Maaseudun laajakaistayhteyksien parantamiseen tarkoitettua EU-rahoitusta on haettu runsaasti tänä syksynä. Rahoitusta on kuitenkin yhä noin 30 miljoonaa euroa jäljellä ja sitä voi hakea vuoteen 2027 asti ELY-keskuksista (vuodenvaihteen jälkeen elinvoimakeskuksista). EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa julkinen rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.
Verkkoyhteyksien kehittämiselle on tarvetta eri puolilla Suomea. Traficomin tilastojen mukaan kaupunkien ulkopuolella ja harvaan asutulla maaseudulla yli puolet kotitalouksista on edelleen ilman kiinteää verkkoyhteyttä. Tämä hankaloittaa muun muassa yritystoimintaa tai julkisten palvelujen käyttöä, sillä langattoman verkon varassa internetyhteys voi hidastella tai katkeilla.
Kyläverkon rakentamiseen voi saada merkittävän tuen
EU:n maaseuturahoituksella voi rakentaa kyläverkon eli paikallisen tilaajayhteysverkon kylään tai kyläryhmiin. Rahoitusta laajakaistainvestointeihin voivat saada yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, kunnat, osuuskunnat ja teleoperaattorit.
EU:n maaseuturahaston rahoitus ei edellytä hankkeelta kunnan rahoitusosuutta eli mahdollistaa yhteyksien rakentamisen myös niillä alueilla, joissa kuntaa ei saada mukaan hankkeeseen.
Tukea voi saada 40–65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Osa hankkeen rahoituksesta voi olla talkootyötä.
Laajakaistahankkeiden tulokset ovat hyviä
Kymmenen viime vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu lähes 20 000 uutta valokuituliittymää maaseutualueille eri puolille Suomea. Liittymien käyttäjille tehdyssä kyselyssä 95 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen valokuituliittymäänsä. Valokuidun myötä arki sujuu: yrittäjyys, etätyö ja opiskelu on mahdollista, sähköinen asiointi onnistuu ja suoratoistopalvelut toimivat.
Toimiva verkkoyhteys parantaa asuinpaikan veto- ja pitovoimaa, sillä 42 % vastaajista kokee, että valokuitu on auttanut säilyttämään nykyisen asuinpaikan. Yli puolet vastaajista uskoo valokuidun myös nostaneen oman kiinteistönsä arvoa.
Verkkoyhteyksien toimintavarmuudella on merkitystä myös kotimaisen ruoantuotannon kannalta. Valokuitu helpottaa esimerkiksi suurten tietomäärien siirtelyä ja etävalvontaa maatiloilla.
Lisätietoja tuenhakijalle:
Laajakaistahankkeet
ELY-keskukset, yhteystiedot
Lisätietoja medialle:
Johtava asiantuntija Noora Pehkonen, 050 408 2391, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Erityisasiantuntija Merja Pahkasalo, 040 517 7939, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho, maa- ja metsätalousministeriö, 0295 16 2218, marianne.selkainaho@gov.fi