Miten Suomen elintarvikemarkkinoiden toimivuutta voidaan seurata?

7.11.2025

Elintarvikesektorilla on Suomessa suuri yhteiskunnallinen merkitys. Se vaikuttaa suoraan esimerkiksi kansantalouteen ja työllisyyteen, kuluttajien hyvinvointiin, ruokaturvaan sekä maaseudun elinvoimaan. Viimeaikaiset ulkoiset shokit, kuten pandemia ja sota, ja niistä seurannut hintojen nousu, ovat korostaneet tarvetta ymmärtää, miten ruokamarkkinat toimivat.

Asian ympärillä käytävä keskustelun taustalla ei aina ole faktoja, vaan keskustelu perustuu henkilökohtaisiin näkemyksiin ennemmin kuin todennettavaan ja tutkittuun tietoon. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa on alettu kehittää uutta systemaattista ja näyttöön perustuvaa analyysikehikkoa, jonka avulla voidaan seurata Suomen elintarvikemarkkinoiden toimivuutta.

Analyysikehikko kokonaiskuvan muodostamisen tukena

Analyysikehikko määrittelee toimivuuden kuuden keskeisen ulottuvuuden kautta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan markkinan tilasta.

1. Kilpailu: Toimivilla markkinoilla kilpailu on tervettä, eikä toimija saa kohtuutonta markkinavoimaa tai sen hyödyntämistä rajoitetaan.
2. Tehokkuus: Toimivilla markkinoilla resursseja käytetään tehokkaasti esimerkiksi tuottavuuskehityksen, innovaatioiden luomisen ja hyödyntämisen sekä hävikin minimoinnin avulla.
3. Oikeudenmukaisuus (Reiluus): Toimivilla markkinoilla arvo ja riskit jakautuvat tasapuolisesti ketjussa. Hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ei sovelleta ja toimitussopimukset ovat tasapainoisia.
4. Läpinäkyvyys: Toimivilla markkinoilla keskeiset tiedot, kuten hinnat, marginaalit, alkuperä ja tuotantotavat, ovat kaikkien toimijoiden saatavilla yhtäläisesti.
5. Häiriönsietokyky (Resilienssi): Toimivilla markkinoilla on kyky kestää erilaisia shokkeja, kuten ilmastonmuutoksesta, geopoliittisista kriiseistä, pandemioista tai äkillisistä kustannusnousuista, sekä palautua niistä.
6. Kestävyys: Toimivat markkinat tukevat myös niin ympäristöllistä (ilmasto, luonnon monimuotoisuus), sosiaalista (työolot, maaseudun elinvoima) kuin taloudellistakin (kannattavuus) kestävyyttä.

Analyysikehikko hyödyntää sekä määrällistä että laadullista tietoa saadakseen mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan markkinoiden toimivuudesta ja toimintaympäristöstä. Määrällisestä tiedosta seurannassa käytetään eri teemoihin liittyen laajaa joukkoa tilastoja ja indeksejä, kuten:

• Tuotanto ja kulutus: Esimerkiksi rakenne-, sato- ja tuotantotilastot, sekä ravintotase ja päivittäistavarakaupan myyntitilastot.
• Hinnat ja kustannukset: Esimerkiksi elintarvikkeiden kuluttajahintaindeksit sekä tuottaja- ja panoshintoja kuvaavat indeksit.
• Taloudellinen suorituskyky: Esimerkiksi maatalouden yrittäjätulo, maatilojen kannattavuutta ja elintarviketeollisuuden ja kaupan yritysten taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut.
• Marginaalit ja markkinarakenne: Esimerkiksi tuotantovälineiden ja tuottajahintojen suhteellinen kehitys, ketjun jäsenten osuudet kuluttajahinnasta sekä vähittäiskaupan markkinaosuudet ja private label -tuotteiden merkitys.
• Kansainvälinen kauppa: Esimerkiksi elintarvikkeiden viennin ja tuonnin arvo, kauppatase ja tuontiriippuvuusaste sekä hintojen kansainvälinen vertailu.

Seurannassa kiinnitetään huomiota myös laadullisiin mittareihin. Julkisessa keskustelussa ja mediassa (kuten Maaseudun Tulevaisuus, Helsingin Sanomat ja YLE) toistuvia teemoja seurataan aktiivisesti. Näitä ovat muun muassa: ruuan hinta ja kohtuuhintaisuus, hinnan oikeudenmukaisuus, kotimaisuusaste, tuontikilpailu, kaupan markkinavoima, ruokaturva, ruokaturvallisuus sekä kestävyys ja eettisyys. Myös keskeisten sidosryhmien, kuten tuottajajärjestöjen, elintarviketeollisuuden (ETL), päivittäistavarakaupan (PTY), kuluttajajärjestöjen ja viranomaisten, näkemyksiä seurataan aktiivisesti.

Yhteenveto: Työ ei valmistu koskaan

Analyysikehikko on dynaaminen työkalu – se kehittyy jatkuvasti, eikä sen ole tarkoituskaan "valmistua" koskaan. Elintarvikemarkkinavaltuutettu pyrkii luomaan kokonaiskuvan markkinoiden toimivuudesta seuraamalla laajaa kirjoa erilaisia aineistoja.

Mitä enemmän ja mitä parempaa aineistoa on saatavilla, sitä parempi käsitys markkinoiden toimivuudesta pystytään muodostamaan. Kehitystyöhön otetaankin mielellään vastaan aineistoa ja vinkkejä.

Tapani Yrjölä
johtava asiantuntija

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.