Miksi rahtilaskusta nousee haloo?

9.4.2026

Elintarvikemarkkinavaltuutetun viljamarkkinakyselyn avoimissa vastauksissa nousi voimakkaasti esiin kysymys siitä, kenen pitäisi maksaa maataloustuotteiden rahtikustannukset. Rahdit ovat yleensäkin usein esillä, kun maatalouden kannattavuudesta keskustellaan. Rahdit kun tuppaavat aiheuttamaan melkoisen paljon närää tuottajissa. Ihmetellään, miten on mahdollista, että kun lannoite saapuu tilalle, rahdin maksaa viljelijä ja kun viljat lähtevät tilalta, rahti vähennetään tilityksestä.

Jos asiaa pohditaan elintarvikemarkkinalain näkökulmasta, on helppo todeta, että rahtikustannukset eivät suoranaisesti kuulu lain soveltamisalaan ja sen kautta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaan. Koska asia kuitenkin nousi kyselyssä esiin ja valtuutetun tehtävä on myös seurata markkinoiden toimivuutta, niin pohditaanpa asiaa vähän.

Rahtikustannusten kohdentuminen

Jos valmistaja tai myyjä maksaisi lannoitteen rahdin tuottajan puolesta, lannoitesäkin hinta nousisi rahtikustannuksen verran. Jos taas ostaja maksaisi viljan rahdin, tilityshinta laskisi vastaavasti.

Itse asiassa rahtikustannusten erittely on tuottajan etu. Se lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä. Se kertoo, mikä on itse tuotteen arvo ja mikä taas on logistiikkapalvelun hinta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat markkinoiden toimivuuden näkökulmasta hyviä asioita, jotka parantavat markkinoiden toimivuutta.

On myös todennäköistä, että kun vaikkapa suuri viljakauppias kilpailuttaa kaikkien ostamiensa kuormien kuljetukset, kuljetukset ovat selvästi edullisempia, kuin yksittäisen viljatilan kilpailuttamana. Näin pystytään myös optimoimaan reittejä, vähentämään tyhjiä kilometrejä ja painamaan yksikkökustannukset alas. Näin tuottaja voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, eikä hänen tarvitse miettiä logistisia optimointiongelmia.

Läpinäkyvyys ja neuvotteluvoima

Vaikka voidaankin esittää hyviä perusteluja nykyisille rahtikustannuksiin liittyville käytännöille, aivan niin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole. Silloinkin, kun rahtikustannus on eriteltynä laskussa ja tilityksessä, ei sen muodostumista ole yleensä avattu. On ihan aiheellista kysyä, näkyykö ostajien neuvottelemat edulliset rahtikustannukset sellaisinaan laskuissa ja tilityksissä sekä ovatko niihin liittyvät hallinnolliset kulut oikeasuhtaisia. Lisäksi närää aiheuttaa se, että esimerkiksi polttoaineen hinnan noustessa rahtikustannukset ovat kovin herkkiä nousemaan, kun taas viljelijän kaipaamia muutoksia sen paremmin tuottaja- kuin panoshintoihinkaan ei kustannustason muutoksista huolimatta nähdä ainakaan kovin nopeasti.

Yksittäinenkin viljelijä voi seurata rahtikustannuksia, mutta todellista neuvotteluvoimaa saadaan vasta, kun useammat tuottajat yhdistävät voimansa. Tässä esimerkiksi tuottajaorganisaatiot voivat olla merkittävässä roolissa. Kun tuottajaorganisaatio kilpailuttaa kymmenien, jopa satojen jäsentensä kuljetukset, se ei ole enää pelkkä hinnanottaja. Se on suurasiakas, jolle kuljetusliikkeet ja teollisuus tarjoavat parasta osaamistaan ja kilpailukykyisimpiä hintojaan. Tuottajaorganisaatio tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden vertailla rahtikustannuksia keskenään. Jos yhdellä alueella rahti on poikkeuksellisen korkea ilman perusteltua syytä, organisaatio voi vaatia selityksiä ja korjauksia. Toisaalta tuottajaorganisaatiot voivat myös osaltaan auttaa ostajia logistiikan tehostamisessa esimerkiksi keräämällä jäsentensä viljaeriä ja panosostoja yhteen.

Vaikka rahtikustannusten erittely lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, todellinen muutos vaatii aktiivisuutta. Yksittäinen viljelijä on usein hinnanottaja, mutta yhteistyön kautta on mahdollista kasvattaa todellista neuvotteluvoimaa. Silloin logistiikan tehostumisesta saatava hyöty näkyy myös tuottajan tilipussissa.

Rakentava keskustelu rahtikustannusten avoimuudesta ja oikeasuhtaisuudesta on välttämätöntä markkinoiden kehittämiseksi. Yhdessä toimimalla voidaan varmistaa, että suomalainen ruokaketju on paitsi tehokas, myös oikeudenmukainen kaikille sen osapuolille.

Tutustu elintarvikemarkkinavaltuutetun vilja-alan kyselyn tuloksiin

Tapani Yrjölä
Johtava asiantuntija

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.