Vesiviljelyeläinten pitopaikkojen ja vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvien laitosten hyväksyntä (ent. terveyslupa)

Eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön mukaan vesiviljelyeläinten pitopaikasta tulee ennen toiminnan aloittamista tehdä joko ilmoitus vesiviljelyrekisteriin ELY-keskukseen tai pitopaikalla tulee olla Ruokaviraston  hyväksyntä. Ahvenanmaalla sijaitsevien pitopaikkojen osalta sekä ilmoitus rekisteriin, että hyväksyntähakemus lähetetään maakunnan hallitukselle. Toiminnassa tapahtuneet muutokset on ilmoitettava ao viranomaiselle.

Ruokaviraston hyväksyntä vaaditaan pitopaikoille, joiden toiminataan liittyy vähäistä suurempi eläintautien riski. Hyväksyntä vaaditaan aina:

1. pitopaikoille, joista siirretään eläviä vesiviljelyeläimiä toisiin pitopaikkoihin Suomeen tai muihin maihin

2. pitopaikoille, joissa kasvatetaan yli 2000 kg vuodessa kalaa ihmisravinnoksi

3. pitopaikoille, joissa kasvatetaan yli 2000 kpl vuodessa rapuja ihmisravinnoksi

4. pitopaikoille, joissa tuotettua ruokakalaa tai -rapuja myydään muuten kuin suoraan kuluttajille tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka puolestaan myyvät ne suoraan kuluttajille.

5. pitopaikoille, joista siirretään kaloja tai rapuja istutuksiin, poislukien kohdan 8 mukaiset hautomot ja kohdan 11 mukaiset kalojen luonnonravintolammikot. 

6. pitopaikoille, jotka sijaitsevat alla olevassa taulukossa luetelluilla vesistöalueilla ja joihin siirretään lohikaloja kyseisen vesistöalueen ulkopuolelta vetensä ottavasta pitopaikasta

7. pitopaikoille, jotka ovat karanteenipitopaikkoja

Ilmoitus vesiviljelyrekisteriin ELY-keskukseen riittää ja hyväksyntää ei pääsääntöisesti vaadita:

8. pitopaikoille, jotka ovat mätihautomoja, joissa haudotaan yksinomaan hautomon lähialueen luonnonvaraisista emokaloista saatuja sukusoluja istutettaviksi vastakuoriutuneina samalle alueelle. Lähialueella tarkoitetaan tässä sitä vesistön valuma-aluejaon mukaista ns. 1. jakovaiheen valuma-aluetta, jolla hautomo sijaitsee. Katso lisää Järvi-meriwikistä.

9. pitopaikoille, joissa tuotetaan vuodessa alle 2000 kg kalaa tai alle 2000 kpl rapuja ihmisravinnoksi ja kalat tai ravut myydään suoraan lopulliselle kuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat ne suoraan lopullisille kuluttajille

10. perkaamoille, joissa pidetään elävia kaloja odottamassa teurastusta

11. luonnonravintolammikolle, joista kalat siirretään suoraan istutukseen

12. onkilammikoille

13. koristevesieläimiä suljetuissa tiloissa pitäville pitopaikoille (akvaariokaupat, akvaariotalot, näyttelytilat, akvaariotukut*)

14. Muut pitopaikat, ks tarkemmin täältä

Kohdat 1-7 ovat tässä määrääviä, eli esimerkiksi luonnonravintolammikolle, josta siirretään kalaa pitopaikkaan, vaaditaan Ruokaviraston hyväksyntä. Hyväksyntä vaaditaan aina, jos yksikin kohdista 1-7 toteutuu.

Mikäli Ruokavirasto toteaa, että rekisteriin ilmoitetusta pitopaikasta aiheutuu merkittävä eläintautiriski, voi Ruokavirasto vaatia pitopaikan hyväksyntää ilmoittamalla asiasta toimijalle.

*Koristevesieläimiä suljetuissa tiloissa pitäville pitopaikoille ei vaadita hyväksyntää, vaikka ne myyvät vesiviljelyeläimiä toisiin pitopaikkoihin tai toisiin jäsenvaltioihin, mikäli myynti ei ole hyvin laajaa.

 

Taulukko 1. Pitopaikkaan tulee katsoa liittyvän eläintautilain 43 §:n 3 momentissa tarkoitettu riski, jos pitopaikka sijaitsee jollakin alla olevassa taulukossa luetellulla alueella ja pitopaikkaan siirretään lohikaloja pitopaikasta, joka ottaa vetensä kyseisen alueen ulkopuolelta. Kartta alueista MMM:n asetuksessa 320/2021 (rivi 6.11). Nämä alueet on perustettu tiettyjen emokalalaitosten suojaamiseksi kalataudeilta.

1

Jänisjoen päävesistöalue

1.034 Ylisen valuma-alue

2

Vuoksen päävesistöalue

4.229 Rajajoen valuma-alue ja

3

 

4.29 Ylä-Enoveden valuma-alue

4

 

4.263 Sorsaveden alue

5

 

4.333 Uilonpuron valuma-alue

6

Kymijoen päävesistöalue

14.333 Peurungan valuma-alue

7

 

14.37 Kuuhankaveden vesistöalue

8

Oulujoen päävesistöalue

59.35 Kivesjärven valuma-alue

9

 

59.85 Tipasjoen valuma-alue

10

 

59.922 Iivantiiran-Juttuajärven alue

11

Iijoen päävesistöalue

61.232. Otsaojan valuma-alue

12

 

61.272 Virkkusenjärven valuma-alue

13

Paatsjoen päävesistöalue

71.271.2 Paatarin - Mutusjärven alue

14

 

71.3 Vaskojoen valuma-alue

15

 

71.7 Menesjoen valuma-alue

16

 

71.8 Lemmenjoen valuma-alue

17

 

71.9 Kaamasjoen valuma-alue

18

Koutajoen päävesistöalue 

73.02 Kitkajärven alue (19.6.2023 alkaen)

 

Rekisteri hyväksynnän saaneista pitopaikoista

EU komissio edellyttää, että jäsenmaat julkaisevat rekisterin eläinterveyssäännöstön mukaisesti hyväksytyistä vesiviljelyeläinten pitopaikoista internetsivuillaan. Komissio puolestaan pitää omilla sivuillaan listaa linkeistä kaikkien jäsenmaiden rekistereihin. Näin eri jäsenmaissa sijaitsevat toimijat ja valvojat voivat helposti tarkastaa esimerkiksi sisämarkkinakaupan yhteydessä pitopaikan hyväksynnän ja siihen liittyvät tiedot. Rekisteri Suomessa hyväksytyistä vesiviljelypitopaikoista löytyy täältä.

Ohjeita

Lisätietoa vesiviljelyrekisteriin tehtävästä ilmoituksesta löytyy täältä.

Ruokaviraston hyväksynnän hakemiseksi täytetään hakemuslomake liitteineen. Hyväksyntää varten kullekin pitopaikalle tulee laatia bioturvaamissuunnitelma. Kalankasvattajaliitto on laatinut ohjeen ja malleja bioturvaamissuunnitelman laatimiseksi ja ne löytyvät täältä. Lomake, bioturvaamissuunnitelma ja muut liitteet toimitetaan Ruokaviraston kirjaamoon (kirjaamo@ruokavirasto.fi) postitse tai sähköpostin liitteenä. Hyväksyntäpäätös on maksullinen. Löydät Ruokaviraston hinnaston täältä. Ahvenanmaalla sijaitsevin pitopaikkojen hyväksyntää haetaan Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. 

Vesiviljelypitopaikkojen toimijoiden on tiedotettava Ruokavirastoa etukäteen hyväksyttyä pitopaikkaa koskevista olennaisista muutoksista kuten:

a) toimijan nimi ja yhteystiedot
b) pitopaikan sijainti ja tilat
c) pitopaikassa pidettävien vesiviljelyeläinten lajit ja määrät 
d) vesiviljelypitopaikan tuotantomuoto
e) muut kyseisen vesiviljelypitopaikan toimintatapaa koskevat tiedot,
f) pitopaikan tulo- ja poistovesitys
g) pitopaikan bioturvaamistoimenpiteet
h) toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen
Sivu on viimeksi päivitetty 11.3.2024