Ruokaketjuhankkeet

Uusille ruokaketjuhankkeille avustusta 1,2 miljoonaa euroa

Ruokavirasto maksaa ruokaketjun kehittämishankkeisiin tarkoitettua valtionavustusta seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Maaliskuussa päättyneeseen hankehakuun saapui yhteensä 12 hakemusta. Viisi hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen.

Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa laaja yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoinen elintarvikeviennin koulutusohjelma, järjestää pk-yrityksille suunnattua lyhytkestoista elintarvikevientikoulutusta ja organisoida kuluttajille suunnattu kampanja, joka lisää heidän tietämystään pakkausmerkinnöistä. Hankkeiden tulee olla laajoja, valtakunnallisia, puolueettomia sekä yleishyödyllisiä.

Ruokavirasto vastaa hankkeiden hallinnoinnista. Hankkeet rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. 

Lisätietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista

 

Hankkeiden painopisteet

Rahoitettavien hankkeiden tulee koskea seuraavia painopisteitä:

Painopiste 1:

Opiskelijoille, valmistuneille ja muille elintarvikealasta kiinnostuneille vähintään 30 opintopisteen laajuinen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoinen vientikoulutus (sisältäen koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen)

  • Koulutuksessa tulee hyödyntää sekä elintarvikealan että muiden alojen vientiin erikoistuneita ulkomaisia ja suomalaisia asiantuntijoita sekä elintarvikealan yrityksiä.
  • Koulutuksen pitää sisältää riittävästi lähiopetuspäiviä.
  • Tieto koulutettavien määrästä ja siitä, montako kertaa koulutus toteutetaan.
  • Suunnitelma koulutuksen jatkumisesta hankkeen päättymisen jälkeen.
  • Koulutukseen valittavilla tulee olla joko elintarvikealan, liiketalouden tai muun soveltuvan alan koulutusta/työkokemusta. Jos koulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin voidaan kouluttaa, etusijalle voi asettaa koulutettavan, jolla on elintarvikealan osaamista.
  • Koulutukseen hakeutuvalla on oltava riittävä kielitaito.
  • Koulutus tulee olla osallistujille maksutonta.
  • Koulutuksessa tulee huomioida valtakunnallisuus.
  • Koulutuksesta tulee laatia markkinointisuunnitelma.
  • Koulutuksessa tulee olla vähintään kymmenen osallistujaa, jotta sille voidaan maksaa hankeavustusta.

Painopiste 2:

Pk-yrityksille suunnattu lyhytkestoinen täsmäkoulutus elintarvikeviennistä
(sisältäen koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen)

  • Koulutus on suunnattu viennistä kiinnostuneille ja vientiä jo harjoittaville yrityksille
  • Koulutuksessa tulee hyödyntää sekä elintarvikealan että muiden alojen vientiin erikoistuneita ulkomaisia ja suomalaisia asiantuntijoita sekä elintarvikealan yrityksiä.
  • Koulutuksen pitää sisältää riittävästi lähiopetuspäiviä.
  • Tieto koulutettavien määrästä ja siitä, montako kertaa koulutus toteutetaan.
  • Suunnitelma koulutuksen jatkumisesta hankkeen päättymisen jälkeen.
  • Koulutus tulee olla osallistujille maksutonta.
  • Koulutuksessa tulee huomioida valtakunnallisuus.
  • Koulutuksesta tulee laatia markkinointisuunnitelma.
  • Koulutuksessa tulee olla vähintään kymmenen osallistujaa, jotta sille voidaan maksaa hankeavustusta.

Painopiste 3:

Hanke kuluttajien pakkausmerkintätietämyksen ja ymmärryksen edistämiseksi

  • Hanke koskee päiväysmerkintöjä, alkuperämaamerkintöjä, ravintosisältömerkintöjä ja EU:n laatujärjestelmien mukaisia merkintöjä.
  • Markkinointiviestinnän toteuttajalla tulee olla referenssejä kuluttajakampanjoiden toteuttamisesta. Tarvittaessa se voidaan toteuttaa ostopalveluna.  
  • Ennen kampanjan alkua ja kampanjan päättyessä ulkopuolisen tahon  toteuttamat mittaukset (perustasoa kuvaava alkumittaus ja kampanjan vaikuttavuudesta kertova loppumittaus). Esimerkiksi:
    • Ymmärtävätkö kuluttajat parasta ennen -merkinnän ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnän väliset erot? Miten merkinnät ohjaavat käyttäytymistä ja mitkä voisivat olla selkeämpiä merkintätapoja?
    • Ovatko kuluttajat kiinnostuneita alkuperästä? Ymmärtävätkö he alkuperämaamerkinnän merkityksen? Miksi merkintää käytetään ja mikä on paras tapa merkitä alkuperämaa?
    • Lukevatko ja ymmärtävätkö kuluttajat ravintosisältöä koskevia merkintöjä, mihin he käyttävät tietoa ja vertailevatko he tuotteita? Kaipaavatko kuluttajat liikennevaloja tai muita vastaavia varoituksia pakkauksiin?
    • Kohderyhmänä ovat kuluttajat (alkumittauksen perusteella toimenpiteitä tulee tarpeen mukaan kohdentaa eri kuluttajasegmenteille).

Hankkeiden tulee olla laajoja, valtakunnallisia, puolueettomia sekä yleishyödyllisiä, joten niissä ei saa näkyä yritysten nimiä tai tuotemerkkejä.  Myönnettävän avustuksen enimmäismäärä on 80 % hyväksyttävistä kustannuksista.

 

Lisätietoja:
Tommi Isosomppi, ylitarkastaja, 029 520 4317
Piritta Sokura, ylitarkastaja, 0295 205 018
etunimi.sukunimi(at)ruokavirasto.fi