UTP-direktiivin arviointi on rohkaiseva, mutta tunnistaa myös haasteita

14.1.2026

Euroopan komissio julkaisi joulukuun alussa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin, eli niin sanotun UTP-direktiivin (unfair trading practices), arvioinnin. Arviointikertomuksen mukaan ”arvioinnissa keskityttiin direktiivin täytäntöönpanoon Euroopan unionin (EU) näkökulmasta ja annettiin yleiskuva tilanteesta jäsenvaltioissa sen jälkeen, kun direktiivi oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Arvioinnissa tarkasteltiin direktiivin vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, EU:n tason lisäarvoa ja merkityksellisyyttä suhteessa sen keskeisiin tavoitteisiin, joita ovat hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjuminen, tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistaminen, puuttuminen toimittajien kokemiin pelkoihin ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen kaikkialla EU:ssa.”

Arviointi perustuu komission ja jäsenvaltioiden aikaisempiin aiheeseen liittyviin kertomuksiin, erilaisiin kohdennettuihin kysely-, haastattelu- ja tapaustutkimuksiin, yhteisen tutkimuskeskuksen viljelijöille ja tavarantoimittajille suunnattuun vuotuiseen UTP-kyselyyn sekä säännölliseen tietojenvaihtoon viranomaisten kanssa. Esimerkiksi yhteisen tutkimuskeskuksen vuotuiseen UTP-kyselyyn on saatu vastauksia melko niukasti, koko unionin alueella vain muutamia satoja vastauksia. Siksi niiden pohjalta tehdyt vahvat yleistävät johtopäätökset tuntuvat melko rohkeilta.

Arvioinnin mukaan direktiivi on lisännyt luottamusta elintarvikeketjussa ja siten edistänyt vastuullisempaa liiketoimintakulttuuria. Hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen ehkäisemisestä ja torjumisesta on saatu rohkaisevia kokemuksia. Merkittäviä muutoksia kauppatapoihin ei kuitenkaan ole vielä tullut. Se johtuu ainakin osin siitä, että direktiiviä on pantu toimeen vasta suhteellisen lyhyt aika ja eri jäsenvaltiot ovat käyttäneet erilaisia toimintatapoja.

Eri sidosryhmien näkemykset kauppatapojen muutoksista poikkeavat toisistaan. Siinä missä viljelijöiden ja tavarantoimittajien mielestä asiat ovat muuttuneet parempaan, ostajat olivat epäilevämpiä. Eniten vaikutuksia nähtiin maksuaikoja koskeviin kauppatapoihin liittyen. Sekä pilaantuvien että pilaantumattomien tuotteiden maksuviivästyksien koettiin vähentyneen.

Monien maiden valvontaviranomaiset ovat panostaneet siihen, että UTP-direktiivistä ja sen kansallisesta toimeenpanosta on tiedotettu asianosaisia ja pyritty parantamaan heidän tietoisuuttaan asioista. Siitä huolimatta erityisesti pienemmät toimijat olivat EU-tasolla melko tietämättömiä UTP-direktiivistä ja sen kansallisista toimeenpanoista. Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamien kyselytutkimusten perusteella tietämys ei ole sanottavasti parantunut ajan mittaan. Syyksi melko vähäiseen tunnettuuteen pidettiin sitä, että asia on vielä melko tuore.

EU:n laajuisesti UTP-viranomaisille tehtiin vain vähän valituksia. Merkittävin syy valitusten vähäiseen määrään on arvioinnin mukaan heikko tunnettuus. Liki puolet vuoden 2024 UTP-kyselyyn vastanneista viljelijöistä ja tavarantoimittajista ei tiennyt, minne valituksen voisi tehdä. Lisäksi kostotoimien pelko oli merkittävä syy jättää ilmoitus tekemättä. Myös hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen yleisyys ja vähäinen luottamus viranomaisten toimintakykyyn heikensivät vastaajien halukkuutta tehdä valituksia.

Direktiivin mukaan valituksen voi tehdä myös esimerkiksi tuottajaorganisaatio tai muu vastaava tuottajien yhteenliittymä. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole käytännössä hyödynnetty missään koko EU:n alueella. Nimettömät vihjeet koettiin hyödyllisiksi tietolähteiksi UTP-viranomaisille, jotka voivat vihjeiden perusteella aloittaa viranpuolesta tehtäviä tutkimuksia.

Vuosien 2021-24 aikana koko EU:ssa aloitettiin 4610 viranomaistutkintaa, joista vähän yli puolet valmistui vuoden 2024 loppuun mennessä. Tutkinnat painottuivat selvästi muutamaan jäsenvaltioon, sillä Espanja, Italia, Kypros ja Unkari suorittivat yhteenlaskettuna 90 prosenttia kaikista tutkinnoista, kun 13 jäsenvaltiota suoritti kukin vähemmän kuin 5 tutkintaa. Tutkinnoista noin kolmanneksessa todettiin lakia rikotun ja määrättiin seuraamuksia. Seuraamuksia pidettiin pelotevaikutuksen takia tehokkaana keinona sääntöjen noudattamisen edistämisessä. Erityisen tehokkaasti seuraamuksien koettiin vaikuttavan kuluttajille tuotteita myyvien ostajien tapauksessa.

Arvioinnissa todettiin, että tuottajien yhteistyö, esimerkiksi tuottajaorganisaation jäsenyys, vähensi todennäköisyyttä altistua epäreilujen kauppatapojen aiheuttamille taloudellisille riskeille ja vaikutuksille. Merkittävimpiä kielteisiä seurauksia aiheuttavat arvioinnin mukaan maksuviivästykset. Muita merkittäviä haittoja aiheuttavia epäreiluja kauppatapoja ovat viime hetken peruutukset ja sopimusehtojen yksipuoliset muutokset.

Vaikka direktiivin arviointi olikin yleisesti ottaen rohkaiseva, se nosti esiin myös merkittäviä puutteita ja haasteita. Havaittujen puutteiden ja haasteiden korjaamiseksi tunnistettiin erilaisia toimenpiteitä, joista voi nousta myös tarpeita tarkistaa direktiiviä.

Tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun toimivuutta parantamalla viljelijöiden ja tavarantoimittajien tietämystä omista oikeuksistaan. Sääntelyn noudattamisen valvontaa tehostetaan ja tavarantoimittajien pelkoihin vastataan lisäämällä viran puolesta tehtäviä oma-aloitteisia tutkintoja sekä rohkaisemalla tuottajaorganisaatioita tekemään valituksia.

Kansainvälisellä tasolla lisätään rajat ylittävää yhteistyötä ja puututaan direktiivin epäyhdenmukaiseen soveltamiseen vähentämällä maiden välisiä eroja täytäntöönpanossa ja valvonnassa. Päätöksenteon tueksi seurantaa tehostetaan varmistamalla sen johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

Arvion mukaan jatkossa on myös tärkeää, että viljelijät eivät joudu jatkuvasti myymään tuotteitaan alle tuotantokustannusten. Lisäksi pohditaan tarvetta laajentaa direktiivin mukaista luetteloa kielletyistä kauppatavoista.

Arvioinnin perusteella komissio kokee perustelluksi tarkastella uudelleen hyvän kauppatavan vastaisia säännöksiä, kuten UTP-direktiiviä. Direktiivin oltua voimassa vasta lyhyen ajan, sen tarkistamiseen on syytä suhtautua varovaisesti. Edellä esitetyt puutteet ja haasteet vaativat kuitenkin perusteellisempaa selvittämistä. On selvitettävä, miten direktiivillä tai muilla toimenpiteillä voidaan parantaa maatalouden ja koko elintarvikeketjun taloudellista suorituskykyä säilyttäen kuitenkin yhteisen maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuus.

Suomessa on parhaillaan meneillään niin sanottu elintarvikemarkkinalain uudistuksen toinen vaihe. Se on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana. UTP-direktiivin tarkistus puolestaan valmistunee vuoden 2027 aikana. On todennäköistä, että UTP-direktiiviin tulee sellaisia muutoksia, joiden kansallinen toimeenpano edellyttää elintarvikemarkkinalain avaamista. Lakiin siis on odotettavissa lisäuudistuksia jo lähivuosina.

Arviointiraportti sisältää myös sellaisia havaintoja, joihin liittyviä toimenpiteitä viranomaiset voivat toteuttaa jo nykyisten toimintamahdollisuuksiensa puitteissa ilman lainsäädäntömuutoksiakin. Tällaisia asiakokonaisuuksia ovat ainakin viranomaistoiminnan ja siihen liittyvän lainsäädännön tunnettuuden lisääminen sekä kostotoimien pelon vähentäminen elintarvikeketjun toimijoiden välistä luottamusta parantamalla. Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä myös Suomessa, ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toiminnassa niihin liittyvää työtä jatketaan aktiivisesti jo vuoden 2026 aikana.

Jarno Sukanen
elintarvikemarkkinavaltuutettu

Tapani Yrjölä
johtava asiantuntija

Elintarvikemarkkinavaltuutetun blogissa käsitellään elintarvikemarkkinoiden ajankohtaisia kysymyksiä ja pohditaan elintarvikeketjun toimintaa elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Kirjoittajina ovat Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston asiantuntijat.