Haaskanpito on toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle. Haaskaa voi pitää luontokuvausta, eläinten tarkkailua ja pienpetojen metsästystä varten. Haaskaa ei saa käyttää ensisijaisesti sivutuotteiden hävittämiseen.
Haaskapaikkojen rekisteröintitiedot auttavat viranomaisia tarttuvien eläintautien torjunnassa.
Rekisteröinti
Haaskapaikat täytyy rekisteröidä Ruokavirastoon. Haaskapaikalle on nimettävä vastuuhenkilö, eli haaskapaikanpitäjä. Haaskanpitäjällä voi olla useita haaskapaikkoja. Jokainen haaskapaikka on rekisteröitävä erikseen. Rekisteröinnin jälkeen haaskanpitäjän täytyy ilmoittaa haaskanpitoon liittyvistä muutoksista, haaskalla käytetyistä sivutuotteista sekä toiminnan lopettamisesta.
Rekisteröintiä ei vaadita, jos haaskalla käytetään vain luonnonvaraisia eläimiä. Myöskään pienpetojen loukkupyyntiä ei katsota haaskatoiminnaksi.
Haaskanpitäjä
Haaskanpitäjänä voi toimia yksityishenkilö, joka käyttää haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai esimerkiksi luontokuvaajat ja luontomatkailuyrittäjät, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista.
Haaskapaikka
Ennen kuin uudelle haaskapaikalle voi viedä sivutuotteita, se täytyy rekisteröidä.
Haaskapaikan rekisteröinnin, tietojen päivittämisen ja lopetusilmoituksen voi tehdä maksutta sähköisesti. Vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa tiedot lomakkeella paikalliselle kunnaneläinlääkärille, jolloin ilmoitus on maksullinen.
Muutoksista ja toiminnan loppumisesta haaskapaikalla on ilmoitettava 30 päivän kuluessa.
Haaskanpitäjän velvollisuudet
Ilmoita haaskalle viedyt sivutuotteet kolme kertaa vuodessa
Haaskanpitäjän on ilmoitettava haaskalle toimitettujen sivutuotteiden määrä, eläinlaji ja sivutuoteluokka. Ilmoitus tehdään kolme kertaa vuodessa sille kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Jos haaskapaikka on eri kunnassa, ilmoitus tehdään myös tämän kunnan kunnaneläinlääkärille. Jokaisesta haaskapaikasta tehdään oma ilmoitus.
Käyttöilmoitukset tehdään seuraavilta ajanjaksoilta:
- tammi–huhtikuu,
- touko–elokuu ja
- syys–joulukuu.
Ilmoitus tehdään käyttöilmoituslomakkeella. Lomaketta ei ole mahdollista täyttää sähköisessä järjestelmässä. Ilmoitus on maksuton.
Käyttöilmoitus tehdään viimeistään 2 viikkoa jakson päättymisen jälkeen. Ilmoitus tehdään, vaikka haaskalle ei olisi toimitettu lainkaan sivutuotteita.
Kunnaneläinlääkäri pitää luetteloa saamistaan käyttöilmoituksista, laatii niiden perusteella alueensa haaskaruokintatoiminnasta vuosiyhteenvedon ja toimittaa sen Ruokavirastoon.
Haaskapaikan kirjanpito ja hoito
Haaskanpitäjän on pidettävä kirjaa haaskalla käytetyistä kuolleista eläimistä ja muista sivutuotteista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi aineksen alkuperä, vastaanottopäivä, eläinlaji ja määrä. Kirjanpitoa säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.
Haaskapaikka on pidettävä siistinä. Haaskanpitäjän on huolehdittava, että syömättä jääneet sivutuotteet siivotaan pois ruokintapaikalta. Haaskapaikasta ei saa aiheuta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista eikä eläintautien leviämisen vaaraa.
Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen ovat edellytyksenä haaskatoiminnalle.
Yleiset vaatimukset
Haaskan sijainti
Haaskanpitoon tarvitaan maanomistajan lupa. Haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta, eikä siitä saa aiheutua terveys- tai ympäristöriskiä tai eläintautien leviämisen vaaraa. Paikkaa valittaessa on huomioitava pohjavesialueet ja muut vesistöt, joten yhteydenotto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen on suositeltavaa. Haaskapaikka saattaa tietyissä tilanteissa vaatia ympäristöluvan. Jos haaskalle aiotaan rakentaa katselukoju, asiasta kannattaa keskustella etukäteen myös kunnan rakennusvalvonnan kanssa.
Haaskalla käytettävät sivutuotteet
Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. He vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. He vastaavat myös siitä, ettei haaskakäyttöön päädy sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen kuin eläin on kuollut tai lopetettu.
Haaskapaikalla käytettävän sivutuotteen määrän tulee olla suhteessa kulutukseen. Haaskaruokintaa ei ole tarkoitettu sivutuotteiden hävittämiseen. Pääsääntöisesti sivutuotteet on raatokeräilyalueella toimitettava raatokeräilyyn tai hävitettävä muilla sivutuoteasetuksen sallimilla tavoilla.
Haaskalla saa käyttää:
- sikojen, porojen, hevosten ja siipikarjan raatoja
- sikojen, porojen, hevosten ja siipikarjan luokkien 2 ja 3 teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
- alle 12 kk ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien raatoja
- yli 12 kk ikäisten märehtijöiden luokkien 2 ja 3 teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
- sikojen, porojen, hevosten, siipikarjan kotiteurastuksen sivutuotteita
- alle 12 kk ikäisten märehtijöiden kotiteurastuksen sivutuotteita
- kasvatettua kalaa
- kalasivutuotteita kaupallisesta toiminnasta (ammattikalastajat, laitokset)
Tiloilla kuolleet tai lopetetut siat, siipikarja, alle 12 kuukauden ikäiset lampaat, vuohet ja nautaeläimet, porot ja hevoset ovat sivutuoteluokkaa 2. Kalanviljelylaitoksessa kuolleet kalat ja kalojen perkuusivutuotteet sekä leikkaamosivutuotteet ovat pääsääntöisesti luokkaa 3. Teurastamoiden sivutuotteet voivat olla joko luokkaa 2 tai 3. Sivutuotteita haettaessa niiden sivutuoteluokka on syytä selvittää laitokselta. Mikäli kyseessä on luokkien 2 ja 3 seos, seoksen sivutuoteluokka on 2.
Haaskalla ei saa käyttää:
- yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten, lampaiden ja vuohien raatoja (ovat sivutuoteluokkaa 1)
- yli 12 kk ikäisten märehtijöiden kotiteurastuksen sivutuotteita
- teurastamoiden ja leikkaamoiden erottamaan TSE-riskiainesta
- kuolleita tarhattuja turkiseläimiä, niiden osia ja niistä johdettuja tuotteita
- sellaisten eläinten raatoja, jotka on lopetettu tai jotka ovat kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuva taudin tai taudin epäilyn vuoksi. Haaskaksi ei myöskään saa viedä ainesta, jonka käyttöä on joltain osin rajoitettu eläintaudin vuoksi.
- sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen eläimen kuolemaa.
- kalanviljelylaitoksessa lakisääteisesti vastustettavaan tautiin kuolleita, tautisaneerauksen vuoksi tapettuja kaloja ja tällaisista kaloista peräisin olevaa kalaperäistä ainesta
- merialueelta tai merikalojen nousualueelta peräisin olevia villejä tai viljeltyjä kaloja tai niiden perkeitä ei saa viedä mantereella sijaitsevalle haaskalle.
- ulkomailta tuotuja kaloja tai niiden sivutuotteita ei saa käyttää Suomessa haaskaruokintaan.
- ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöistä ja kotitalouksista peräisin olevaa ruokajätettä
- eläinperäisiä elintarvikkeita ja ihmisten ja eläinten ravinnoksi jalostettuja tuotteita (koiran kuivamuonaa lukuun ottamatta) niihin sisältyvän ASF-tautiriskin vuoksi.
Luonnonvaraiset eläimet ja luonnonkala
Luonnonvaraiset eläimet ja luonnonkala eivät ole sivutuotetta, ellei kyse ole ammattimaisesta toiminnasta tai eläintautiepäilystä. Koska luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja yksityiskäyttöön kalastettavaan luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta, niillä ei ole sivutuoteluokkaa.
Jos haaskalla käytetään ainoastaan luonnonvaraisia eläimiä, luonnonkalaa ja niiden osia, ei haaskapaikkaa tarvitse rekisteröidä. Haaskapaikanpitäjän on silti huolehdittava haaskapaikasta. Rekisteröimätön haaskapaikka ei saa aiheuttaa taudinleviämisriskiä tai pilata vettä ja ympäristöä. Ympäristölainsäädäntöä on noudatettava, vaikka haaskapaikka ei olisi rekisteröity.
Riista, luonnoneläimet, luonnonkala ja niiden osat ovat sivutuotetta, jos
- ne ovat peräisin hyväksytystä elintarvikehuoneistosta (lk 2 ja lk 3)
- niissä epäillään ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia (lk 1)
Luonnoneläimet, riista, luonnonkala ja niiden osat eivät ole sivutuotetta, jos
- ne ovat peräisin rekisteröidystä elintarvikehuoneistosta tai kotitaloudesta
- kyseessä on kolarieläin (esim. kolarihirvi)
Karhunmetsästyksen aikana ei saa käyttää luokan 2 sivutuotteita
Luokan 2 sivutuotteiden käyttö on kiellettyä kyseisen kunnan alueella silloin, kun karhunmetsästys on sallittua. Kun kannanhoidollisista syistä myönnetyt karhunkaatoluvat on alueella käytetty, luokan 2 sivutuotteiden käyttö on jälleen sallittua. Haaskanpitäjän ja valvovan viranomaisen velvollisuus on seurata alueen karhunkaatolupien käyttöä.
Maatiloja koskevat vaatimukset
Maatilan, joka käyttää itse tai luovuttaa tilalla kuolleita eläimiä haaskakäyttöön, on pidettävä kirjaa mitkä eläimet on käytetty haaskaksi, mille haaskapaikalle ne on viety ja milloin. Kirjanpitoa on säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä viranomaiselle. Eläinrekisteriin merkitään raadon hävitystavaksi haaska (sika ja märehtijät).
Lääkittyjen eläinten raatojen haaskakäyttö
Kirjanpidosta on käytävä ilmi haaskakäyttöön päätyneiden lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärät ja päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin.
Mikäli maatila luovuttaa tilalla kuolleita tai lopetettuja eläimiä haaskan pitäjälle, on tilan annettava lääkittyjen eläinten osalta raadon mukana kirjallisesti tiedot käytetyistä lääkkeistä ja niiden varoaikojen päättymispäivämääristä sekä päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Haaskan pitäjä liittää edellä mainitun dokumentin muuhun haaskakirjanpitoonsa, josta se on viranomaisen tarkastettavissa.
Sivutuotteiden kuljetus ja varastointi
Haaskamateriaalin kuljetuksen on tapahduttava hygieenisesti tiiviissä astioissa tai ajoneuvoissa. Jos haaskamateriaalia kuljetetaan ammattimaisesti, on kuljettajan ilmoittauduttava kotimaakuntansa alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon. Jos materiaalia varastoidaan, tulee varastoinnissa noudattaa hyvää hygieniaa. Astian tai varaston on oltava tiivis ja tarvittaessa jäähdytetty materiaalin pilaantumisen estämiseksi. Jos toiminta on laajamittaista, ota yhteyttä oman alueesi kunnaneläinlääkäriin.
Haaskanpitoon liittyvää lainsäädäntöä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) N:o 142/2011
- Sivutuotelaki 517/2015 6-7 §
- MMMa 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista ja asetukseen muutos MMMa 1142/2022
- Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 1069/2021
Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, metsästyslaki ja kuluttajaturvallisuuslaki. Näiden lakien vaatimukset on myös huomioitava haaskanpidossa.
Lisätietoa
Lisätietoja ja neuvoja antavat paikallinen kunnaneläinlääkäri, Ruokavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristökeskus.
Rekisteröi haaskaruokintapaikka sähköisesti osoitteessa: https://epr.ruokavirasto.fi (Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri)
Ohjeet rekisteröinnin tekemiseen sähköisesti: Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ohje