15.10.2018 10:16
Kesällä 2018 Luonnonvarakeskus (Luke) vahvisti Suomen ensimmäisen pihtojen korotauti -havainnon Mustilan arboretumissa kasvaneista pihdoista, joissa oli esiintynyt oireita jo 1980-luvulta alkaen. Syyskesällä 2018 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi pihtojen korotaudin myös Helsingistä. Tauti voisi levitessään uhata Suomen joulupuiden kasvatusta.
Korotautia aiheuttaa Neonectria neomacrospora -niminen havupuiden tuhosieni, joka iskeytyy erityisesti pihtoihin (Abies-suku). Tauti löydettiin sekä Mustilassa että Helsingissä harmaapihdasta (Abies concolor).
Myös muut havupuut kuten kuusi, douglaskuusi ja lännenhemlokki saattavat toimia sienen isäntäkasveina ja oireilla. Korotautia aiheuttavaa sientä vastaan ei ole käytössä tehokkaita torjuntakeinoja.
Korotautia esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, mutta tuhosienen alkuperäistä esiintymisaluetta ei tunneta. Myöskään ei tiedetä, mistä tauti on Suomeen tullut.
Norjassa ja Tanskassa uhka pihtojen joulupuutuotannolle
Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puun runkoon ja oksiin syntyy tummia koroja eli puun kyljen haavaumia. Taudin eteneminen johtaa oksien, rungon sekä usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan. Kuolleella rungolla voi näkyä sienen suvullisen vaiheen punaisia kotelopulloja.
Merkittäviä vahinkoja on aiheutunut Norjassa ja Tanskassa pihtametsiköissä, vieraiden puulajien alkuperätestauksissa, siemenviljelyksillä, joulupuuviljelmillä ja viheralueilla. Laji on näissä maissa merkittävä uhka pihtojen joulupuutuotannolle. Suomessa pihtoja kasvatetaan jonkin verran joulupuuksi ja käytetään puisto- ja koristepuuna.
Tarkkaile pihtoja korotaudin varalta
Laji saattaa levitä pihdan siemenien ja taimien mukana. Sieni voi levitä myös joulupuiden, koristeoksien ja puutavaran myötä ja mahdollisesti myös luontaisesti. Suvulliset itiöt saattavat levitä pitkiä matkoja ilmateitse. Suomessa lajin leviäminen luontaisesti lienee hidasta, koska pihtoja kasvaa harvassa. Lämmin ja kostea ilmasto näyttää altistavan epidemioille.
Tehokkaita torjuntakeinoja ei ole, mutta vioittuneiden ja kuolleiden kasvinosien poistaminen ja hävittäminen saattaa ehkäistä tuhoojan leviämistä.
Havainnoista voi ilmoittaa Eviran kasvinterveysyksikköön (kasvinterveys@evira.fi). Viestiin kannattaa liittää kuvia oireellisista kasveista.
Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia.
Lue lisää:
Pihtojen korotauti
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Liisa Vihervuori, p. 040 0571060
Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta ovat 1.1.2019 Ruokavirasto.