus on toimitettava sille ELY-keskukselle, jonka toimialueella ei-tuotannollinen investointi toteutetaan.

Postitse toimitettu hakemus tai muu korvauksen hakemiseen liittyvä asiakirja katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Ei- tuotannollisten investointien myöhästynyt hakemus hylätään.

ELY-keskus käsittelee hakemuksen ja suunnitelman. Hakijaa on kuultava, jos hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin tehdään muutoksia ennen päätöksen tekemistä.

Ei-tuotannollista investointia ei saa aloittaa ennen ELY-keskuksen päätöstä korvauksen myöntämisestä. Ei-tuotannollinen investointi on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa korvauksen myöntämisestä.

ELY-keskus arvioi hakijan hakemuksessa esittämät kustannukset, pisteyttää kohteen vaikuttavuuden valintakriteerien perusteella ja vahvistaa päätöksellään hankkeelle myönnettävän korvauksen enimmäismäärän.

11 Valintakriteerit

ELY-keskus arvioi hakijan hakemuksessa esittämät kustannukset ja vahvistaa päätöksellään hankkeelle myönnettävän korvauksen enimmäismäärän.

Valintakriteereillä arvotetaan haettavan kohteen odotettavissa oleva ympäristöllinen vaikuttavuus. Valintakriteereillä varmistetaan, että tuettavalla kohteella on merkittävää investoinnin tavoitteiden mukaista vaikuttavuutta. 

Ei-tuotannollisten investointihankkeiden rahoituspäätökseen johtava valinta tapahtuu seuraavien kokonaisuuksien perusteella:

1. Miten hyvin kohteen toimenpidetarve tunnetaan etukäteen?
2. Mikä on kohteeseen tehtävän investoinnin merkitys maatalouden ympäristönsuojelussa?
3. Kohteen mitoitus/rajaus?
4. Vaikuttavuuden laatu?

Kunkin kysymyksen alla on ELY-keskuksen hakemuskäsittelijän valittavana joukko vaikuttavuuden mukaan pisteytettyjä (0-3 pistettä) väittämiä (Liite1) ELY-keskuksen hakemuskäsittelijä valitsee jokaisesta kysymyksestä hakemuskohdetta parhaiten kuvaavan väittämän. Valittu väittämä osoittaa kysymyksestä saadun pistemäärän. Jokaisesta kysymyksestä on saatava vähintään 1 piste, jotta korvaus voidaan myöntää. Väittämät perustuvat ohjelmassa kuvattuihin valintakriteerien yleisiin periaatteisiin ja ohjaavat toimien tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisten kohteiden valintaan.

11 Julkisten hankintojen kilpailutus

Hankintojen kilpailuttamista säätelee julkisista hankinnoista annettu laki ( 1397/2016). Lakia sovelletaan aina julkisiin toimijoihin (valtio, kunnat yms. muut oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon). Lakia sovelletaan mihin tahansa hankinnan tekijään silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten korvausta yli puolet hankinnan arvosta julkisena toimijana tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Kilpailutusvelvoite koskee mm. sellaisten tavaroiden ja palvelujen hankintoja, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 60 000 €. Rakennushankkeissa (rakennusurakkasopimus) kynnysarvo on 150 000 €, jonka soveltaminen voi tulla kyseeseen kosteikkoa koskevissa ei -tuotannollisissa investoinneissa. Kosteikkohankkeissa arvioidaan tapauskohtaisesti, kumpaa kynnysarvoa käytetään.

Mikäli ennakoitu arvo ylittää tämän 60 000 euroa, tulee hankinta kilpailuttaa ja maksuhakemuksen yhteydessä esittää siitä julkisista hankinnoista annetun lain edellyttämät hankintailmoituksen tuloste ja perusteltu hankintapäätös. Hankintailmoitukset on julkaistava Internet-osoitteessa hankintailmoitukset.fi.

Maksuhakemuslomakkeessa hakijan tulee ilmoittaa, onko hankinnat kilpailutettu julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Mikäli hankintoja ei ole kilpailutettu, voidaan avustus jättää maksamatta tältä osin.

12 Maksaminen

Ei-tuotannollisten investointien korvausta voidaan maksaa enintään 11 669 euroa kosteikkohehtaaria kohden. Jos perustettava kosteikko tai uoma on kooltaan 0,3―0,5 hehtaaria, korvausta maksetaan enintään 3 225 euroa kohteelta.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva kustannus on maksettu. Korvattavien kustannusten tulee olla korvauksensaajan maksamia. Korvattavista kustannuksista on oltava yksilöity lasku ja tosite niiden maksamisesta. Jos maksu ei perustu laskuun, vaaditaan yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Korvausta ei makseta ennen kuin meno on kirjattu kirjanpitoon tai muistiinpanoihin sellaisen verovelvollisen osalta, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Ei-tuotannollisten investointien korvaus maksetaan erissä toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella.  Ennen korvauksen viimeisen erän hakemista kaikkien investoinnista aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina ja investoinnin pitää olla valmis.

Palkkakustannusten osalta ei-tuotannollisten investointien maksuhakemuksen liitteenä on esitettävä tuntikirjanpito hankkeelle tehdystä työstä käyttäen Maaseutuviraston lomaketta tai vastaavat tiedot sisältävää selvitystä.

Yli 60 000 euroa ylittävien investointien kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on maksatushakemuksen yhteydessä esitettävä selvityksenä julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) edellyttämät kilpailutusasiakirjat (HILMA:n hankintailmoitus) ja perusteltu hankintapäätös. Kilpailutusvelvoite koskee mm. sellaisten tavaroiden ja palvelujen hankintoja, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 60 000 €.

13 Korvauksen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen kertakorvauksena

Ei-tuotannollisen investoinnin korvauksenhakija voi hakemuksellaan ehdottaa hankkeen käsittelyä kertakorvausmenettelyn mukaisesti. Ely-keskus päättää korvauksen myöntämisestä kertakorvauksena.

Edellytyksenä on, että investointi on luonteeltaan kertakorvaukseen soveltuva. Kertakorvauksen piiriin sopivat sellaiset investointihankkeet, jotka korvauksenhakija toteuttaa pääosin itse ja jotka ovat selkeästi toteutettavissa.

Hakijan tulee toimittaa yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen ja arvio ulkopuolisilla teetettävistä hankkeista sekä selkeä yksiselitteinen suunnitelma toteutettavasta investoinnista.

Kertakorvauksen määrä voi olla enintään 100 000 euroa.

Kertakorvaus voidaan maksaa vain, jos korvauspäätöksellä yksilöity toimenpide on toteutettu päätöksen mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen tarkan pinta-alan määrittämiseen ja toteutukseen suunnitelman mukaisesti.  Pinta-alan on oltava vähintään korvauspäätöksen mukainen.

Kertakorvausmenettelyssä sovelletaan ei-tuotannollisen investoinnin säädettyjä enimmäismääriä, kappaleessa 11 mainittuja valintakriteerejä sekä muita ei-tuotannolliseen korvaukseen liittyviä säädöksiä. Ulkoistettuihin menoeriin korvauksensaajan tulee soveltaa julkisia hankintoja koskevia säädöksiä.

15 Korvauksensaajan ilmoitusvelvollisuus

Korvauksensaaja on velvollinen antamaan korvauksen myöntävälle ELY-keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Hakijan on viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY-keskukselle sellaisesta korvauksensaajaa tai korvattavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperimisen tai lakkauttamisen.

Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle.

Tietojen toimittaminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014-2020) toimenpiteitä toteuttava korvauksensaaja sitoutuu ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimittamaan pyydettäessä tiedot korvattavan toimenpiteen vaikutuksista.

15 Aloitetun investoinnin muuttaminen

Jos korvauksensaaja poikkeaa hankkeen aloittamisen jälkeen merkittävästi korvauksen myöntöpäätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta ja sen mukaisista toimenpiteistä, korvauspäätökseen on haettava muutosta. Hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä korvauskelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan ELY-keskukselle ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät. Korvauspäätöstä voidaan vain erityisen perustellusta syystä muuttaa niin, että hankkeen hyväksyttävät kustannukset kasvavat.

Jos rahoitus toteutuu korvauspäätöksestä poikkeavalla tavalla tai hankkeeseen saadaan korvauspäätöksestä poikkeavaa muuta julkista rahoitusta, korvauspäätökseen on haettava muutosta rahoituksen osalta.

16 Ei-tuotannollisen investointien korvauksen korvauspäätöksen siirtäminen

Ei-tuotannollisten investointien korvausta koskevan päätöksen mukainen oikeus korvaukseen voidaan siirtää toiselle, jos korvauksen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja siirron saaja täyttää mainitun korvauksensaajaa koskevat edellytykset.

17 Asiakirjojen säilyttäminen

Korvauksensaajan on säilytettävä korvauksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset, joita ei toimiteta korvauksen myöntävälle viranomaiselle, vähintään neljä vuotta sen vuoden päättymisestä, jolloin korvausta haettiin.

Korvauksensaajan on säilytettävä tuettavaa toimenpidettä koskeva kirjanpitoaineisto siten kuin kirjanpitolain 2 luvun 9 ja 10 §:ssä säädetään.

18 Valvonta ja tarkastukset

Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan Unionin lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos korvauksen saaja on jättänyt noudattamatta korvauksen ehtoja. Korvausta valvovilla viranomaisilla on oikeus tehdä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvonnassa tarvittavia, korvauksen myöntäjiin ja saajiin kohdistuvia tarkastuksia.

Korvauksensaaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa korvauksen kohteena olevat alueet sekä muut korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tarkastuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kotirauha.

19 Takaisinperintä

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin, jos korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet, hakija ei ole noudattanut korvauksen ehtoja, tai hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, korvausten saaja estää tarkastuksen toteutumisen tai Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttää. Jos ei-tuotannollisten investointien korvauksensaaja ei tee kosteikon hoitoa koskevaa ympäristösopimusta, peritään korvaus takaisin.

Takaisinperinnästä päättää korvauksen myöntänyt viranomainen. Takaisinperintää koskeva päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun korvauksen myöntänyt viranomainen sai tiedon takaisinperinnän perusteesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tuen viimeisen erän maksamisesta. Takaisinperinnän määräajasta säädetään myös neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) No 2988/95. Takaisinperinnän suorittamisesta vastaa Ruokavirasto.

Takaisinperittävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästyskorkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 61 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemisajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajankohtaan tai, jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajankohtaan.   Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) on säädetty.

Virheellisesti tai perusteetta maksetun korvauksen tai sille suoritettavan koron takaisinperinnästä voidaan kokonaan tai osittain luopua, jos takaisinperinnän suorittaminen täysimääräisesti olisi tuensaajan olosuhteet ja toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena katsoen kohtuutonta. Takaisinperintä ja korkojen periminen on kuitenkin suoritettava täysimääräisenä, jos Euroopan unionin osaksi tai kokonaan rahoittamia taikka kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä tätä edellytetään.

20 Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Liite 1. Kysymykset ja pisteytys kosteikkoinvestoinneissa:

1. Miten hyvin kohteen toimenpidetarve tunnetaan etukäteen?

2. Mikä on kohteeseen tehtävän investoinnin merkitys maatalouden ympäristönsuojelussa?

3. Kohteen mitoitus/rajaus

4. Vaikuttavuuden laatu