Rehun lisäaineet

Rehun lisäaineet ovat rehuja, joita käytetään ruokinnassa pieniä määriä ja joilla on tietty vaikutus rehuun, sitä syövään eläimeen tai ympäristöön. Rehun lisäaineen käyttötarkoitus on mm.

  • rehun tai eläintuotteiden ominaisuuksien parantaminen
  • eläinten ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen
  • eläintuotannon, eläinten tuotoksen tai hyvinvoinnin edistäminen
  • eläintuotannon ympäristöhaittojen vähentäminen

Rehun lisäaineista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä, ja vain EU:ssa hyväksyttyjä rehun lisäaineita saa unionissa saattaa markkinoille, käyttää tai prosessoida. Lisäaineelta vaaditaan hyväksymistä varten osoitus tehokkuudesta siinä tarkoituksessa, jossa sitä käytetään, ja haitattomuudesta ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Osa rehun lisäaineista on hyväksytty kaikille eläinlajeille (ns. geneeriset lisäaineet), ja osa hyväksytty käytettäväksi vain tietyille eläinlajeille. Rehun lisäaineita lisätään tarkoituksellisesti rehuun ja ne voivat olla kemiallisia yhdisteitä, entsyymejä tai mikro-organismeja, aineita tai valmisteita. Antibiootteja ei saa käyttää rehun lisäaineena kokkidiostaatteja ja histomonostaatteja lukuun ottamatta.

Rehun lisäaineet sijoitetaan yhteen tai useampaan luokkaan niiden käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella ((EY) N:o 1831/2003 liite I). Luokkien sisällä lisäaineet jaotellaan edelleen funktionaalisiin ryhmiin tärkeimpien käyttötarkoitusten mukaan.

Rehun lisäaineiden viisi luokkaa ja niiden funktionaaliset ryhmät ovat seuraavat:

  1. Teknologiset lisäaineet
    • säilöntäaineet: aineet tai mikro-organismit, jotka suojelevat rehuja mikro-organismien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden aiheuttamalta pilaantumiselta
    • hapettumisenestoaineet: aineet, jotka pidentävät rehujen ja rehuaineiden säilyvyyttä suojaamalla niitä hapettumisen aiheuttamalta pilaantumiselta
    • emulgointiaineet: aineet, jotka tekevät mahdolliseksi tai säilyttävät tasaisen seoksen kahdesta tai useammasta toisiinsa sekoittumattomasta olomuodosta rehuissa
    • stabilointiaineet: aineet, jotka mahdollistavat rehun fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen
    • sakeuttamisaineet: aineet, jotka lisäävät rehun viskositeettia
    • hyytelöimisaineet: aineet, jotka antavat rehulle hyytelömäisen rakenteen
    • sidonta-aineet: aineet, jotka lisäävät rehun hiukkasten taipumusta tarttua toisiinsa
    • aineet, joilla ehkäistään radionuklidikontaminaatiota: aineet, joilla estetään radionuklidien absorptio tai edistetään niiden erittymistä
    • paakkuuntumisenestoaineet: aineet, jotka vähentävät rehun yksittäisten hiukkasten taipumusta tarttua toisiinsa
    • happamuudensäätöaineet: aineet, joilla säädellään rehujen pH:ta
    • säilörehun lisäaineet: aineet, myös entsyymit ja mikro-organismit, jotka on tarkoitettu lisättäväksi rehuun säilörehun parantamiseksi
    • denaturointiaineet: aineet, jotka prosessoitujen rehujen valmistuksessa käytettyinä antava mahdollisuuden selvittää tietyn elintarvikkeen tai rehuaineen alkuperän
    • aineet, joilla vähennetään mykotoksiinikontaminaatiota: aineet, joilla voidaan estää tai vähentää mykotoksiinien absorptiota, edistää niiden erittymistä tai muuttaa niiden vaikutustapaa
    • hygieniaa edistävät aineet tai tarpeen mukaan mikro-organismit, jotka vaikuttavat suotuisasti rehun hygieniaominaisuuksiin vähentämällä erityistä mikrobiologista kontaminaatiota
    • muut teknologiset lisäaineet: aineet tai mikro-organismit, joita lisätään rehuun teknologista tarkoitusta varten ja jotka vaikuttavat suotuisasti rehun ominaisuuksiin.
  1. Sensoriset lisäaineet: parantavat tai muuttavat rehun aistinvaraisia ominaisuuksia tai eläimistä saatujen elintarvikkeiden visuaalisia ominaisuuksia
    • väriaineet
    • i) aineet, jotka lisäävät tai palauttavat väriä rehuihin
    • ii) aineet, jotka eläimille ruokittuina lisäävät väriä eläinperäisiin elintarvikkeisiin
    • iii) aineet, jotka vaikuttavat suotuisasti akvaariokalojen tai häkkilintujen väriin
    • aromiaineet: aineet, joiden lisääminen rehuun lisää rehun tuoksua tai tekee siitä maistuvamman.
  1. Ravitsemukselliset lisäaineet
    • vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus
    • hivenaineyhdisteet
    • aminohapot, niiden suolat ja analogit
    • urea ja sen johdannaiset.
  1. Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: vaikuttavat suotuisasti terveiden eläinten tuotokseen tai ympäristöön
    • ruuansulatusta edistävät aineet: aineet, jotka eläimille annettuina lisäävät rehun sulavuutta vaikuttamalla tiettyihin rehuaineisiin
    • suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet: mikro-organismit tai muut kemiallisesti määritellyt aineet, jotka eläimille annettuina vaikuttavat positiivisesti suolistoflooraan
    • aineet, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön
    • muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet
    • fysiologisen tilan stabiloimiseen tarkoitetut aineet: aineet tai mikro-organismit, jotka terveille eläimille annettuina vaikuttavat suotuisasti niiden fysiologiseen tilaan ja niiden stressinsietokykyyn.
  1. 'Kokkidiostaattien ja histomonostaattien' luokka.

Rehun lisäaineet ja lisäaineiden esiseokset on tarkoitettu käytettäväksi rehuseosten valmistukseen. Kuluttajille eläinten ruokintaan tarkoitetut tuotteet, jotka sisältävät rehun lisäaineita, myydään yleensä laimeampina täydennysrehuina, jolloin annostelu on helppoa ja riski haitalliseen yliannostukseen on pieni.

Rehun lisäaineiden rekisteri

Kaikki Euroopan unionin alueella hyväksytyt rehun lisäaineet on listattu EU-komission ylläpitämään lisäainerekisteriin. Vain rekisterissä olevia rehun lisäaineita saa saattaa markkinoille ja käyttää eläinten ruokinnassa. Rekisteri perustuu komission toimeenpanoasetuksiin, joissa hyväksynnöille on annettu laillisuusperusta (ns. hyväksyntäasetukset).

Reference in OJ: Linkki lisäaineen hyväksyntäasetukseen, jonka liitteissä on tarkemmin esitetty hyväksynnän edellytykset mm. lisäaineen kuvaus, kemiallinen kaava, hyväksynnän haltija, eläinlajit ja -kategoriat, käyttömäärät ja muut määräykset samoin kuin hyväksynnän viimeinen voimassaolopäivämäärä. Vinkki: suomenkielisen versioon pääsee vaihtamalla osoiterivillä EN => FI. (esim. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:JOL_2015_115_R_0006&from=EN). Jokaisen rehun lisäaineen käyttäjän on tärkeä tutustua hyväksyntäasetuksessa annettuihin ehtoihin!

Uusia rehun lisäaineita tai ehtojen muutoksia hyväksytään jatkuvasti. Muutokset liittyvät usein lisäaineiden hyväksyttyihin muotoihin ja käytön ehtoihin, kuten eläinlajeihin ja enimmäispitoisuuksiin. Lisäaineiden hyväksynnät ovat yleensä voimassa 10 vuotta, jonka jälkeen hyväksyntää tulee hakea uudelleen tai muutoin lisäaine poistetaan rekisteristä. 

Toimijoiden tulee aktiivisesti seurata uusien rehun lisäaineiden hyväksyntöjä ja muita rekisterissä tapahtuneita muutoksia.

Rehun lisäaineen hyväksymismenettely ja hakemusohjeet

Ohjeet hyväksyntähakemuksen laatimisesta

Komissio on julkaissut yksityiskohtaiset säännöt rehun lisäaineiden hyväksyntähakemusten laadinnasta ja esittämisestä sekä rehun lisäaineiden arvioinnista ja hyväksymisestä asetuksessa (EY) N:o 429/2008.

Komission ja Europan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n internetsivuilla on saatavilla ohjeistusta. Ohjeet on tarkoitettu auttamaan hakijaa tekemään tarvittavat tutkimukset ja laatimaan riittävästi tietoja sisältävä hakemus.

Komissio: Authorisation types and withdrawal (europa.eu)

EFSA: http://www.efsa.europa.eu/en/applications/feedadditives/regulationsandguidance

Hakemuksen arviointi ja päätös

EFSA arvioi hakemusaineiston perusteella aineen tehokkuuden ja turvallisuuden eläimille, ihmisille sekä ympäristölle ja julkaisee arvioinnista lausunnon.

Pysyvä eläinravitsemuskomitea, joka koostuu EU:n komission ja jäsenmaiden edustajista, tekee päätöksen lisäaineen hyväksymisestä komission säädösehdotuksen pohjalta EFSA:n lausunto huomioon ottaen.

Komission täytäntöönpanoasetus rehun lisäaineen hyväksynnästä julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Asetuksessa on esitetty hyväksyntään liittyvät tiedot mm. lisäaineen tunnistamisesta, sen käyttöedellytyksistä ja hyväksynnän voimassaolosta. Lisäaineen hyväksyntä on voimassa koko unionin alueella kymmenen vuotta, jonka jälkeen hyväksyntä voidaan uusia uuden hakemuksen perusteella. Hyväksyntöjä voidaan paitsi myöntää, niin myös muuttaa tai peruuttaa. Hyväksytty rehun lisäaine lisätään komission ylläpitämään rehun lisäainerekisteriin.

 

Hyväksymättömän rehun lisäaineen käyttäminen ruokintakokeessa

Hyväksymättömiä rehun lisäaineita voidaan käyttää tieteellisissä ruokintakokeissa, joita tehdään hyväksyntähakemusta varten. Niiden suorittamiseen annettavista luvista säädetään kansallisesti. Hyväksymättömän lisäaineen käyttämiselle ruokintakokeessa tulee Suomessa hakea hyväksyntä Ruokavirastosta viimeistää 2 kk ennen kokeen suunniteltua aloittamista.

Sivu on viimeksi päivitetty 14.3.2024