Turkiseläimet

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttui 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettujen säädösten soveltaminen.  Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) on astunut voimaan 1.1.2022. Lain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (67/2022) astui voimaan 24.1.2022. 

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin kerätään tietoa siitä, missä turkiseläimiä pidetään Suomessa. Pitopaikan sijaintitiedon ansiosta voidaan vakavaa eläintautia epäiltäessä ryhtyä tehokkaisiin varotoimenpiteisiin myös lähialueiden vastaavissa eläintenpitopaikoissa ja näin estää taudin leviäminen. 

Rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvat ketut, siniketut, minkit, supikoirat, hillerit ja soopelit sekä kaikki muutkin eläinlajit, joita pidetään turkistuotantoa varten, sekä myös ne turkiseläinlajeihin kuuluvat eläimet, joita pidetään muuta tarkoitusta varten. Rekisteröintivelvoite koskee yhdenkin eläimen pitämistä, käyttötarkoituksesta riippumatta. Rekisteröintimaksua ei ole.

Eläinten pitopaikkojen ja eläintenpidon ilmoittaminen rekisteröintiä varten tapahtuu joko sähköisessä palvelussa epr.ruokavirasto.fi tai lomakkeilla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisille. Rekisteröidyttäessä ilmoitetaan kyseessä oleva eläinlaji sekä harjoitettava toiminta, jota varten eläimiä pidetään. Ruokaviraston internetsivuilla olevien lomakkeiden yhteydessä on taulukko, jossa on listattu valittavissa olevat toimintamuodot eläinlajeittain. Lisätietoa löytyy Ruokaviraston sivulta Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteri.

Pitopaikan kirjaamisvelvoite

Pitopaikan toimijalla on tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Jokaisen rekisteröidyn pitopaikan osalta on pidettävä kirjaa pitopaikan eläinlajeista, eläinluokista, eläinten lukumääristä ja soveltuvissa tapauksissa tunnistetiedoista. Mikäli eläin on merkitty yksilöllisesti tunnistimella, kirjanpitoon merkitään tunnistimessa oleva tunnistuskoodi. Lisäksi kirjaa on pidettävä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä.  Siirtotiedoista on käytävä ilmi lähtö- ja määränpääpitopaikan yksilöllinen pitopaikkatunnus sekä siirron päivämäärä. Eläinten kuolleisuudesta pitopaikassa tulee myös pitää kirjanpitoa. Mikäli eläimet on merkitty yksilöllisesti tunnistimilla, merkitään kirjanpitoon kuolleen eläimen tunnistuskoodi ja kuolinpäivämäärä. Mikäli eläimiä ei tunnisteta yksilöllisesti, merkitään kirjanpitoon kuolleiden eläinten lukumäärä ja kuolinpäivämäärä. Kirjanpidossa tulee säilyttää myös mahdolliset asiakirjat (kuten eläinterveystodistukset) eläinlajikohtaisten säännösten mukaisesti.

Tiedot on kirjattava ja säilytettävä paperilla tai sähköisessä muodossa. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta pitopaikan kirjanpitoon. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon on viimeksi kirjattu eläintä koskeva merkintä.

Sivu on viimeksi päivitetty 23.11.2022