Mehiläiset ja kimalaiset

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttui 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettujen säädösten soveltaminen. Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) on astunut voimaan 1.1.2022. Lain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (67/2022) on astunut voimaan 24.1.2022. 

Mehiläisten ja kimalaisten pitäjillä on velvollisuus rekisteröidä mehiläisten ja kimalaisten pitopaikat EU:n eläinterveyssäännöstön (2016/429) mukaisesti. Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin kerätään tietoa siitä, missä mehiläisiä ja kimalaisia pidetään Suomessa. Paikkatiedon ansiosta voidaan vakavaa eläintautia epäiltäessä ryhtyä tehokkaisiin varotoimenpiteisiin myös lähialueiden vastaavissa eläintenpitopaikoissa ja näin estää taudin leviäminen.

Mehiläisten ja kimalaisten pitopaikkojen ja eläintenpitoilmoituksen rekisteröinti tapahtuu joko palvelussa epr.ruokavirasto.fi tai lomakkeilla oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Rekisteröidyttäessä ilmoitetaan tiedot pitopaikasta, kyseessä oleva eläinlaji ja mitä tarkoitusta varten eläimiä pidetään. 

Eläinten lukumäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin yksilön – mehiläisten ja kimalaisten kohdalla puhutaan yhdyskunnasta (pesästä) – haltijan on rekisteröitävä pitopaikkansa ja eläintenpitonsa. Velvoite koskee kaikkia toimijoita, myös niitä, joilla ei ole maatilaa ja niitä, joiden toiminta on harrastemaista. Rekisteröintimaksua ei ole. Toimijan on pidettävä rekisteritiedot ajan tasalla. Mikäli tietoihin (toimijan tiedot, pitopaikan tiedot tai eläintenpidon tiedot) tulee muutoksia tai pitopaikka lopetetaan, tulee siitä ilmoittaa Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin viimeistään 30 päivän kuluessa tapahtumasta.  

Pitopaikan kirjaamisvelvoite

Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinluokista ja mehiläis- tai kimalaispesien määristä. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä (mehiläis- tai kimalaispesistä).  Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen pitopaikkatunnus sekä siirron päivämäärä. Eläinten kuolleisuudesta pitopaikassa tulee myös pitää kirjanpitoa. Kirjanpidossa tulee säilyttää myös mahdolliset asiakirjat (kuten eläinterveystodistukset) eläinlajikohtaisten säännösten mukaisesti.

Tarhamehiläisten pitopaikkojen toimijoiden on pidettävä kirjaa jokaisesta mehiläistarhan mehiläispesien tilapäisestä siirtohoidosta. Kirjanpitoon merkitään ainakin kunkin siirtohoidon paikka (pitopaikkatunnus) ja alkamis- ja päättymispäivämäärä, sekä siirrettävien mehiläispesien lukumäärä.

Tiedot on kirjattava ja säilytettävä paperilla tai sähköisessä muodossa. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon on viimeksi kirjattu eläintä koskeva merkintä.

Sivu on viimeksi päivitetty 23.11.2022