Haaskanpito on toimintaa, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle , kun tarkoituksena on eläinten valokuvaus tai katselu, tai pienpetojen metsästys. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.
Haaskanpitäjiä voivat olla yksittäiset toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai luontokuvaajat ja luontomatkailuyrittäjät, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista.
Tiettyjen sivutuoteasetuksen mukaisten luokkaan 2 ja 3 kuuluvien sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan on sallittua, mikäli se ei aiheuta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista eikä eläintautien leviämisen vaaraa. Viimeksi mainitusta syystä esimerkiksi ruokajätettä ei saa käyttää luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa. Kolarihirviin, hirvenmetsästyksen teurassivutuotteisiin, muiden luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja yksityiskäyttöön kalastettavaan luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta ja niiden haaskakäyttö on sallittua, mikäli niiden ei epäillä sairastavan jotain ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia.
Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. Viime kädessä he vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. Edellä mainittujen tahojen vastuulla on myös se, ettei haaskakäyttöön päädy sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen kuin eläin on kuollut tai lopetettu.
Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen ovat edellytyksenä haaskatoiminnalle.
Haaskan sijainti
Haaskanpitoon on saatava lupa maanomistajalta. Haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta. Haaska ei saa aiheuttaa maaperän eikä vesistöjen pilaantumista, joten haaskapaikkaa valittaessa on huomioitava pohjavesialueiden, järvien, jokien ynnä muiden vesistöjen sijainti. Tämän vuoksi on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Mikäli aikomuksena on rakentaa katselukoju, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. Haaskapaikka on pidettävä siistinä ja toimijan on huolehdittava käyttämättä jääneiden sivutuotteiden siivoamisesta pois ruokintapaikalta.
Haaskakäytössä sallitut sivutuotteet ja niiden sivutuoteluokka
Haaskapaikalle kuljetettavan sivutuotteen määrän tulee olla suhteessa kulutukseen.
Haaskaruokintaan voidaan käyttää
- kuolleita sikoja, poroja, hevosia ja siipikarjaa ja alle 12 kuukauden ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien raatoja
- edellä mainituista eläimistä ja yli 12 kk ikäisistä märehtijöistä peräisin olevia luokan 2 ja 3 teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
- sikojen, porojen, hevosten, siipikarjan ja alle 12 kk ikäisten nautojen, lampaiden ja vuohien kotiteurastuksen sivutuotteita
- kasvatettua kalaa
- kalatuotteiden käsittelystä syntyneitä sivutuotteita
- hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita
Haaskaruokintaa ei ole tarkoitettu sivutuotteiden hävittämiseen vaan pääsääntöisesti sivutuotteet on raatokeräilyalueella toimitettava raatokeräilyyn tai hävitettävä muilla sivutuoteasetuksen sallimilla tavoilla.
Tiloilla kuolleet tai lopetetut siat, siipikarja, alle 12 kuukauden ikäiset lampaat, vuohet ja nautaeläimet, porot ja hevoset ovat sivutuoteluokkaa 2. Kalanviljelylaitoksessa kuolleet kalat ja kalojen perkuusivutuotteet sekä leikkaamosivutuotteet ovat pääsääntöisesti luokkaa 3. Teurastamoiden sivutuotteet voivat olla joko luokkaa 2 tai 3. Sivutuotteita haettaessa niiden sivutuoteluokka on syytä selvittää laitokselta. Mikäli kyseessä on luokkien 2 ja 3 seos, seoksen sivutuoteluokka on 2. Koska luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja yksityiskäyttöön kalastettavaan luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta, niillä ei ole sivutuoteluokkaa.
Haaskakäytössä kielletyt sivutuotteet
Haaskaruokinnassa on kiellettyä käyttää
- yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten, lampaiden ja vuohien raatoja (ovat sivutuoteluokkaa 1)
- yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten, lampaiden ja vuohien kotiteurastuksen sivutuotteita
- teurastamoiden ja leikkaamoiden erottamaan TSE-riskiainesta
- kuolleita tarhattuja turkiseläimiä, niiden osia ja niistä johdettuja tuotteita
- sellaisten eläinten raatoja, jotka on lopetettu tai jotka ovat kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuva taudin tai taudin epäilyn vuoksi. Haaskaksi ei myöskään saa viedä ainesta, jonka käyttöä on joltain osin rajoitettu eläintaudin vuoksi.
- sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen eläimen kuolemaa.
- kalanviljelylaitoksessa lakisääteisesti vastustettavaan tautiin kuolleita, tautisaneerauksen vuoksi tapettuja kaloja ja tällaisista kaloista peräisin olevaa kalaperäistä ainesta ei saa viedä haaskalle.
- merialueelta tai merikalojen nousualueelta peräisin olevia villejä tai viljeltyjä kaloja tai niiden perkeitä ei saa viedä mantereella sijaitsevalle haaskalle.
- ulkomailta tuotuja kaloja tai niiden sivutuotteita ei saa käyttää Suomessa haaskaruokintaan.
- ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöistä ja kotitalouksista peräisin olevaa jäteruokaa ja
- eläinperäisiä elintarvikkeita ja ihmisten ja eläinten ravinnoksi jalostettuja tuotteita (koiran kuivamuonaa lukuunottamatta) niihin sisältyvän ASF tautiriskin vuoksi.
Sivutuotteiden käytön rajoitukset kunnissa aikana, jolloin karhunmetsästys on käynnissä
Luokan 2 sivutuotteiden käyttö on kiellettyä kyseisen kunnan alueella silloin, kun karhunmetsästys on sallittua. Kun kannanhoidollisista syistä myönnetyt karhunkaatoluvat on alueella käytetty, luokan 2 sivutuotteiden käyttö on jälleen sallittua. Haaskanpitäjän ja valvovan viranomaisen velvollisuus on seurata alueen karhunkaatolupien käyttöä.
Ilmoitusmenettely haaskatoiminnan aloittamisesta ja haaskaruokintapaikan rekisteröityminen
Ennen haaskatoiminnan aloittamista on toimijan ilmoittauduttava haaskapaikkarekisteriin.
Ilmoituksen toiminnan aloittamisesta, lopettamisesta tai aiemmin ilmoitettujen tietojen päivittämisen voi tehdä Ruokaviraston julkaiseman eläintenpitäjä-, pitopaikka- ja haaskapaikkarekisterin sähköisen asioinnin sovelluksen kautta tai toimittamalla täytetty rekisteröinti/muutosilmoituslomake haaskaruokintapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärille toimitettuna ilmoitus on maksullinen. Toiminnan muutoksista ja lopettamisesta on 30 päivän kuluessa ilmoitettava kunnaneläinlääkärille käyttäen edellä mainittua lomaketta tai sähköisen asioinnin sovellusta.
Lue lisätietoja eläintenpitäjä-, pitopaikka- ja haaskapaikkarekisteristä sekä asiointisovelluksesta.
Ilmoitus sivutuotteen viemisestä haaskapaikalle
Toimijan on ilmoitettava kolme kertaa vuodessa haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrä, eläinlaji ja sivutuoteluokka sille kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Mikäli haaskapaikka sijaitsee toisen kunnan alueella, on myös tämän käyttökunnan kunnaneläinlääkärille toimitettava käyttöilmoitus. Ilmoitukset tulee tehdä seuraavilta ajanjaksoilta: 1) tammikuu- huhtikuu, 2) toukokuu-elokuu 3) syyskuu–joulukuu. Ilmoitus tulee tehdä kahden viikon kuluessa edellisen jakson päättymisestä ja riippumatta siitä onko sivutuotteita toimitettu haaskaksi vai ei. Ilmoitus tehdään käyttämällä oheista käyttöilmoituslomaketta. Kunnaneläinlääkäri pitää luetteloa saamistaan ilmoituksista ja ilmoittaa niistä aluehallintovirastolle säädetyllä tavalla. Toimijan on myös pidettävä kirjaa haaskaksi käytetyistä eläimistä ja sivutuotteista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi haaskan alkuperä, vastaanottopäivä, eläinlaji ja määrä. Valvovalle viranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kirjanpito.
Maatiloja koskevat vaatimukset
Maatilan, joka käyttää itse tai luovuttaa tilalla kuolleita eläimiä haaskakäyttöön, on pidettävä kirjaa mitkä eläimet haaskaksi on käytetty, mihin haaskapaikkaan ne on viety ja milloin. Jos haaskakäyttö koskee sikaa tai alle 12 kuukauden ikäistä nautaa, lammasta tai vuoden raatoa, on kyseisen eläinlajin rekisteriin merkittävä raadon hävitystavaksi haaska.
Lääkittyjen eläinten raatojen haaskakäyttö
Kirjanpidosta on käytävä ilmi haaskakäyttöön päätyneiden lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärät ja päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin.
Mikäli maatila luovuttaa tilalla kuolleita tai lopetettuja eläimiä haaskan pitäjälle, on tilan annettava raadon mukana kirjallisesti tieto lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärä ja päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Haaskan pitäjä liittää edellä mainitun dokumentin muuhun haaskakirjanpitoonsa, josta se on viranomaisen tarkastettavissa.
Valvovalle viranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kirjanpito.
Sivutuotteiden kuljetus ja varastointi
Haaskamateriaalin kuljetuksen on tapahduttava hygieenisesti tiiviissä astioissa tai ajoneuvoissa. Jos haaskamateriaalia kuljetetaan ammattimaisesti, on kuljettajan ilmoittauduttava kotimaakuntansa alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon. Jos materiaalia varastoidaan, tulee varastoinnissa noudattaa hyvää hygieniaa. Astian tai varaston on oltava tiivis ja tarvittaessa jäähdytetty materiaalin pilaantumisen estämiseksi.
Lisätietoa ja neuvoja
Lisätietoja ja neuvoja antavat paikallinen kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri, Ruokavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristökeskus.
Haaskanpitoon liittyvää lainsäädäntöä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) N:o 142/2011, sivutuotelaki 517/2015 § 6,7, MMMa N:o 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista, muutos asetukseen N:o 1142/2022 ja laki eläintunnistusjärjestelmästä 238/2010.