Lämpökestoiset kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja Campylobacter coli) ovat yleisiä tasalämpöisten eläinten ja lintujen suolistobakteereja. Ne kasvavat parhaiten noin +40 celsiusasteen lämpötilassa vähähappisessa ympäristössä. Kampylobakteeria voi esiintyä myös luonnonvesissä, joissa se voi säilyä elossa jopa useita viikkoja tai kuukausia. Kampylobakteeri on zoonoosi, mutta se tarttuu varsin harvoin sairastuneesta eläimestä ihmiseen. Varsin harvoin se tarttuu myös sairastuneesta ihmisestä toiseen.
Tartuntatavat
Epätäydellisesti kypsennetyt tai raa'at elintarvikkeet, kuten raaka siipikarjanliha, pastöroimaton maito ja saastunut juomavesi, voivat toimia tartunnan lähteenä. Siipikarjanliha voi saastua puutteellisen teurastushygienian seurauksena ja maito puutteellisen lypsyhygienian seurauksena. Juomavesi voi saastua pinta- tai jätevedestä, esimerkiksi tulvimisen seurauksena.
Itämisaika
Oireet alkavat tavallisesti kolmen vuorokauden kuluttua tartunnan jälkeen, mutta itämisaika saattaa vaihdella 1–7 vuorokauden välillä.
Oireet
Kampylobakteerit aiheuttavat suolistotulehduksen, kampylobakterioosin, jonka oireita ovat verinen tai limainen ripuli, korkeahko kuume, pääsärky, pahoinvointi ja kovat vatsakivut. Oireet voivat kestää noin kolme vuorokautta. Lähes kaikki tartunnan saaneet paranevat viikossa. Osalle sairastuneista voi tartunnan seurauksena kehittyä myöhemmin reaktiivinen niveltulehdus.
Epidemiat
Suurin osa, lähes 80 % suomalaisten kampylobakteeri-infektioista on peräisin ulkomaanmatkoilta. Suomessa todetut kampylobakteeriepidemiat ovat yleensä liittyneet saastuneeseen juomaveteen tai siipikarjanlihaan. Kampylobakteerin esiintyvyys Suomessa markkinoilla olevassa siipikarjanlihassa on kuitenkin huomattavan alhainen verrattuna moniin muihin maihin. Kampylobakteerien saastuttaman talousveden on todettu aiheuttaneen muutamia varsin suuria epidemioita Suomessa. Elintarvikevälitteisiin kampylobakteeriepidemioihin johtavia tekijöitä ovat olleet saastunut raaka-aine, ristikontaminaatio, riittämätön kuumennus ja infektoitunut työntekijä.
Ehkäisy
- Tartunnan ehkäisemiseksi elintarvikkeet tulisi kypsentää yli +70 celsiusasteeseen, siipikarjanliha yli +75 celsiusasteeseen.
- Pastöroimattoman maidon käyttöä tulisi välttää. Bakteeri tuhoutuu maidon pastöroinnissa.
- Ristikontaminaation välttämiseksi keittiövälineet ja käsittelypinnat on pestävä huolellisesti käyttökertojen välillä. Myös raa’at ja kypsät elintarvikkeet tulee pitää erillään toisistaan.
- Hyvään työskentelyhygieniaan on kiinnitettävä huomiota.
- Mikäli talousvetenä käytettävän veden laadusta ei ole varmuutta, tulee vesi keittää ennen käyttöä.