Millaisia odotuksia elintarvikemarkkinalain uudistuksen toiseen vaiheeseen kohdistuu?

9.6.2025

Elintarvikemarkkinalain uudistus on edennyt toisen vaiheen valmisteluun. Koko uudistuksen tavoitteena on parantaa edelleen elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja elintarvikeketjun oikeudenmukaisuutta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe, joka astui voimaan vuoden 2025 alussa, keskittyi erityisesti elintarvikemarkkinavaltuutetun (ETMV) toimintaedellytysten parantamiseen. Tämä tarkoitti käytännössä enemmän oikeuksia saada tietoa markkinoiden toiminnasta ja tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten kesken, erityisesti Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa.

Nyt on aika suunnata katseet uudistuksen toiseen vaiheeseen, jonka valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita, joista kokonaiskuvan luominen on melko haastava harjoitus. Siksi pyysin tekoälyä selvittämään lakiuudistuksen toisen vaiheen tavoitteita ja siihen kohdistuvia odotuksia. Seuraavaksi esitän tiiviistetysti, miten tekoäly näkee uudistuksen toisen vaiheen päämäärät ja eri toimijoiden näkemykset lain uudistamistarpeista.

Tavoitteena lisätä tasapainoa ja läpinäkyvyyttä

Toisen vaiheen keskiössä on hallitusohjelman ja niin sanotun Maka-raportin (Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän raportti) linjausten toteuttaminen. Uudistuksen toisen vaiheen tavoitteena on vastata pitkään jatkuneisiin huoliin markkinoiden epätasapainosta ja alkutuottajien asemasta. Keskeinen haaste on löytää tasapaino, joka edistää oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa heikompien toimijoiden asemaa vaarantamatta kuitenkaan markkinoiden tehokkuutta, innovaatiokykyä ja kilpailukykyä kokonaisuutena. Päämääränä on:

1. Alkutuottajan aseman vahvistaminen: Tavoitteena on parantaa heikompien osapuolien, erityisesti viljelijöiden, neuvotteluasemaa suhteessa muihin, voimakkaampiin ketjun toimijoihin.
2. Oikeudenmukaisempi tasapaino koko elintarvikeketjuun: Tavoitellaan reilumpia pelisääntöjä kaikkien osapuolten välille.
3. Markkinoiden läpinäkyvyyden lisääminen: Avainasemassa on tiedon parempi saatavuus ja hyödyntäminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi elintarvikeketjun tilastoinnin kehittämistä ja tilastotiedon hyödyntämisen edistämistä sopimusneuvotteluissa ja -käytännöissä.

Monenlaisia näkemyksiä – yhteinen päämäärä

On luonnollista, että elintarvikeketjun eri toimijoilla – tuottajilla, teollisuudella ja kaupalla – on erilaisia näkemyksiä siitä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Erilaisten, perusteltujen näkökulmien huolellinen tarkastelu ja yhteensovittaminen on keskeinen osa lainsäädäntövalmistelua.

Alkutuotanto korostaa tarvetta parantaa heikommassa asemassa olevan neuvotteluvoimaa sekä lisätä hinnoittelumekanismien joustavuutta, sopimusten läpinäkyvyyttä ja markkinatiedon avoimuutta. Lisäksi tuottajien mielestä saattaa olla tarvetta tehostaa epäreilujen kauppatapojen valvontaa ja jopa laajentaa kiellettyjen menetelmien listaa.

Teollisuus tukee sääntöjä, jotka takaavat reilun kohtelun suhteessa vahvoihin vähittäiskaupan toimijoihin. Sen näkemykset ovatkin osin yhteneväisiä alkutuottajien kanssa. Toisaalta teollisuus saattaa vastustaa toimenpiteitä, jotka lisäävät merkittävästi sen velvoitteita tuottajia kohtaan, nostavat raaka-ainekustannuksia tai lisäävät hallinnollista taakkaa.

Kaupan ala puolestaan on huolissaan sääntelyn lisääntymisestä ja katsoo, että sääntelyä on ennestään jo liikaa. Sen näkemyksen mukaan markkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä edistetään parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja itsesääntelyä kehittämällä, ei uusilla laeilla. Liiallinen sääntely nähdään aiheuttavan elintarvikeketjun yrityksille hallinnollista taakkaa.

Uudistuksen toisen vaiheen onnistuminen vaatii työtä

Elintarvikemarkkinalain toisen vaiheen uudistuskeskustelua leimaa tietynlainen jännite. Yhtäältä on vahva pyrkimys lainsäädännölliseen väliintuloon koettujen valtaepätasapainojen korjaamiseksi ja erityisesti alkutuottajien aseman ja kannattavuuden parantamiseksi. Toisaalta vastassa on näkemys, joka korostaa markkinoiden tehokkuutta, sopimusvapautta ja vapaata kilpailua, ja joka suhtautuu kriittisesti lisäsääntelyyn sen aiheuttaman hallinnollisen taakan ja mahdollisten kielteisten markkina- ja muiden vaikutusten vuoksi.

Toisen vaiheen onnistuminen edellyttää huolellista lainsäädäntötyötä, joka perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Lisäksi se vaatii kykyä navigoida sidosryhmien usein vastakkaisten intressien välillä tilanteessa, jossa poliittinen paine tulosten aikaansaamiseksi on merkittävä. Lopputulos muokkaa osaltaan suomalaisen elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä ja rakenteita tuleviksi vuosiksi.

Katse tulevaisuuteen

Elintarvikemarkkinalain toisen vaiheen valmistelu jatkuu, ja sen odotetaan tuovan konkreettisia ehdotuksia eduskunnan käsiteltäväksi jo tämän vuoden syksyllä. ETMV on aktiivisesti mukana tässä tärkeässä prosessissa. Tämän kehitystyön ytimessä on koko elintarvikeketjun etu, ja sen vuoksi rakentava vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää myös jatkossa.

Kuten edellä on kuvattu, ketjun toimijoilla on erilaisia toiveita ja odotuksia lakivalmistelulta. Tämä on ymmärrettävää – kukin toimijaryhmä pyrkii vaikuttamaan siihen, että heidän etunsa huomioidaan mahdollisimman hyvin lainvalmistelussa. Lain valmistelun virkatyössä on keskeistä sovittaa yhteen erilaiset toiveet ja tavoitteet. Näin pyritään varmistamaan, että elintarvikemarkkinat toimivat tehokkaasti ja että erityisesti heikommassa neuvotteluasemassa olevien yritysten toimintaedellytykset turvataan pitkällä aikavälillä. ETMV tukee valmistelutyötä tästä näkökulmasta tavoitteenaan entistäkin paremmin ja oikeudenmukaisemmin toimivat läpinäkyvät elintarvikemarkkinat.

Tässä kirjoituksessa on hyödynnetty tekoälyn tuottamaa analyysiä, joka pohjautuu julkisesti saatavilla olevaan aineistoon. Tekoälyn koostamaa aineistoa esitetään uudistuksen tavoitteista, eri sidosryhmien näkemyksistä ja uudistuksen toisen vaiheen onnistumisen edellytyksistä. Tekoälyn tuottamat näkemykset eivät edusta elintarvikemarkkinavaltuutetun virallista kantaa. Blogin kirjoittaja on vastannut sisällön valinnoista ja tulkinnoista.

Tapani Yrjölä
Johtava asiantuntija

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.