Jauhelihapulan kaltaisten shokkien vaikutusten pehmentäminen vaatii koko ketjun yhteistyötä

22.5.2025

Elintarvikeketju, niin kuin mikä tahansa markkina, kohtaa ajoittain erilaisia shokkeja, kuten äkillisiä muutoksia kysynnässä, tarjonnassa tai tuotantokustannuksissa. Shokit heikentävät usein ketjun toimintaa ja ketjun toimijoiden välistä luottamusta. Pahimmillaan ne voivat uhata ruokaturvaa ja heikentää yhteiskunnan vakautta. Siksi on tärkeää pyrkiä siihen, että niiden vaikutukset elintarvikemarkkinoiden toimivuuteen jää mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytaikaiseksi.

Alkuvuoden aikana elintarvikealaan liittyvässä uutisoinnissa on ollut useaan otteeseen esillä kauppoja vaivaava jauhelihapula. Hyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään, ja tarjonnan vähäisyys on myös johtanut kuluttajahintojen nousuun. Uutisoinnissa on myös pohdittu syitä tilanteeseen, ja keskusteluun ovat uutisoinnin kautta osallistuneet elintarvikeketjun eri portaat. Uutisoinnin perusteella tilanteeseen ei toistaiseksi ole löytynyt ratkaisua, eikä sen löytäminen nopealla aikavälillä kovin helppoa olekaan erinäisistä, tilanteeseen liittyvässä uutisoinnissakin esillä olleista syistä, johtuen.

Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus pohtia yksityiskohtaisesti jauhelihapulan syitä tai sitä, miten tilanteeseen löydetään ratkaisu. Sen sijaan kirjoituksen tarkoitus on pohtia yleisemmällä tasolla sitä, miten elintarvikeketjussa ja sen eri portailla tulisi suhtautua shokkitilanteisiin sekä mitkä voisivat olla ratkaisun avaimia tällaisiin, lopulta koko ketjua koskettaviin ongelmatilanteisiin.

Kestävä ruokaketju vaatii yhteistyötä – ei vastakkainasettelua

Elintarvikeketju koostuu useasta eri portaasta, joilla kaikilla on oma merkittävä roolinsa ruoan matkalla alkutuotannosta kuluttajan pöytään. Vaikka kaikki ketjun eri osat tarvitsevat toisiaan, on myös ymmärrettävää, että sopimussuhteissa ja niitä koskevissa neuvotteluissa tämä ei aina ole päällimmäisenä mielessä. Tämä johtuu siitä tosiseikasta, että jokainen ketjussa toimiva yritys pyrkii maksimoimaan oman onnistumisensa. Elinkeinoelämässä tämän onnistumisen mittarina on useimmiten taloudellinen tulos.

Oman edun maksimointi lyhyellä aikavälillä ei kuitenkaan aina johda pitkällä aikavälillä optimaaliseen tulokseen. Erityisesti tämä pätee elintarvikeketjun sopimussuhteissa: omaa vahvempaa neuvotteluasemaansa hyödyntäen oman tuloksensa lyhyellä aikavälillä maksimoiva yritys saattaa tahtomattaan ”neuvotella hengiltä” heikommassa neuvotteluasemassa olevia kauppakumppaneitaan. Lopulta tämä johtaa myös neuvotteluasemaltaan vahvemman yrityksen toimintamahdollisuuksien kapenemiseen, koska sen kauppakumppaneiden toimintaedellytykset ovat ratkaisevasti heikentyneet tai jopa kadonneet kokonaan.

Jauhelihapulan kaltaisia elintarvikeketjun kriisi- tai murrostilanteita tulisi pyrkiä entistä vahvemmin ratkaisemaan ketjun eri portaiden yhteistyöllä, jonka keskeinen tavoite tulisi olla ruoantuotannon edellytysten turvaaminen pitkällä aikavälillä. Tämä tavoite toteutuu ainoastaan ratkaisuilla, jotka huomioivat ketjun jokaisen portaan toimintamahdollisuudet riittävällä tavalla. Erityisesti ratkaisuja koskevissa keskusteluissa tulisi huomioida sopimussuhteissa heikommassa neuvotteluasemassa olevien yritysten toimintaedellytykset. Elintarvikeketjun toimivuutta voitaisiin, erityisesti shokkitilanteissa, edistää myös lisäämällä avoimuutta ketjun toimijoiden välillä. Koko ketjun etua ajavan markkinainformaation nykyistä laajempi jakaminen ketjun toimijoiden välillä on esimerkki siitä, miten avoimuutta voisi lisätä. Olisi myös hyvä pitää mielessä, että ratkaisujen löytymistä tukee parhaiten avoin ja yhteistyöhön pyrkivä lähestymistapa, ei toisten toiminnasta virheiden etsiminen.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu tukee ratkaisujen löytämistä

Jauhelihapulan kaltaisissa ongelmatilanteissa elintarvikemarkkinavaltuutetun rooli viranomaisena jakautuu kahteen eri toimintakokonaisuuteen. Mikäli tilanteen yhteydessä ilmenee elintarvikemarkkinalain nojalla kiellettyjä hyvän kauppatavan vastaisia sopimusehtoja, tulevat kyseeseen valtuutetulla käytössä olevat valvontatoimenpiteet, joiden mukaisesti elintarvikemarkkinavaltuutettu pyrkii lähtökohtaisesti ratkaisemaan ristiriitatilanteet neuvotteluin. Mikäli tilanteeseen ei liity suoraan lainvastaisia menettelytapoja, voi valtuutettu olla tilanteessa joka tapauksessa avuksi edistämällä osapuolten välisiä keskusteluja ja mahdollisesti myös antamalla tilanteeseen liittyviä ehdotuksia tai suosituksia sekä osallistumalla aktiivisesti yleiseen keskusteluun.

Elintarvikeketjun toimintaan liittyvissä ongelmatilanteissa tarvitaan kaikkien ketjun toimijoiden halukkuutta löytää tilanteeseen pitkän aikavälin kannalta kestäviä ratkaisuja. Useimmiten näiden ratkaisujen löytäminen edellyttää myös jossain määrin omasta edusta tinkimistä ainakin lyhyellä aikavälillä. Lopulta pitkällä aikavälillä kestävät ratkaisut kuitenkin hyödyttävät kaikkia ketjun osapuolia. Elintarvikemarkkinoiden toimivuuden edistäminen shokkitilanteissa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät joustavuus, avoimuus ja toimijoiden välinen yhteistyö. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toimijoiden käytettävissä ratkaisujen etsimisessä ja on valmis olemaan mukana keskusteluissa ratkaisujen etsimiseksi.

Jarno Sukanen
elintarvikemarkkinavaltuutettu

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.